Oulun konttorissa maaliskuun 29 ja 30 päivänä pankinjohtaja

13 ulun knttrissa maaliskuun 29 ja 30 päivänä pankinjhtaja v. Cllan; Hämeenlinnan knttrissa kesäkuun 17 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Jyväskylän knttrissa kesäkuun 18 ja 19 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Tarun knttrissa elkuun 2 ja 3 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Jensuun knttrissa julukuun 5 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Srtavalan knttrissa julukuun 6 ja 7 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Mikkelin knttrissa julukuun 10 päivänä pankinjhtaja Basilier; Kupin knttrissa julukuun 11 ja 12 päivänä pankinjhtaja Basilier; Tampereen knttrissa julukuun 18 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg; Prin knttrissa julukuun 19 ja 20 päivänä v. t, pankinjhtaja Brberg; Viipurin knttrissa julukuun 21 päivänä pankinjhtaja Järnefelt; sekä Ktkaa knttrissa julukuun 28 päivänä v. t. pankinjhtaja Brberg. 12. suuskassjen keskus- Sittenkun Eduskunta li Pankkivalikunnan valmisteltavaksi jättänyt Ed skunnassa tehdyn anmusehdtuklainarahastlle Sumen sen, jssa ehdtettiin, että Eduskunta selittäisi, että suuskassjen Keskuslainarahast-sakeylitiön vunna 1915 ta Pankista myönnetyt pahtuneen yhtiöjärjestyksen muutksen ja sen perusteella lainat. timeenpannun sakepääman lisäämisen ei le katsttava levan ristiriidassa niiden lainaehtjen kanssa, jtka Eduskunta v. 1913 ja 1914 astti Sumen Pankin vittvarista myönnettyjen lainjen nauttimiselle, ja että Eduskunta päättäisi peruuttaa Pankkivaltuusmiehille 1917 vuden ensimäisillä valtipäivillä antamansa kehituksen siitä, että ellei suuskassjen Keskuslainarahast muuta ylitiöjärjestystänsä, edellä mainitut lainat santaan irti, kehitti Valikunta kirjelmässä julukuun 17 päivältä 1917 Pankkivaltuusmiehiä antamaan lausuntnsa asiasta. Pitemmän keskustelun jälkeen, jnka kestäessä Pankkivaltuusmiesten sillinen puheenjhtaja Edv. Gylling ehdtti että asia järjestettäisiin siten, että suuskassjen Keskuslainarahast-sakeyhtiö antaisi puheenalevien lainjen kknaismäärästä 2 miljnasta markasta vastikkeeksi vaikkapa krttmia sakkeita, jiden njalla sakeyhtiön hallinnn enemmistö tulisi Eduskunnan määrättäväksi, päättivät Pankkivaltuusmiehet 23 päivänä tammikuuta 1918 pitämässään kkuksessa äänestyksen tapahduttua, että herra Gyllingin ehdtuksen mukainen lausunt asiasta li Pankkivalikunnalle annettava. Päätöstä ei ehditty tarkistaa ennen kapinan syttymistä, vielä vähemmin panna timeen. Uuteen käsittelyyn tettiin asia Pankkivaltuusmiesten kkuksessa 14 päivänä seuraavaa kesäkuuta. Siitä nk mainitun sakeyhtiön yhtiöjärjestykseen vunna 1915 tehty muuts ja sen njalla timeenpantu sakepääman lisääminen katsttava levan ristiriidassa niiden ehtjen kanssa, jilla Eduskunta aikinaan myönsi yhtiölle lainat Sumen Pankin vittvarista, lausuttiin eri mielipiteitä. Mutta tästä hulimatta livat Pankkivaltuusmiehet yksimieliset siitä, että Eduskunnan ei llut syytä pysyä lainaili irtisanmista kskevassa päätöksessään, kska siinä edellytetty yhtiöjärjestyksen muuts näytti khtaavan vaikeuksia eikä myöskään vinut lla sutavaa että suuskassjen Keskuslainarahast pakitettaisiin pienviljelijöiltä perimään takaisin heille puheena levista varista myöntämänsä lainat. Tämä ilmitettiin Pankkivalikunnalle. Heinäkuun 6 päivänä päätti Eduskunta sallia suuskassjen Keskuslainarahast-sakeyhtiön edelleen entisillä ehdilla. pitää Sumen Pankista saamansa lainat sen estämättä,

14 että Eduskunta vuden 1917 valtipäivillä li kehittanut Pankkivaltuusmiehiä pitämään hulta siitä, että, ellei mainittu sakeyhtiö muuta yhtiöjärjestystänsä Eduskunnan määräämien ehtjen mukaiseksi, lainat santaan irti. 13. Pankin kiin- Krjaustöitä varten ulun knttrin talssa vat teistöjä ks- Pankkivaltuusmiehet syyskuun 10 päivänä myöntäneet hevt timen- yhteensä Smk. 11,090. piteet. 14. Tilapäisten Kun työ Pankin ulun knttrissa n vuden kuluessa virkailijain melkisesti lisääntynyt, vat Pankkivaltuusmiehet, Jha$et,tammen, tkunnan tekemästä esityksestä, ikeuttaneet Jhtkunnan ttamaan julukuun 1 päivästä tistaiseksi mainittuun knttriin knttriapulaisen, jka tarpeen tullessa visi avustaa kassassakin ja jnka palkki lisi 200 markkaa kuukaudessa. 15. Kassanhita- ulun knttrin kassanhitajan käsikassa n heinäjain käsi- kuun 5 päivästä lähtien krtettu 75,000 markasta 100,000 kassat, markkaan. 16. Vaihtrahan Vaihtrahan puute n vuden 1918 aikana edelleen puute ja pik- jatkunut. kusetelu. Syyskuun 10 päivänä tekivät Pankkivaltuusmiehet Senaatille ehdtuksen että Sumen Pankin lukuun lyötäisiin 200,000 markan arvsta 10 pennin, 200,000 markan arvsta 5 pennin ja 50,000 markan arvsta 1 pennin rahja. Tämä pyyntö n Senaatin päätöksestä timeenpantu. Hpearahan kysynnän enentymistään enentyessä sittautui vuden lpussa välttämättömäksi ttaa käytäntöön niitä 50 ja 25 pennin arvisia pikkuset ele itä, jiden liikkeeseen laskemiseen Sumen Pankki Senaatin elkuun 29 päivänä 1916 antaman päätöksen njalla li ikeutettu, vaan jiden käytäntöön ttamista näihin asti li ketettu välttää. Näille seteleille aikaisemmin vahvistettu ulkasu Venäjän valtakunnan vaakunineen ja venäjänkielisine kirjituksineen muutettiin Pankkivaltuusmiesten esityksestä Senaatin 5 päivänä marraskuuta antaman päätöksen mukaisesti nykylja vastaavaksi. 17. Maamme yksityispankkien päätettyä viime syyskuun Pankin alusta pitää Helsingin knttrinsa avinna yleisölle kl. pääknttrin 7a 10 Va 12 e. p. p. ja kl. 1 4 j. p. p. esiintyi kysymys Su- aukipit0~ men Pankinkin aukilajan muuttamisesta. Virantekajan ai( jakaminen kahteen jaksn, jitten välillä pidettäisiin aamiaistuntia kuten yksityispankeissa, tunnustettiin kuitenkin Sumen Pankille sveltumattmaksi, kska vaihtkassja, jita useinkin pitkät ihmisjnt piirittävät, ei vi sulkea ennenkuin kk jn n saanut asiansa timitetuksi. Tästä, jhtuu, että Sumen Pankin aukilajan täytyy lla yhtenäinen ja keskeytymätön. Jhtkunnan esityksestä Pankkivaltuusmiehet sen vuksi päättivät että Pankin aukilaika pitennttäisiin siten, että timinta alkaisi pulta tuntia aikaisemmin ja lpetettaisiin pulta tuntia myöhemmin kuin tähän asti. Tämän mukaisesti n Pankkia syyskuun alusta pidetty avinna kl. V2 11 Va 4. Lauvantaisin n sulkemisaika llut kl. V2 3. 18. Syyskuun 13 päivänä jätti Jhtkunnan puheenjh- Jhtkunta. taja Sumen Senaatille ernhakemuksensa. Kun asia useiden viikkjen kuluttua yhä vieläkin li käsittelemättä Senaatissa ja herra v. Cllan li Pankkivaltuusmiehille ilmittanut aikvansa lähimmässä tulevaisuudessa pyytää virkavapautta, kunnes er hänelle myönnettäisiin, päättivät Pankkivaltuusmiehet tiedustella syytä mainittuun viivytykseen. Kävi selville että hallitus ei llut taipuvainen myöntämään herra v. Cllanille era ennenkuin li seuraaja tiedssa, vaan ei myöskään katsnut, vivansa ryhtyä ti- 2 15

Pankinkmisarin virat. 16 menpiteisiin avimeksi jutuvan viran täyttämiseksi, kska, siihen kuuluvat palkkaedut vimassa levan mensäännön mukaan livat siksi pienet, ettei kukaan tähän timeen spivana pidettävä henkilö sustuisi ttamaan sitä vastaan. Pitäen velvllisuutenaan tehdä vitavansa sen esteen pistamiseksi, jka Pankin Jhtkunnan puheenjhtajanviran täyttämiselle li virkaan kuuluvan palkkauksen sillisessa määrässä, päättivät Valtuusmiehet viipymättä alistaa Pankkivalikunnan harkittavaksi, eikö lisi esitettävä Eduskunnalle, että Sumen Pankin Jhtkunnan puheenjhtajalle tulevat säännölliset vutuiset palkkaedut määrättäisiin 50,000 markaksi. Pankkivalikunta hyväksyi kerrtun altteen, ja 6 pävänä julukuuta teki Eduskunta valikunnan esityksen mukaisen päätöksen asiasta, Julukuun 13 päivänä Valtineuvst nimitti Sumen Pankin Jhtkunnan puheenjhtajaksi entisen ministerin, lakitiedetten kandidaatin tt Eliel Stenrthin. 19. Sittenkuin Hämeenlinnan knttrin pankinkmisarinvirka entisen viranhaltijan Bertel Emerik Sundgreniit kultua, li jutunut avimeksi asetti Jhtkunta ehdlle viran täyttämistä varten ensimäiselle sijalle Jensuun knttrin pankinkmisarin Anatl Luis Rafael Löfgrenin, tiselle sijalle pääknttrin vanhemman kirjanpitäjän, filsfianmaisteri Jhn Hammarenin ja klmannelle sijalle ulun knttrin kassanhitajan Matts ssian Nylanderin. Pankkivaltuusmiehet päättivät 14 päivänä kesäkuuta pitämässään kkuksessa kannattaa Jhtkunnan ehdtusta, jnka mukaan pankinkmisari Löfgren Senaatin 8 päivänä heinäkuuta antamalla päätöksellä timeen nimitettiin. Jensuun knttrin paukinkmisarinviran näin mudin avimeksi juduttua, teki Jhtkunta ehdtuksensa santun viran täyttämistä varten, asettaen ensimäiselle sijalle ulun knttrin kassanhitajan Matts ssian Nylan- deiin, tiselle sijalle Tampereen knttrin kassanhitajan Rudlf Gerg Giden Bäckmanin ja klmannelle sijalle Kupin knttrin kassanhitajan Antti Sarven. Pankkivaltuusmiehet yhtyivät kkuksessaan syyskuun 10 päivänä Jhtkunnan ehdtukseen, jnka mukaan Senaatti lkakuun 8 päivänä puheenalaiseen virkaan nimitti kassanhitaja Nylanderin. Senaatin myönnettyä syyskuun 24 päivänä pyynnöstä ern Vaasan knttrin pankinkmisarille vapaaherra Alexander Aminffille, asetti Jhtkunta ehdlle viran täyttämistä varten ensimäiselle sijalle Turun knttrin kassanhitajan Trsten Einar Sereniuksen, tiselle ulun knttrin pankinkmisarin Selim Mikael Bergrthin ja klmannelle Jensuun knttrin pankinkmisarin Matts ssian Nylanderin. Yhtyen Jhtkunnan ehdtukseen, Pankkivaltuusmiehet marraskuun 21 päivänä pitämässään kkuksessa pulsivat mainittuun virkaan kassanhitaja Sereniusta, jnka Valtineuvst 13 päivänä julukuuta riihen nimitti. Virkavapautta saksi kivuilisuuden ja saksi yksityisasiain tähden vat vunna 1918 nauttineet allamainittujen knttrien hitajat, nimittäin: ulun knttrin hitaja M. Bergrth tukkuun 7 päivästä kesäkuun 7 päivään; Kupin knttrin hitaja. Wallenius kesäkuun 17 päivästä saman kuun lppuun ja lkakuun 16 päivästä marraskuun 3 päivään; Viipurin knttrin hitaja M. Sabelli heinäkuun 1 päivästä saman kuun 15 päivään; Jyväskylän knttrin hitaja I.. Rutzi heinäkuun 16 päivästä elkuun lppuun; Tampereen knttrin hitaja V. R. Petrelius 1 päivästä heinäkuuta saman kuun 16 päivään; Ktkan knttrinhitaja W. Krgius elkuun 16 päivästä syyskuun 16 päivään; Mikkelin knttrin hitaja G. Äkessn lkakuun aikana; 17

Diskntt kmiteat. 18 Turun knttrin hitaja W. Wegclius marraskuu!) 15 päivästä saman kuun 24 päivään; Jensuun knttrin hitaja M.. Nylander julukuun 9 päivästä saman kuun lppuun; ja Pietarin knttrin v.t. hitaja vapaaherra A. Aminff tukkuun 25 päivästä lähtien kunnes hänelle myönnettiin pyytämänsä er Pankin palveluksesta. Edellämainittujen virkavapauksien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmisariiden virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Muuten n kesälmaa myönnetty knttrin hitajille kullekin yhdeksi kuukaudeksi, jnka hessa Jhtkunta n hakemuksesta eräille heistä myöntänyt lyhempää virkavapautta, ei kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi kullinkin. 20. Kun Kupin disknttkmitean varamiestä kansakulunpettajaa Pekka Aakulaa, jka li sekaantunut kapinaliikkeeseen, ei katsttu vitavan enää disknttkmitean töihin kutsua, vaikka hän likin ehdnalaiseen vapauteen laskettu, määräsivät Pankkivaltuusmiehet ennen pettaja Aakulaa varamiehenä timineen prkuristin Rein Brunilan uudelleen mainittuun timeen vuden lppuun asti. Vudeksi 1919 vat Pankkivaltuusmiehet valinneet disknttkmiteain jäseniksi ja varamiehiksi: Hämeenlinnan knttriin: varsinaisiksi jäseniksi insinööri Jhan Henrik Hlm en in ja kauppias Anders Gustaf Skgsterin sekä varamiehiksi entisen lääninsihteerin Karl Un Chydeniuksen ja kauppias Jhan Verner Fredrikssnin; Jensuun knttriin: varsinaisiksi jäseniksi vanhemman lehtrin Aar Markkasen ja varatumari Taun Edvard Bernerin sekä varamiehiksi liikemiehet Niil Suihkn ja Karl Eliel Prthanin; Jyväskylän knttriin: varsinaisiksi jäseniksi timitusjhtaja Hug Vilhelm Parviaisen ja prmestari Hjal mar Hug ssian Hllmeruksen sekä varamiehiksi entisen apteekkarin Frans Lrentz Splanderin ja apteekkari Eugen Mansneruksen; Ktkan knttriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppias Erik Emil Saxellin ja liikemies Arthur Jakb Lemken sekä varamiehiksi varatumari Atte Möngön ja maanmittari Gunnar Bäckströmin; Kupin knttriin: varsinaisiksi jäseniksi kihlakunnantumari Frans skar Möllerin ja tehtailija Jhan Fredrik Dahlströmin sekä varamiehiksi prkuristi Rein Brunilan ja entisen varalääninsihteerin Ukk Emil Hjalmar Andersinin; Mikkelin knttriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvs Carl Fredrik Pöndisen ja liikennetarkastaja August Fredrik Granfeltin sekä varamiehiksi kapteeni Vldemar Vinterin ja variknesimies Edvin Alienin; ulun knttriin: varsinaisiksi j äseniksi kauppaneuvs Fredrik Adlf Riekin ja knsuli Trsten Lundbergin sekä varamiehiksi kauppias Herman Anderssnin ja jhtaja Hjalmar Isak Äströmin; Prin knttriin: varsinaisiksi jäseniksi knttripäällikkö Claes vn Rehausenin ja tellisuudenharjittaja Fritz August Juseliuksen sekä varamiehiksi entisen kaupunginkamreerin Jhan Leinebergin ja kauppias Jhan dert Rsengrenin; Srtavalan knttriin: varsinaisiksi jäseniksi entisen kihlakunnantumari Karl Gustaf Bergin ja kauppias ssian Evert Kivisen sekä varamiehiksi liikemies Alexander Jhan Nissinin ja kauppias Tumas Nissisen; Tampereen knttriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvs Fabian Klingendahlin ja ikeusneuvsmies Kaarl Kustaa Haljalan sekä varamiehiksi tehtailija Jhan Niklas Salmisen ja kauppias Antn Halliin; Turun knttriin: varsinaisiksi jäseniksi kunnallisneuvsmies Ernst Petter Jhan Thmen ja kauppias Evert Wilhelm Nylundin sekä varamiehiksi kapteeni, vapaaherra 19

20 21 Pankkivaltuusmiesten virantimitus. Rlf Maximilian Carpelanin ja kauppias Axel Valfrid Wiklundin; Vaasan knttriin: varsinaisiksi jäseniksi prmestari Ivar Wilhelm Hasselblattin ja kauppias Tumas Laurellin sekä varamiehiksi sijaisknsuli Lennart Eliel Backmanin ja varatumari Henrik Jhannes Bströmin; sekä Viipurin knttriin: varsinaisiksi jäseniksi knsuliagentti Carl Edvin Ekströmin ja kauppias Paul Serge jeffin sekä varamiehiksi ikeusprmestari Paul Jakb Im manuel Wiklundin ja jhtaja Elis Sireliuksen. 21. Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1918 vurssa eramaan, niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, filsfian thtri Edvard Gylling sekä niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, sanmalehden timittaja Antn Hutari. Tukkuun 24 päivänä 1918 valtipäivillä timitetussa Sumen Pankin pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain ynnä heidän varamiestensä vaalissa tulivat valituiksi: pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa pankinjhtaja Emil Schybergsn; pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa filsfian thtri Lauri Kristian Relander; pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi filsfian thtri Ernst Fredrik Nevanlinna; tiseksi varamieheksi timitusjhtaja Wilhelm Alexander Lavnius; klmanneksi varamieheksi maanviljelijä skari Lahdensu; neljänneksi varamieheksi timitusjhtaja Axel Palmgren; viidenneksi varamieheksi esittelij äsihteeri Akseli August List; kuudenneksi varamieheksi rvasti Arthur livier Wurimaa; seitsemänneksi varamieheksi timitusjhtaja Alvar Renqvist; kahdeksanneksi varamieheksi timitusjhtaja Ferdinand vn Wright; ja yhdeksänneksi varamieheksi varatumari, lakitiedetten kandidaatti Kaarl Kaira; pankin tilintarkastajiksi: kauppias Frithif Tikanja; kansakulunpettaja Juh Pekka Kkk; sanmalehdentimittaja Eer Erkk; ja maanviljelysneuvs Karl Wilhelm Bruncrna; tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi maanviljelysneuvs Erkki Pullinen; tiseksi varamieheksi agrnmi Eer Wiljam Halii; klmanneksi varamieheksi timitusjhtaja Kaarl Brfeldt; sekä neljänneksi varamieheksi filsfian thtri Ragnar Furuhjelm. Mainitun vaalin tapahduttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet tukkuun 27 päivänä ja valitsivat puheenjhtajaksi vapaaherra Paimenin sekä varapuheenjhtajaksi pankinjhtaja Schybergsn in. Kertmusvuden kuluessa vat tilapäisen esteen sattuessa timineet varamiehinä Herrat Nevanlinna, Lavnius, Lahdensu, Palmgren, List ja Renqvist sekä, ennen kapinan syttymistä, Elranta ja Karjalainen. Erinäisiä 22 8-, määrärahja. Yusirahasääntöön pantua määrärahaa kesävirkal- Maärä' d a n hankkimiseksi pankin virkailijille n vunna 1918,,a/ia Vl'ka~ i..,.., lman hankkaytetty yhteensä Smk. 20,316: 68. Pankkivaltuusmiesten kimista varten.

22 päätös puheenalaisen määrärahan käyttämisestä kesälmaa nauttivien virkamiehien sijaisten palkkiihin n merkitty heinäkuun 19 päivänä tehtyyn pöytäkirjaan. b) Eläkkeitä. Sittenkun Pankin sihteeri, lakitiedetten thtri Kaarl Ignatius syyskuun 21 päivänä li saanut pyytämänsä virkaern, vat Pankkivaltuusmiehet 2 päivänä lkakuuta Jhtkunnan esityksestä Pankin hjesäännön 63 :n mukaan myöntäneet hänelle elinkautisen 2,500 markan vusi- eläkkeen. Samalla perusteella n Pankin vanhemmalle kirjanpitäjälle, lakitiedetten kandidaatti Henry Smedslundille, jka lkakuun 15 päivänä li saanut pyytämänsä virkaern, myönnetty elinkautinen 2,000 markan vusieläke. Vaasan knttrin 1 päivänä syyskuuta pyynnöstä ern saaneelle pankinkmisarille vapaaherra Alexander Aminffille n Jhtkunnan esityksestä myönnetty hjesäännön mukainen elinkautinen 1,500 markan vusieläke. Pankinjhtaja Clas Herman v. Cllanille, jka marraskuun 26 päivänä Valtineuvstlta sai pyytämänsä ern Pankin Jhtkunnan puheenjhtajan virasta, vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet hjesäännön mukaisen elinkautisen 6,750 markan vusieläkkeen. e) Satun- Pankin Ktkan knttrissa palvelevalle neiti Elin naistenpalk- Siikaselle, jka kapinallisten kettaessa pakittaa häntä kuntien maa- pygyjnään timessaan li, kun ei muu auttanut, itse rcvlra" a verilla ampunut läpi ikean kätensä, vat Pankkivaltuusmiehet määränneet 800 markan lahjapalkkin. d) Tilapäisiä Ktkan knttrin entiselle hitajalle tt Fredrik avustuksia Taubelle, jnka kdin kapinalliset livat kknaan tuhnkapinan jh- j a j ka henkeänsä pelastaen pakenemalla pakkasessa ffs;iei//e'r41 hengenvaarallisesti sairastunut, myönsivät Pankkivaltuusmiehet lkakuun 31 päivänä pitämässään kkuksessa tilapäistä avustusta kerta kaikkiaan 1,200 markkaa. Vahtimestarin leski Fanny Stenman, jnka mies viime helmikuussa sen jälkeen kun punaiset livat vallanneet Pankin Pietarin knttrin li, kettaessaan Pankin etuja sujella ryöstäjiltä, kaatunut paikalleen, saaden surmansa murhaajan kädestä, li Jhtkunnalle sitetussa kirjelmässä annut että hänelle ja hänen kahdelle alaikäiselle pjalleen, jille Stenman-vainajalta ei llut jäänyt minkäänlaista maisuutta, myönnettäisiin avustusta Pankin varista. Yhtyen Jhtkunnan mielipiteeseen päättivät Pankkivaltuusmiehet lkakuun 26 päivänä määrätä anjille, leski Stenmanille ja hänen pjilleen, 14,000 markan suuruisen apurahan Pankin varista suritettavaksi, llen tästä 8,000 markkaa heille maksettava neljänneksittäin ensimäisen ja jäännös 6,000 markkaa samin tisen vuden kuluessa, lukien vahtimestari Stenmanin kulinpäivästä. Pankin Turun knttrin ilmitettua etteivät kntt- e ) Tarverille vudeksi 1917 myönnetyt tarverahat vallitsevan rahatkalliin ajan jhdsta lleet riittäneet kaikkien senvutisten laskujen surittamiseen, myönsivät Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan esityksestä mainitulle knttrille aikaisemmin vudeksi 1917 määrättyjen tarverahjen lisäksi Smk. 476:. Vudeksi 1918 määrätyt tarverahat sittautuivat melkein kauttaaltaan riittämättömiksi. Niiden lisäksi vat Pankkivaltuusmiehet myöntäneet seuraavat Jhtkunnan esittämät määrät: Turun knttrille Smk. 1,000; Prin knttrille Smk. 1,500; Vaasan knttrille Smk. 2,000; ulun knttrille Smk. 1,800; Kupin knttrille Smk. 500; Jensuun knttrille Smk. 700; Srtavalan knttrille Smk. 2,500; Mikkelin knttrille Smk. 1,000; Tampereen knttrille Smk. 1,800; Jyväskylän knttrille Smk. 1,200; sekä Ktkan knttrille Smk. 300. Pankin haaraknttrien käytettäviksi vunna 1919 vat Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan esityksen mukaisesti myöntäneet tarverahja seuraavat määrät: Viipurin knttrille Smk. 5,000; Srtavalan ja Tampereen knttreille Smk. 3,500; Turun ja Vaasan knttreille Smk. 3,000; Prin, ulun, Kupin ja Hämeenlinnan knttreille Smk. 23

24 2,500; Mikkelin ja Ktkan knttreille Smk. 2,000; Jyväskylän knttrille Smk. 1,800 ja Jensuun knttrille Smk. 1,500. 23. Ylimääräi- Siitä 100,000 markkaan vudessa nusevasta määränen 100,000 t-a}iasta, jnka Eduskunta n sittanut Sumen Pankin mat!frahta v^r^a' palvlusmiesten taludellisen aseman parantamiseen sekä muihinkin ehkä tarvittaviin hallintmenihin käytettäväksi, n kertmusvuden kuluessa käytetty 65,164 markkaa virkailijain palkkauksen parantamiseksi ja 28,425 markkaa 64 penniä ylimääräisten apulaisten, vahtimestarien, talnmiesten ja yövartijain palkkaamiseksi. Määräraha n siis melkein kknaisuudessaan käytetty. Vudeksi 1919 vat Pankkivaltuusmiehet tistaiseksi myöntäneet 61,720 markkaa Pankin virkailijain palkkauksen parantamiseksi. Niiden jak käy yksityiskhtiaan myöten selville Pankkivaltuusmiesten 30 päivänä julukuuta pitämän kkuksen pöytäkirjasta. 24. Krvaukset Sumen Pankissa svelletussa 1891 vuden matkusvirkamat- tussäännössä määrätyt päivärahat ja kuljetuskrvaukset kista, krtettiin syyskuussa vunna 1917 tistaiseksi 100 %:lla. Hintjen yhä nustessa eivät Pankin virkailijat sittenkään le vineet tehdä virkamatkja kärsimättä suranaista tappita, jnka vuksi Pankkivaltuusmiehet Jhtkunnan esityksestä julukuun 4 päivänä päättivät, että matkustussäännön mukaiset päivärahat ja muut matkakustannukset tistaiseksi saataisiin krttaa 200 %:lla alkuperäisistä määristään. 25. Kalliinajan Tukkuun 21 päivänä päivätyssä kirjelmässä Jhpalkanlisät. tkunta humautti Pankki valtuusmiehille, että tammikuussa laadittua kalliinajanlisäyksiä kskevaa ehdtusta, jka sillin vielä dtti lpullista käsittelyään Eduskunnassa, ei enää, viime kuukausien suuresti khnneiden elantkustannuksien takia, vitu pitää riittävänä, minkä vuksi Jhtkunta li valmistanut uuden ehdtuksen niiksi perusteiksi, jiden mukaan puheenalevaa lisäpalkkausta lisi Pankin henkilökunnalle suritettava. Tässä, samin kuin aikaisemmassakin, li nudatettava periaatetta, että pienempipalkkaisten kalliinajanlisäys li määrättävä suhteellisesti suuremmaksi kuin ismpipalkkaisten, naimisissa levien ja lapsekkaiden suuremmaksi kuin naimattmien. Uuden ehdtuksen mukaisiin palkanlisiin laskettiin menevän enintään 55,735 markkaa kuukaudessa. Edellyttäen että ne saataisiin katsa alkaneiksi viime maaliskuusta lähtien, tarvittaisiin ennen myönnettyjen varjen lisäksi vuden lppuun asti enintään 510,000 markkaa. Samalla Jhtkunta uudisti aikaisemman, sillin tulksettman ehdtuksensa kalliinajanlisäyksen surittamisesta, kahdeksalle Pankin entiselle, eläkettä Pankin varista nauttivalle virkailijalle, jta varten 16,500 markan määräraha kuluvaksi vudeksi li tarpeen. Yhtyen Jhtkunnan ehdtukseen Pankkivaltuusmiehet 31 päivänä tukkuuta pitämässään kkuksessa päättivät peruuttaa asian jhdsta tammikuussa Pankkivalikunnalle tekemänsä esityksen ja ana Valikunnan timenpidettä siihen että kalliinajanlisäyksiä saataisiin surittaa Jhtkunnan kerrtun ehdtuksen mukaisesti. Heinäkuun 6 päivänä Eduskunta hyväksyi Pankkivalikunnan pultavan mietinnön asiasta. Elantkustannusten jatkumisten jatkuva nusu ja siitä jhtuva Pankin henkilökunnan imeentuln vaikeus pakitti Jhtkunnan panemaan vireille kysymyksen kalliinajanlisäysten uudestaan krttamisesta. Kirjelmässä lkakuun 24 päivältä ehdtti Jhtkunta, että saman kuun 1 päivästä lukien kalliinajanlisäykset saataisiin surittaa krtetuin määrin. 25

Pankin vusirahasään- nön uudistaminen. 26 Lkakuun 31 päivänä pitämässään kkuksessa Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät puheenalaiset kalliinajanlisäykset maksettaviksi saman kuun 1 päivästä lukien tistaiseksi. Saman järjestelmän svelluttaminen vuden lppuun tuli mahdlliseksi Eduskunnan m yönnettyä entisen määrärahan lisäksi kertmusvutta varten Smk. 30,000. Siihen nähden että ilmeisesti kallis aika ensi vunnakin tistaiseksi tuli jatkumaan, päätti Eduskunta 6 päivänä julukuuta Valtuusmiesten Pankkivalikunnalle tekemän esityksen jhdsta että Pankkivaltuusmiehet saavat käyttää kalliinajanlisäyksiin edelleen, tulevan vuden alusta lähtien tistaiseksi, enintään 100,000 markkaa kuukaudessa. 26. Kysymystä Pankin vusirahasäännön uudistamisesta n 1918 vudenkin kuluessa käsitelty Pankkivaltuusmiesten kkuksissa. Siihen nähden että tämänkaltaisen asian ratkaisu edellyttää kutakuinkin säännöllisiä lja, ennen kaikkea verrattain pysyväistä hintatasa, n kuitenkin täytynyt tistaiseksi tyytyä palkkjen järjestelemiseen tilapäisten kalliina]anlisäysten avulla ja jättää muut timenpiteet tunnemmaksi. Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä 1 9 19. E. G. Palman. Emil Schybergsn. E. Nevanlinna. K. J. Stählberg* L. Kr. Relander. W. A. Lavnius. Ernst Gr&sten.

* Liite Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vudelta 1918. Yleiskatsaus Sumen Pankin tilaan ja timintaan vusina 1916 I9!8. A. Yleisiä tilejä. Siv. I. Sumen Pankin tila Julukuun viimeisenä päivänä 1915 4 II.»»»»» 1918 6 III. Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1916 1918...8 IV. Taulu sittava pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka vusineljänneksen lpussa vusina 1915 1918. 10 V. Pankin kassatila 1916 1918 vusien l p u s s a... 11 VI. Pankin rahaliike vusina 1916 1 9 ' 8...12 VII. Tuls pankin timinnasta vusina 1916 1918.... 13 VIII. Vittvarjen tili vusina 1916 1918...14 B. Erikistilejä. 1. Tili pankin Sumen k u lta ra h a v a ra st s ta...16 2. b lig a ts i n it ili...16 3. Ulkmaisten kirjeenvaihtajien t i l i... 19 4. Diskntattujen ktimaisten vekselien t i l i...20 5. H ypteekkilainjen t i l i... 21 6. K a ssa k red itiiv itili.... 2 2 7. Diskntattujen ulkmaisten vekselien t i l i...24 8. Prtestattujen ktimaisten»»...25 9. Prtestattujen ulkmaisten»»...25 10. S e t e litili...26

0 11. Pstivekselien t i l i...28 12. Pietarin knttrin maksettavaksi asetettujen stusten tili 28 13. Pan- ja t t t ili... 29 14. Perittävien vekselien t i l i...29 15. A g i t i l i... 16. Pankin k a n ta ra h a st... 30 17. Pankin vararahast... 30 18. Avnaisten talletusten t i l i... 31 19. Pankin c le a r in g -liik e...31 20. Epävarmjen ja pistettujen saamisten t i l i... 32 Sir. Yleisiä tilejä.

4 5 I. Sumen Pankin tila Julukuun viim eisenä päivänä 1915. I Varat. Setelinanta vastaavat varat. Metallikassa: Sumen kultarahaa... 28,474,980 Venäjän ja ulkmaan kultarahaa... 13,568,799 37 Rahaksi lyöm ätöntä k u lta a... 596,526 47 Kultaa rahapajassa... 467 07 42,640,772 91 1,300,807 bligatsineja ulkmaan rahassa.... 65,850,918 78 Ulkmaisia k ir je e n v a ih ta jia... 253,648,259 98 Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja... 3,121,483 94 Ulkmaisia v e k s e l e i t ä... 4,643,496 31 371,2,738 Ktimainen lainam. Vekseleitä Sumen r a h a s s a... 51,697,031 59 H y p teek k ila in ja... 8,839,599 31 K a s sa k r e d itiiv e jä... 3,184,739 25 63,721,370 V e l a t. Vaadittaessa maksettavat situmukset. Liikkeessä levia s e t e l e i t ä... 231,614,134»» pstivekseleitä.... 3,020,787 61»» stuksia Pietarin knttriin... 333,387 99 3,354,175 60 Valtivarastn pan- ja tttilillä... 9,074,08693 kuiden»»»..,. 136,688,720 31 145,762,807 24 ^erittyjä v e k s e le it ä... 215,331 98 Ulkmaisia k ir je e n v a ih ta jia... Eri t i l e j ä... 1,868,677 82 2,639,907 98 4,723,917 78 Vittvarista v a r a t t u... 200,000 385,655,034 62 * Rantarahast... 25,000,000 58,943,499 71 Pankki kiinteistöjen ja kalustn arv.. 3,642,632 99 62,586,132 70 87,586,132 70 Vittvarja: Valtitarkituksiin ehdllisesti varattu. 4,000,000 Muut varat. bligatsineja Saksassa... 10,391,241 99 Kirjeenvaihtajia Saksassa ja Itävallassa.. 22,504,532 86 Rahaksi lyöm ätöntä h p e a ta... 232,196 08 Sumen v a s k i r a h a a... 42,790 49 bligatsineja Sumen rah assa... 4,8,869 Eri t i l e j ä... 79,734 36 Kasvaneita krkja, s a l d... 615,060 48 3,642,53299 100 1-- 3,642,632 96 42,314,8 Smk 1 I 477,241,167 Hauta vastaavat en lisäksi n pankki 0 keutettu antamaan s6 t e l e i t ä... 70,000,000: 441,2,738 : 92 0is,l'taan: vaadittaes- a maksettavat situ- ' uk» t... 385,655,034: 62 yönr>etyistä kassarf äitiiveistä nstaj a t t a leva määrä. 1,749,460:75 387,404,495:37 käyttämätön setelinant-ikeus Smk 53,801,243:55 Smk 1 477,241,167j32

6 II. Sumen Pankin tila Julukuun viim eisenä päivänä 1918. Varat., Velat. Setelinanla vastaavat varat. Vaadittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa: Liikkeessä levia seteleitä... 1,156,196,102 Sumen kultarahaa... 28,555,0 r> * pstivekseleitä. 6,375,367 Ulkmaan kultarahaa... 13,595,028 44»» stuksia Pietarin knt- Eahaksi lyöm ätöntä k u lta a... 511,131 46 42,661,209 90 triin.... 54,352 17 6,429,720 Sumen h p e a r a h a a... j 536,158 - Sumen valtibligatsinia Sumen rahassa i 427,069,2 - Valtivarastn pan- ja tttilillä Muiden»»» 60,445,709 108,615,404 169,061,114 bligatsineja ulkmaan rahassa.... 406,773,450 14 Ulkmaisia k irje e n v a ih ta jia... 355,064,354 32 Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja... 164,118 48 Ulkmaisia vekseleitä... 711,566 1,232,980,061 Perittyjä v e k s e le it ä... Ulkmaisia kirjeenvaihtajia... Eri t i l e j ä... 156,535 11,278,020 8,811,602 06 20,246,157 1.351,933,094 24 Kantaraha-st. 4,715,219 10 Ktimainen lainaus. Vekseleitä Sumen r a h a s s a... 1 45,142,610 53 H ypteek k ilain ja... 23,321,650 80 K a s sa k red itiiv e jä... I 12,646,028,02 81,110,289 Muut varat. bligatsineja Saksassa... 10,391,241 99 Kirjeenvaihtajia S a k s a s s a... 21,918,974 69 Sahaksi lyöm ätöntä h p e a ta... 15,256 38 Sumen vaskirahaa... 81,838 12 bligatsineja Sumen rah assa... 6,062,913 50 Eri t i l e j ä... 50,346 60 Kasvaneita krkja, s a ld... 659,022 75 P a n k k ik iin te is tö t... 3,378,268 12 K a lu s t... 100 3,378,368 12 42,557,962 Un&nta vastaavat v«r a t... 1,232,980,061:81 Sen lisäksi n pankki ikutettu antamaan s t e le i t ä... 200,000,000: - 1,432,980,061:84 ste ta a n : vaadittaes- Ra maksettavat situmukset... 1,351,933,094: 24 ty ön n ety istä kassakreditiiveistft nstaja tta leva määrä. 16,415,471:98 1,368,348,566: 22 ^yttfim ätdn setelinant-ikeus Smk 64,631,495: 62 Smk 1,356,648,313 Smk 1,356,648,313(34

8 a 00 rh c T " r-t C5 C J c rh» rf< 1> rh 00 cc i>- rh c L U l cm rh rh ^ M c rfl > c " l N l CD «9 III. Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1916 1918. SS u s s» M CÖ ^ tf cö > >. cö - p CÖ U S!> m.2 <«cö ^ ö cö Cö -1-3 > CÖ cö cö_ 3 S.2 m ** CÖ 44 23 M V f l Ö 43 cö Cu rd t^rh rhq0i>>rh (M t - rh 0 0 00 r-<_ I>- i iq ^ ^ H N H c" c* c" erf *-T *rt " T i>t rh [>c rh* rh rh 0 5 rh cm" c" ^ 0 5 rh " t - rh cd i cm" r-t 0 0 cm" h rh L r-l TH c" u rh" (M N 0 0 0 5 l > 0 5 i t>" c" i -H rh " 00» U r-h. rh t>» rh c q rh" cm" rh i 0 5 rh -H ' H 0 0 - h N " c" 00 00 0 5 " L '- C-0*C5 N l> ^C C- C- C» ^ I H H N rh c" " cm" c" 00 c" rh u < 0 5 0 5 0 0 t>- u -H " rh ' c"!> 00 fc"* c» n c m 0 5 (M r H t -H GC ct r-t rh c (M 0 0 rh 1» t>- 2 00 CÖ 00» c a. 00 cö " 0 0 rh c" " I>^ rh " rh c f _ r rh «s rh rh H - 1-'» 3 ^ «M cm" cm" cm" cm" cm" cm" Cvl cm" cm" cm" Cl" f rh rh TH rh rh rh rh TH rh rh 0 44 0 S 3 s 44 r ^ 3 Ö 3 C p g I 1 I :cö S -S c <D h ^ M >> >- V e l a t. :cö PL, r-^r-hrh-hr-t u * 4» H 0 5 Ä 0 5

10 11 IV. Taulu sittava pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka vusineljänneksen lpussa vusina 1915 1918.! Pankin kk setelinantikeus. Setelistö yhteensä. M yönnetyistä kassakreditiiveistä nstamatta. Käyttäm ä tön setelinantikeus. tfin f. & n f. 9kf. tfinf. V 1914 viim. p:nä Juluk.. 229,894,695 176,348,018 3,129,830 50,416,847» 1915 Maalisk.. 274,781,539 214,163,982 1,977,464 58,640,093»»»» Kesäk.. 328,275,472 260,013,972 1,979.087 66,282,413»» > D Syysk.. 392,700.352 315,893,541 1,4,279 75,401,532»»» Juluk.. 441,2,739 385,655,035 1,749,461 53,801,243 1916»» M aalisk.. 476,922,935 403,000,448 4,928,765 68,993,722 p»» Kesäk.. 545,413,443 468,273,131 3,025,132 74,115,180»»» Syysk.. 641,257,110 554,532,015 5,698,768 81,026,327» D»» Juluk.. 650,346,476 571,8,007 2,446,267 76,095,202 1917» >> Maalisk.. 750,126,691 677,061,304 2,588,943 70,476,444»»»» Kesäk.. 978,045,290 890,556,728 1,973,960 85,514,602»»» Syysk.. 1,3,089,627 1,010,973,681 1,349,318 40,766,628»» f> Juluk.. 1,144,493,257 1,031,123,529 1,859,155 111,510,573 «3 «J (#3 Ä JD s <a* *S5 < 0 0 ^ ^ 00 00» C. ^ 00 s 15 00 aö *-< > h i» i.2 " c d r- 1 > _ :«6 ä JM 13 '- s ö 3 1 1 H» 00 00 C5» Cl i d ' c c «S 00 c d rh 1 00 1 cd cö 00 c q!> r* 00 s c d CC 3 * * *»- Sk A 1 «c «Ö T T >0 Cm 00 00 c 00 Cvl * t>» rvi 2 s i 00 a» r -T t > > S M N CS W2 UQ «e ^3 JM CÖ CL M Jg 3 *"5 c * cd * 1918» Maalisk.. 1,252,337,419 1,143,287,439 2,616,952 106,433,028»»» >/ Kesäk.. 1,262,899,321 1,147,892,608 1,398,496 113,608,217 9»» Syysk.. 1,278,263,031 1,169,568,643 4,075,555 104,618,833 >>»» Juluk.. 1,432,980,062 1,351,933,094 16.415,472 64,631,496 P

12 Rahaliike kassatilin debet ja kredit pulilla li yhteensä vunna 1 9 1 6....% / 7,652,218,665:52»»»»»»»»» 1 9 1 7...» 11,538,548,540:08 c vh i T i 00 22 55 g g ^ S» 0 5 <M 00 - rh 1 Ö I 00 c C -h 0 5 ö l> lö r - ^ l N r-t c cm f c s ^ H S. c" c" " c" r-1 0 5 H t> 1> 00 w 00 i>* i c" S cg.. a 00 < > G Jg rh ~ t> T*T r-t :cä :cä s $ -a M cö 'S5 Ö cö 3 <x> CC 3 (M i ^ 00 0 0 (M -3* ö U0 CÖ " 00 00 8 u r-h t>t " i rh l>* ^1. ^ J> ^ " «^r «>-" 03 ^ rtl ffvj <M I 5»3 C CU * Sd fl q *C 3 CU «,H fi 2 «S d & eh ei c" rh 00 rh t> T* t>. 00 8 cd CÖ " l " *» * W 00 00 00 T*1 cc c_ c c i t>- C l ^ r» l CÖ T* c" s c" rt< rh f * 63 1 < it^ t> T e-*» cm" f < 00 t t>«" u i i " rh 00 g i» rh 55 t > 00» n c <M Ä * 0 5 M 00 0 5 rh " r-h rh - cö t>t>* I CH.." - * * ft * rh - " t cm" 00!> rh 00 ^h " ^ Vf- " " fl :c3 f :cö>>5 c" s i c" r-< t> U " s* I C * " m VII. Tuls pankin tim innasta vusina 1916 1918 Kredit. Vunna Vunna Vunna 1916. 1917. 1918. 35»/" fä.,s Tus. 3h# tm Krkja ktimaisesta lainausliikkeestä 2,534,486 06 3,260,853 18 3,502,455 32» ulkmaisilta kirjeenvaihtajilta 7,599,316 51 11,145,829 9,894,641 34» bligateineista... 7,312,355 41 21,067,567 67 8,680,464 40 10,459,570 48 41,044,892 36 10,460,115 19 Prvisineja... 644,414 68 238,436 93 331,624 76 Jaksettuja epävarmja saamisia.. 364,360 08 28,218 67 5,619 68 Valtiavustus pankin aseman vahvistamiseksi, tilitetty lkak. 31 p:nä 1918 350,000,000 Sald tappita... - 90,893,3 54 Debet. Yhteensä 28,914,503 22 167,678,851 35 382,874,920 69 Palkkja ja p a l k k i i t a... 761,743 66 906,462 83 1,290,302 89 Ylimääräisiä m ä ä r ä r a h ja... 80,000 99,868 48 93,589 94 43,975 52,133 33 56,820 83 Pankkivaltuusmiesten palkkiita ja kuluja... 19,566 26 23,788 52 27,814 86 Setelien valmistus........ 645,085 34 891,416 68 1,350,127 69 Erinäisiä k u l u j a... 181,326 42 307,678 553,581 98 P an k ki kii nt e i s töj e 11 tiliarva alennettu _ 88,088 29 bligatsinien tiliarva alennettu.. 3.273,817 60 6,458,594 ^gi, kurssitappita Venäjän rahasta 19,710,072 42 158,938,909 51 29,414,594 21 Pistettu kapinan aiheuttama tappi 116,200,328 14 Alennettu ruplamääräisiä bligatsineja 177,584,774 54»» saatavia.. 56,214,897 32 Pankin puhdas v i t t... 4,198,316 52 Pnhdas vitt n siirretty: Yhteensä 28,914,503 22 167,678,851 35 382,874,920 69 vittvarjen t i l i i n... 4,198,316 52 l appi n krvattu: käyttämättömillä vittvarilla.. 8,198,316 52 v ararah a st lla... 62,409,956 12 kantarahaststa te tu illa... 20,284,780 90

14 > < ' 0 s; i2 s S > Erikistilejä S V u* > > 1 -«J r ««3 d G- :sj»ö s 3 a & -*-» M *3 CS c a > 3 > i p - 03

16 1. Tili pankin Sumen kultarahavaraststa. Rahapajasta saatu Julukuun viim. Liikkeessä li: ja pankissa: 20 markan kappaleita. 3mf 10 markan kappaleita. 55nf Yhteensä. p:ään 1913... 49,450,000 14,800,000 64,250,000 Juluk. viim. p:nä 1916... 28,135,700 7,603,130 35,738,830..» 1917... 28,135,380 7,603,210 35,738,590.. a 1918... 28,108,400 7,586,550 35,694,950 Juluk. viim. p:nä 1916... 21,314,300 7,196,870 28,511,170 >.» 1917... 21,314,620 7,196,790 28,511,410..» 1918... 21,341,600 7,213,450 28.555,0 Rahaksi lyöm ätöntä kultaa li Juluk. viim. p:nä 1915: Pankissa.. 596,526:47»» * * Rahapajassa.» 467:07 V. 1916 1918 tuli lisää Rahapajan k a u tt a...» 257:30 V. 1916 1918 m y y t y...55*/ 85,395:01 597,250:84»» Rahapajasta saatu....» 724:37, 86119-38 Rahaksi lyöm ätöntä kultaa li Säästö Juluk. viim. p:nä 1915 Vunna 1916... Juluk. viim. p:nä 1918: Pankissa.. Sfy: 511,131:40. 1917.... 1918... A rv a le n n e ttu... Säästö Juluk. viim. p:nä 1918 2. bligatsinitili. Debet. 81,048,029 313,838,995 561,927,643 693.369,355 Kredit. Arv alennettu. j<iä Ctmf /ia. Stmf. 7i 77 80 54 13 119,936,883 376,124,901 116,508,242 187,317,186 850,296,810 98 49 14 63 3,273,817 6,458,594 60 177,584,774 54 Yhteensä 1,650,184.024 24 1,650,184,024! 24 187,317,186 14 17 Vastamainitusta säästöstä li: Sumen valtibligatsineja Sumen rah assa... 427,069,2: bligatsineja ulkmaan rahassa.. * 406,773,450:14»»» Saksassa» 10,391,241:99» Sumen...... 6,062,913:50 Smf. 850,296,810:63 Yllämainittu säästö n sijitettu: Sumen 4'/2% valtilain. v:lta 1 9 1 8...Smk 200,000,000:, 5»/0»» 1 9 1 8...» 185,000,000: * 5 7 * % * * 1 9 1 8...» 15,000,000:» 5 % vapauslain. > 1918...* 10,000,000: 5 1/* 0/» * 1 9 1 8......» 17,120,800:- 3 '!% #/ valtilain.. 1895, 1901 & 1903.. Fr. 550,000:» 3 %». 1898...» 9,000:» 3 7 2 % *» 1889...Rmk 31,500:» 4 V* / *» 1909...» 163,200:»..» 1 9 1 8...Kr. 108,000,000: 5 7, %» * 1 9 1 7... 1,237,113:16 Hypteekkiyhdist. 4 /0 lain. v:lta 1887 & 1902 Rmk 351.540:» 4 >/,%*» 1907 & 1909» 1,592,5:» Kaupunkien Hypteekkikassan 4 / lain. v:lta 1895 & 1897......» 230,040:» Kaupunkien Hypteekkikassan 4 '/a / lain. v:lta 1900 & 1903...» 353,160:» Yhdyspankin 3 '/i % lain. v:lta 1895....» 697,000: Phjismaiden sakepankin 4 % lain. v:lta 1897 & 1.898 201,690: Helsingin kaupungin 4 '/2 % lain. v:lta 1892.... Kr. 356,760:.» *». 1909.... Rmk 130,560: Wiipurin»»»» 1902.... Kr. 129,600: Venäjän 4 7,, kns. rautatielain. v:lta 1889... K Rpl. 126,000:.» kultalain. viita 1890 & 1893...» 112,750:» 3 7» %»» 1894.... 316,500:» 3 7,.. 1896... Rpl. 187,500: * 3 7,07 knvert. lain. v:lta 1898... * 220,500: * 5 7 ktim. lain. v:lta 1914 & 1915.... 1,950,000: * * valtisitum...» 325,000:» 5 V. % stalain. v:lta 1915 & 1916....».53,662,000:» valtak. rahastn 5 7 velkasitum...» 69,876 000: *.» 5 7,7»..... 44,691,000: 1'jäsan-Uralsk in 4 7 rautatielain. v:lta 1894.... K. Rpl. 16,250:»... 1897.... Rm k 5 1 4,5 0 0 :- Wladikawkas in».. 1897 & 1898. 100,000:

18 19 Venäjän kaakkisradan 4 /0 rautatielain. v:lta 1897, 1898 & 1 9 0 1... Rmk 923,000: M skwa-kiew-w rnesch 4 % rautatielain. v:lta 1895 * 194,500: Kslw -W rnesch»»» 1887» 1,800: Englannin 5 % stalain. v:lle 1929 1947... 12,100: Transvaalin 3 % lain v:lta 1903... * 10,400: Rutsin 3,6 / valtilain. v:lta 1887...Kr. 1,0,500: i Yl. Hv p te ekki pa n kiri 3 8/«% lain. v:lta 1880 & 1883..., 617,000: Tukhlman 3 '/, % lain. v:lta 1887...Rmk 46,350: Gööteprin» *» 1886 & 1890... 186,300: Nrjan Hypteekkipankin 3 7 * % lain. v:lta 1887..» 158,400: Kööpenhaminan 3 V* % lain. v:lta 1886 & 1887... Kr. 233,000: Saksan 3 % valtakuntalainaan...rmk 3,100,000:» 3 7* %»...» 1,075,100: Preussin 3 % kns, valtila in a an... * 1,600,000: 3 7 / /,...» 572,500:»» Central Bden-Credit lainaan.... * 731,500: Sachsen in 3 / valtik rk n...» 1,403,000: Hessen in 4 % valtilain. v:lta 1899 & 1906... 33,000: Hampurin 3 / * * 1 8 8 6...» 1,217,500: Bremen in»»» 1896...» 250,000: Itävallan 4 /0 k u lta k rk n... Fl. 550,000:» * k ru u n u k rk n...k. 735,000: Unkarin 4 7 k u lta k r k n...fl. 735,000:» * k r u u n u k r k n...k. 500,000: * 3 7* % valtikrkn v:lta 1897... * 500,000:»» Bden-Credit la in a a n...» 1,275,800: Sumen Hypteekkiyhdistyksen 5 / lain. v:lta 1915. Smk 20,000: * Kaupunkien Hypteekkikassan 4V lain. v:lta 1896. 15,000;» Kiinteistöpankki. Y. 4 '/2 / la>n- v:lta 1917» 324,500: > Kaup, ja Maalaiskunt. Keskuskassan 5 % lain. v:lta 1 9 1 0...» 23,000: Kansallis-sake-Pankin 5 / lain. v:lta 1917....» 1,000,000: suuskassjen Keskuslainarahast. Y. 5 / lain. v:lta 1 9 1 7...» 200,000: (»sakeyhtiö Maakiinteistöpankin 4 7* / la'n- v:lta 1917» 190,000: * * 5 / *» 1917» 440,000: Turun kaupungin b / lain. v:lta 1902....» 5,000: VViipurin»»»» 1915...» 778,000: Tampereen»»»» 1915...» 165,000: Kym mene sakeyhtiön 6 / *» 1910 & 1915..» 2,995,260: saamisten säästö: 3. U lkm aisten kirjeenvaihtajien tili. Vunna 1915. Vunna 1916. Vunna 1917. Vunna 1918. pi liä Sknf. pä Sfa/: im Tammikuun lpussa. 96,831,070 51 278,610,012 26 275,457,492 90 453,301,951 75 Helmikuun» 107,800,098 95 275,002,788 29 266,506,246 26 449,210,295 39 Maaliskuun» 1-22,693,277 02 279,975,314 07 283,197,972 54 449,549,470 17 Huhtikuun» 135,886,875 17 297,685,653 38 321,347,443 01 449,679,539 82 Tukkuun» 150,321,150 87 325,435,082 69 317,529,447 75 452,992,376 68 Kesäkuun», 168,562,539 33 311,289,536 44 313,510,998 72 453,775,190 69 Heinäkuun» 189,130,116 70 255,722,264 32 319,026,527 46 412,299,647 69 Elkuun» 207,693,844 64 312,533,651 374,853,394 60 420,602,7^9 38 Syyskuun» s 227,982,137 85 3,782,284 46 395,493,485 41 420,575,711 58 Lkakuun» 264,016,7 01 301,942,719 95 515,008,448 82 367,311,062 51 Marraskuun» 275,726,328 56 282,304,836 61 567,024,197 19 368,775,932 85 Julukuun» 251,779,582 16 259,062,831 60 456,321,782 09 343,786,334 01 lpussa: taksassa ja Itävallassa 22,504,532 86 22,448,297 86 22,448,297(86 21,918,974 69 V. 1918 li Sumen Pankilla kirjeenvaihtajia ulkmaalla seuraavissa kaupungeissa, nimittäin: Tukhlmassa, Kööpenhaminassa, Kristiaaniassa, Lntssa, Pariisissa, Baselissa, Antwerpenissä, Brusselissä, Amsterdamissa, H a m p u r is s a, Lyypekissä, Berliinissä, Frankfurt am M:issa, Wienissä, Tri es- Ussä, Pietarissa, Riiassa. Madridissa, N ew Yrkissa ja Chicagssa.

20 21 4. Diskntattujen ktim aisten vekselien tili. Diskntat tuja. Juluk. viim. p:nä 1915 salkussa...... 51,697,031 59 Maksettuj a. Epävarmihin saamisiin siirrettyjä. Sv 3m f. pn Stp yuä s v fin. Vunna 1 9 1 6... 88,782,931 87 106,308,463 78 340 * 1917... 250,868,52814 250,229,361 81 3,500» 1918... 116,716,358 44 106,370,573 92 10,000 Prtestattujen vekselien Yhteensä 508,064,850 04 462,908,399 51 13,840 tiliin siirretty.... - 13,840 _ _ Epävarm. saamisiin siirr. Salkussa Jul. viim.p.1918-45,142,610 53 - Yhteensä 508.064,850 04 508,064,850 04 Julukuun viim. päivänä 1915.... 5. Hypteekkilainjen tili. Vunna 1 9 1 6... 191 7 191 8 Annettuj a. Maksettuja. Prtestattuja. Epävarmihin saamisiin siirrettyjä S V fin 7 Stm fitf 8,839,599 18,151,013 13,8,887 31 12 21,407,044 80 84 12,804,718 73 39,012,f>68 23 21,528.654 17 Yhteensä 79,062,068 50 55,740,417 70 - Epävarmihin saamisiin siirretty... _ _ Saatavia Juluk. viim. p. 1918.... 23,321.650 80 Yhteensä 79,062,068 50 79,062,068] 50 Salkussa li: Paikallisia vekseleitä Juluk. viim. Juluk. viim. Juluk. viim. p:nä 1916. p:nä 1917. p:nä 1918. fiii fiä 3 m f. fiä. Helsingin pääknttrissa.... 6,700,965 55 5,603,1 11 17,134,276 8 2 Turun knttrissa... 418,223 88 364,650 10 782,692 26 Prin!>... 11,157,691 21 10,901,424 08 8,628,800 Vaasan»... 214,946 99 10,700 19,800 ulun»... 134,780 85 97,250 111,000 Kupin»....... 192,265 37 132,364 07 141,158 85 Jensuun»... 8,926,357 82 13,092,907 93 15,496,500 Srtavalan»... 389,170 99 267,508 61 190,097 34 Wiipurm»... 3,708,440 60 3,254,597 74 622,487 15 Mikkelin»...... 62,961 98 9,800 59,000 Tampereen»... 933,843 53 384,566 16 522,923 Hämeenlinnan >>... 316,307 73 136,574 46 41,500 Jyväskylän»... 113,164 35 213,552 60 336,825 Ktkan»... 65,235 45 65,400 43,375 Tispaikkaisia. 836,803 38 272,425 15 1,012,175 11 Yhteensä 34,171,159 68 34,806,826 01 45,142,610 53 Hypteekkilainja li: Juluk. viim. Juluk. viim J u l u k. v iim. p:nä 1916. p:nä 1917. p:nä 1918. tfm f. fil Smf *}m JM# Helsingin pääk n ttrissa... 4,087,102 63 4,762,551 74 14,806,384 51 l'urun knttrissa... 81,500 1,850 1,480,250 - Prin»... 949,500 818,000-927,000 Vaasan»... 44,200 41,700-20,000 ulun»... 2,700 500 9,500 Kupin *... 28,600 17,800 39,100 Jensuun»... 9,500 Srtavalan»... 6,350 1,000 2,700 ^Viipurin»... 183,565 123,525 374,856 29 kikkelin»... 34,550 44,400 38,600 ' airtpereen»... 114,9») _ 6,650 12,500 _ Hämeenlinnan»... 33,150 14,750 jyväskylän»... 4,650 1,000 5,600,000 Ktkan»... 3,300 4,010 10,760 Yhteensä 5,583,567, 63 5,837,736; 74 23,321,650, 80

22 23 Juluk.viim. Juluk.viim Juluk.viim. p:nä 1916. p:nä 1917. p:ä 1918. 3Fmf ytic ffinjc. yte &mjc yiä Hypteekkilainjen vakuutena li: Kultaa ja h p e a t a... 350 250 250 bligatsineja ja pankkien talletustdistuksia... 1,675,227 34 345,176 59 3,622,738 91 sa kkeita... 336,709 07 114,900 828,916 34 Kiinnitettyjä velk akirjja... 3,571,281 22 5,377,410 15 15,851,745 55 T a v a r ita... 3,018.000 Yhteensä 5,583,567 63 5,837,736 74 23,321,650 80 Käytetty Kassakreditiivimäärä: Juluk viim Juluk.viim. Juluk.viim. p nä 1916. p:nä 1917. p:nä 1918. MV /ia. IPm f. m ** 1r* Helsingin p ääkn ttrissa... 147,014 50 90,573 59 12,029,391 46 Turun knttrissa...... 1X4,350 157,000 140,000 Prin»... Vaasan»... 12,655 68 2,900 - ulun»... Kupin»... 100 - Jensuun *... 2,500 Srtavalan»... 156,286 03 291,487 51 247,545 80 Viipurin»... 1,581,293 39 1,479,183 52 6,000 - Mikkelin 9... 51,500-52,200 39,600 Tampereen»... Hämeenlinnan K... M yönnetty määrä Julukuun viim. p:nä. 6. K assakreditiivitili. ttja. Panja. Epävarmihin saamisiin siirretty. K äytetty määrä Juluk. viim. p nä. 55vf. jm dfcyf yu yits 3k ytis Sftn/f yiä Vunna 1915 4.934,200 3,184,739 25» 1916 6,638,200 50,559,374 52 49,552,180 97 4,191,932 80. 1917 6,999,800 35,556,290 32 34,607,578 50 5,140,644 62» 1918 29,061,500-57,887,932 46 50,382,549 06 12,646,028 02 Jyväskylän *... 2,076,100 3,064,700 174,000 - Ktkan 50,233 20 2,500 9,490 76 Kreditiivien vakuutena li: bligatsineja ja pankkien talletus- Yhteensä 4,l91,932j 80 5,140,644162 12,646,028,02 Juluk.viim. Juluk.viim. Juluk.viim. p:nä 1916. p.nä 1917. p:nä 1918. &nf. 7m Sbf. 710 &nf. f*. tdistuksia... 5,480,900 6,176,500 26,328,500 123,000 110,000 346,500 Kiinnitettyjä velkakiijja... 1,034,300 713.300-2.386,500 Yhteensä 6,638,200 6,999,800 29,061,500

24 25 Pankin krkmäärät v. 1916 1918 8. Prtestattujen ktim aisten vekselien tili. vat lleet 5 /a. 6 ja 6 y 2 % Tukk. 18 p:ään 1916 ja sen jälkeen 5, 5 7, ja 6 % Kreditiivimaksu n llut 1/2 % vudelta. Prtestattuja. Lunastettuja. Epävarm ihin saamisiin siirrettyjä. V m f Jl(ä ftä yiit. Maksamattmia Juluk. viim. p:nä 7. Diskntattujen ulkm aisten vekselien tili. Diskntat Lähetettyjä Prtestattuja. ja m yytyjä. tuja. Vunna 1 9 1 6... 340 340» 1917... 3.500 -- 3,500» 1918... 10.000 10.000 Yhteensä 13,810 --- 13,840 - Epävarmihin saamisiin siirretty.. Maksamatta Juluk. viim. p:nä 1918 - pä fiä r/mfi 7<a Juluk. viim. p:nä 1915 li salkussa 4,643,496 31 Vunna 1 9 1 6... 31,757,583 28 34,266,653 39 13,241 40 > 1 9 1 7... 19,574,218 76 21,299,8 07 39,711 93» 1918... 13.492,513 03 13,119.077 02 18.503 57 Yhteensä 69,467,811 38 68,684,788 48 71,456 90 Prtestattujen ulkna, vekselien tiliin s i i r r e t t y... 71,456 90 Salkussa Juluk. viim. p:nä 1918 711,566 9. Prtestattujen ulkmaisten vekselien tili. Maksamattmia Juluk. viim. p:nä 1 9 1 5... Prtestattuja. Lunastettuja. Epävarm ihin saamisiin siirret tyjä- Jiiä fuä Sfyc ~p& Vunna 1 9 1 6... 13,241 40 13,241 40» 1917... 39,711 93 39,711 93» 1918... 18.503 57 18.503 57 - Yhteensä Epävarmihin saamisiin siirretty.. Maksamatta Juluk. viim. p:nä 1918 71,456 ^0 71,456 90 =

26 00 00 H Ö < N h cd t>» 00 t>- CC *-T C 1-t» i "»n b) Penni-seteleitä. 25 penniä kpl. 60 pennin kpl. Smk. 27 0 5 (M «- ^ (M 00 c r-h rh V. 1918 valm istettuja... 3,700,000 2,0 0 0,00 0 1,925,000 Vastuusumma Juluk. viim. p:nä 1918 3,700,000 2,0 0 0,0 0 0 1,925,000 S s* a ei Mrl <3 Ä a rx c - ^ ^ I I»» rh i? l ' -» I>- r - cr. r -» 00 X ) 1cc C H -rh" i> " 1 1< r H ---- - i C'» rh 0 5 0, 0 cm" c' cm' "» C ' - H 00 ' C ' t Q < i rh 00 00 c t H V * < - f rh Il > "*>" r * H 00 cm" r*4 L^ c «* r - rh cm" jsta pankissa... 2,753,132 1,429,122 1,402,844 c) Rupla-seteleitä. 3 ruplan kpl. 946,868 570,878 522,156 5 ruplan kpl. 10 ruplan kpl. 25 ruplan kpl. Vastuusumma Juluk. viim. p. 1915 8,544 2,355 763 289 209,048 ^ 1916 1918 pltettuja... 1 40 Smk. a) Markka-seteleitä. M j ä5 -S ä 5* M, S. i 3 " i!>.' c" l CC -^1 00 c ^»» cm' c" " c i T* r-h l ^ ^ 00 rh 1 1l t> t - -rh > I I I 0 0 0 3 #000 ic. 0 5 H -" h CC ^ c' * rtt I»-< 00 c' t>. l>-» CC T * rh rh rh :!> 00 cd T-i 1-H i c rh* ' Vastuusumma Juluk. viim. p. 1918 8,544 2,355 762 289 209,008 Jsta pankissa.. 17 4 1 43 4,624 ja liikkeessä... 8,527 2,351 761 246 204,384 Yleiskatsaus pankin setelinantn 1915- vusien lpussa. Pankin kk vastuusumma markka-, penni- ja rupla-määräis. seteleistä. -1918 Setelien kknaissummasta l i : Pankissa. Liikkeessä. a m m a m i cm" a ö ö Ö T-Z 03 00 cm c " c" *' r * r3 * * 2 %0 :c8 r H :C3 c3 ^H S «8 Mg a 03 3 2. -+J: e > 00 rh r I i-h \ 0 5 0 5 - -t-3. aj a 2 :! 1 > -M *rs * - 2 c i S :cö S s =1 & G s * r H r-h ^ ) J 0 5. 2 H H H H S s > 'S : «p. > P- -2 * S S"S:ff s " l> rh - 'c 00 ö-ä CP ö) S g 22 ^ l ^ s l ä > cua Julut viim. p:nä 1915... 777,313,947 545,699,813 231,614,134»»» 1916... 828,227,797 406,943,691 421,284,106» *» 1917... 961,116,794 196,631,636 764,485,158»»» 1918... 1,306,1,674 149,909,572 1,156,196,102 Sfmf Setelien valmistuskustannuksia v. 1915 'Jmf. 213,129: 42 s» *» 1916 645,085:34»»» * 1917» 891,416:68»»»» 1918 * 1,350,127:69 Sm/:

28 29 13. Pan- ja tttili. 11. P stivekselien tili. Panja. ttja. tfm/l yiä S V Asetettuja. Lunastettuja. S V ym. S V yim Juluk. viim. pn:ä 1915 liikkeessä. 3,020,787 61 Vunna 1 9 1 6... 37,968,576 10 39,853,695 78» 1917... 51,181,853 60 49,6,377 52» 1918... 170.713,520 98 167.599,297 10 Yhteensä 262,884,738 29 256,509,370 40 Liikkeessä Juluk. viim. p:nä 1918. 6,375,367 89 a ) V a lt i v a r a s t n. Julukuun viim. p:nä 1915 li Pankissa Vunna 1 9 1 6... 9,074,086 206,622,860 191 7 400,177,617 191 8 492,076,725 93 57 80 83 206,445,311 26 399,424,309 43 441,635,961 03 Yhteensä 1,107,951,291 13 1,047,5,581 72 Pankissa Julukuun viim. p:nä 1918.. 60,445,709 41 b ) M u id e n. Julukuun viim. p:nä 1915 li Pankissa 136,688,720 31 Vunna 1 9 1 6... 1,220,341,606 04 1,240,954,123 82 1 9 1 7... 2,470,135,764 02 2,348,371,709 97 1 9 1 8... 4.229.304.944 30 4,358.529,795 91 Yhteensä 8,6,471,034 67 7,947,855,629 70 tankissa Julukuun viim. p:nä 1918.. 108,615,404 97 12. Pietarin knttrin m aksettavaksi asetettujen stusten tili. Asetettuja Juluk. viim. p:nä 1915 liikkeessä. 333,387 99 Lunastettuja. S V ym s v ym. Vunna 1 9 1 6... 20,196,952 33 20,462,988 12» 1917... 8,740,535 49 8,718,286 28» 1918... 617 50 35.866 74 Yhteensä 29,271,493 31 29,217,141 14 Liikkeessä Juluk, viim. p:nä 1918. 54,352 17 14. Perittävien vekselien tili. Perittyjä. Julukuun viim. p:nä 1915 li pankissa 215,331 98 Tallettajille suritettuja. S V pa. s v Tie Vunna 1 9 1 6... 38,110,251 24 37,556,530 50 1 9 1 7... 35,123,675 54 35,591,179 66 1 9 1 8... 7,846,765 54 7,991,778 71 Yhteensä 81,296,024 30 81,139,488 87 Pankissa Julukuun viim. p:nä 1918.. 156,535 43

30 31 15. Agitili. Vunna Vunna Vunna 1916. 1917. 1918. S V J iä s v Jiä. S V 7m Vitta bligatsideista.... 229,281 30 863,763 69 22,555 13» ulkmaan knttkuranteista y. m... 10,208,465 90 40,087,239 29 10,339,571 59» kullasta ja hpeasta.. 21,823 28 93,889 38 97.988 47 Tappiita bligatsinien tiliarvn Yhteensä 10,459,570 48 41,044,892 36 10,460,115 19 alennuksen k a u t t a... 3,273,817 60 6,458.594 177,584,774 54 Kurssitappita Venäjän rahasta. 19,710,672 42 158,938,909 51 85,629,491 53 18. Avnaisten talletusten tili. Pankkiin pantu. Pankista tettu. 5V s v 7m Juluk. viim. p:nä 1915 li pankissa. 19,865,594 98 Vunna 1 9 1 6... 6,591,380 19 1,838,815 1917... 6,243,584 29 651,702 46» 1918... 8,162,331 21 1,476,158 78 Yhteensä 40,862,890 67 3,966,676 24 Pankissa Juluk. viim. p:nä 1918.. 36,896,214 43 16. Pankin kantarahast. Kantarahast li Juluk. viim. p:nä 1 9 0 1...S V 25,000,000: V. 1917 n vitt- ja tappitiliin siirretty...> 20,284,780:90 Säästö Juluk. viim. p:nä 1918 S V 4,715,219:10 19. Pankin clearing-liike. 17. Pankin vararahast. Vararahast li Juluk. viim. p:nä 1 9 1 5...S V 82,586,132:70 Pstilähetysvekselien ja shekkien lukumäärä. Rahamäärä. s v jm V.1916 n pankkikiinteist. tilistä pistettu S V 88,088:29 * 1917 >»»»» 88.QS8:29 S V 176,176:58 *»» vitt- ja tappitiliin siirretty > 62,409,956:12,yn - 2,586 132: 70 Vunna 1 9 1 6... 138,334 1,013,933,000» 1917... 172,673 1,854,457,459 27» 1918... 287.328 +.082,945,192 54 Yhteensä 598,335 6,951,335,651 81

32 38 20. Epävarmjen ja pistettujen saamisten tili. a) Epävarmja saamisia. b) Pistettuja saamisia. CÖ aa 0 >

Helsinki 1919, Sumal. Kirjall. Seuran Kirjapainn sakeyhtiö.