Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Samankaltaiset tiedostot
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Umpeenkasvaneiden rantojen hoidon kustannustehokkaat keinot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi

Kuntien rooli vesitaloudessa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Pro Saaristomeri. Salonseutu-ryhmä

Biomassat paikallisena voimavarana

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Transkriptio:

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Esityksen kuvat: R. Kemppainen, T. Ajosenpää, H. Lampen, I. Ikonen, S. Tikander

Miksi ranta-alueiden suunnittelua tarvitaan? Merialueet rehevöityvät, kun valuma-alueilta valuu ravinteita ja kiintoainesta mereen Ranta- ja vesikasvillisuus runsastuu ja avovesialueet pienenevät 2 Lisätietoja meren tilasta julkaisusta: Kirkkaasta sameaan. Meren kuormitus ja tila Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisuja 6/11.

Rantaniityt ja laitumet ovat kasvaneet umpeen, koska rantalaiduntaminen on vähentynyt Monet lintu- ja kasvilajit taantuneet, kalakannat muuttuneet Erityisesti ruovikoiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Etelä-Suomen rannikkovyöhykkeellä arvioidaan olevan n. 30 000 hehtaaria ruovikoita. Umpeenkasvulla on merkittävä vaikutus rantojen ja vesien käyttöön 3

Ranta-aluesuunnittelua kehitetään VELHO-hankkeessa Etsitään ratkaisuja veden ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä suunnittelua, kunnostus- ja hoitomenetelmiä ja yhteistyötä Vuosina 2011-2013 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ranta-alueiden suunnittelun, vesienhoidon ja ruovikoiden hyötykäytön kehittämisessä VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla 4

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Kehittää ranta-alueiden uudentyyppistä suunnittelua, jossa huomioidaan myös luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Edistää yhteistyötä maanomistajien, paikallisten sidosryhmien, yritysten ja viranomaisten välillä Sovittaa yhteen ranta-alueiden erilaisia käyttömuotoja Lisätä ranta-alueiden vetovoimaisuutta ja elinkeinomahdollisuuksia 21.8.2012 5

Suunnittelualueen valinta Mynälahti on laaja rehevöitynyt lahti, liian laaja suunniteltavaksi kerralla Ruovikoita on runsaasti maa- ja vesialueella Monimuotoinen alue: isot saaret alueen keskellä, suojaisia sisälahtia Muut VELHO-hankkeen suunnittelualueet ovat Oukkulanlahti - Naantalinaukko ja Eurajoen Luvian rannikkovyöhyke 6

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu sovittaa yhteen eri käyttömuotoja ja tavoitteita Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ruo on hyödyntäminen, kalastus, matkailu Vesien suojelu ja hoito Kosteikot, suojavyöhykkeet Monimuotoisuuden suojelu ja hoito Merenrantaniittyjen hoito, ruovikkolajiston ylläpito Virkistyskäyttö Veneily, kalastus, luonnontarkkailu, kesämökkeily Maisemanhoito Maiseman avoimuuden ylläpito 7

Monikäyttösuunnitelmien sisältö ja toteutus Suunnittelualueen eri kohteille määritellään suositeltavin maankäyttömuoto ja annetaan hoito- ja käyttösuositukset Suunnitteluun osallistuminen on vapaaehtoista, suositukset eivät velvoita maanomistajia Tiivis yhteistyö Suunnittelussa pääosassa ovat ruovikkoalueet 1. Hyötykäyttöön leikattavat ruovikot 2. Avoimena pidettävät merenrantaniityt 3. Säilytettävät ruovikot Ruovikon hyödyntämiselle valmiit korjuupaketit luvat, hyödyntämiskohteet, varastopaikat ym. selvitetään 8

Talviruokoa rakentamiseen, lähienergiaksi, katteeksi, käsityömateriaaliksi Biomassaa poistuu, veden laatu paranee 9

Ruo on kesäniitosta biokaasua, maanparannusainetta Ravinteet kiertoon, maisema avartuu 10

Merenrantaniityt kuntoon Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Riittävä peruskunnostus Riittävä laidunpaine Yhteys avoveteen Niitto täydentäväksi tai pääasialliseksi hoitokeinoksi 11 Monimuotoisuus turvataan, maisemaa hoidetaan

Ranta-alueiden hoitotukien kehittäminen VELHO-hanke valmistelee yhteistyössä muiden tahojen kanssa uusia ranta-alueiden hoidon ja ruovikon hyötykäytön tukimuotoja seuraavalle maatalouden ja maaseudun kehittämisen ohjelmakaudelle Tukea valmistellaan tekemällä ruovikon leikkuun ja hyödyntämisen kokeita Ensi viikolla vesiruovikoiden leikkuut Paimionlahdella, Maskussa ja Mynälahdella 12

www.ymparisto.fi/velho -> rannikkosuunnittelu 13