KIRJALLINEN KYSYMYS 271/2009 vp Viivästyskorko liikaa maksetun opintotuen palauttamisen myöhästymisestä Eduskunnan puhemiehelle Opintotukijärjestelmässä on yhä käytössä järjestelmä, jota ei nykyisten korkojen aikana voi ymmärtää, vielä vähemmän hyväksyä. Kun opiskelija käy opintojen ohessa töissä ja jos tulot sitten ylittyvät, opiskelija joutuu palauttamaan liikaa maksetun opintotuen takaisin. Kuitenkin on tilanteita, joissa opiskelijan taloudellinen tilanne ei salli heti opintotuen palautusta. Tästä häntä rangaistaan 15 prosentin myöhästymiskorolla. Koron tasoa voi hyvällä syyllä kutsua koronkiskonnaksi, koska ero käytännön korkotasoon on täysin kohtuuton. Pitää myös ottaa huomioon, että kyseessä ovat ihmiset, jotka opiskelun lisäksi ovat antaneet työpanostaan yhteiskunnan rakentamistyössä ja rahoittaneet opiskeluaan siten terveellä tavalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että liikaa maksetun opintotuen palauttamisen myöhästymisestä maksettava 15 prosentin viivästyskorko muutetaan lähemmäksi kotitalouksille myönnettävien lainojen korkotasoa? Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2009 Esa Lahtela /sd Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 271/2009 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että liikaa maksetun opintotuen palauttamisen myöhästymisestä maksettava 15 prosentin viivästyskorko muutetaan lähemmäksi kotitalouksille myönnettävien lainojen korkotasoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen lisäksi opiskelijan on mahdollista ansaita kohtuullisesti työtuloja ilman että hän menettää opintotukensa. Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opiskelijalle on tuloseurannan perusteella maksettu liikaa tukea. Takaisinperittävään summaan lisätään 15 prosentin korotus, ei korko, kuten virheellisesti myös tässä kirjallisessa kysymyksessä oletetaan. Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla tuloja kutakin tuellista kuukautta kohden 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Näiden tulorajojen perusteella lasketaan vuodelle nk. vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opintojen aloitusvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai tutkinnon suorittamisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeen ansaittujen tulojen perusteella tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Opintolainaa ei peritä koskaan tulojen vuoksi takaisin. Opintotukilain mukaan opiskelijan itsensä vastuulla on huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä vapaata tuloa. Menettely on opiskelijan kannalta joustava, koska opiskelija voi vaikuttaa vapaaseen vuosituloon itse jättämällä nostamatta tukea, peruuttamalla tukea tai palauttamalla tukea joko tukivuoden aikana tai jälkikäteen tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos opiskelija palauttaa liikaa maksetun tuen, hän välttyy takaisinperinnältä ja takaisinperittävän tuen 15 prosentin korotukselta. Tulovalvonta tehdään verotuksen valmistuttua. Jos valvonnassa osoittautuu, että opiskelijan tulot ylittävät tukikuukausien määrään perustuvan vuositulorajan, peritään liikaa maksettu tuki takaisin. Opintotukilain 27 :n mukaan opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 15 prosentilla. Korotus on kertaluonteinen, eikä takaisinperittävälle summalle kerry muuta korkoa. Korotuksen tarkoituksena on osaltaan ohjata opiskelijaa seuraamaan tulojaan ja palauttamaan liikaa saatu tuki määräaikaan mennessä, jolloin opiskelijalle ei tule korotusta maksettavaksi. Korotus on kohtuullinen, kun otetaan huomioon se, että takaisinperintä tapahtuu useimmiten vasta noin kahden vuoden kuluttua tuen maksamisesta, eikä takaisinperinnästä aiheudu muita kuluja vaikka sen maksaisi takaisin useassa erässä. Vakuudettoman pankkilainan todelliset vuosikorot ovat varsin korkeita, noin 10 19 prosenttia. Korkolain (340/2002) mukainen viivästyskorko on 11 prosenttia. Jos korotuksen sijaan takaisinperittävälle tuelle määrättäisiin korko, monimutkaistuisi järjestelmä nykyi- 2
Ministerin vastaus KK 271/2009 vp Esa Lahtela /sd ym. sestään sekä toimeenpanon että opiskelijan kannalta. Jos korko juoksisi koko ajan, aiheutuisi tästä muutoksesta lisäkustannuksia erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa perittävää summaa heti tai lyhyessä ajassa. Opiskelija voi neuvotella Kansaneläkelaitoksen kanssa liikaa maksetun tuen takaisinmaksamisaikatulusta. Jos opiskelija valittaa Kansaneläkelaitoksen takaisinperintäpäätöksestä, se voidaan panna täytäntöön vasta kun muutoksenhakulautakunnan tai viime kädessä vakuutusoikeuden päätös on lainvoimainen. Nykyisen järjestelmän merkittävin etu on siinä, että järjestelmä on kaikille tuensaajille tasapuolinen, eikä sitä voi käyttää väärin, eikä opiskelijalta jää yleensä etuutta saamatta. Opiskelijan omia tulorajoja korotettiin 30 prosenttia 1.1.2008 lukien hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Vuositulon ylittäessä enintään 170 euroa liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Myös tätä rajaa korotettiin 30 prosentilla 220 euroon. Nämä muutokset tulevat lieventämään merkittävästi opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa opintotuen tarveharkintaa. Hallituksen 24.2.2009 tekemän politiikkariihen kannanoton mukaisesti ehdotukset opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Opintotuen kehittämisehdotuksia valmistelemaan on asetettu opintotuen kehittämisen johtoryhmä. Opintotuen tuloseurantaan liittyvät epäkohdat kartoitetaan tämän valmistelutyön yhteydessä. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2009 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 271/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att förseningsräntan på 15 procent som ska betalas på den överskjutande del av studiestödet som återbetalas för sent ska ändras så att den ligger närmare räntan på lån som beviljas hushåll? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om studiestöd (65/1994) består studiestödet av en studiepenning, bostadsbidrag och ett studielån med statsborgen. Utöver studiestödet har den studerande möjlighet att genom förvärvsarbete förtjäna en skälig inkomst utan att förlora sitt studiestöd. Studiestöd kan återkrävas om den studerande på basis av inkomstkontrollen har fått stöd till ett för stort belopp. Studiestöd återkrävs med en 15-procentig förhöjning, inte ränta, som det felaktigt förutsätts även i detta skriftliga spörsmål. Behovet av ekonomiskt stöd är ett av kriterierna när studiestöd beviljas enligt lagen om studiestöd (65/1994). Vid prövning av behovet beaktas också sökandens egna inkomster. Studerande får ha 660 euro i inkomster för varje månad som de får studiestöd och 1 970 euro för varje månad som de inte får stöd. Utifrån dessa inkomstgränser räknas för hela året ett så kallat fribelopp ut som de studerande får förtjäna utan att gå miste om studiestödet. Stödet kan ändå inte återkrävas på grundval av inkomster som de studerande har under månaderna före den månad då studierna börjar det första studieåret eller månaderna efter den månad de har avlagt examen under examensåret. Studielån återkrävs aldrig på grund av inkomster. Enligt lagen om studiestöd är det de studerande själva som ska se till att den årliga inkomsten inte är högre än fribeloppet. Sett ur de studerandes synvinkel är det ett flexibelt system eftersom de själva kan påverka det årliga så kallade fribeloppet genom att inte lyfta något studiestöd, annullera sitt studiestöd eller återbetala studiestödet antingen under stödåret eller i efterskott senast i mars efter stödåret. Om en studerande återbetalar den överskjutande delen undviker han eller hon återkrav och 15 procents förhöjning på det återkrävda beloppet. Inkomsterna kontrolleras efter slutförd beskattning. Om det visar sig att en studerandes inkomster är högre än den årliga gränsen för stödmånaderna återkrävs den del av stödet som har betalats ut till för stort belopp. Enligt 27 i lagen om studiestöd höjs det studiepennings- och bostadstilläggsbelopp som ska återkrävas på grundval av den studerandes egna inkomster med 15 procent. Förhöjningen är av engångskaraktär och det tas inte ut någon annan ränta på beloppet. Syftet är att få de studerande att betala tillbaka det överskjutande beloppet inom utsatt tid för att de inte ska behöva betala någon förhöjning. Förhöjningen är skälig om man tar hänsyn till att återkravet för det mesta sker först ungefär två år efter att studiestödet har betalats ut och de studerande inte drabbas av andra kostnader även om de betalar tillbaka beloppet i flera delbetalningar. De effektiva årsräntorna på banklån utan säkerhet är mycket höga, cirka 10 19 procent. Enligt räntelagen (340/2002) är dröjsmålsräntan 11 procent. Systemet skulle bli betydligt mer komplice- 4
Ministerns svar KK 271/2009 vp Esa Lahtela /sd ym. rat när det gäller både verkställighet och de studerandes situation om förhöjningen ändrades till ränta. Om ränta löper hela tiden på beloppet drabbas framför allt de studerande som inte kan betala tillbaka beloppet genast eller inom en kort tid av extra kostnader. De studerande kan förhandla med Folkpensionsanstalten om tidpunkterna för återbetalningen. Om en studerande överklagar Folkpensionsanstaltens beslut om återkrav kan återkravet verkställas först när besvärsnämndens beslut och i sista hand försäkringsdomstolens beslut har vunnit laga kraft. Den största fördelen med det nuvarande systemet är att det behandlar alla studerande lika och att det inte kan missbrukas. Det nuvarande förfarandet garanterar som regel att de studerande inte går miste om sina förmåner. Från och med den 1 januari 2008 höjdes inkomstgränserna för studerande med 30 procent i överensstämmelse med regeringsprogrammet. När den årliga inkomsten överskrids med högst 170 euro återkrävs inte den överskjutande delen av studiestödet. Också den gränsen höjdes med 30 procent till 220 euro. Tack vare ändringarna blir behovsprövningen av studiestödet utifrån de studerandes egna inkomster betydligt lindrigare. Enligt regeringens ställningstagande efter de politiska överläggningarna den 24.2.2009 utarbetas förslag till en omstrukturering av studiestödssystemet före utgången av 2009, där målet är att sporra till studier på heltid. För att bereda förslag till utvecklande av studiestödet har en ledningsgrupp för utvecklande av studiestödet tillsatts. Missförhållandena i anslutning till studiestödets inkomstkontroll kartläggs i samband med detta beredningsarbete. Helsingfors den 21 april 2009 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5