PÄÄTÖS UUDELY/758/07.00/2010 Uusimaa 28.4.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Oy Shell Ab PL 16 01301 Vantaa Kiinteistöjen sijainti ja omistajat Toiminnan kuvaus Vihdin kunta Myllylampi 03100 Vihti 1. RN:o 927-401-2-638 Oy Shell Ab 2. RN:o 972-401-2-815 Jarkko Karuluoto Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöillä on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuosina 1962-2009. Kohteen maanpäälliset rakenteet on purettu vuonna 2009, mutta rakennuksen kellari ja maanalaiset rakenteet ovat yhä paikallaan. Loput rakenteet puretaan vuoden 2010 aikana. Alueen tuleva käyttö ei ole tiedossa. Maaperän pilaantuminen on aiheutunut polttonesteiden jakelutoiminnan seurauksena. Maksu 1 200 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/758/07.00/2010 2/29 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 12.4.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 13.4.2010 ja 16.4.2010. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat viranomaispäätökset Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Vihdissä Myllylammella (Liite 1.). Kunnostettavan alueen eteläpuolella on kahvilarakennus, länsipuolella Iso Myllylampi ja asuinrakennus sekä pohjois- ja itäpuolella liikennealueet. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa yleiskaavassa matkailupalvelujen alueeksi (RM). - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 303/17.3.2003, joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista massanvaihdolla. - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1443/3.12.2004, joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista huokosilmapuhdistuksella ja massanvaihdolla. - Oy Shell Ab. Phase II ympäristöarviointi, 191130 - Myllylampi, Nummela. Golder Associates Oy. 7.1.2008. - Oy Shell Ab. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, 191130 Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 8.9.2008. - Oy Shell Ab. Phase II Lisätutkimukset, 191130 Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 28.1.2010. - Oy Shell Ab. Päivitetty maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Shell Vihti Myllylampi, URS Nordic AB. 1.3.2010.
UUDELY/758/07.00/2010 3/29 Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Alueella maan pinta on keskimäärin tasolla + 73 - + 74 m. Maan pinnantaso laskee jyrkästi kohti länttä. Muihin ilmansuuntiin maan pinta kohoaa hieman. Kallion pinnan on todettu vaihtelevan alueella tasolla + 46 - + 66 m. Kairaustutkimustuloksiin perustuvan kallioperän pintamallinnuksen perusteella arvioidaan, että kallion pinta laskee itään. Alueella tehtyjen painovoimamittausten mukaan kohteesta noin 1 km etäisyydellä idässä sijaitsee ruhjevyöhyke ja kallion pinta laskee ruhjetta kohti. Kohteen maaperä on pääasiassa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Kohteen itäosassa on heti kallionpinnan yläpuolella todettu moreenikerros. Kohde sijaitsee Nummelanharjun (0192755) I-luokan pohjavesialueella. Noin 200 m kohteesta lounaaseen sijaitsee Lohjanharjun (0142851) I- luokan pohjavesialue. Lähimmät vedenottamot ovat Nummelanharjun pohjavesialueella sijaitseva Luontolan ottamo, joka sijaitsee noin 5,5 km kohteesta koilliseen ja Uusniityn vedenottamo, joka sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella noin 2,5 km kohteesta lounaaseen. Kesäkuussa 2008 pohjavesi oli pohjavesiputkissa GA3, GA4, MW5 ja MW6 tasolla + 56,62 - + 60,60 m. Vuonna 2003 alkaneen seurannan aikana veden pinta on vaihdellut pohjavesiputkessa GA3 välillä + 55,76 - + 58,44 m. Pohjaveden pinta laskee kohti itää. Kohteen länsireunassa ei ole todettu maaperän pohjavettä. Pohjaveden ja kallion pintamallien perusteella voidaan arvioida, että pohjaveden virtaussuunta kohteen alueella on itään. Slug-testien tulosten perusteella maaperän vedenjohtavuus (K-arvo) on pohjavesiputken GA3 kohdalla 1,1 x 10-3 cm/s, putken GA4 kohdalla 2,5 x 10-3 cm/s, putken MW5 kohdalla 1,32 x 10-3 cm/s ja putken MW6 kohdalla 1,11,x 10-3 cm/s. K-arvojen ja hydraulisen gradientin perusteella käyttäen oletuksena maaperän 25 % tehollista huokoisuutta pohjaveden laskennallinen virtausnopeus on 53 cm/d eli 193 m/a. Kohteesta n. 40 m lounaaseen sijaitsee Iso-Myllylampi (+70,8 m). Kohteesta n. 180 m pohjoiseen/koilliseen sijaitsee Vähä-Myllylampi (+64,1 m). Iso-Myllylammesta laskee puro Vähä-Myllylampeen. Puro on lähimmillään n. 10 m päässä kohteesta. Sadevedet kohteen alueella viemäröidään ja ne purkautuvat kohteen itäpuolella sijaitsevaan avoojaan.
UUDELY/758/07.00/2010 4/29 Alueella tehdyt toimenpiteet Aiemmat kunnostukset Jakeluaseman alueella tehtiin massanvaihtoa muutostöiden yhteydessä kesällä 2003. Tällöin poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaainesta yhteensä 300 tonnia. Toimenpidealueelle jäi voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta, jota ei voitu poistaa säilytettäviä rakenteita vaarantamatta. Alueelle asennettiin massanvaihdon yhteydessä imulinjat mahdollista huokoskaasukunnostusta varten. Tammikuussa 2004 aloitettiin huokoskaasukunnostus, jota jatkettiin marraskuuhun 2007. Huokoskaasukunnostuksella poistettiin maaperästä yhteensä 680 kg haihtuvia hiilivetyjä. Kunnostusten jälkeiset tutkimukset Maaperän huokoskaasupuhdistuksen jälkeen kohteesta on tehty maaperä-, pohja- ja pintavesi- sekä huokoskaasututkimuksia vuosina 2007-2009. Maaperä Maaperänäytteitä on kunnostusten jälkeisissä tutkimuksissa otettu kairaamalla 15 näytepisteestä yhteensä 140 kpl ja lapiolla 4 koekuopasta 4 kpl. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Laboratoriossa analysoitiin 32 näytteestä bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Lisäksi 15 näytteestä analysoitiin TBA:n, DIPE:n ja ETBE:n pitoisuudet, seitsemästä näytteestä lyijyn ja/tai muiden metallien pitoisuudet ja kuudesta näytteestä PAH-yhdisteet. Öljyhiilivetyjen tarkempi fraktiointi alifaattisiin ja aromaattisiin jakeisiin tehtiin neljälle näytteelle. Maanäytteissä todetut haitta-aineiden korkeimmat pitoisuudet olivat bensiinihiilivedyille 3 000 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille 1 600 mg/kg, raskaille öljyjakeille 890 mg/kg, bentseenille 10 mg/kg, tolueenille 500 mg/kg, etyylibentseenille 280 mg/kg, ksyleeneille 1 290 mg/kg ja MTBE:n ja TAME:n yhteispitoisuudelle 4,9 mg/kg. Valtioneuvoston asetuksessa 214/20072 säädetyt ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia bensiinihiilivetyjä ja BTEX-yhdisteitä todettiin näytepisteessä SB1 vanhan mittarikentän eteläpuolella syvyydellä 4-5 m. Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä todettiin lisäksi pisteissä SB13 ja SB14 säiliöalueen ja mittarikentän lähellä (syvyyksillä 3-6 m).
UUDELY/758/07.00/2010 5/29 Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyjakeita todettiin avoojassa näytepisteissä TP1 ja TP2 sadevesiviemärin purkupaikalla pintamaassa. Lisäksi massanvaihdon jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella on tiedossa, että vanhan diesel-jakelukorokkeen alapuolelle on jäänyt ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä syvyydelle 0-1,5 m. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Pohjavesi Alueen pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on seurattu säännöllisellä näytteenotolla vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2008 ja 2009 tehdyissä tutkimuksissa vesinäytteitä otettiin pohjavesiputkista yhteensä 10 kpl, joista kaikista analysoitiin bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Lisäksi kolmesta näytteestä analysoitiin TBA:n, ETBE:n, DIPE:n ja etanolin pitoisuudet. Lisätutkimusten yhteydessä asennettiin kaksi väliaikaista pohjavesiputkea, joihin ei kuitenkaan kertynyt riittävästi vettä näytteenottoa varten. Pohjavedessä ei ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia vuosina 2003-2010, lukuun ottamatta pohjavesiputkessa GA3 keväällä 2006 todettua MTBE:n pitoisuutta 0,005 mg/l ja heti asennuksen jälkeen pohjavesiputkessa GA4 todettua raskaiden öljyjakeiden pitoisuutta 0,23 mg/l, jonka arvioidaan johtuvan asennuksessa käytetystä kairauskalustosta. Pintavesi Vuonna 2009 otettiin purosta vesinäyte L2, josta analysoitiin bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 22 - C 39 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet sekä metallipitoisuudet. Kohteen pintavesissä ei ole todettu kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia aistinvaraisesti eikä purovedestä otetussa näytteessä L2. Purovedestä otetussa näytteessä todettiin sinkkipitoisuus 0,01 mg/l, joka vastaa luontaista pitoisuutta. Huokoskaasu Tutkimusten aikana on otettu yhteensä 3 huokoskaasunäytettä kahvilarakennuksen ympäriltä (SV1, SV2 ja SV3). Näytteistä analysoitiin laboratoriossa TVOC (öljyhiilivedyt C 5 - C 10 ), BTEX-yhdisteet ja MTBE.
UUDELY/758/07.00/2010 6/29 Näytteissä todettiin merkkejä TVOC-yhdisteistä, tolueenista ja ksyleenistä. Samoja yhdisteitä todettiin myös nk. nollanäytteessä, mikä viittaa siihen, että pitoisuudet johtuvat taustapitoisuudesta näytteenoton aikana tai näytteiden kontaminaatiosta jossain vaiheessa näytteenoton ja analysoinnin välillä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Terveysriskit Ekologiset riskit Alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi vuosien 2008-2010 aikana. Arvio on osittain laskennallinen ja osittain kuvaileva. Arviointia varten on tutkittu kohdekohtaisia ominaisuuksia kuten maaperän vedenjohtavuus. Lisäksi on tehty alueen kallionpinnan mallinnus. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että mikäli kiinteistölle rakennetaan tulevaisuudessa rakennus, tarvitaan todennäköisesti riskinhallintatoimenpiteitä. Mikäli kohteelle ei rakenneta rakennusta, sisäilmariskiä ei aiheudu, eivätkä haitta-aineet aiheuta silloin muitakaan terveysriskejä. Riskinhallintatoimenpiteiden tarve ja taso riippuvat siis tulevasta käytöstä. Arvioinnissa tarkasteltiin myös haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle. Arvioinnin perusteella haitta-aineet eivät kulkeudu pohjaveden mukana vedenottamolle tai talousvesikaivoihin eivätkä pohjaveden käyttäjät siten altistu haitta-aineille. Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan läheiseen Myllylampeen, koska haitta-aineiden vaakasuuntaisen kulkeutumisen maaperässä arvioidaan olevan vähäistä ja koska kiinteistön länsireunassa, lähimpänä Myllylammen rantaa sijaitsevissa pisteissä, ei ole todettu kohonneita haittaainepitoisuuksia. Lisäksi pohjavesi on kohteen alueella syvällä (tai maaperän pohjavettä ei esiinny ollenkaan) ja virtaa vastakkaiseen suuntaan. Siten haitta-ainealtistuksen pintaveden kautta (vettä nielemällä, suorassa kosketuksessa pilaantuneeseen veteen tai lammesta pyydettyjä kaloja syömällä) ei arvioida olevan mahdollista. Altistumista pintamaan kautta tai ravintokasveja syömällä ei arvioida tapahtuvan, koska haitta-aineita ei ole todettu pintamassa lukuun ottamatta läheistä avo-ojaa ja koska kohteen alueella ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä. Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan vesijohdon läpi talousveteen, koska kohteelle mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavien rakennusten vesijohdot asennetaan puhtaaseen maahan. Avo-ojan pintamaassa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle ylempien ohjearvojen, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittäviä eko-
UUDELY/758/07.00/2010 7/29 Kulkeutumisriskit Puhdistustarve logisia tai terveysriskejä. Muualla maaperä- tai vesieliöiden altistumista haitta-aineille ei arvioida tapahtuvan. Nykyiset maaperässä todetut BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, ja öljyhiilivetyjen C 5 - C 21 pitoisuudet eivät arvioinnin mukaan aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Välittömiä maaperän puhdistustoimenpiteitä ei pohjaveden pilaantumisriskin hallitsemiseksi tarvita, koska aineet hajoavat luontaisesti maaperässä ja pohjavedessä. Päivitetyn arvioinnin mukaan esimerkiksi MTBE:n laskennallinen maksimilevinnäisyys kohteelta on 35 m, jos lähtöpitoisuutena käytetään kohteen maaperässä todettua suurinta pitoisuutta (4,9 mg/kg) ja kun MTBE:n laimeneminen ja biohajoaminen pohjavedessä otetaan huomioon. Merkittävää kulkeutumista kiinteistön ulkopuolelle pohjaveden mukana ei siten arvioida tapahtuvan. Arvioinnin perusteella maaperästä ei kulkeudu haihtuvia yhdisteitä kiinteistön eteläpuolella sijaitsevan kahvilarakennuksen sisäilmaan, eikä hyväksyttävän terveysriskin raja ylity. Mikäli kiinteistölle rakennetaan tulevaisuudessa rakennus, tarvitaan todennäköisesti riskinhallintatoimenpiteitä riskin pienentämiseksi. Muuta haitta-aineiden kulkeutumista (esim. pölyämällä) ei arvioida tapahtuvan. Kohteella ei nykytilanteessa ole välitöntä maaperän puhdistustarvetta. Pohjaveden pilaantumisriskin pienentämiseksi ja mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuvan sisäilmariskin vähentämiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että merkittävimmät päästölähteet kohteelta poistetaan. Käytännössä merkittävimpiä päästölähteitä ovat olleet maanalaiset säiliöt ym. rakenteet, jotka on jo tyhjennetty ja kaasuvapautettu, ja jotka poistetaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi maaperän kunnostustoimenpiteillä voidaan estää haitta-aineita kulkeutumasta pohjaveteen. Arvioinnin perusteella ehdotetaan, että maaperän puhdistustoimenpiteitä tehdään säiliöalueella ja mittarikentän eteläpuolella (kohonneet bensiinihiilivetypitoisuudet) sekä vanhan diesel-jakelupisteen alueella (keskitisleet). Avo-ojan alueella sadevesiviemärin purkupaikalla ei arvioinnin mukaan tarvita maaperän puhdistustoimenpiteitä.
UUDELY/758/07.00/2010 8/29 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitteet Kunnostuksen tavoitteena on poistaa kohteelta merkittävimmät päästölähteet ja laskea hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä sille tasolle, että ne eivät aiheuta riskiä kohteen käyttäjille tai ympäristölle nykyisessä tai tulevassa maankäyttömuodossa (työpaikkakäyttö). Säiliöalueen ja mittarikentän alueella maaperän hiilivetypitoisuuksia vähennetään in situ - huokoskaasupuhdistuksella, jonka jälkeen säiliöt ja muut kohteella olevat polttoaineiden jakelulaitteet poistetaan. Säiliöiden ja muiden rakenteiden poiston yhteydessä kaivettava mahdollisesti pilaantunut maaaines (arvio määrästä <100 m 3 ktr) ohjataan oikeaan paikkaan ja korvataan puhtaalla maalla. Diesel-korokkeen alueelta poistetaan massat (arvio määrästä 35 m 3 ktr), joiden dieselöljypitoisuus ylittää alemman ohjearvon (300 mg/kg). In situ -kunnostukselle ja massanvaihdolle ei aseteta tavoitepitoisuuksia, vaan huokoskaasukunnostusta tehdään määräaika (4-6 kuukautta), jonka jälkeen säiliöt poistetaan ja jäännöspitoisuuksien perusteella jatkopuhdistustarve arvioidaan uudelleen. Mikäli kunnostuksen aikana menetelmän havaitaan olevan toimimaton/tehoton, voidaan kunnostus lopettaa jo ennen 4 kk määräajan päättymistä. Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, arvioidaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve niiden kohdalla erikseen. Kunnostusta valvoo ympäristötekninen valvoja. Valvojan tehtäviä ovat näytteenotto, kaivumassojen ohjaaminen oikeisiin käsittelypaikkoihin, muiden työntekijöiden informoiminen haitta-aineista mahdollisesti aiheutuvista vaaroista sekä kunnostustyön ohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonta. Huokoskaasukunnostuksen toteuttaminen Huokoskaasupuhdistuslaitteisto asennetaan keväällä 2010 säiliöiden ja rakennuksen väliselle alueelle. Puhdistusta tehdään noin 4-6 kuukautta (syksyyn asti). Huokoskaasukäsittelyn arvioitu vaikutusalue on esitetty liitteessä 2. Huokoskaasukäsittelyä varten kohteelle asennetaan noin 10-15 alipaineimukaivoa noin 6 m syvyyteen sekä laitetila, jossa imetty huokoskaasu käsitellään esimerkiksi aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisellä polttimella epäpuhtauksien erottamiseksi. Tarvittaessa maaperään voidaan syöttää lämmintä ilmaa hiilivetyjen haihtumisen tehostamiseksi. Alipaineimukaivojen alue päällystetään asfaltilla tai vastaavalla materiaalilla, jolla estetään ulkoilman sekoittuminen maaperän huokoskaa-
UUDELY/758/07.00/2010 9/29 suun puhdistuksen aikana. Rakenteet ja laitteistot asennetaan niin, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistön normaalille käytölle. Urakoitsija seuraa poistettavan huokoskaasun pitoisuuksia riittävällä näytteenotolla pumpattavasta ilmasta ja puhdistetusta poistoilmasta. Tulosten perusteella pumppausta ohjataan niin, että puhdistus on tehokasta ja kohdistuu oikealle alueelle. Urakoitsija laatii seurannasta erillisen suunnitelman, joka toimitetaan viranomaisille ennen työn aloittamista. Aktiivihiilisuodatuksesta tulevaa poistoilmaa tarkkaillaan ja aktiivihiili vaihdetaan riittävän usein. Mikäli poistoilmassa havaitaan haittaainepitoisuuksia tai hajua käsittely pysäytetään ja aktiivihiili vaihdetaan. Mikäli puhdistettavassa ilmassa havaitaan korkeita haitta-ainepitoisuuksia, varustetaan aktiivihiilisuodatinjärjestelmä varasuodattimella, joka varmistaa riittävän puhdistustason. Prosessissa syntyvät jätteet (esim. kaivojen porausjäte, aktiivihiili ja suodatinpölyt) lajitellaan, varastoidaan ja kuljetetaan jätteen laadun vaatimalla tavalla ja toimitetaan käsittelyyn luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Syntyneiden jätteiden laatu, määrä ja sijoituskohteet raportoidaan kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Haihtuvia hiilivetyjä sisältävän suodatinjätteen kuljetuksesta tehdään siirtoasiakirjat, joista käy ilmi jätteen toimittajan yhteystiedot, alkuperä, laatu, käsittelypaikka ja arvio määrästä. Jätteitä ei varastoida kohteella. Pois toimitetuista jätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi kuljetuksen suorittaja, toimitettujen jätteiden laatu, määrä ja sijoituskohteet. Massanvaihdon toteuttaminen Kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset rakenteet (huoltoasemarakennuksen kellari, säiliöt ja putkistot) puretaan ja poistetaan syksyllä 2010. Arvioitu kaivutyön kesto on kolme viikkoa. Ennen kaivantojen täyttämistä viranomaisille annetaan mahdollisuus tarkistaa kaivanto. Kunnostus toteutetaan suunnitellun mukaisesti niiltä osin kuin se teknisesti on mahdollista. Kaivutyö toteutetaan niin, ettei naapurikiinteistöllä olevaa kahvilarakennusta tai muita rakenteita vaurioiteta. Mikäli maaperään jää kunnostuksen jälkeen maa-ainesta, jossa todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, asennetaan puhtaan ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen väliin huomioverkko tai muu eristysrakenne (esimerkiksi HDPE-kalvo tai bentoniittimatto) merkitsemään kaivualueen sijaintia ja helpottamaan havaitsemista myöhemmässä vaiheessa.
UUDELY/758/07.00/2010 10/29 Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivetut massat lajitellaan haitta-ainepitoisuuden perusteella seuraavasti: - Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia - Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävät ja alemman ohjearvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia - Haitta-ainepitoisuuksiltaan alempien ohjearvojen ylittävät maaainesjätteet ovat pilaantuneita - Ongelmajätteeksi luokitellaan maa-aines, jossa pitoisuudet ylittävät haitta-aineille asetetut ongelmajäteraja-arvot Pilaantumattomat ja pilaantuneet maa-ainekset sekä ongelmajätteet pidetään erillään kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Kaivetut massat läjitetään kasalle, josta ne siirretään kuorma-auton lavalle tai kaivetaan suoraan lavalle ja toimitetaan käsiteltäviksi tai loppusijoitettaviksi paikkaan, jolla on vastaavan aineksen käsittelyyn tai sijoittamiseen voimassa oleva ympäristölupa. Jokaisen kuorman mukana toimitetaan vastaanottopaikkaan maa-aineksen siirtoasiakirja, josta käy ilmi maa-aineksen toimittajan yhteystiedot, maa-aineksen alkuperä, laatu ja haitta-ainepitoisuudet sekä käsittelypaikka ja arvio määrästä. Ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta tehdään siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Mikäli pilaantumattomat massat sopivat rakennusteknisesti kaivantojen täyttöön, ne sijoitetaan takaisin kaivantoon. Mikäli massoja poistetaan kohteelta, pilaantumattomat massat, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, toimitetaan paikkaan, jolla on vastaavan aineksen sijoittamiseen voimassa oleva ympäristölupa. Pilaantumattomien maamassojen, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, sijoittamiselle ei aseteta rajoituksia. Mikäli kaivettavat massat ovat märkiä, massoja kuivatetaan kasalla ennen niiden lastaamista kuorma-auton lavalle. Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Kaivetut massat seulotaan tarvittaessa kaivualueen läheisyydessä. Mahdollinen rakennusjäte (asfalttijäte, betonirakenteet, poistettavat öljysäiliöt, jakeluputkistot ja -laitteet) erotellaan maamassoista ja toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
UUDELY/758/07.00/2010 11/29 Pilaantuneiden maiden välivarastoimista pyritään välttämään. Jos välivarastointi on välttämätöntä, tehdään se asfalttikentällä tai rakennusmuovin päällä ja kasat peitetään pressulla. Maat pyritään toimittamaan vastaanottopaikkoihin heti niiden kaivamisen jälkeen. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli kaivantoon kertyy vettä, siitä otetaan riittävä määrä vesinäytteitä. Otetuista vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C 10 - C 40, haihtuvien hiilivetyjen C 5 - C 10, MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Kaivannon kuivana pitämisen vuoksi pumpattava vesi kerätään esim. laskeutusaltaaseen tai öljynerottimeen, jonka jälkeen otetaan vesinäyte. Mikäli vedessä on korkeita hiilivetypitoisuuksia, vesi käsitellään paikan päällä esim. aktiivihiilisuodatuksella ennen laskemista viemäriverkostoon. Mikäli poistettava vesi on puhdasta, se voidaan myös laskea maastoon. Mikäli vettä lasketaan kunnan viemäriverkostoon, toimenpiteistä sovitaan Vihdin kunnan vesilaitoksen kanssa. Mikäli puhdasta vettä aiotaan pumpata maastoon, siihen pyydetään lupa maanomistajalta ja kunnan ympäristöviranomaiselta. Aistinvaraisesti pilaantuneeksi arvioitu vesi voidaan poistaa myös imuautolla ja toimittaa käsittelyyn. Työn aikainen näytteenotto Huokoskaasunäytteet Ympäristötekninen valvoja seuraa huokoskaasukäsittelyn vaikutusta ottamalla ilmanäytteen pumpattavasta ilmasta ennen puhdistuslaitteistoa laitteiston käynnistämisen yhteydessä, käsittelyn aikana (noin 2 kk puhdistuksen aloittamisen jälkeen) ja käsittelyn/säiliöiden poiston jälkeen. Näytteenoton yhteydessä otetaan riittävä määrä laadunvarmistusnäytteitä (rinnakkaisnäytteet, ulkoilmanäytteet ja matkanollanäytteet). Huokoskaasunäytteistä analysoidaan haihtuvat hiilivedyt C 5 - C 10 (TVOC), MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Lisäksi urakoitsija ohjaa huokoskaasukunnostusta laaditun seurantasuunnitelman mukaisesti ottamalla riittävän määrän näytteitä pumpattavasta ilmasta ja puhdistetusta poistoilmasta. Pohjavesinäytteet Kohteelta otetaan vesinäytteet pohjavesiputkista GA3 ja MW6 ennen maaperän kunnostusta (keväällä) sekä sen jälkeen (syksyllä). Mahdollinen pohjaveden jatkotarkkailutarve arvioidaan kunnostuksen jälkeen ja
UUDELY/758/07.00/2010 12/29 ehdotus pohjaveden seurannasta esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Ennen näytteenottoa putket tyhjennetään pumppaamalla vettä vähintään kolme kertaa putken tilavuuden verran. Näytteenoton yhteydessä otetaan riittävä määrä laadunvarmistusnäytteitä (rinnakkaisnäytteet, näytteenottimen huuhtelunäytteet ja matkanollanäytteet). Vesinäytteistä analysoidaan haihtuvat hiilivedyt C 5 - C 10, öljyhiilivedyt C 10 - C 40, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Mikäli näytteissä todetaan bensiini- tai öljyhiilivetyjä C 5 - C 40, niistä analysoidaan myös jakautuminen alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin. Kaivun aikaiset maanäytteet Näytteitä otetaan kaivutyön aikana niin tiheästi, että maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat saadaan luotettavasti selvitettyä. Näytteitä otetaan yksi näyte noin 50-100 m 3 kaivettua massamäärää kohden. Kaikista näytteistä määritetään kenttämittauksilla haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet PID-mittarilla sekä valituista näytteistä (n. 50%) maaperän kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag-kenttätesteillä. Noin 10 % kaivumassoista tehtyjen kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoitavista näytteistä määritetään öljyhiilivedyt C 10 - C 40, haihtuvat hiilivedyt C 5 - C 10, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Poistettavien rakenteiden alapuolelta ja kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet maaperään jäävien haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivantojen pohjalta ja seinämistä siten, että jokaista alkavaa 100 m 2 :n aluetta kohden otetaan vähintään yksi kokoomanäyte. Kaivantojen seinämistä otetut näytteet edustavat korkeintaan 40 metrin pituista aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt C 10 - C 40, haihtuvat hiilivedyt C 5 - C 10, MTBE, TAME, ja BTEXyhdisteet. Jos kunnostuksen aikana maaperässä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, analysoidaan myös nämä jäännöspitoisuusnäytteistä. Mikäli näytteissä todetaan bensiini- tai öljyhiilivetyjä C 5 - C 40, niistä analysoidaan myös jakautuminen alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin. Tarvittaessa jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös orgaanisen aineksen määrä (TOC), vesipitoisuudet ja raekokojakauma. Mikäli kaivantoon kertyy suuria määriä vettä, edustavien tarkkailu- ja jäännöspitoisuusnäytteiden ottaminen ei ole aina mahdollista. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä vesi pyritään poistamaan pumppaamalla. Myös työturvallisuussyyt voivat estää näytteiden ottamisen syvien kaivantojen seinämistä.
UUDELY/758/07.00/2010 13/29 Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Pilaantuneiden massojen kuormat peitetään ja tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan likaantuneiden maa-ainesten leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Lisäksi työmaa varustetaan kunnostustyöstä varoittavilla kylteillä. Kunnostettava alue aidataan siirrettävillä noin kaksi metriä korkeilla teräsaidoilla tai vastaavilla riittävän tukevilla rakenteilla, jotka estävät ulkopuolisten pääsyn kunnostusalueelle. Työ suoritetaan siten, että haitta-aineiden leviämistä ympäristöön ei tapahdu. Tarvittaessa kaivumaita kostutetaan. Kaivamista vältetään kovalla tuulella. Työntekijöille varataan erilliset puhtaat tilat, jossa voi peseytyä ja vaihtaa vaatteita. Ympäristönäytteiden käsittelyyn varataan erillinen/erotettu tila. Huokoskaasupuhdistuksen yhteydessä maaperästä poistettava ilma käsitellään epäpuhtauksien poistamiseksi, joten menetelmä ei aiheuta haju- tai terveyshaittoja. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta siten, että pilaantuminen ulottuu naapurikiinteistön puolelle, maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla tai pilaantuneisuus on haitta-ainepitoisuuksiltaan aiempia tutkimuksia huomattavasti voimakkaampaa, työ keskeytetään välittömästi ja asiasta ilmoitetaan työn tilaajalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY-keskukselle esitetään suunnitelma kunnostustyön jatkamisesta. Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (kypärä, jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, huomioliivi, suojalasit), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettava alue aidataan ja aidatun alueen sisällä ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Jos pölyn määrä ilmassa muodostuu häiritseväksi tai pölyn arvioidaan sisältävän merkittäviä määriä haitta-aineita, käytetään suojavälineitä (hengityssuojain, kertakäyttöinen suojahaalari, suojakäsineet ja -lasit). Pääsy kaivantoihin estetään, ja ne luiskataan tai tuetaan niin, etteivät ne sorru tai muuten aiheuta vaaraa esimerkiksi läheisille rakenteille. Kunnostusta valvovalla henkilöllä on käytössään haihtuvista yhdisteistä varoittava mittari (PID- ja/tai LEL-mittari). Jos pitoisuus imukaivoja
UUDELY/758/07.00/2010 14/29 asennettaessa tai kaivutyön aikana kohoaa liian korkeaksi, ovat työt alueella ja sen lähiympäristössä välittömästi keskeytettävä ja odotettava, kunnes pitoisuudet ovat tuulettumisen kautta laskeneet hyväksyttävälle tasolle. Muutoinkin, jos kuka tahansa työntekijä havaitsee työturvallisuutta vaarantavia tekijöitä tai toimia, on hänen välittömästi keskeytettävä työ ja ilmoitettava asiasta esimiehelleen, joka vastaa tiedottamisesta hankkeen muille osapuolille. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaaliin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä (kuulosuojaimet ja/tai korvatulpat). Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Ennen kunnostuksen aloittamista kunnostusta valvovan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, Vihdin kunnan ympäristöviranomaiselle ja maanomistajalle. Yhteenveto huokoskaasukäsittelyn etenemisestä ja mittaustuloksista, sekä otettujen vesi- ja huokoskaasunäytteiden tulokset toimitetaan kuukausittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostuksen aikana työmaalla pidetään työmaapöytäkirjaa, johon merkitään työmaan päätapahtumat, kunnostuksen eri työvaiheet ja mahdolliset muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan. Lisäksi pidetään kirjaa kaivetun maa-aineksen laadusta, eri käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin toimitetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista ja massamääristä sekä otettujen seuranta- tai jäännöspitoisuusnäytteiden ottopaikoista ja analyysituloksista. Jäännöspitoisuusnäytteiden ottoalueet merkitään karttapohjalle. Pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjat tai niiden kopiot säilytetään kunnostuksen loppuraportointia varten. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. huokoskaasukäsittelyn ja kaivutyön toteuttaminen, kunnostustyön urakoitsijat, piirros imukaivojen sijainnista, kunnostetuista alueista, kaivusyvyyksistä ja jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnista, kuvaus näytteenottomenetelmistä, tiedot kenttä- ja laboratorioanalyysien tuloksista, yhteenveto alueelta poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja jätteistä sekä niiden käsittely- ja loppusijoituspaikoista, määristä, haitta-ainepitoisuuksista ja siirtoasiakirjoista. Raportissa esitetään lisäksi kunnostuksen jälkeen otettujen vesinäytteiden analyysitulokset sekä yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Jäännöspitoisuusnäytteiden (maa- huokoskaasu- ja pohjavesinäytteet) analyysitulosten perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteiden ja -tarkkailun tarve. Mahdollinen jatkotoimenpide-ehdotus esitetään raportissa.
UUDELY/758/07.00/2010 15/29 Pilaantuneen maan määrä ja ala Tarkastuksen ja neuvottelu Viranomaisen ratkaisu Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, Vihdin kunnan ympäristöviranomaiselle, maanomistajalle sekä tilaajalle kolmen kuukauden kuluessa maaperän kunnostuksen päättymisestä. Kohteessa on arvioitu olevan noin 100 m 2 kokoisella alueella noin 150 m 3 ktr massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat yli ylempien ohjearvojen ja noin 500 m 2 kokoisella alueella noin 700 m 3 ktr massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat yli alempien ohjearvojen. Kunnostustavoitteet URS Nordic AB:n, Vihdin kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajat pitivät 8.3.2010 neuvottelun alueen kunnostamisesta. Neuvottelusta on laadittu URS Nordic AB:n 30.3.2010 päivätty muistio. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Oy Shell Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista in situ -huokosilmapuhdistuksella ja massanvaihdolla Vihdin Myllylammella (RN:ot 927-401-2-638 ja 927-401-2-815), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä 927-401-2-638 on poistettava entisen dieselpisteen alueelta ja avo-ojasta, johon jakeluaseman sadevesiviemäri on laskenut, maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot. 1.2. Kiinteistöillä 927-401-2-638 ja 927-401-2-815 voidaan säiliöalueella ja mittarikentän alueella toteuttaa maaperän puhdistusta kunnostussuunnitelmassa (päivätty 8.4.2010) esitetyllä huokoskaasupuhdistuksella. Säiliöalueelta ja mittarikentän alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksessä 1.1. asetetut tavoitetasot, huokoskaasupuhdistuslaitteiston asennustyön ja polttonesteiden jakeluun liittyvien rakenteiden purkutyön yhteydessä em. toimenpiteiden vaatimassa laajuudessa. 1.3. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja
UUDELY/758/07.00/2010 16/29 puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. ja 1.2. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.4. Kiinteistöllä 927-401-2-815 tehtäville maaperän kunnostustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja ennen töiden aloittamista. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu muiden naapurikiinteistöjen puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisten kiinteistöjen maanomistajille. Huokosilmapuhdistuksen toteuttaminen 2.1. Huokosilmalaitteistoa on käytettävä siten, että sen toiminnasta ja huokosilman pumppauksesta ei aiheudu kohtuutonta melua tai muuta viihtyvyyshaittaa, terveyshaittaa tai -vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai lähialueen kiinteistöillä oleskeleville tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 2.2. Maaperästä pumpattava bensiinihiilivetyjä sisältävä huokosilma on puhdistettava tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Pumpatusta huokosilmasta ei saa aiheutua haju- eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Jos huokosilman puhdistamisessa käytetään suodatinta, on käytetty suodatinmateriaali toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Helposti haihtuvia hiilivetyjä sisältävän suodatinjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. 2.3. Kunnostustoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Tarvittaessa melutaso on mitattava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. 2.4. Huokosilmapuhdistus voidaan keskeyttää ennen määräajan (4-6 kk) täyttymistä, jos käytössä olevalla menetelmällä ei enää pystytä merkittävästi vähentämään maaperän bensiinihiilivetyjen koko-
UUDELY/758/07.00/2010 17/29 naismäärää. Asiasta tulee sopia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. 2.5. Maaperän puhdistuslaitteiston merkittävistä toimintahäiriöistä, merkittävistä huokosilman hiilivetypitoisuuksien muutoksista, ennakoimattomista tilanteista aiheutuvista terveys- ja/tai ympäristöriskeistä ja muista puhdistamisessa tapahtuvista odottamattomista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa Vihdin kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Huokosilmapuhdistuksen tarkkailu 3.1. Maaperästä pumpattavan ilman määrää on mitattava tarkoitukseen soveltuvalla mittausmenetelmällä. Mittaukset on tehtävä vähintään jokaisella määräyksen 3.2. näytteenottokerralla. 3.2. Huokoskaasusta on mitattava helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus (TVOC) vähintään puhdistuslaitteiston käynnistämisen yhteydessä sekä kolmen vuorokauden ja viikon kuluttua aloituksesta ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa ensimmäisen toimintakuukauden aikana. Sen jälkeen mittauksia on tehtävä vähintään kerran kuukaudessa. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet on mitattava puhdistuslaitteistoon tulevasta ja siitä poistuvasta ilmasta. BTEX -yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet on tutkittava huokoskaasusta otettavista laboratorionäytteistä puhdistuslaitteiston käynnistämisen yhteydessä, vähintään kerran seuraavan kuukauden aikana ja sen jälkeen vähintään kahden kuukauden välein. Tuloksissa on ilmoitettava myös helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet on mitattava puhdistuslaitteistoon tulevasta ja siitä poistuvasta ilmasta. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 4. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakei-
UUDELY/758/07.00/2010 18/29 den (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Kaivualueen yleinen hoito ja järjestys 5.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 5.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kunnostuksen jäännöspitoisuudet 6.1. Huokosilmapuhdistuksen päätyttyä on kunnostusalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkastettava edustavalla näytteenotolla. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. 6.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Eristävä rakenne ja riskitarkastelu 7.1. Mikäli kaivualueille jää maa-ainesta, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot, on maaaines erotettava alueelle tuotavasta puhtaasta maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla eristysmateriaalilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää tapauskohtaisesti
UUDELY/758/07.00/2010 19/29 ennen kaivannon täyttämistä annettavan seikkaperäisen selvityksen perusteella eristämisen tarpeettomuudesta. 7.2. Eristyksestä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettävä materiaali, materiaalin ominaisuudet, eristeen rakentaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen sijainti kartta- ja poikkileikkauskuvissa esitettynä. Suunnitelma on toimitettava ennen eristyskerroksen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eristyskerros on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen kerroksen peittämistä. Tiedot toteutuneista eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 13. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen. 7.3. Maaperään jäävän maa-aineksen, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja/tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut kynnysarvotasot, ympäristö- ja terveysriskit on arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostustarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 13. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 8. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maaaineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/758/07.00/2010 20/29 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 9.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 9.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyntää alueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista arviointia täydennettävä hyötykäytön osalta. Lisäksi on laadittava hyötykäytön toteuttamisesta tarkennettu suunnitelma, josta käy ilmi vähintään hyödynnettäväksi aiottujen massojen kohonneiden haitta-aineiden pitoisuudet, massojen sijoituspaikka ja massojen määrä. Täydennetty arviointi ja suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen aiottua hyödyntämisen aloittamista. Pohjavesitarkkailu ja pilaantuneen veden käsittely 10.1. Pohjavesiputkista GA3 ja MW6 on otettava vesinäytteet ennen kunnostuksen alkua ja kunnostuksen päättyessä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. 10.2. Vesinäytteiden haitta-aineiden analyysitulosten ja määräyksen 7.3. mukaisen riskitarkastelun perusteella on tehtävä selvitys pohjaveden laadun jatkotarkkailutarpeesta. Selvitykseen on tarvittaessa liitettävä veden laadun jatkotarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty
UUDELY/758/07.00/2010 21/29 näytteenottotiheys perusteluineen, analysoitavat haitta-aineet perusteluineen, näytteenotto- ja näytteiden analysointimenetelmät sekä tulosten raportointi. Selvitys pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä mahdollinen jatkotarkkailusuunnitelma on liitettävä määräyksessä 13. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. 10.3. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen ja valvonta 11. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. Kirjanpito 12.1. Määräysten 3.1. ja 3.2. mukaisista huokosilmapuhdistukseen liittyvien mittausten tuloksista on pidettävä kirjaa. Mittaus- ja analyysitulokset sekä arvio tutkimusajankohtaan mennessä maaperästä poistetusta haihtuvien hiilivetyjen kokonaismäärästä on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ensimmäisen toimintaviikon ajalta viikon kuluessa näytteiden tulosten valmistumisesta ja jatkossa kuukausittain.
UUDELY/758/07.00/2010 22/29 12.2. Kaivutyön aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. Raportointi 13. Maaperän kunnostuksesta on tehtävä raportti, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksen perustelut Käsitteet Huokosilmapuhdistuksen osalta raportissa on esitettävä kuvaus käytetyistä puhdistusmenetelmistä, yhteenveto huokoskaasun ilmavirran määrän ja huokoskaasun hiilivetypitoisuuksien tarkkailutuloksista esimerkiksi graafisesti esitettynä, huokosilmakunnostuksen vaikutusalue karttapiirustuksessa esitettynä, selvitys käytetyllä kunnostusmenetelmällä saavutetusta maaperän puhdistumisesta, arvio maaperästä poistetusta bensiinihiilivetyjen kokonaismäärästä ja maaperänäytteiden analyysitulokset. Kaivutyön osalta raportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat