Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ESS ERIC -konsortioon liittyminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Suomen liittymisestä eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon ESS ERIC. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2017 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Opetusneuvos Petteri Kauppinen
OPETUS- JA KULTTUURIMI- NISTERIÖ MUISTIO 14.9.2017 EHDOTUS SUOMEN LIITTYMISEKSI EUROOPPALAISEN SOSIAALITUTKIMUK- SEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTIOON (ESS ERIC -KONSORTIOON LIITTYMINEN) 1 Suomen liittyminen ESS ERICiin Suomen on tarkoitus liittyä jäsenenä eurooppalaiseen sosiaalitutkimuksen tutkimusinfrastruktuurikonsortio ESS ERICiin (European Social Survey European Research Infrastructure Consortium). ESS ERIC toteuttaa tieteellisistä lähtökohdista kyselytutkimuksia, joilla kartoitetaan eurooppalaisten asenteita ja uskomuksia. ESS ERIC on perustettu komission päätöksellä (EU/700/2013, 23.11.2013). Sen isäntämaa on Yhdistynyt kuningaskunta ja jäseninä Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Liettua, Norja, Puola, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro sekä Sveitsi tarkkailijana. ESS ERICin perussääntö (EUVL L 320, 30.11.2013, s. 45) sisältää määräykset muun muassa jäsenten vuosittaisista jäsenmaksuista, tietojen saatavuudesta, immateriaalioikeuksista, vastuista ja vakuutuksista, hankinnoista, verovapautuksista, sovellettavasta lainsäädännöstä ja riitojen ratkaisusta. ESS tutkimusinfrastruktuuri on priorisoitu niin Euroopan tasolla kuin Suomessa. ESS sisältyy eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurien (ESFRI) tiekartalle ja Suomen kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2014 2020. Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä on suosittanut 21.10.2013 Suomen liittymistä ESS ERICiin ja sitä, että Suomen Akatemia varautuu rahoittamaan tutkimusinfrastruktuurimomentilta (29.40.22) hankkeen Suomen jäsenyydestä aiheutuvia kustannuksia. ESS ERICiin osallistumisesta Suomelle aiheutuvat kulut koostuvat perussäännön mukaisesta jäsenmaksusta, joka olisi vuosittain noin 50 000 euroa sekä joka toinen vuosi toteutettavien kyselytutkimusten järjestämisestä. ESS ERICin perussäännön mukainen Suomea edustava taho olisi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka nimeäisi edustajat ESS ERICin yleiskokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeäisi myös kansallisen koordinaatioyksikön, jonka tehtävänä on koordinoida kansallista toimintaa sekä edistää tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämistä Suomessa. Kansalliseksi koordinaatioyksiköksi on tarkoitus nimetä Turun yliopisto. 2 Suomen osallistuminen ESS ERICiin Eurooppalainen sosiaalitutkimus (ESS) on tieteellisiin lähtökohtiin pohjautuva kyselytutkimus, joka on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2001. ESS kartoittaa eurooppalaisten 2
asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä yli kolmessakymmenessä maassa. ESS ERIC kehittää lisäksi vertailevan yhteiskuntatutkimuksen menetelmiä sekä lisää yhteiskuntatieteellisten aineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta. Suomi on osallistunut tähän mennessä kaikkiin ESS- kyselytutkimuksiin (2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014 ja 2016). Kyselytutkimusten aiheina on ollut muun muassa poliittinen osallistuminen, uskonto, hyvinvointi, työelämä, oikeusjärjestelmä, koulutus, talous, ikääntyminen, maahanmuutto, ilmastonmuutos ja energia. ESS- kyselytutkimukset toteutetaan tietokoneavusteisena käyntihaastatteluna. Pääkyselyn lisäksi toteutetaan haastattelun lopuksi myös lisäkysely. Haastattelut suoritetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselylomake perustuu kaikille maille yhteiseen lomakkeeseen, joka käännetään ja muokataan Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Otokset edustavat koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä ilman yläikärajaa riippumatta kansallisuudesta, kansalaisuudesta tai äidinkielestä. Otos valitaan sattumanvaraisesti. Otoksen koko on vähintään 1500. Otanta noudattaa yksivaiheisen satunnaisotannan periaatetta ja se kattaa koko maan. Otannan perusyksikkönä ovat yksittäiset henkilöt. Suomen kansallisena koordinaattorina on toiminut professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta. Kyselytutkimusten kenttätyön on Suomessa toteuttanut Tilastokeskus. Suomen Akatemia on osallistunut vierailijana ESS ERICin hallinnolliseen toimintaan. ESS -aineiston käyttäjiä on Suomessa noin 1500, mitä voidaan pitää melko suurena lukuna. Rekisteröityjä käyttäjiä ESS:llä on yli 100 000. Suurin osa käyttäjistä on opiskelijoita ja tutkijoita, mutta joukossa on myös toimittajia, kansalaisjärjestöjen edustajia, virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia. Aineiston pohjalta on julkaistu lukuisia artikkeleja ja kirjoja Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on arkistoinut suomenkieliset Suomen ESS-aineistot (www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/kvdata/ess.html). 3 Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (ESS ERIC) 3.1 ESS ERICin tehtävä ESS ERICin tavoitteena on seurata kyselytutkimusten avulla pysyvyyttä ja muutoksia eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalisessa rakenteessa, olosuhteissa ja ihmisten asenteissa sekä tarkastella kuinka sosiaaliset, poliittiset ja moraaliset suuntaukset vaihtelevat Euroopassa. ESS ERIC kehittää vertailevan sosiaalitutkimuksen menetelmiä sekä lisää yhteiskuntatieteellisten aineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta tutkijoiden, päättäjien ja kansalaisten keskuudessa. ESS ERIC tarjoaa keräämänsä tiedot avoimesti ja maksutta käyttöön, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Kuka tahansa voi ilman kustannuksia ladata aineistot voittoa tavoittelemattomaan käyttöön ESS ERICin www- sivuilta (www.europeansocialsurvey.org/). ESS ERICin toiminta ei ole liiketaloudellista toimintaa. Kuitenkin rajoitettu liiketaloudellinen toiminta on mahdollista ERIC -asetuksen (EY/723/2009) nojalla. 3
3.2 Jäsenet ESS ERICin jäseniksi voivat liittyä Euroopan unionin jäsenmaat, assosioituneet maat, muut kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt. EU:n jäsenvaltioilla tai assosioituneilla mailla yhdessä tulee olla äänten enemmistö ERICin yleiskokouksessa. Uusien jäsenten hyväksymisestä päättää yleiskokous liittymishakemuksen perusteella perussäännön mukaisin menettelyin. ERICissä voi olla myös tarkkailijajäseniä. 3.3 Jäsenten oikeudet Jäsenet ovat oikeutettuja nimeämään edustajat ja osallistumaan ERICin ylimmän päättävän elimen eli yleiskokouksen toimintaan ja käyttämään äänioikeuttaan (1 ääni jäsentä kohti). ERICin jäsenen tutkimusinfrastruktuurin käyttäjät ovat oikeutettuja ERICin palveluihin, tukeen ja koulutukseen sekä osallistumaan sen tilaisuuksiin. Jäsen voi erota ERICistä kulloisenkin kaksivuotiskauden päättyessä. Eroaminen edellyttää hakemuksen jättämistä 24 kuukautta aikaisemmin. Tarkkailijajäsenellä on pääosin samat oikeudet ja velvoitteet kuin jäsenillä, mutta heillä ei ole äänioikeutta yleiskokouksessa. 3.4 Jäsenten velvoitteet Jäsenen on maksettava perussäännön mukainen vuotuinen jäsenmaksu, jonka määräytymisperusteet on kuvattu perussäännön liitteessä. Jäsenellä on velvollisuus nimetä kansallinen koordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida kansallista ESS ERICin toimintaa. Tarkkailijajäsenen jäsenmaksu määräytyy samalla tavalla kuin jäsenen jäsenmaksu. ESS ERICin jäsenten taloudellinen korvausvastuu sen veloista rajoittuu niiden omaan vuotuiseen rahoitusosuuteen. 3.5 Hallinto ja päätöksenteko ESS ERICin ylintä päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous päättää tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä ja strategioista, sen hallintorakenteesta, toimintasäännöistä, hyväksyy työohjelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen, päättää jäsenmaksuista ja sen laskentaperiaatteista, uusista jäsenistä ja tarkkailijajäsenistä sekä tarvittaessa ehdottaa perusäännön muuttamista ja päättää ERICin purkamisesta. Yleiskokousta avustavat neuvoa-antava tieteellinen komitea, neuvoa-antava menetelmäkomitea ja varainhoitokomitea. Neuvoa-antava tieteellinen komitean jäsenenä on tavallisesti kahdeksan johtavaa yhteiskuntatieteilijää, jotka tulevat kansainvälisestä yhteiskuntatieteen tutkimusyhteisöstä. Neuvoa-antavassa menetelmäkomiteassa on kuusi johtavaa menetelmäasiantuntijaa. Varainhoitokomitea koostuu neljästä budjetoinnin ja varainhoidon valvonnan asiantuntijasta. Yleiskokous voi tarvittaessa asettaa muita komiteoita. Yleiskokous nimittää ESS ERICin johtajan, joka vastaa ESS ERICin tavoitteiden edistämisestä ja työohjelman täytäntöönpanosta. Johtaja toimii ESS ERICin laillisena edustajana. 4
Johtajaa avustavat tieteellinen ydinryhmä ja kansallisten koordinaattorien foorumi. Nämä auttavat johtajaa varmistamaan, että ESS ERIC hoitaa päätehtävänsä noudattaen yleiskokouksen asettamia vaatimuksia. Tieteelliseen ydinryhmään kuuluu laitoksia, jotka johtaja määrittelee ja yleiskokous hyväksyy. Kansallisten koordinaattorien foorumiin kuuluvat kunkin jäsenen kansalliset koordinaattorit. ESS ERICin hallintotoimisto sijaitsee Lontoossa yliopiston (City University London) yhteydessä. Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut maaliskuussa 2017 aikomuksestaan erota EU:sta. ESS ERICin kotipaikka voidaan joutua siirtämään toiseen EU:n jäsenvaltioon, mikäli Yhdistynyt kuningaskunta lakkaa olemasta EU:n jäsen. ESS ERIC on aloittanut valmistautumisen tähän mahdolliseen muutokseen. 3.6 Kustannukset ja rahoitus ESS ERICin toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. ESS ERICin vuotuiset kokonaismenot ovat noin 2,5 miljoonaa euroa. Jäsenen perusjäsenmaksu on 20 000 euroa ja isäntämaan jäsenmaksu on 700 000 euroa inflaatiotarkistuksin. Jäsenet suorittavat kokonaismenojen kattamiseksi jäsenmaksun lisäosuuden, joka lasketaan suhteessa maiden BKT:hen käyttäen Maailmanpankin tietoja. Tarkkailijajäsenten jäsenmaksu määräytyy samalla laskentakaavalla kuin jäsenen. Suomen vuosittainen jäsenmaksu olisi laskentakaavan perusteella noin 50 000 euroa. Kukin jäsen vastaa lisäksi joka toinen vuosi toteutettavien kyselytutkimusten järjestämisen kansallisista kustannuksista. ESS ERIC on vapautettu arvonlisäverosta EU-maissa sen hankkimista hyödykkeistä ja palveluista, joiden arvo on yli 250 euroa. 4 Taustaa 4.1 Tutkimusinfrastruktuurien edistäminen Euroopassa Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) käsite otettiin käyttöön 2000-luvun alussa ja se on vakiintunut määrittämään eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja toimintatapoja. ERA on sisällytetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 179.1 artiklaan, jossa se on määritelty seuraavasti: Unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös sen teollisuuden kilpailukyvyn, kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perussopimusten muiden lukujen perusteella. Yhteistyö tutkimusinfrastruktuurien alueella on välttämätöntä, koska suuria ja kalliita tutkimuslaitteistoja voidaan rakentaa ja käyttää vain usean maan yhteistyönä. Lisäksi yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia laajojen aineistojen tai mittaustulosten yhdistämiseen sekä muualla sijaitsevien infrastruktuurien etäkäyttöön. Euroopan laajuisten tutkimusinfrastruktuuritarpeiden arvioimista varten EU:n jäsenmaat ja komissio ovat perustaneet Euroopan tutkimusinfra- 5
struktuurien strategiafoorumin (ESFRI). ESFRI julkaisi ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien suunnitelman eli tiekartan vuonna 2006. Tiekarttaa on päivitetty vuosina 2008, 2010 ja 2016. Nykyisellä tiekartalla on 21 hanketta sekä 29 toteuttamisvaiheeseen edennyttä hanketta. ESFRIin tiekartta päivitetään seuraavaksi vuosina 2018 ja 2020. EU:n tutkimuksen puiteohjelmilla on tuettu uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua sekä olemassa olevien käytön laajentamista ja yhteistyön tiivistämistä. Tällainen tukimuoto sisältyy nykyiseen EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti 2020-ohjelmaan (2014 2020). 4.2 Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Suomessa Eurooppalaiseen kehittämistyöhön liittyen Suomi on kartoittanut omat kansalliset tutkimusinfrastruktuurinsa sekä laatinut tiekartan merkittävistä uusista tutkimusinfrastruktuureista. Ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkistettiin vuoden 2009 alussa (Opetusministeriön julkaisuja 2009:1) ja sen päivitys julkaistiin maaliskuussa 2014 (Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020). Päivitetyllä tiekartalla on 31 tutkimusinfrastruktuurihanketta. Kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämiseksi ja tutkimusinfrastruktuureihin liittyvien kustannusten rahoittamiseksi on valtion budjetissa ollut vuodesta 2012 lähtien tutkimusinfrastruktuurimomentti (29.40.22) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Suomen Akatemiaa koskevan lain (2014/482) mukaisesti Akatemian organisaation kuuluu tutkimusinfrastruktuurikomitea. Tutkimusinfrastruktuurikomitean tehtävät ovat 1) seurata ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa; 2) tehdä esitys Akatemian hallitukselle tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta; 3) päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja vastata hankkeiden seurannasta sekä 4) huolehtia muista Akatemian hallituksen osoittamista tutkimuksen infrastruktuuritehtävistä. Vuosina 2012 2014 näistä tehtävistä vastasi Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi antanut joulukuussa 2011 Suomen Akatemian tehtäväksi edellä mainitun määrärahan (29.40.22) hallinnoinnin. Tutkimusinfrastruktuurikomitean ja aiemman tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän tehtävänä on myös antaa toimivaltaiselle ministeriölle suosituksia siitä, tulisiko Suomen liittyä eurooppalaiseen tai muuhun kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin ja missä määrin liittymisestä aiheutuvia kuluja voidaan maksaa tutkimusinfrastruktuurimomentilta. Suomi on liittynyt jäseneksi viiteen ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin (EATRIS, BBMRI, EURO-ARGO, ICOS, CLARIN) sekä toimii ICOS ERICin isäntämaana. Lisäksi valmistelussa on Suomen liittyminen useampaan ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin. 5 Ehdotuksen oikeusperusta ja Suomen osallistumisesta päättäminen Laajojen kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien oikeudellinen toimintamuoto on yleensä joko valtiosopimukseen perustuva kansainvälinen järjestö tai sijaintimaan lainsäädäntöön perustuva yhtiö tai säätiö. Kansainvälinen järjestö on yleensä raskas perustaa ja hallinnoida, ja yhden maan lainsäädännön käyttäminen usean maan yhteisen organisaation pohjana voi tuottaa ongelmia kansallisten lainsäädäntöjen eroavuuksien vuoksi. 6
Yhtenäisten toimintaperiaatteiden luomiseksi, hallintorakenteiden keventämiseksi ja oikeushenkilöaseman järjestämiseksi EU:n neuvosto on hyväksynyt kesällä 2009 asetuksen (N:o 723/2009) eurooppalaisesta tutkimusinfrastruktuurikonsortiosta (ERIC -asetus). Asetus on annettu SEY 171 artiklan (nykyään SEUT 187 artikla) perusteella. ERIC -asetus ja sen perusteella perustettavat tutkimusinfrastruktuurit tukevat SEUT 179.1 artiklan tavoitetta luoda ja vahvistaa eurooppalainen tutkimusalue, ERA. Asetuksessa määritellään ERICin oikeudellinen asema, perustamista koskevat vaatimukset ja menettelyt, tutkimusinfrastruktuuria ja sen käyttöä koskevat vaatimukset, perussäännön keskeinen sisältö mukaan lukien jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, hallintorakenne, budjettiperiaatteet, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat periaatteet, noudatettava lainsäädäntö ja purkamismenettelyt. Lisäksi perussäännössä on määräykset tietojen käsittelystä, immateriaalioikeuksista, työhönotosta ja hankintoja koskevista periaatteista. ERIC perustetaan asetuksen perusteella menettelyssä, jossa komissio tutkittuaan, täyttävätkö jäsenmaiden yhteisesti esittämä hakemus ja perussääntö asetuksessa määrätyt edellytykset, tekee päätöksen ERICin perustamisesta tai hylkää hakemuksen. ERIC saa oikeushenkilöllisyyden komission perustamista koskevan päätöksen voimaantulopäivästä alkaen suoraan asetuksessa olevan säännöksen nojalla. ERICille myönnetään laaja oikeustoimikelpoisuus. Sitä ei katsota EU:n toimielimeksi, mutta se tunnustetaan isäntävaltion ilmoituksella sellaiseksi kansainväliseksi toimielimeksi tai järjestöksi, joka voi olla arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) ja valmisteverodirektiivin (2008/118/EY) perusteella vapautettu määrätyin edellytyksin arvonlisäverosta ja valmisteverosta. Arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoasetuksessa (EU/282/2011) on lisäksi määritelty edellytykset, jotka ERICin tulee täyttää, jotta arvonlisäverovapautta voidaan soveltaa. ERICin hankintamenettelyt eivät kuulu julkisista hankinnoista annetun direktiivin (2004/18/EY) soveltamisalaan. ERICiin sovelletaan ensisijaisesti EU-lainsäädäntöä ja toissijaisesti sen kotipaikkavaltion lainsäädäntöä sekä, jos sillä on toimipaikkoja useammissa valtioissa, asianomaisen toimipaikan sijaintivaltion lainsäädäntöä mm. terveyteen, ympäristönsuojeluun, vaarallisten aineiden käsittelyyn sekä toimilupien myöntämiseen liittyvissä asioissa. ERICin kotipaikan tulee sijaita EU:n jäsenvaltion tai yhteisön tutkimuksen puiteohjelmaan liittyneen maan alueella. Perustuslain 93 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että 93 :n 2 momentti kattaa myös unionin toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat, mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavat asiat (PeVM 10/1998 vp. s.27/1). Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee mainitussa lainkohdassa mainitut EU:ssa päätettävät asiat sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä. Valtioneuvoston on PL 96 :n mukaan kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle viipymättä tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päätetään Euroopan unionissa ja joka muutoin perustuslain perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. ESS ERIC on perustettu ERIC- asetuksen perusteella. 7
Edellä olevan perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtioneuvostolta allekirjoitusvaltuudet ESS ERICin yleiskokoukselle esitettävän tutkimusinfrastruktuurikonsortioon liittymishakemuksen allekirjoittamiseksi Suomen puolesta. Eduskunta osallistuu valmisteluun PL 96 :n mukaisesti. 6 Ehdotuksen vaikutukset 6.1 Tieteelliset ja teknologiset vaikutukset ESS on ainoa Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka perustuu vertailukelpoisiin satunnaisotoksiin. Aineistot ovat vapaasti kaikkien saatavilla ja niitä käyttävät tutkijoiden lisäksi opiskelijat, päätöksentekijät ja media. ESS- aineiston avulla voidaan seurata väestön arvojen ja käyttäytymisen muutoksia yhteiskuntien rakenteiden muuttuessa, kehittää ratkaisuja vertailevan survey-tutkimuksen ongelmiin sekä kehittää yhteiskuntatieteellisiä mittareita. ESS on arvokas tutkimusaineisto suomalaisille yhteiskuntatieteilijöille ja sitä käytetään laajasti opetusmateriaalina. Osallistuminen ESS ERICiin lisää Suomeen kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta ja mahdollistaa suomalaisten tutkijoiden osallistumisen ESS- aineistoa käyttäviin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. 6.2 Taloudelliset vaikutukset Perussäännön mukaisesti Suomen tulee 1) maksaa jäsenmaksu, joka olisi noin 50 000 euroa vuodessa, 2) vastata joka toinen vuosi toteutettavien kyselytutkimusten järjestämisen kansallisista kustannuksista, jotka ovat noin 550 000 euroa vuodessa Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on sitoutunut vastaamaan kohdassa 1 mainitusta Suomen jäsenmaksusta tutkimusinfrastruktuurien momentilta 29.40.22. Kohdan 2 osalta Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusinfrastruktuurirahoitusta Turun yliopistolle ESS ERICin vuoden 2016 kyselytutkimuksen järjestämistä varten 0,8 milj. euroa vuosille 2016 2017, minkä lisäksi Turun yliopiston omavastuuosuus on noin 0,3 milj. euroa eli 30 % kokonaiskustannuksista. Suomen Akatemia tai sen asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää jatkorahoituksesta tarkemmin käytössään olevien määrärahojen sekä Akatemian rahoitusosuuden enimmäismäärä huomioiden. Kansallisten toimijoiden tulee vastata kustannusten loppuosasta omavastuuosuutena. 7 Ahvenanmaan toimivalta Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon liittyminen ei kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. 8 Ehdotuksen kansallinen käsittely Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä on antanut suosituksen Suomen liittymisestä ESS ERICiin 21.10.2013. 8
Annetut lausunnot: Suomen Akatemian lausunto 29.8.2017 Turun yliopiston lausunto 30.8.2017 Helsingin yliopiston lausunto 8.9.2017 Tampereen yliopiston lausunto 23.8.2017 Tilastokeskuksen lausunto 17.8.2017 Lausunnoissa kannatetaan Suomen liittymistä ESS ERICiin. EU-asiain komitean alaisen tutkimus- ja innovaatiojaoston (EU 20) kirjallinen menettely 4.9 7.9.2017. 9 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että Suomen liittyminen ESS ERICiin vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vaikuttavuutta, luo uusia mahdollisuuksia alan kehitykseen sekä tukee uusien innovaatioiden syntymistä. Suomen liittyminen ESS ERICiin on Suomen edun mukaista. Valtioneuvosto esittää, että Suomi liittyisi ESS ERICin jäseneksi. 9