YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 14.8.2009 LAP-2008-R-1-531 Yara Suomi Oy PL 900 00181 Helsinki Arviointiselostus (päivätty 4.5.2009) ja kirjeenne 11.5.2009 SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Yara Suomi Oy on 12.5.2009 toimittanut Lapin ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely) annetun lain, YVA-lain (468/1994 + muutokset) tarkoittaman ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (jäljempänä arviointiselostus, YVAselostus), joka koskee Soklin kaivoshanketta Savukosken kunnassa. Hanke Hankkeesta vastaava Soklin kaivoshanke Yara Suomi Oy PL 900, Mechelininkatu 1 a, 00181 Helsinki Yhteyshenkilö: Anneli Salonen (puh. 050 554 7369, sähköposti: etunimi.sukunimi@yara.com) YVA-konsultti Pöyry Environment Oy PL 20, 90571 Oulu Yhteyshenkilö: Lasse Rantala (puh. 040 566 0583, sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.fi) Yhteysviranomainen Lapin ympäristökeskus PL 8060, Hallituskatu 5 C 96101 Rovaniemi Yhteyshenkilö: Juhani Itkonen (puh. 040 398 398, sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi) Hallituskatu 5 C PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 020 610 113 Asiakaspalvelu 020 690 173 www.ymparisto.fi/lap Hallituskatu 5 C PB 8060, FI-96101 Rovaniemi, Finland Tfn +358 20 610 113 Kundservice +358 20 690 173. www.miljo.fi/lap
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 2/52 Kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve määräytyy ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus 713/2006) 6 :n hankeluettelon kohdan 2 a) perusteella. YVA-lain mukainen YVA-menettely on kaksivaiheinen. Menettelyn alussa hankkeesta vastaava laatii hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava tekee yhdessä käyttämiensä konsulttien ym. tahojen kanssa tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle. Viranomaisilla, asianosaisilla ja asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVAselostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hanke ja sen sijainti sekä esitetyt toteutusvaihtoehdot Yara Suomi Oy suunnittelee kaivoshanketta Sokliin, joka sijaitsee Itä-Lapissa, Savukosken kunnassa noin 12 km Suomen ja Venäjän rajalta. Tarkasteltavana oleva YVA-selostus koskee Soklin karbonatiittimassiivin rikkaimpien, pehmeiden malmien eli malmion pintaosien hyödyntämistä noin 20 vuoden toiminta-aikana. Näiden malmien määrä alueella Loitso Joutsen Pierkuli Kaulusrova on noin 188 Mt. Suunniteltu kaivostoiminta käsittää fosforimalmien hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Fosforimalmien arvioitu vuosittainen louhintamäärä on 4 10 milj. tonnia (Mt) riippuen malmityypistä ja malmin fosforipitoisuudesta. Lisäksi tarkoituksena on hyödyntää Soklin esiintymän rautamineraalivarantoja. Tavoitteena on tuottaa fosforirikastetta 2 Mt/a ja rautarikastetta noin 0,3 Mt/a. Tuotanto edellyttää rikastuslaitoksen rakentamista Sokliin tai malmin siirtoa Venäjällä sijaitsevaan rikastuslaitokseen. Tuotannon käynnistyttyä selvitetään lisäksi em. pintamalmien sisältämien niobimalmien ja niissä olevien muiden arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) talteenottoa ja tuotantoa. Myöhemmässä vaiheessa voi tulla kyseeseen muidenkin mineraalien, kuten vermikuliitin, hyödyntäminen. Soklin kokonaismalmivarat ovat huomattavasti em. malmivaroja suuremmat, joten on mahdollista, että kaivostoiminta jatkuu käynnistyttyään paljon pitempään kuin 20 vuotta, jopa useita kymmeniä vuosia.
3/52 Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2015. Kaivoshanke työllistää tuotantoaikana noin 200 henkilöä ja rakentamisaikana 700 1000 henkilöä. Rakentamisvaihe kestää 2 4 vuotta. Jos malmi siirretään Venäjälle, hanke työllistää 70 120 henkilöä Suomessa. Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksessa tarkastellaan kolmea eri hankevaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa, jossa kaivosta ei avata ollenkaan. Hankevaihtoehdosta riippumatta Sokliin tulee monesta louhoksesta muodostuva louhosalue, josta malmi irrotetaan jatkokäsittelyä varten. Sen kokonaispinta-ala on noin 6,6 km 2. Malmin päällä olevia pintamaita poistetaan noin 3,9 km 2 :n alalta ja niiden varastointiin on varattu kaivosalueen lähistöltä kolme maanläjitysaluetta. Louhosaluetta kuivataan riittävästi alentamalla pohjaveden pintaa. Kulloinkin kaivettavana/louhittavana olevat louhokset pidetään kuivina. Louhosten kuivatusvedet pyritään johtamaan kaivostoiminnan ohi joko puhtaina vesinä vesistöön (louhosten ympäriltä siiviläputkikaivoista pumpattava luonnontilainen pohjavesi) tai käyttämään prosessivesinä. Kaivostoiminta vaatii melko mittavia vesistöjärjestelyjä, jotka aiheuttavat muutoksia hankealueen vesistöissä. Loitsonlampi tulee todennäköisesti louhinnan edistyessä häviämään kokonaan, Soklioja joudutaan siirtämään malmialueen päältä ja Yli-Nuorttia oikaisemaan kaivoksen kohdalla. Rikastamolle on kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa ja rikastushiekan varastoalueelle sekä vesien käsittelyalueelle kaksi sijaintipaikkaa ja kolme ratkaisua. Rikastushiekka-altaat ovat pinta-alaltaan laajoja ja niihin on varattu läjitystilavuutta useiden kymmenien vuosien tarvetta varten. Rikastushiekkaaltaiden rakentaminen edellyttää paikasta riippuen vesistöjärjestelyitä. Vaihtoehtoisesti rikastus voi tapahtua Venäjän puolella Kovdorissa, jolloin rikastushiekan varastoaltaatkin sijaitsevat siellä. Hankevaihtoehto VE1: Kaivostoiminnot Soklissa käsittäen fosfori- ja rautarikasteen tuotannon Tässä vaihtoehdossa Soklin esiintymä hyödynnetään kokonaan Suomessa ja hankkeen kaikki toiminnot ovat Soklissa. Rikasteet toimitetaan asiakkaille rautateitse. Malmin käsittelyä ja prosessointia varten Soklin alueelle rakennetaan malmin murskaus- ja jauhatuslinjat sekä rikastuslaitos. Rikastamon sijoitusvaihtoehtoja on kolme (A, B ja C). Rikastushiekan läjitysaltaalle on kaksi sijaintivaihtoehtoa sisältäen kolme ratkaisua (VE1.1, VE1.2 tai VE2). Lisäksi tarvittavia rakenteita ovat maanläjitysalueet, rikastushiekan läjitysalueet sekä tarvittavat apurakennukset, tilat ja kunnallistekniikka. Malmin kaivuualueen kuivatusvedet pyritään johtamaan joko puhtaina vesinä vesistöön Nuorttijoen suuntaan tai käyttämään prosessivesinä, jolloin vedet puhdistetaan rikastushiekka-altaissa ja niihin liittyvissä selkeytysaltaissa. Muu tarvittava puhdas vesi on tarkoitus ottaa Nuorttijoen vesistöstä. Rikastushiekka-altaan ylitevedet voidaan johtaa joko Kemijoen tai Nuorttijoen suuntaan. Ylitevesien juoksutus vesistöön on suunniteltu siten, että juoksutus painottuu kevättulvan ja syysylivaluman aikaan. Kesäkaudella vesiä juoksutetaan tasaisesti vähäisemmässä määrin. Kaivostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 29 39 km 2.
Kaivoshankkeen liittyminen muihin hankkeisiin 4/52 Pintamaiden läjitysalueet sijaitsevat kaivosalueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella (1, 2 ja 3). Alueille 1 ja 2 mahtuu maita molempiin noin 30 Mm 3 ja alueelle 3 noin 17 Mm 3. Kunkin alueen pinta-ala on runsaat 2 km 2. Rikastushiekka-alue VE1.1 (pinta-ala 13,4 km 2 ) sijaitsee Sotajoen laaksossa ja selkeytysallas Sotajoen uoma-alueella. Rikastamo tulee Yli-Nuortin ja Tulppiojoen yhtymäkohdan lähelle (A) tai Pultoselän itäpuolelle (C). VE1.1 on louhosalueen lounaispuolella. Rikastushiekka-alue VE1.2 (pinta-ala 9,8 km 2 ) tulee osittain Sotajoen laaksoon, Pultoselän lounaispuolelle Jänesaavalle. Selkeytysaltaat tulevat Sotajoen ja Vouhtusjoen vedenjakaja-alueelle. Sotajoki jää tässä vaihtoehdossa ennalleen. Rikastamon sijainti on sama kuin edellä. Rikastushiekka-alue VE2 (pinta-ala 12,5 km 2 ) sijaitsee Sokliojan yläosalla louhosalueen koillispuolella ja rikastamo sijaitsee Haukijärvenaavan itäpuolella (B) tai kohdassa A. Rikastushiekka-allasvaihtoehdoissa VE1.2 ja VE2 on varauduttu ylitevesien puhdistamiseen selkeytyksen ja kemikaloinnin jälkeen pintavalutus- tai kosteikkokäsittelyllä. Hankevaihtoehto VE2: Kaivostoiminnot Soklissa kuten vaihtoehdossa VE1 sekä niobin tuotanto Tässä vaihtoehdossa toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisätään tuotantoon niobi. Niobin tuotanto perustuu Soklin karbonatiittimassiiviin sisältyvän niobimineraalin, pyrokloorin rikastamiseen ja edelleen jalostamiseen. Niobin mahdollinen tuotanto aloitetaan myöhemmin kuin kaivoksen päätuotanto, fosforirikasteen tuotanto. Tässä hankevaihtoehdossa tarvittavat rakenteet ovat samoja kuin VE1:ssä. VaihtoehtoVE2:n vaatimat lisärakenteet ovat niobimalmin rikastamo ja rikastushiekka-altaan laajennus niobituotannon rikastushiekkaa varten. Kaivostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 31 41 km 2. Hankevaihtoehto VE3: Osa jalostuksesta Venäjällä Tässä vaihtoehdossa Soklin esiintymän fosfori- ja muut edellä mainitut malmit hyödynnetään yhteistyössä venäläisten kanssa. Tarkoituksena on, että Soklin malmi rikastetaan Kovdorissa olevissa valmiissa rikastuslaitoksissa ja tuotteet toimitetaan asiakkaille Murmanskin sataman kautta. Malmi kuljetetaan Soklista Venäjälle joko pumppaamalla, kuljettimella, rautateitse tai maanteitse. Tarvittavia rakenteita tässä vaihtoehdossa ovat varsinaisen louhosalueen lisäksi kaksi vaihtoehtoista raakavesiallasta, jotka on suunniteltu rakennettavaksi Sokliojan valuma-alueelle. Vettä tarvitaan melko runsaasti, mikäli malmi siirretään pumppaamalla Venäjälle. Lisäksi malmin siirtoa varten rakennetaan joko pumppauslinja, kuljetinlinja, rautatie tai maantie Soklista Venäjän puolelle. Kaivostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 14 18 km 2. Malmin kuljetusvaihtoehdot Venäjälle, ml. rautatie sekä niiden ympäristövaikutukset on käsitelty kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Soklin kaivoksen toiminta edellyttää 220 kv:n voimajohdon ja rautatien rakentamista Sokliin. Voimajohdon ympäristövaikutukset oli tarkoitus arvioida osana kaivoksen YVA-menetteyä ja esittää kaivoksen YVA-selostuksessa. Lopulta voimajohdon ympäristövaikutukset päätettiin arvioida erillisessä voi-
5/52 majohdon YVA-menettelyssä. Rautatien osalta oma YVA-menettely nähtiin alusta asti järkevimpänä ratkaisuna. Siten kaivoksen, voimajohdon ja rautatien ympäristövaikutukset on arvioitu kolmessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointiselostukset ovat valmistuneet yhtä aikaa. Ne ovat myös olleet nähtävillä samanaikaisesti. Kaivoshankevaihtoehto VE3 edellyttää malmin kuljettamista Venäjälle. Rautatie on tällöin yksi mahdollinen kuljetusvaihto. Sen ympäristövaikutukset on esitetty kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kaivoshankevaihtoehdossa VE2 rikaste kuljetetaan johonkin Pohjois-Suomen satamaan. Mahdolliset ratavaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on käsitelty Soklin rautatien ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tieyhteys Savukoskelta Sokliin on olemassa, mutta tien loppuosa vaatii kunnostusta. Tiesuunnitelman tarvetta samoin kuin mahdollista hankkeiden yhteensovittamisen tarvetta ei ole esitetty. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Natura-arviointi YARA Suomi Oy on toimittanut Lapin ympäristökeskukselle 26.6.2009 valmistuneen Soklin kaivoshankkeen Natura-arvioinnin ja pyytänyt luonnonsuojelulain 65 :n mukaista lausuntoa. Arviointi kohdistuu seuraaviin Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin: Yli-Nuortti (FI1301513), Ainijärven lehdot (FI1301504), Törmäoja (FI1301512) sekä UKK-puisto Sompio Kemihaara (FI1301701). Ympäristökeskus antaa luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittaman lausunnon erikseen. Tässä YVA-lain tarkoittamassa yhteysviranomaisen lausunnossa ei siten käsitellä kaivoshankkeen vaikutuksia em. Natura-alueen luonnonarvoihin. Luonnonsuojelulain ja YVA-lain mukaiset menettelyt on siten erotettu toisistaan. Luonnonsuojelulaki antaa tähän mahdollisuuden. Kaavoitus Itä-Lapin maakuntakaavan muuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavoitusmenettelyllä Soklin hankkeiden vuoksi on ollut vireillä samanaikaisesti YVA-menettelyiden kanssa. Maakuntakaavaehdotus asetetaan nähtäville, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostusten riittävyydestä. Lisäksi Savukosken kunta on käynnistänyt Soklin osayleiskaavan laadinnan kesällä 2008. Yleiskaavalla ohjataan mm. Soklin ja sen lähialueiden rakentamista. Maakuntakaavan ja yleiskaavan laadinnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon YVA-menettelyissä tuotettua aineistoa. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Soklin kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus on kuulutettu samanaikaisesti Soklin voimajohdon ja Soklin radan ympäristövaikutusten arviointiselostusten kanssa. Kuulutus ja näiden kolmen hankkeen ympäristövaikutus-
6/52 ten arviointiselostukset ovat olleet virallisesti nähtävillä 14.5. 30.6.2009 välisenä aikana ao. kuntien kunnanvirastoissa ja Lapin ympäristökeskuksessa. Soklin kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus on ollut nähtävillä Savukosken kunnanvirastossa ja Lapin ympäristökeskuksessa. Arviointiselostuksia koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa ja Kotikymppi-lehdessä 14.5.2009. Sähköinen kuulutus ja arviointiselostus on julkaistu internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi hakupolkuna: Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA> Vireillä olevat YVA-hankkeet> Soklin kaivoshanke. Arviointiselostuksiin on voinut tutustua myös Savukosken kirjastossa, Korvatunturin sivukirjastossa, Pelkosenniemen kunnankirjastossa, Kemijärven kaupunginkirjastossa ja Sallan kunnankirjastossa Soklin kaivoshankkeesta ja sen YVA-selostuksesta on järjestetty yleisötilaisuudet 18.5.2009 sekä Martilla että Savukoskella. Tilaisuuksissa käsiteltiin myös rautatien ja voimajohdon YVA-selostuksia. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Savukosken kunnanhallitukselta ja toivonut samalla eri lautakuntien ja viranhaltijoiden osallistumista lausunnonantoon. Lisäksi ympäristökeskus on varannut erikseen lausunnonantomahdollisuuden seuraaville tahoille: maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö (mineraalipolitiikan ryhmä), Ratahallintokeskus, Suomen ympäristökeskus, Turvatekniikan keskus (kaivosasiat), Museovirasto, Lapin liitto, Lapin lääninhallitus (sosiaali- ja terveysosasto), Lapin TE-keskus (kalatalousyksikkö sekä maaseutu-, työvoima- ja yritysosastot), Metsähallitus Metsätalous (Kemijärvi), Metsähallitus Luontopalvelut (Rovaniemi), Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Lapin rajavartiosto, Geologian tutkimuskeskus (Pohjois-Suomen alueyksikkö), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Säteilyturvakeskus (Pohjois-Suomen aluelaboratorio), Lapin maakuntamuseo, Paliskuntain yhdistys, Kemi-Sompion paliskunta, Oraniemen paliskunta, Pyhä-Kallion paliskunta, Lapin luonnonsuojelupiiri, Sompion luonnonystävät, Urho-Kekkosen kansallispuisto, Värriön tutkimusasema, Ylikemin kalastusalue, Savukosken riistanhoitoyhdistys, Savukosken yrittäjät, Martin kyläyhdistys Lapin ympäristökeskus on toimittanut Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kuulutusajan jälkeen yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmälle, joka oli jäänyt epähuomiossa pois lausuntopyynnön jakelulistalta. Komission mahdollinen lausunto voidaan vielä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hanketta koskevia lupahakemuksia valmisteltaessa. Koska Soklin kaivoshankkeella on mahdollisesti Venäjän lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ilmeneviä vaikutuksia, ympäristöministeriö lähetti 8.4.2008 Venäjän luonnonvaraministeriölle Espoon YVA-yleissopimuksen (Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus, SopS 67/1997) mukaisen ilmoituksen. Se sisälsi kyselyn Venäjän halukkuudesta osallistua Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Ympäristöministeriö ei saanut määräaikaan 16.5.2008 mennessä vastausta Venäjältä. Hankkeeseen ei siten tarvitse soveltaa YVA-lain 3 luvun mukaista valtioiden välistä arviointimenettelyä. Venäjän luonnonvaraministeriön yhteyshenkilölle on myös ilmoitettu 18.6.2008 Suomen olettavan, ettei Venäjä halua osallistua Soklin kaivoshankkeen YVA-menettelyyn, koska vastausta Suomen ilmoitukseen ei ole saatu.
LAUSUNNOT JA MIELIPITEET 7/52 Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on annettu yhteensä 83 lausuntoa (20) ja mielipidettä (63). Monessa mielipiteessä oli useita allekirjoittajia. Muutamassa tapauksessa sama henkilö on toimittanut kaksi mielipidettä. Tällöin ne on kirjattu yhdeksi mielipiteeksi. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Lapin ympäristökeskuksessa. Kopiot niistä on lähetetty hankkeesta vastaavalle. Seuraavassa esitetään yhteenveto ja lausunnoista ja mielipiteistä. Lausunnot 1. Savukosken kunnanhallitus 2. Maa- ja metsätalousministeriö Kaivoshanke on toteutettava riittävässä laajuudessa Soklissa, jotta siitä saatava hyöty ei valu muualle. Hanke tuo lisää asukkaita, veronmaksajia ja elinvoimaa ei pelkästään Savukoskelle vaan koko Itä-Lapin seutukuntaan ja siksi hanke on toteutettava täysimääräisenä Soklissa. Savukosken kunta on Suomen johtava porokunta ja kaivoshankkeen on edettävä poronhoidon erityistarpeet huomioon ottaen. Arviointiselostus käsittelee poronhoitoa laajasti sekä elinkeinona että elämäntapana ja esittää seikkaperäiset arviot siitä, kuinka hanke tulee vaikuttamaan Kemin-Sompion paliskunnan poronhoitoon. Hankkeella on toteutustavasta riippuen vaikutuksia porotalouteen. Erilaisin aitajärjestelyin sekä toimintatapoja muokkaamalla porotalouden toimintaedellytykset säilyvät kaivostoiminnan alkamisen jälkeen. Kaivoksen toimintojen järjestämisessä kunnanhallitus katsoo parhaimmaksi vaihtoehdon VE1.2 ja rikastamovaihtoehdon A. Toiminnot ovat näin helpoimmin järjestettävissä, ne vievät vähiten tilaa ja niiden vesistövaikutukset ovat pienimmät edellyttäen, että Sotajoki jätetään ennalleen. Kunnanhallituksen näkemyksen mukaan vaihtoehdot VE0, jossa hanke jätetään kokonaan toteuttamatta ja VE3, jossa malmi kuljetetaan rikastettavaksi Kovdoriin Venäjälle, eivät ole suositeltavia missään olosuhteissa. Soklin kaivos parantaisi kansallista fosforilannoiteraaka-ainehuoltoa, mutta hankkeeseen liittyy huomattavia vaikutuksia ympäristöön ja elinkeinoille, erityisesti porotaloudelle. Arviointiselostuksessa on porotalouden osalta tehty varsin kattava työ. Selostuksessa on kuitenkin pitäydytty pitkälti vain Kemi-Sompion paliskunnan kärsimiin ongelmiin. Kuitenkaan sen erityisasemaa poromäärältään ja pintaalaltaan suurimpana paliskuntana ei ole otettu huomioon. Kemi-Sompion paliskunnan teurasmäärien lasku ja muut kielteiset vaikutukset tulevat vaikuttamaan koko porotalouteen Suomessa. Lisäksi on huomioitava viereisiin paliskuntiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Soklin kaivoshankkeen vaikutukset porotalouteen ovat yleiseltä kannalta ja erityisesti Kemi-Sompion paliskunnan kannalta erittäin merkittäviä. Tämä tulee vakuuttavasti esille myös arviointiselostuksesta. Porotalouden kannalta 0- vaihtoehto olisi ainoa hyväksyttävä vaihtoehto.
8/52 Jos kaivoshanke sen merkittävistä kielteisistä vaikutuksista huolimatta toteutuu, on paliskunnille maksettava merkittäviä korvauksia. Korvausten tulee perustua riittävän pitkäaikaisessa seurannassa todettuihin vahinkoihin. Kaivoshankkeen vaikutuksia seuraamaan tulee perustaa laajapohjainen työryhmä, johon tulee kutsua porotalouden asiantuntijoita ja tutkijoita myös Ruotsista ja Norjasta. Lausunto sisältää myös esityksen lannoiteteollisuuden sivutuotteena muodostuvan kipsin hyödyntämishankkeen tulosten käyttämisestä Soklin kaivoksen ympäristönsuojelutoimien suunnittelussa. 3. Säteilyturvakeskus Soklin karbonaattiesiintymän fosforimalmit ja etenkin niobimalmi sisältävät säteilysuojelullisesti merkittäviä määriä luonnon radioaktiivisia aineita, erityisesti toriumia ja myös mm. uraania ja radiumia. Malmien sisältämät radioaktiiviset aineet ja niiden mahdollinen leviäminen on otettu huomioon kaivoshankkeen YVA-ohjelmassa sekä nyt YVA-selostuksessa. Yara Suomi Oy on aloittanut yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa alueen radiologisen perustilaselvityksen, joka valmistuu toukokuussa 2010. Selvitys tehdään ennen kaivostoiminnan aloittamista, jotta tulevaisuudessa voidaan arvioida kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset ympäristön säteilyolosuhteisiin. Kaivostoiminta alueella tulee olemaan säteilylainsäädännössä määriteltyä säteilytoimintaa ja Säteilyturvakeskus tulee valvomaan toiminnan säteilyturvallisuutta. Arviointiselostuksen mukaan Yara Suomi Oy tulee tekemään Säteilyturvakeskukselle suunnitelmat siitä, miten radioaktiivisten aineiden leviäminen kaivostoiminnassa estetään ja miten radioaktiivisista jätteistä huolehditaan. Näiden suunnitelmien ja mahdollisesti tarvittavien lisäselvitysten perusteella Säteilyturvakeskus tulee antamaan yksityiskohtaiset määräykset säteilysuojelun huomioon ottamisesta fosforimalmien louhinnassa ja fosforirikasteen tuotannossa. Hankevaihtoehto VE2 sisältää myös niobin tuotannon, joka aloitettaisiin myöhemmin kuin fosforirikasteen tuotanto. Arviointiselostuksessa todetaan lisäksi, että myöhemmin selvitetään myös mahdollisuudet niobimalmin sisältämien muiden arvoaineiden, uraanin, tantaalin ja toriumin talteenottoon ja tuotantoon. Uraanin ja toriumin rikastaminen edellyttää ydinenergialain mukaista lupaa, jonka myöntää valtioneuvosto. Lisäksi uraanimalmin louhinta, uraanin rikastaminen ja käsittely edellyttävät erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä siitä annetun asetuksen mukaisesti (713/2006). Tässä yhteydessä tulee arvioitavaksi myös uraani- ja toriumrikasteiden kuljetukseen liittyvät ympäristövaikutukset. Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa säteilysuojelu ja louhittavien malmien sisältämät radioaktiiviset aineet on suunnitelmien tässä vaiheessa otettu riittävästi huomioon. Yara Suomi Oy tulee esittämään Säteilyturvakeskukselle erilliset suunnitelmat radioaktiivisten aineiden leviämisen estämisessä ympäristöön ja radioaktiivisista jätteistä huolehtimisesta. Säteilyturvakeskuksella on tuolloin paremmat edellytykset arvioida ihmisten ja ympäristön säteilysuojelun turvaamista toiminnan aikana ja sen jälkeen.
4. Turvatekniikan keskus (Tukes) 9/52 Arviointiselostusta voidaan pitää monipuolisena ja kattavana ja se mahdollistaa projektin jatkamisen arviointien tarkentamiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimiva kaivos vaatii Tukesilta lupia räjähteiden varastointiin ja käyttöön, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin (terveydelle vaaralliset, ympäristölle vaaralliset ja paloja räjähdysvaaralliset kemikaalit) sekä kaivosturvallisuuden ja patoturvallisuuden varmistamiseen. Vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetuksia koskevat säädökset tulee huomioida vaarallisia kemikaaleja kuljetettaessa. Tukesin toimialan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden säädökset ovat nähtävästi muuttumassa vuonna 2010. Kemikaalien vaarallisuusluokitus on muuttumassa (CLP-direktiivi ja GHS-luokittelu), mitkä seikat on syytä huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 5. Museovirasto Merkittävin rakennettu ympäristö Soklin kaivosalueen vaikutusalueella on valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi luokiteltu Tulppionkonesavotta. Se käsittää noin 30 km pitkän ns. Samperin veturitien Tulppiosta Lattunan lanssille Kemijoen varteen, Jänesojan pumppaamon, Suttikämpän sekä Tulppiossa sijaitsevan veturin. Sen alueidenkäytön on maankäyttö- ja rakennuslain 3. lukuun ja valtioneuvoston päättämiin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen sovelluttava sen historialliseen kehitykseen. Konesavotan merkitystä on tarkasteltava pitkien taipaleiden päähän rakennettuna, aikanaan poikkeuksellisena teknisenä ratkaisuna. Sitä on vaikea ymmärtää ilman rakenteiden säilymistä oikeilla sijoillaan. Kaivostoiminnan toteuttamisen vaihtoehdoista VE1:n molemmat versiot sijoittuvat joko Tulppion konesavotan rakennelmien päälle tai aivan niiden lähituntumaan. VE2:ssa rikastushiekan läjitysalue sijoittuu kaivosalueen koillispuolelle. Tällöin vain rikastamo A on lähellä konesavotan alueita. Rautatielinjauksen kaikki vaihtoehdot päättyvät rikastamo A:n lähelle. Luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta VE1 merkitsee suurinta uhkaa. VE3 eli yhteistyö Venäjän kanssa aiheuttaa pienimmät muutokset. Museovirasto esittää, että Samperin veturitien säilymiseen liittyvät ongelmat tutkitaan tarvittaessa erityisselvityksenä. Tulppion tilan rauniot on kirjattu muinaisjäännösrekisteriin luokkaan II samoin kuin veturitien varrella olevat Sotataipaleen tilan ja Polkulehdon kämpän rauniot. Niiden arvon selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Menetelmäkuvaus ja asialliset lähdeviittaukset olisivat selkeyttäneet arviointiselostuksen rakennettua kulttuuria ja maisemaa käsittelevän osan luettavuutta. Arkeologinen kulttuuriperintö on otettu YVA- selostuksessa hyvin ja selkeästi huomioon. Kaivoshankkeen vaikutukset arkeologisen kulttuuriperintöön käyvät selostuksessa riittävällä tavalla ilmi. Muinaisjäännökset on osoitettu kohdemerkein liitekartoilla, joille on myös merkitty irtolöydöt sekä mahdolliset muinaisjäännöskohteet. Kartan mittakaa-
10/52 vasta johtuen muinaisjäännösten aluemerkintä erottuu heikosti. Tällainen laaja kohde on karbonaattimassiivin alueella erityisesti Kaulusmaan pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on kaksi erillistä kuoppa-aluetta. Varsinaisen malmin louhinta-alueen osalta hankevaihtoehdot ovat vaikutuksiltaan yhtäläiset ja hanke johtaa arkeologisten kohteiden tuhoutumiseen. Kohteet ovat ennen rakentamista tutkittavissa muinaismuistolain 15 mukaisesti. Edellytyksenä ovat kuitenkin riittävät kaivaukset, joiden toteuttamisessa on varauduttava pitkäaikaisiin kenttätöihin. Vaihtoehtojen vaikutusten erot johtuvat ensi sijassa näiden läjitysalueiden erilaisuudesta sekä jatkojalostuksen logistiikasta. Toteutusvaihtoehdoista VE3:lla on vähiten vaikutuksia myös arkeologiseen kulttuuriperintöön, vaikkakaan vaihtoehdon edellyttämiä logistisia vaikutuksia ei ole muinaisjäännösten osalta selvitetty. Varsinaisesti vasta toteutettavaksi valittavan vaihtoehdon tarkempien rakennussuunnitelmien perusteella on arvioitavissa lopullisesti ne alueet, joissa edellytetään arkeologisia tarkennusinventointeja sekä kaivauksia. 6. Lapin liitto Lapin maakuntasuunnitelmassa Lappi 2022 todetaan kaivannaisteollisuuden olevan Lapissa suuri tulevaisuuden mahdollisuus, joka tarjoaa satoja uusia työpaikkoja. Lapin liitto on 16.8.2008 päättänyt maakuntakaavan muuttamisesta Soklin kaivoshankkeen edellyttämien muutosten osalta. Parhaillaan laaditaan vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusta. Tavoitteena on viedä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Lapin liiton valtuuston käsittelyyn marraskuussa 2009. 7. Lapin lääninhallitus/sosiaali- ja terveysosasto Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus on laajasti ja monipuolisesti laadittu ja verrattain havainnollinen. Sen mukaan kaivostoiminta tulee kaikissa toteutusvaihtoehdoissa muuttamaan alueen nykyistä luonnetta poronhoidon, alueen virkistyskäytön, maiseman ja luonnonolosuhteiden osalta. Kaivoksen tuomat hyödyt ovat erittäin merkittäviä. Kaivoshanke työllistää tuotantoaikana noin 200 henkilöä ja rakentamisaikana 700 1000 henkilöä. YVA-selostuksessa tarkastellaan riittävän kattavasti kaikkia vaihtoehtoja. Ns. nollavaihtoehtoa ja toteutusvaihtoehtoa VE3 voidaan pitää maakunnan suunnittelun ja kehittämisen vastaisina. Hankekokonaisuus tulisi toteuttaa vaihtoehtojen 1 tai 2 pohjalta siten, että haitalliset vaikutukset poronhoitoon ja alueen vesistöihin minimoidaan. Poronhoidon merkitys on alueella monisyinen; elinkeinon ohella vahvasti myös kulttuurisidonnainen. Kaivoshankkeesta aiheutuvat haitat koskettavat ehkä eniten nimenomaan alueen poroelinkeinoa. YVA-selostuksessa on perusteellisesti käsitelty alueen poronhoitoa ja alueen kaivoshankkeen vaikutuksia siihen. Tarkemmassa suunnittelussa voitaneen vielä edellyttää yksityiskohtaisempaa haittojen lieventämiskeinojen suunnittelua yhteistyössä paliskunnan kanssa. Arviointiselostuksessa on riittävällä tarkkuudella esitetty kaivoshankkeen mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Myös sosiaaliset vaikutukset on arvioitu monipuolisesti.
11/52 Kemikaalilain tarkoittamien vaarallisten kemikaalien kuljetukseen mahdolliselle kaivosalueelle ei arviointiselostuksessa ole otettu kantaa. Selostuksen kohdassa 6.14 on arvioitu käytettävien kemikaalien käyttömääriä. Eniten tarvitaan natriumhydroksidia (40 000 t/a), mäntyrasvahappoa (10 000 t/a) ja nonyylifenolietoksilaattia (7 000 t/a). Näistä nonyylifenolietoksilaatti luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi. Selostuksen liitteenä olisi voinut olla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. 8. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Koska kaivoksen sijoittaminen Savukosken kunnan Sokliin on valtakunnallinen ja maakunnallinen hanke, nyt tutkitaan laitoksen sijoittamisen alueiden käytölliset edellytykset sekä vaikutukset maakuntakaavaprosessiin. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään ainoastaan Soklin kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavan siltä osin kuin siihen osoitetaan muutoksia vaihemaakuntakaavassa. Soklin kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen, rautatien, tien ja voimajohdon suunnitelmia ja sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja hyödynnetään maakuntakaavoituksessa. Alustavan aikataulun mukaan maakuntakaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä 2009. Kaivosalueelle laaditaan maakuntakaavan lisäksi yleis- ja asemakaavat. Kaavassa käsitellään ainoastaan kaivoshankkeeseen liittyvät alueiden käytön varaukset. Soklin esiintymän hyödyntäminen edellyttää tuotantolaitosten rakentamista. Kaikissa vaihtoehdoissa Sokliin rakennetaan malmin kaivamiseen liittyvät rakenteet ja rakennukset. Varsinaiset tuotantolaitokset sijoitetaan vaihtoehdoista riippuen malmialueen länsipuolelle tai itäpuolelle. Laitosten sijoittelussa noudatetaan toimivuuden kannalta optimaalista vaihtoehtoa ja huomioidaan ympäristöasiat parhaalla mahdollisella tavalla. Rikastushiekka-altaan (20 km 2, 90 Mm 3 ) sijoituspaikaksi tulee todennäköisesti Sotajoen alue. Toiminta edellyttää myös aluerakentamista (mm. majoitus-, ruokailu- ja vapaa-ajan tilojen, sähkön, lämmön ja talousveden jakeluverkoston, tietoliikenneyhteyksien sekä jäte- ja jätevesihuollon rakentamista). Työllisyysvaikutuksiltaan olisi paras hankevaihtoehto VE2, joka sisältäisi myös niobin tuotannon. Soklin investointivaiheen työllisyysvaikutus olisi huomattava. Työllisyys voisi kasvaa neljän investointivuoden 2011 2014 aikana yhteensä noin 4600 henkilötyövuodella, eli työllisyys kohenisi vuosittain keskimäärin 1150 htv:llä. Täydessä tuotantovaiheessa Soklin kaivoksen pysyvä vaikutus työllisyyteen kerroinvaikutuksineen olisi noin 1100 työpaikkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Hankkeet sekä niihin liittyvät investoinnit ovat yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta erittäin kannattavia. Soklin kaivos toisi Suomelle vuoteen 2020 mennessä noin 180 miljoonan euron verotulojen lisäkertymän. 9. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus/kalatalousyksikkö Arviointiselostus antaa hyvän pohjan kalataloudellisten vaikutusten arvioimiselle ja eri hanke-vaihtoehtojen vertailulle lupahakemusten laatimista varten. Kaikki tarkastellut rakentamisvaihtoehdot aiheuttavat jonkinasteisia peruuttamattomia haittoja kaivosalueen vesiluonnolle. Kalataloudellisesti kaivoksen rakentamisesta aiheutuvat vahingot ovat suurimmat ja vaikeimmin kompensoitavissa Nuorttijoen suunnalla. Siksi mahdollisessa rakentamisessa tulisi valita
12/52 sellaiset vaihtoehdot, joilla vaikutettaisiin vähiten Nuorttijoen valumaalueeseen, veden virtaamiin, ravinnekuormitukseen ja kalanpoikasten elinolosuhteisiin. Vaihtoehdon VE1.2 mukainen rikastushiekka-altaan sijoitusalue ja ylitevesien johtaminen Vuohtusjokeen vaikuttaa kalataloudellisesti vähiten haitalliselta ratkaisulta. Kemijoen vesistössä laimeneminen on tehokasta ja mahdollisia kalataloudelle aiheutuvia haittoja voidaan lieventää kalataloudellisilla kompensaatioilla. Rakentamisvaihtoehdot, jotka vaikuttavat Nuorttijoen virtaamiin ja heikentävät veden laatua, aiheutuvat Nuorttin arvokkaiden taimen- ja harjuskantojen poikastuotannon vähenemisen. Haittoja voidaan jossakin määrin kompensoida kalaistutuksin, joihin voidaan käyttää vain paikallisia Nuorttin alueen kalakantoja. Kaivoksen rakentamatta jättäminen säilyttäisi vesistöt, alueen arvokkaat kalakannat, luonnon ja erämaisuuden koskemattomina. Vaihtoehto tarjoaisi mahdollisuuden jatkaa jo käynnissä olevaa alueen matkailun kehittämistä. Erämainen luonto, luonnontilaiset puhtaat vesistöt ja arvokkaat kalakannat tarjoavat hyvät edellytykset muun muassa kalastusmatkailun sekä muiden luontoon tukeutuvien matkailupalveluiden kehittämiselle. 10. Metsähallitus Maankäytön ja metsätalouden kannalta Soklin kaivoksen vaikutus Savukosken kunnan alueella on pieni, joskin Tulppion alueella vaikutus on merkittävä. Kaivoksen seurauksena syntyvä tiestön paraneminen ja rautatie toisaalta parantavat metsätalouden toimintaedellytyksiä. Soklin kaivos tulee muuttamaan maisemaa Tulppion alueella voimakkaasti, mutta vaikutus maisemassa näkyy todennäköisesti vain joidenkin kilometrien päähän. Hankkeen vaikutukset UKK-puisto-Sompio-Kemihaaran Natura-alueeseen ovat osalla toteutustavoista vesistövaikutusten kautta merkittävät. Naturaalueiden suojeluperusteiden säilymisen kannalta paras rikastushiekan läjitysalue vaihtoehto on VE1.2 ja vesien johtaminen Kemijoen suuntaan. Vaihtoehto VE2:n kielteiset vaikutukset UKK-puisto-Sompio-Kemihaaran Naturaalueeseen ovat niin suuria, ettei sitä tulisi toteuttaa. Myös VE 1.1:n vaikutukset Nuorttijoen vesistöön ovat niin kielteistä, että vaihtoehdon toteuttaminen olisi luonnonsuojelullisilta vaikutuksiltaan merkittävästi huonompi kuin VE1.2. Hankkeen edetessä on tärkeää selvittää tarkemmin vesistövaikutuksia Yli- Nuorttin Natura-alueeseen sekä minimoida vaikutukset Yli-Nuorttijoen vedenvirtaamaan ja laatuun. Yli-Nuorttin ja Tulppiojoen yli rakennettavat liikenneyhteydet sekä Yli-Nuorttijoen oikaisu tulee rakentaa siten, että vaikutukset jokien virtaamiin ja mm. vaelluskalojen liikkumisedellytyksiin minimoidaan. Näihin ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. Kaivosalueelta tulee väistämättä tuhoutumaan uhanalaisten lajien esiintymiä. Toteutusvaiheessa tulee harkita vaikutusten lieventämistä mm. rakenteiden sijoitusratkaisuilla ja mahdollisin siirtoistutuksin.
13/52 Kaikilla rikastushiekan läjitysaluevaihtoehdoilla on haitallinen vaikutus alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Läjitysvaihtoehdoista VE1.1 ja 1.2 haittoja aiheutuu vähiten. Alueen muinaisjäännöksistä suuri osa tulee kuitenkin tuhoutumaan joko kaivoksen tai sen oheisalueiden alle. Myös vielä tuntemattomia kohteita löytyy varmasti. Ennen kohteiden tuhoutumista ne on tutkittava riittävän laajasti. Kaivostoiminnan alle jäävien arvokkaiden rakennuskohteiden säilyminen on tarvittaessa turvattava niiden siirrolla sopiville alueille. Soklin kaivosalueen ympäristö on tällä hetkellä erämainen ja houkuttelee siitä pitäviä retkeilijöitä ja kalastajia. Nuortti on suosittu virkistyskalastusvesi, joella on myös melontareitti. Kaivos tulee muuttamaan alueen luonnetta merkittävästi. Kaivoksen toteutusratkaisuissa tulisi minimoida vaikutukset virkistyskäyttöarvoihin kaivoksen läheisyydessä. Vesistöratkaisut eivät saisi estää kalakantojen luontaista liikkumista. Pienin negatiivinen vaikutus Nuorttin virkistyskäyttöön, virtaamiin ja vedenlaatuun on rikastushiekan läjitysalue VE1.2:lla ja ylitevesien johtamisella Kemijoen suuntaan. Ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä alueen virkistyskäytön kannalta paras rikastushiekan läjitysvaihtoehto on VE 1.2. ja vesien johtaminen Kemijoen suuntaan. Nuorttijoen vesistökokonaisuuden näkökulmasta rikastushiekan läjitysalue VE2 ei voisi tulla lainkaan kyseeseen. Venäjä-vaihtoehto on YVA:ssa käsitelty niin yleisellä tasolla, ettei siihen voi ottaa kantaa. Sen eteenpäinvienti vaatii sekä YVA:n että Natura-arvioinnin täydentämisen. 11. Lapin tiepiiri Kaivostoimintojen vaikutukset olemassa olevaan tiestöön on arviointiselostuksessa kuvattu osittain sekavasti. Vaikutusten arvioinnin kannalta olisi ollut parempi esittää vaikutukset olemassa olevaan tiestöön ja niiden muutoksiin kootusti esimerkiksi kohdassa maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot. Liitekartassa 2.1. olisi ollut hyvä esittää myös kaivosalueelle menevä maantie. Tulppioon johtava maantie 9671 säilyy nykyisellä paikallaan rikastushiekan läjitysaluevaihtoehdossa VE 1.2, mutta se joudutaan linjaamaan uudelleen vaihtoehdossa VE 1.1. Olemassa olevan tiestön ja sillan säilyttävää vaihtoehtoa VE1.2 on kustannus- ja maisemasyistä pidettävä parempana vaihtoehtona. Siinä tiemaisemaa tulee hallitsemaan tien eteläpuolelle rakennettava rikastushiekka-altaan pato. Rikastushiekka-allasvaihtoehdosta huolimatta tien jyrkkä mäki Pultoselän kohdalla tulee linjata uudelleen loivemmaksi, sillä nykyisellään se on raskaan liikenteen kannalta liian jyrkkä. Uusi tielinjaus vaihtoehdossa VE 1.2. edellyttäisi maakuntakaavan muutosta. Yleiskaavassa tulisi niin ikään esittää muutkin mahdolliset poikkeamat nykyiseltä maantielinjalta. Ainijärven rajavartioasemalle kulkeva maantie 19514 tulee säilymään kaikissa vaihtoehdoissa nykyisellä paikallaan. Pultoselkä-Kemihaara maantie 19512 säilynee myös nykyisellä paikallaan, sikäli kuin vaihtoehdon VE 1.1. mukainen rikastushiekan läjitysalue padotaan maantien vieressä liitekartan 2.1. mukaisesti. Useissa liitekartoissa rikastushiekka-allas VE 1.1. on kuitenkin kuvat-
14/52 tu ulottumaan nykyisen maantien yli, mikä edellyttäisi tien linjaamista uudelleen rikastushiekka-allas kiertäen. Kyseisessä kohdassa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. YVA-arviointiprosessi on toteutettu hyvin. Tiepiirillä on ollut riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja tuoda näkemyksiään esille YVA-menettelyn seuranta-, ohjaus- ja pienryhmien jäsenenä. 12. Lapin rajavartiosto Rajavartiostolla ei ole lausuttavaa arviointiselostukseen. 13. Geologian tutkimuskeskus (GTK) 14. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) YVA-selostus käsittelee kaivoshankkeeseen liittyvät ympäristöasiat monipuolisesti, perusteellisesti ja tasapainoisesti. Karbonatiittimassiivin erityisominaisuuksia selvitetään sekä elollisen että elottoman luonnon kannalta. Geologisen perustan ratkaiseva vaikutus elolliselle luonnolle tulee Soklin alueella selvästi esille, koska siellä erityisen ravinteikas kallioperä jyrkästi rajautuu karuun kallioperään. Karbonatiittimassiivin pinnalla olevan rapautumakerroksen lisäksi rapautunutta kalliota esiintyy vaihtelevasti koko alueella. Pitkälle edenneen kemiallisen rapautumisen tuloksena alueella voi olla ainesta, joka käsiteltäessä menettää lujuutensa. Tällaisen aineksen käyttö voi heikentää erilaisten rakenteiden pysyvyyttä. Siten maa-ainesten käsittelemistä valmisteltaessa on myös rapautuneen aineksen esiintyminen ja laatu syytä selvittää. Selostuksessa otetaan kiitettävästi huomioon myös matkailuelinkeinon ja kaivoksen yhteistyömahdollisuudet vahvassa kasvussa olevan geomatkailun alalla. Paranevat kulkuyhteydet ja muu infrastruktuurin kehittyminen palvelevat kumpaakin elinkeinoa. Kaivoksen kaltaiset suuret työmaat ovat vetovoimaisia käyntikohteita merkittävälle asiakasryhmälle, jota voi kiinnostaa sekä erämaa että kaivos erämaassa. RKTL on korostanut Nuorttijoen vesistön suojelun tärkeyttä. Suomen puoleisista toteutusvaihtoehdoista kalatalouden kannalta paras on todennäköisesti vaihtoehto VE1:n rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.2, jossa altaan ylitevedet johdetaan Vouhtusjokeen. Tällöin taimenen lisääntymisalueena merkittävä Sotajoki säilyy ja vaikutukset Nuorttiin jäävät vähäisimmiksi. Arviointiselostuksessa tulisi kuitenkin selkeämmin arvioida, kuinka suuria vaikutukset ovat ja kuinka laajalle ne ulottuvat. Osana YVA-menettelyä alueella on tehty sähkökoekalastuksia ja kalastustiedustelu, mikä parantaa arviointiohjelmaan verrattuna kalaston nykytilan kuvausta. Kaivostoiminnan vaikutus kalastoon voidaan kuitenkin luotettavasti arvioida vasta, kun kalastotietoa on olemassa usealta ajankohdalta ennen toiminnan aloittamista Venäjän puolella syönnöstävä ja Nuorttiin nouseva järvitaimen sekä Nuortin lohen palautushankkeet lisäävät alueen kalataloudellista merkitystä. Potentiaalisena lohen palauttamisalueena Nuortin vesistö voidaan kalaston kannalta
15/52 nähdä tulevaisuudessa nykytilaa huomattavasti arvokkaampana. Näitä näkökohtia ei arviointiselostuksessa ole riittävästi tuotu esille. Arviointiselostuksessa mainitaan Kemin-Sompion poronhoidon perustuvan monipuolisiin ja luonnonlaitumiin ja vapaaseen laidunnukseen. Koko paliskuntaa ympäröi kuitenkin esteaita ja pohjoisosan talvilaidunalue on rajattu laidunkiertoaidalla. Vain kesällä koko paliskunnan porot laiduntavat vapaasti paliskunnan keskiosissa. Talvisin jo kolmannes paliskunnan poroista on eteläosan kylissä lisäruokinnassa ja suurin osa näistä myös vasoo tarhoissa. Noin 17 % Kemin-Sompion paliskunnan maa-alasta on suojeltua. Parhaat talvi- ja kevätlaidunalueet sijaitsevat UK-puiston alueella. Talvella alueella laiduntaa noin 65 % paliskunnan poroista. Suojelualueiden merkitys Kemin- Sompion poronhoidolle on erittäin tärkeä. Kemin-Sompion porotalous kärsii Soklin kaivoshankkeen myötä mm. poronhoidon vaikeutumisen, laidunalueiden menetysten ja porojen laidunkierron muutosten vuoksi. Jos jalostus suoritetaan Suomen puolella, laidunalaa menetetään eniten vaihtoehdossa VE2. Laidunmenetys olisi 31 42 km 2, radan ja voimajohtolinjan kanssa 37 51 km 2. Vaihtoehdossa VE1 laidunmenetykset olisivat 29 40 km 2, radan ja voimajohtolinjankin kanssa vain 35 48 km 2. Rikastushiekka-allasvaihtoehdoista vähiten haitallinen myös porotalouden kannalta olisi VE1.2. Se on pinta-alaltaan pienin ja sen myötä mahdollisesti säästyisi myös osa tärkeästä porojen vasomisalueesta. Jos osa jalostuksesta suoritetaan Venäjällä (VE3), menetetään laidunalueita rakentamisvaihtoehdoista vähiten, voimajohdonkin kanssa vain 14 18 km 2. Vaikutukset porotalouteen ovat kuitenkin selvästi negatiivisia. Malmin kuljetusvaihtoehdoista Venäjälle rautatie aiheuttaisi selvästi suurimmat vaikutukset. Yhteenvetona RKTL pitää Soklin kaivoksen YVA-selostusta nykytilanteen kuvaamisen osalta varsin hyvänä sekä porotalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta monipuolisena ja varsin kattavana. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota kaivostoiminnan mahdollisiin vaikutuksiin alueen kalastus- ja metsästysmatkailulle sekä porotalouteen perustuvien elinkeinojen tuleviin, potentiaalisiin mahdollisuuksiin. Kaivoshankkeen rakentamisvaihtoehdoista VE1:n rikastushiekka-allasvaihtoehtoa VE1.2 voidaan pitää porotalouden ja myös kalatalouden kannalta parhaana. 15. Paliskuntain yhdistys YVA-selostus on laaja, mutta siinä on selviä puutteita. YVA selostus on riittämättömänä kuvaamaan niitä merkittäviä ja haitallisia ympäristövaikutuksia, joita Soklin kaivostoiminta todennäköisesti aiheuttaa ympäristölle ja poronhoidolle. Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa kaikki Soklin kaivoshankkeen merkittävät yhteisvaikutukset olisi tullut ottaa mukaan YVA -selostuksen piiriin. Puutteita on eniten riskejä sisältävien kohteiden vaikutusten selvittämisessä. Soklin malmi sisältää säteilysuojelullisesti merkittäviä määriä luonnon radioaktiivisia aineita; uraania toriumia ja radonia. Suunnitelmat ja selvitykset radioaktiivisten aineiden leviämisen estämisestä ja radioaktiivisten aineiden jätteiden käsittelystä ja säilytyksestä ovat puutteellisia. Kaikille arviointimenettelyyn osallistuville tulee antaa tietoa uraanin esiintymisestä maa-aineksessa ja menetelmistä, joita käytetään sen hyödyntämisessä kuin myös tuotettavan lan-
16. Kemi-Sompion paliskunta 16/52 noitteen uraanipitoisuudesta. YVA prosessissa on laiminlyöty kaivostoimintaan olennaisesti liittyvän radioaktiivisten aineiden selvitykset ja kuulemiset. YVA:ssa ei ole selvitetty riittävästi radioaktiivisten aineiden vaikutuksia ympäristölle ja poroelinkeinolle. Kuuleminen niobimalmin osalta on ollut niukkaa, se ei vastaa Århusin sopimuksen mukaista mahdollisuutta ottaa kantaa ja vaikuttaa asiaan. Kaivoksen toiminnasta aiheutuvat mahdolliset säteilyhaitat eivät ole ainoastaan Kemin-Sompion paliskunnan ongelma vaan ne pahimmillaan heijastuvat koko Suomen porotalouteen. Selvitykset ovat radioaktiivisten aineiden osalta täysin puutteelliset. Poronhoitoa on kuvattu YVA:ssa. Mahdollisuuksia kaivostoiminnan ja poronhoidon toimimiseen samalla alueella ei ole selvitetty. Kaivostoiminnan poronhoidolle aiheuttamien vaikutuksien selvitys on riittämätön. Yksin laidunkierron muuttuminen tuo mukanaan laidunmaiden epätasaista kulumista ja jopa laajojen laidunnusalueiden jäämisen pois käytöstä. Liikennevahinkojen vaikutusten merkitystä poroelinkeinolle ei ole selvitetty riittävällä tavalla. YVA -selostuksessa poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset olisi tullut selvittää aktiivisesti pienimmän haitan periaatteen mukaisia mallien löytämiseksi ja vaikutusten minimoimiseksi tai poistamiseksi yhteistyössä paliskunnan kanssa. Aluemenetys sinänsä ei kuvaa porotaloudelle aiheutuvaa koko menetyksen määrää. Keskimääräiset porotiheydet eivät ole relevantti mittari menetyksestä. Vaikutukset ulottuvat paliskunnan poronhoitoon. Paliskuntien kanssa ei ole neuvoteltu. Maankäyttö porolaitumena ja kannattavan poroelinkeinon edellytyksenä tulee ottaa huomioon kaivostoiminnan ratkaisuja tehtäessä. Poroelinkeino on ollut alueella satoja vuosia ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Kaivostoiminta hyödyntää malmivarantoa historiallisesti lyhyen ajan ja poistuu alueelta. Kaivostoiminnan loppumisen myötä alueelle muodostuu vesikuoppia, joten aluemenetyksestä tullee pysyvä. YVA -selostuksessa tulisi olla selvitystä kaivoksen toiminta-ajan kuin myös lopettamisen jälkeen tehtävien maan ennalleen saattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on poronhoitajien osalta puutteellinen. Poronhoitotyön vaikeutuminen ja kannattavuuden heikentyminen aiheuttavat muutoksia poromiesten oloihin. Arvioinnissa ei ole myöskään tarkasteltu poronhoitokulttuuria ja sen merkitystä eikä mahdollisen kaivostoiminnan siihen tuomia muutoksia. YVA:n riittävyyden arvioinnissa tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia ja vaihtoehtoja huomioiden niiden merkittävyys niille, joita vaikutukset eniten koskevat. Kaivostoiminnasta suoraan ja välillisesti aiheutuvat haitat sekä vahingot tulee korvata täysimääräisesti. Kemin-Sompion paliskunnalle tulee turvata tiedonsaanti ja paliskunta tulee osallistaa suunnitteluun ja yhteistyöhön kaivoshankkeesta vastaavien tahojen kanssa. YVA-selostuksessa on todettu kaivoksen poronhoidolle aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia vain yleisellä tasolla. Taloudellisia menetyksiä ja niiden merkitystä ei ole lainkaan huomioitu. Elinkeinoon sitoutuneiden ihmisten taloudellisen kannattavuuden heikkeneminen tuo mukanaan suuria pitkäaikaisia vaikutuk-
17/52 sia. Porotalouden harjoittajille tapahtuu elinkeinon supistumisia ja jopa koko elinkeinon menettämisiä. Näitä vaikutuksia ei ole riittävällä tarkkuudella tarkasteltu. Kaivostoiminnan tuomat uhkat poronhoidolle vähentävät poroelinkeinon kiinnostavuutta nuorten parissa ja se voi johtaa ei-toivottuun rakennekehitykseen. Arviointiselostuksessa poronhoidosta kiinnostuneiden nuorten ammatinvalintakäyttäytymistä ja sen sosiaalisia vaikutuksia ei ole pohdittu. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkasteltu poronhoitokulttuuria ja sen merkitystä eikä mahdollisen kaivostoiminnan siihen tuomia muutoksia. Kaivoksen vaikutukset poronhoitokulttuuriin eivät ole myönteisiä. PHL:n 53 edellyttää paliskunnan mukaan ottamista neuvotteluihin, jotka koskevat poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia maankäytön kysymyksiä. Kemin-Sompion paliskuntaa ei ole otettu osalliseksi neuvotteluihin, joissa on neuvoteltu tai ratkaistu paliskunnan toimintaan olennaisesti vaikuttavia asioita. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle. Se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi. Se on turvattu lain tasoisella säädöksellä (PHL 3 ). Poronhoidon harjoittamisedellytykset voidaan rinnastaa yleiseen etuun, kuten on tehty maastoliikennelain esitöissä. Tämä vahvistaa poronhoidon asemaa ja oikeutusta erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella. Poronhoitoa ei ole käsitelty arviointiselostuksessa yleisenä etuna. Ydinenergialakia sovelletaan uraania tuottavaan kaivos- ja rikastustoimintaan. Kaikille arviointimenettelyyn osallistuville tulee antaa tietoa uraanin esiintymisestä maa-aineksessa ja menetelmistä, joita käytetään sen hyödyntämisessä kuin myös tuotettavan lannoitteen uraanipitoisuudesta. YVA selostuksessa ei ole riittävästi selvitetty maan käsittelyn ja kaivostoiminnan mukana tuomia radioaktiivisten aineiden aiheuttamia ongelmia ja ympäristövaikutuksia. Radioaktiivisten aineiden osalta on tehty ainoastaan radiologisesta perustilasta väliraportti, jossa kuvataan vain lähtötilanne eikä mahdollisia tulevia vaikutuksia. YVA-selostuksessa taas kuvataan niobimalmien rikastusprosessi ainoastaan yleisellä tasolla. Selostuksessa on mainittu Säteilyturvakeskuksen suunnitelma, mutta se ei ole käytettävissä. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty, mutta niiden sisältö on jäänyt puutteelliseksi nimenomaan radioaktiivisten aineiden osalta. Selvitykset ovat radioaktiivisten aineiden osalta täysin puutteelliset. Soklin kaivoshanke olisi tullut käsitellä ydinenergialain mukaisessa prosessissa. Liikenne- ja vesistöjärjestelyt kasvattavat onnettomuusriskejä alueella. Radioaktiivisten aineiden maantiekuljetuksien aiheuttamista riskeistä ihmisille ja ympäristölle ei ole tietoa. Näiden riskien ja uhkien hallintaa ei ole kuvattu eikä selvitetty riittävästi. Arviointiselostuksessa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita porotalouden osalta ei ole riittävästi huomioitu eikä vaihtoehtoisia malleja ole aktiivisesti etsitty yhteistyössä paliskunnan kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet poroelinkeinon osalta tulee ottaa huomioon maankäyttöön liittyviä ratkaisuja tehtäessä. Poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset tulee turvata.