RIIHIMÄEN LUKION JA AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA ALKAEN

1 RIIHIMÄEN LUKION JA AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 ALKAEN Sisältö 1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset 1.1. Riihimäen lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset 1.2. Riihimäen aikuislukion arvopainotukset 2. Toimintakulttuuri 2.1. Riihimäen lukion toimintakulttuurin pääpiirteet 2.2. Riihimäen aikuislukion toimintakulttuuri 2.3. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako 2.3.1. Nuorten lukiokoulutuksen tuntijako 2.3.2. Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako 2.3.3. Kieliohjelma 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys 3.2. Opiskeluympäristöt ja menetelmät 4. Opiskeluhuolto 5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet 6.2. Kurssisuorituksen arviointi 6.3. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät 6.4. Itsenäisesti suoritettu kurssi 6.5. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi 6.6. Osaamisen tunnustaminen 6.7. Oppiaineen oppimäärän arviointi 6.8. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 6.9. Lukion oppimäärän suoritus OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman sisältö Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa 1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset

2 1.1. Riihimäen lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Riihimäen lukiossa on laaja kurssitarjonta, joka mahdollistaa monialaiset opinnot. Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä, se rakentuu perusopetuksen oppimäärälle ja antaa yleiset jatko-opintovalmiudet. Riihimäen lukiossa on pätevä henkilökunta ja riittävässä määrin tukipalveluita opiskelijoiden ohjaamiseksi jatko-opintoihin tai tarvittaessa erilaisen avun piiriin. Lukion opetussuunnitelman perusteissa arvoperusta on suomalaisessa sivistysperinteessä, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Muu arvoperusta tiivistyy seuraaviin: elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja ihmisarvon loukkaamattomuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä hyvinvointi ja demokratia kestävä elämäntapa ja ekososiaalinen sivistys luovuus, aloitteellisuus, rehellisyys ja sisu inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja luovuuden lähteenä Riihimäen kaupungin sivistystoimen yksi keskeisistä tavoitteista on tukea nuorten kasvua ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Riihimäen lukion arvot oppiminen, yhteistyökyky, ihmisläheisyys ja turvallisuus linkittyvät opetussuunnitelman arvoihin ja kaupungin sivistystoimen pyrkimyksiin. 1.2. Riihimäen aikuislukion arvopainotukset Riihimäen aikuislukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta pääsääntöisesti aikuisille, ja aikuislukiossa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä aikuisille suunnatun tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja yleissivistys ja toisaalta täydentää opiskelijoille jo olevaa yleissivistystä ottamalla huomioon opiskelijoiden erilainen koulutustausta ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Aikuislukio auttaa opinnot keskeyttäneitä opiskelijoita palaamaan lukio-opintoihin ja tukee heitä opintojen loppusuoralla. Aikuislukio ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla yleissivistävän koulutusvaihtoehdon iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuus laadukkaisiin aineopintoihin esim. vieraissa kielissä tai suomessa toisena kielenä.

3 2. Toimintakulttuuri 2.1. Riihimäen lukion toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä, joka tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Riihimäen lukion toimintakulttuurissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä juhlilla ja tapahtumilla, joiden suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin voivat osallistua niin henkilökunta kuin opiskelijat. Koulun toimintaa ohjaavien kirjoitettujen sääntöjen lisäksi hiljainen tieto on osa toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin kehittämisen keskeiset teemat ovat oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Opetussuunnitelmassa kuvatut aihekokonaisuudet ohjaavat eri oppiaineiden kurssien suunnittelua, toimintakulttuuria ja teemaopintoja. Ne näkyvät Riihimäen lukion toimintakulttuurissa lukuvuoden mittaan järjestettävissä juhlissa ja tapahtumissa tai yksittäinen aihekokonaisuus voidaan valita koko lukuvuoden teemaksi. Aihekokonaisuudet ovat Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Monilukutaito ja mediat Teknologia ja yhteiskunta Riihimäen lukiossa vahvistetaan verkostoitumista ja työelämäyhteyksiä. Kehitetään yhteistyötä kulttuurilaitosten, korkeakoulujen, yhdistysten sekä paikallisten yrittäjien ja Riihimäen - Hyvinkään kauppakamarin kanssa. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuuden käytännön toteuttamista ovat esimerkiksi opettajille tarjottava mahdollisuus tutustua opetetin kautta yritysten toimintaan ja opiskelijoiden työelämäharjoittelu osana toisen vuosikurssin opintoohjauksen kurssia sekä yrittäjyysteemaviikko. Opiskelijakunnan hallitus aktivoi omalta osaltaan opiskelijakuntaa toimimaan ja verkostoitumaan. Toimintakulttuuria ovat myös kotiväen illat.

4 Hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta kohti edetään avoimella, arvostavalla ja toisista välittävällä asenteella. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenten vastuulla on kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelu. Lukiossa työskentelevien tavoitteena on tarjota turvallinen kasvuympäristö, jossa opiskelijan on helppo tulla kysymään apua ja neuvoa tai kertomaan havainnoistaan tai antamaan palautetta. Kaikki lukiossa työskentelevät ja opiskelevat voivat edistää toiminnallaan hyvää ilmapiiriä ja tasavertaisuutta. Ryhmänohjaus ja tutortoiminta rakentavat turvallista ilmapiiriä lukioon ja osaltaan tukevat ohjausta yhteisenä tehtävänä. Tutorit tutustuttavat uudet lukiolaiset opiskelun arkeen. Hyvinvointiin liittyviä luentoja, liikuntatapahtumia tai poistumisharjoitus voidaan toteuttaa yhdessä liikunta- kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Päivittäinen ruokailu edistää hyvinvointia ja käytöstapojen oppimista. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys toteutuvat esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kielten opiskelijoille järjestettävillä opintoretkillä Saksaan, Ranskaan, Espanjaan tai Venäjälle. Kotikansainvälisyyttä ovat esimerkiksi kielten ja kulttuurin teemapäivät ja vaihto-opiskelijoiden integroiminen koulun toimintaan. Kulttuurien tuntemus toteutuu myös muiden oppiaineiden kursseilla, opintoretkillä ja koulun tapahtumissa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Yhteistyö oppiaineiden välillä ja mahdolliset teemakurssit sekä tiimijaksot konkretisoivat tämän. Toimintakulttuuria arvioidaan kyselyillä, joita tehdään eri vuosikurssien opiskelijoille. Opettajien väliset päivittäiset keskustelut, rehtorin opettajien kanssa käymät vuosittaiset kehityskeskustelut sekä koko henkilökunnan osalta työpaikkakokoukset ja muu vuorovaikutus mahdollistavat toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. 2.2. Aikuislukion toimintakulttuuri Aikuislukion toiminta jakautuu usealle eri alueelle. Perinteisen iltaisin tapahtuvan lukio-opetuksen lisäksi aikuislukiossa järjestetään lukio-opetusta Riihimäen vankilassa sekä perusopetusta maahanmuuttajien peruskoulussa.

5 Aikuislukion toiminta vastaa opiskelijoiden erilaisiin oppimistarpeisiin ja saattaa erilaiset oppijat oppimaan yhdessä. Toiminnassa korostuu lukion sivistystehtävän täydentäminen, opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja erityisryhmien palveleminen. Jokaista oppijaa tuetaan hänen oman tilanteensa mukana. 2.3. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako 2.3.1. Nuorten lukiokoulutuksen tuntijako Nuorten lukiokoulutuksen kokonaislaajuus on vähintään 75 kurssia. Pakollisia kursseja on 47-51 ja syventäviä kursseja tulee opiskella vähintään 10. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A- kieltä. Toista kotimaista kieltä opiskellaan Riihimäen lukiossa B1-oppimääränä. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 :n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti, jolloin opiskelija suorittaa oppimäärän aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Riihimäen lukion tuntijakotaulukko on opetussuunnitelman liitteenä. 2.3.2. Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako Aikuislukiossa opintojen kokonaislaajuus on vähintään 44 kurssia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 :n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti. Opiskelija, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja vahvistavat opiskelijoiden yksittäisiä oppiaineita laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. Riihimäen aikuislukion tuntijakotaulukko on opetussuunnitelman liitteenä.

6 2.3.3. Kieliohjelma Lukiossa tarjotaan A1-kielenä englantia, A2-kielenä saksaa, B1-kielenä ruotsia, B2-kielinä saksaa ja ranskaa sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Opiskelija rakentaa uutta tietoa aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta vuorovaikutuksessa muiden kanssa erilaisissa ympäristöissä. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. 3.2. Opiskeluympäristöt ja -menetelmät 3.2.1. Pedagogiset ratkaisut Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joiden valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden osaaminen, kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan auttaa opiskelijoita hahmottamaan ja ymmärtämään oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia ja maailmassa olevia ilmiöitä. Menetelmäratkaisuilla tavoitellaan myös, että opiskelijat työskentelevät aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä käyttävät monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa saavat merkityksellisiä ja motivoivia oppimiskokemuksia soveltavat oppimaansa, esittävät kysymyksiä ja etsivät vastauksia toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä saavat kokemuksia oppimisesta erilaisissa tilanteissa ja paikoissa kuten ammattikorkeakouluissa, taide- ja kulttuurilaitoksissa, yhteistyössä työelämän ja yritysten kanssa.

7 Itsenäistä opiskelua suunniteltaessa arvioidaan opiskelijan edellytykset suoriutua opinnoista opetukseen osallistumatta. Lisäksi opetussuunnitelman oppiaineiden kuvauksissa on kunkin kurssin kohdalla maininta, voiko sen suorittaa itsenäisesti vai ei. 3.2.2. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Opiskelijoita ohjataan eri oppiaineissa hyödyntämään digitaalisia oppimateriaaleja, opiskeluympäristöjä ja informaatiota. Opiskelua laajennetaan myös oppilaitoksen ulkopuolelle tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Yleissivistyksen näkökulmasta opiskelija omaksuu tietoja ja taitoja, joita tietoyhteiskunnassa tarvitaan. Näitä ovat muun muassa sisällön tuottaminen, mediakriittisyys, sosiaalinen mediaosaaminen ja TVT:n käyttötaidot. Käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti järkevällä tavalla. Lukion toimintakulttuurissa korostetaan avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Lukiossa rakennetaan perusopetuksessa hankittujen tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoviestinnän perustaitojen varaan. Aihekokonaisuuksista monilukutaito ja mediat sekä teknologia ja yhteiskunta voivat olla tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnittelun lähtökohtina. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kehittämiseen. Riihimäen lukiossa opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta. 3.2.3 Etäopiskelu Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja, muuta tieto- ja viestintäteknologiaa sekä yhteisöllisiä työtapoja. On myös mahdollista järjestää monimuoto-opetusta, johon sisältyy lähiopetuksen ja - ohjauksen lisäksi etäopetusta ja -opiskelua. Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa etäopetuksessa voidaan hyödyntää seudullista yhteistyötä. 4. Opiskeluhuolto 4.1. Yleistä opiskeluhuollosta

8 Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Opiskeluyhteisön hyvinvointi ja opiskeluympäristön terveellisyys ovat osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen, samoin tehdään yhteistyötä kunnassa nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Riihimäen lukiossa opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee ja seuraa toimia opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Opiskeluhuollon toimijat myös kouluttavat ja tiedottavat sekä henkilöstöä että opiskelijoita ajankohtaisista asioista. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan, tarvittaessa yhdessä opiskelijan huoltajan kanssa. 4.2. Opiskeluhuoltoryhmien työnjako Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1)opiskeluhuollon ohjausryhmä

9 2)oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä 3)tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä 1) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän, joka Riihimäellä toimii seudullisesti ja monialaisesti. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä voi tuoda esityksiä opiskeluhuollon kehittämisestä ohjausryhmän hyväksyttäväksi. 2) Riihimäen lukiossa toimii oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa apulaisrehtori, ja ryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja opiskelijakunnan ohjaava opettaja. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua opiskelijoiden edustajia ja muita asiantuntijoita sekä huoltajia. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Ryhmä tekee yhteistyötä tilanteiden mukaan nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin sekä tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Eri toimijoiden toimenkuvat on kuvattu lukion Riihimäen lukion oppimisen tukipalveluiden suunnitelmassa, liite 3) Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti ja sopimukseen perustuen. 4.3 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä oleva opiskeluhuoltopalvelut Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon (tai muuhun terveyskeskuksen toimintayksikköön). Hoidon tarpeen

10 arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. 4.3.1. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja se toimintatavat Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyttä ja turvallisuutta sekä opiskelijoiden osallisuutta edistetään seuraavilla tavoilla: uusien opiskelijoiden perehdyttäminen koulun käytänteisiin ja järjestyssääntöihin uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja tutortoiminta opiskelijakunnan aktiivinen toiminta terveydellisten ja turvallisten olojen valvonta (esim. palotarkastukset ja sisäilmatutkimukset sekä koulun esteettömyys) kouluterveyskyselyn, tasa-arvokyselyn ja mahdollisten muiden tulosten käyttö toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu suunnittelemaan toimintaansa lukuvuoden alussa. Keskeiset tavoitteet ovat lisätä kouluyhteisön terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toimintatapoja ovat eri vuosikurssien ryhmänohjaajien kanssa käytävät keskustelut, opiskelijoille järjestettävät kyselyt, luentotilaisuuksien järjestäminen, opiskeluhuollosta tiedottaminen ja yhteistyö kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lukuvuoden päättyessä opiskeluhuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa. Opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedotetaan työpaikkakokouksissa, opettajainkokouksissa, ryhmänohjaustuokioissa, kotiväen illoissa, koulun nettisivuilla ja tarvittaessa muilla tavoin. Kuraattori vastaa käytännön yhteydenpidosta nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa. Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö

11 Terveystiedon opettajat ja terveydenhoitaja keskustelevat yhteisistä tavoitteista ja mahdollisista yhteistyöprojekteista, joita voidaan kunakin lukuvuonna toteuttaa. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Opiskelijan opiskelujen seurantaa hoitaa aineenopettaja, ryhmänohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kuraattori, psykologi, apulaisrehtori ja rehtori kukin omalta osaltaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman varhain tartutaan poissaoloihin. Seurantaa hoidetaan yhteistyössä keskustellen ja otetaan puheeksi opiskelijan tilanne, kun on herännyt huoli opiskeluun osallistumisesta. Alla luetellut toimenpiteet ja suunnitelmat on kuvattu lukion Turvallisuussuunnitelmassa, joka on liitteessä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 4.3.2. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee apua tai tukea, hän ottaa yhteyttä yhdessä opiskelijan kanssa sovitusti opiskeluhuoltoryhmän jäseneen. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Opiskeluhuoltoryhmän jäsen voi hoitaa asian itse jos arvioi, että ei ole tarvetta koota moniammatillista työryhmää. Yksittäisen opiskelijan asiat käsitellään siis tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa

12 suostumuksella. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolla herää huoli tai jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on pyytää opiskelijalta sekä tarvittaessa huoltajalta suostumus asian käsittelyyn avata opiskeluhuollon kertomus kirjata kokouksissa sovitut asiat opiskelijahuollon kertomukseen seurata toimenpidesuunnitelman etenemistä päättää ryhmän toiminta Opiskeluhuollon kertomukset laaditaan ja säilytetään Riihimäen kaupungin sivistyspalvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa yksittäisen opiskelijan edun mukaisesti tehdään yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja viranomaisten, kuten erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. Opiskelijalle on kerrottava ymmärrettävässä muodossa hänen oikeuksistaan ja häneen vaikuttavista asioista. Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevien opiskeluhuoltoasioiden käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jollei se ole selvästi hänen etujensa vastaista. Arvion tästä tekee opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita. 4.3.3. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta edistetään seuraavilla tavoilla: opiskeluhuoltosuunnitelman ja -palvelujen esittely vanhempainilloissa ryhmänohjaajan yhteistyö huoltajien kanssa viestintä koulun ja huoltajien välillä rohkaisemalla perheitä tiiviiseen yhteistyöhön koulun kanssa 4.3.4. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

13 Koulutuksen järjestäjänä Riihimäen kaupunki vastaa opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamisesta ja seuraamisesta. Koulun toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutasolla seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät ja vastuussa olevat tahot opiskelijahuollon toiminnasta ja palveluista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle koulun oppaissa sekä suunnitelmissa opiskeluhuoltoryhmä seuraa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon käytänteiden toteutumista tietoa opiskeluhuollon toiminnasta kootaan erilaisista kyselyistä ja selvityksistä sekä opiskelija-, huoltaja- että opettajapalautteiden perusteella opiskeluhuollosta saatavien seurantatietojen pohjalta toimintaa kehitetään edelleen ja keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille, koulun henkilökunnalle ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. 5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt oppiaineittain Liitteenä. 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti Lukiolaki 17 1mom. Opiskelijan arvioinnilla pyritään edistämään opiskelijan oppimista. Arvioinnilla kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita. Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. 6.2.1. Kurssisuorituksen arviointi

14 Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itseja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Käytännön tasolla arviointi toteutetaan kurssien aikana ja antamalla kurssin päättyessä arvosana. Erityisjärjestelyihin oikeutetut opiskelijat huomioidaan tapauskohtaisesti. Jaksoarvosanat merkitään Wilmaan ja jaksotodistus annetaan kaikille opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen ja viimeisen jakson päättyessä. 6.2.2. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S=suoritettu, H=hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S=suoritettu, H=hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. 1. Kaikissa pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä, numeroin arvioitavissa kursseissa, arvosana-asteikko on 4-10, jolloin arvosana 4 merkitsee, että kurssisuoritus on hylätty. 2. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S=suoritettu, H=hylätty) tai asteikolla 5-10. Numeroin arvioitavien koulukohtaisten kurssien kohdalla hylätystä kurssisuorituksesta annetaan arvosanaksi H, ei 4. 3. Kurssiarvosana perustuu kurssin aikana osoitettuun näyttöön, jota on opiskelijan tavoitteiden mukainen työskentely ja tuotokset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös itse- ja vertaisarviointi. Arvosanaa alentavat mm. aiheettomat poissaolot ja tehtävien suorittamatta jättäminen. 4. Kurssikokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että kaikki kurssin kannalta merkittävät osasuoritukset ovat valmiit ennen kurssikoetta. Niiden puuttumisesta seuraa kurssin keskeytyminen ja arvosanaksi merkitään K. Kurssi voidaan arvioida myös ilman koetta. Tällöin kurssin osasuoritukset on saatava valmiiksi kurssilla annettujen ohjeiden mukaisesti ja viimeistään arviointiviikolla. Muutoin kurssi katsotaan keskeytyneeksi. Keskeytynyt kurssi on käytävä uudelleen.

15 5. Suoritusmerkintä P (P = puuttuvia suorituksia) on suoritettava alkavan jakson uusintakuulusteluissa, muutoin P-merkintä muutetaan arvosanaksi K. Liikunnan kurssista saatu P- merkintä suoritetaan kurssilla sovitulla tavalla. 6.3. Itsenäisesti suoritettu kurssi Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom.) Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom.) Opetussuunnitelmassa on kursseittain maininta siitä, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti vai ei. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan osallistumalla kursseille. Jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin itsenäisesti, suoritustapa on valittava etukäteen ja tehtävä aineenopettajan kanssa sopimus, jonka apulaisrehtori hyväksyy. Jos opiskelija ei pidä sopimusta ja kurssisuoritukset jäävät tekemättä, itsenäisen suorittamisen mahdollisuus kyseisen kurssin osalta lakkaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Jos opiskelija ei saa itsenäistä kurssia suoritettua hyväksytyllä arvosanalla, hänelle annetaan kurssimerkinnäksi hylätty (H). 6.4. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Toisen kotimaisen kielen B 1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4-10. 6.5. Opinnoissa edistyminen Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.)

16 Opiskelijan opintomenestystä seuraa erityisesti ryhmänohjaaja, joka on selvillä ryhmän opiskelijoiden kokonaistilanteesta. Ohjausvastuu jakaantuu kuitenkin kaikkien opiskelijan kanssa tekemisissä olevien opettajien, rehtorien ja tukihenkilökunnan kesken. Lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoita, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Vanhemmat voivat seurata nuoren suoriutumista ja kuitata poissaoloja Wilman välityksellä. Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa kerran osallistumalla seuraavan jakson uusintakokeeseen. Jos arvosanan korotus ei onnistu, jää kurssiarvosanaksi 4. Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon myös kurssin aikana annettu näyttö. Tämän jälkeen kurssisuoritusta voi yrittää korottaa käymällä kurssin uudelleen. Hyväksytysti suoritetun kurssin (arvosanat 5-9) voi suorittaa uudelleen vain kerran käymällä kurssin uudelleen tai suorittamalla kurssin itsenäisesti opetussuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Parempi arvosana jää voimaan. Hyväksyttyä kurssia ei voi korottaa pelkällä kurssikokeella. 6.6. Osaamisen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17a ½Sssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 629/1998,23 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998,23 2 mom,. muutettu lailla 1116/2008)

17 Opintojen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Lukiossa ei muuteta suoritusoppilaitoksen antamaa arviointia. Jos on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Jos lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta. Opiskelija hankkii tarvittaessa selvityksen ulkomaisten opintojen sisällöistä. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijan vaihtaessa oppimäärää pitkästä lyhyempään tai päinvastoin tarkastellaan oppimäärien vastaavuuksia ja jo suoritetut opinnot luetaan hyväksi mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Vastaavuudet on määritelty oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä on suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän mukaista opetusta vai ei. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärästä, mutta ei molemmista. Jos opiskelija, joka on oikeutettu S2-opetukseen, ei osallistu siihen vaan äidinkieli ja kirjallisuusoppiaineen opetukseen, hänellä ei ole oikeutta saada tukiopetusta äidinkieli ja kirjallisuusoppiaineessa.

18 6.7. Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia. (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2015) Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. (Valtioneuvoston asetus 942/2014) Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 :n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 6.8. Oppiaineen oppimäärän arviointi Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukiolaki 629/1998,17 a, muutettu lailla 1116/2008) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittaman matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja

19 valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja kurssiarvosanoja enintään valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä 1-2 kurssia 0 3-5 kurssia 1 6-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelija opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Päättöarvosanaa annettaessa voidaan painottaa opiskelijan viimeisten kurssien arvosanoja kuitenkin siten, että päättöarvosana ei voi olla huonompi kuin kurssiarvosanojen aritmeettinen keskiarvo edellyttää. Päättöarvosanan korottaminen on mahdollista myös paikallisten syventävien ja valtakunnallisten ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 6.8. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Päättöarvioinnissa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä

20 käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

21