KIRJALLINEN KYSYMYS 74/2008 vp Vuokralääkäreiden ammattitaidon varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Kunnallisen perusterveydenhuollon osittainen ulkoistaminen on lisääntynyt viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Useimmat terveyskeskukset vuokraavat lääkärityövoimaa ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksiin vuokralääkäriyrityksistä. Uudempi trendi on vuokrata myös virka-aikaan toimiva lääkärityövoima, ja onpa muutama kunta ostanut kokonaisten terveysasemien palvelut yksityisiltä terveyspalveluiden tuottajilta. Yksityiset palveluntuottajat ketjuuntuvat ja siirtyvät ulkomaisten sijoittajien omistukseen. Jatkossa yksityisten palveluntuottajien intressi onkin yhä kauempana suomalaisista terveyspoliittisista näkökulmista. Kehityksessä on huolestuttavia piirteitä: vuokralääkärit vaihtuvat usein, jolloin hoidon jatkuvuus vakavasti vaarantuu, heidän koulutustasonsa vaihtelee ja kuntien on vaikeampaa vaikuttaa lääkärien tai opiskelijoiden osaamistasoon tai valvoa sitä. Vuokralääkäritoimintakaan ei ole aina pystynyt takaamaan riittävän osaavaa työvoimaa. Kokonaisten terveysasemien ulkoistaminen heikentää merkittävästi kunnan mahdollisuuksia ohjata ja valvoa palveluita, niiden laatua, saatavuutta ja asianmukaisuutta. Vaarana on, että palveluiden tuotanto muotoutuu palvelemaan yritysten omistajien taloudellisia intressejä eikä niinkään optimoi palveluja potilaan ja yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla siten, että ne olisivat mahdollisimman laadukkaita ja tehokkaita. Kuntien ei tule siirtyä yksityiseen tuotantoon pelkästään ideologisista syistä, vaan kunnilla on oltava selkeä visio ja pitkän aikavälin strategia siitä, miten kuntalaiset tulevat pitkällä aikavälillä hyötymään yksityisestä palveluntuotannosta. Siirryttäessä laajalti yksityiseen tuotantoon kunnan oma osaaminen palveluiden tuottamisessa nopeasti rapautuu, jolloin kunnat ovat yhä riippuvaisempia yksityisistä yrityksistä. Kunnallinen terveydenhuolto on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä kivijaloista, joita ei tule vaarantaa ideologioiden tai hetkellisten muotitrendien villitsemänä. Kuntalainen on oikeutettu kaikissa olosuhteissa laadukkaaseen julkiseen palveluun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa kuntien käyttämien vuokralääkäreiden ammattitaidon ja kuntalaisille tarjotun palvelun lääketieteellisen tason? Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2008 Tuula Väätäinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 74/2008 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa kuntien käyttämien vuokralääkäreiden ammattitaidon ja kuntalaisille tarjotun palvelun lääketieteellisen tason? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vastuu kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja rahoituksesta on pääsääntöisesti kunnalla. Vastuuseen sisältyy muun muassa vastuu kuntalaisille siitä, että laissa turvattuja tai muita palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut laadukkaina. Kunnalla on myös vastuu palvelujen järjestämistavasta (oma tuotanto, yhteistoiminta, ostopalvelut, työvoiman vuokraus). Kunnalla on vastuu palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen. Vastuuseen sisältyy myös valvonta siitä, että palvelut toteutuvat. Kun palvelut hankitaan esimerkiksi ostopalveluna, on kunnan varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunnan on kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuunsa perusteella huolehdittava asukkaidensa tarpeista. Kunta on vastuussa siitä, että kunnan asukkaat saavat lailla säädetyt terveydenhuollon (kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito) palvelut ja että terveydenhuollon tehtäviin varataan riittävästi määrärahoja kunnan talousarviossa. Kunnan järjestämisvastuuseen sisältyy päätösvalta asukkaille järjestettävien terveyspalvelujen määrästä, laadusta ja tuotantotavasta. Palvelujen saatavuudessa tai laadussa olevien puutteiden johdosta kunnan asukkaalla on mahdollisuus kohdistaa oikeusturvavaateensa kuten hallintoriitahakemuksensa, vahingonkorvausvaatimuksensa ja hallintokantelunsa kuntaan, jonka asukas hän on. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoimanvuokraus on lisääntynyt 2000-luvulla huomattavasti. Työvoiman vuokraus terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille on auttanut työvoiman saamisessa erityisesti vaikeaa työvoimapulaa kärsiviin toimipisteisiin. Työvoiman vuokrausta koskevat työsopimuslain ja työturvallisuuslain säännökset. Työsopimuslaissa todetaan, että työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan, esimerkiksi kunnan käyttöön, kunnalle siirtyy oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Työsopimuslain mukaan työntekijä on velvollinen noudattamaan niitä ohjeita ja määräyksiä, joita kunta antaa hänelle toimivaltansa rajoissa. Kunta voi työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla määrätä miten, missä ja milloin työ tulee suorittaa. Kunnalla on myös oikeus valvoa sekä työntekoa että lopputuloksen laatua. Työturvallisuuslain mukaan työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tämän on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja erityisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Työturvallisuuslain mukaan työn vastaanottajan on 2
Ministerin vastaus KK 74/2008 vp Tuula Väätäinen /sd erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Valtioneuvosto antoi 14. helmikuuta 2008 asetuksen, jonka mukaan tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen lääketieteen opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti viiden vuoden opintojen suorittamista ennen kuin he voivat toimia terveyskeskuksessa tai päivystyksessä tilapäisesti lääkärin tehtävissä. Tämä ei koske ainoastaan vuokratyövoimaa vaan myös kunnallisessa palvelussuhteessa toimivia lääketieteen opiskelijoita. Tämän asetuksen nimenomaisena tarkoituksena on parantaa kuntalaisille tarjotun palvelun tasoa. Koska terveydenhuollon työvoiman vuokraus on lisääntynyt viime vuosina, sosiaali- ja terveysministeriössä on tarpeellista arvioida ja analysoida laajasti terveydenhuollon vuokraustoimintaa koskevia kysymyksiä valmisteilla olevien terveydenhuollon lainsäädännön uudistusten yhteydessä. Ministeriössä uudistetaan vuoden 2008 aikana muun muassa yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia (559/1994). Lisäksi ministeriössä on valmisteilla uusi terveydenhuoltolaki, jossa on tarkoitus yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 74/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /cent: På vilket sätt tänker regeringen säkerställa nivån på yrkeskunskapen hos inhyrda läkare som kommunerna anlitar och den medicinska nivån på de tjänster som kommuninvånarna erbjuds? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Som regel är det kommunerna som ansvarar för anordnande och finansiering av folkhälsoarbetet och den specialiserade sjukvården. I detta ingår bland annat att inför kommuninvånarna svara för att det finns tillgång till lagstadgade eller andra tjänster och att de tjänster som erbjuds håller hög kvalitet. Kommunerna ansvarar också för hur tjänsterna ordnas (egen produktion, samarbete, köpta tjänster, inhyrning av arbetskraft). Kommunerna bär ansvaret för finansieringen av tjänsterna och för att tillräckligt med resurser reserveras för anordnandet av tjänsterna. I ansvaret ingår också tillsynen över att tjänsterna genomförs. Om det är fråga om köpta tjänster, ska kommunen försäkra sig om att tjänsterna ligger på den nivå som krävs av motsvarande kommunal verksamhet. Till följd av sitt ansvar för anordnandet av folkhälsoarbetet och den specialiserade sjukvården är kommunerna skyldiga att sörja för invånarnas behov. Kommunerna ska se till att kommuninvånarna får lagstadgade hälso- och sjukvårdstjänster (folkhälsoarbete och specialiserad sjukvård) och att det i kommunens budget reserveras tillräckligt med medel för uppgifterna inom hälso- och sjukvården. I kommunernas ansvar för anordnandet av tjänsterna ingår beslutanderätten i frågor som gäller mängden tjänster, kvaliteten på dem och hur de ska tillhandahållas. Vid eventuella brister i tillgången eller kvaliteten på tjänsterna har kommuninvånarna möjlighet att vända sig till kommunen för att få rättelse, t.ex. genom ansökan om förvaltningstvist, skadeståndsanspråk och förvaltningsklagan, som riktas till kommunen där personen i fråga är bosatt. Inhyrningen av yrkesutbildad hälso- och sjukvårdspersonal har ökat betydligt under 2000-talet. Inhyrningen av arbetskraft på hälsovårdscentraler och i sjukvårdsdistrikt har underlättat tillgången till arbetskraft i synnerhet i verksamhetsenheter med svår brist på arbetskraft. I arbetsavtalslagen och arbetarskyddslagen finns bestämmelser som gäller hyrt arbete. I arbetsavtalslagen konstateras det att när arbetsgivaren med arbetstagarens samtycke överför denne till en annan arbetsgivares, till exempel kommunens, förfogande, övertar kommunen rätten att leda och övervaka arbetet samt de för arbetsgivaren föreskrivna skyldigheter som har direkt samband med hur arbetet utförs och ordnas. Enligt arbetsavtalslagen ska arbetstagaren iaktta de anvisningar och föreskrifter som arbetsgivaren i enlighet med sin behörighet ger om arbetet. Kommunen kan med stöd av sin rätt att leda och övervaka arbetet bestämma hur, var och när ett arbete ska utföras. Kommunen har också rätt att övervaka såväl arbetet som kvaliteten på slutresultatet. Innan ett arbete inleds ska enligt arbetarskyddslagen den som tar emot arbetet tillräckligt noga ange vilka krav på yrkeskompetens det hyrda arbete ställer och vilka särdrag som ingår i arbetet samt informera den hyrda arbetstagarens arbetsgivare om detta. Arbetsgivaren ska informe- 4
Ministerns svar KK 74/2008 vp Tuula Väätäinen /sd ra arbetstagaren om dessa omständigheter och särskilt försäkra sig om att inhyrda arbetstagare har adekvat yrkeskompetens och tillräcklig erfarenhet och är lämpliga för arbetet. Enligt arbetarskyddslagen ska den som tar emot arbetet särskilt se till att arbetstagaren introduceras i arbetsuppgifterna och förhållandena på arbetsplatsen och i arbetarskyddet samt vid behov ge arbetstagaren information om hur samarbetet och informationen inom arbetarskyddet samt företagshälsovården är ordnade. Den 14 februari 2008 utfärdade statsrådet en förordning enligt vilken medicine studerande från början av juni i år som regel ska ha genomfört minst fem års studier innan de kan vara tillfälligt verksamma i läkares uppgifter vid hälsovårdscentraler eller i jourtjänstgöring. Detta gäller inte enbart hyrd arbetskraft utan också medicine studerande som har kommunal anställning. Förordningen har som uttryckligt syfte att förbättra nivån på de tjänster som erbjuds kommuninvånarna. Till följd av att inhyrningen av yrkesutbildad hälso- och sjukvårdspersonal har ökat under de senaste åren, är det enligt social- och hälsovårdsministeriet nödvändigt att i samband med de revideringar av hälso- och sjukvårdslagstiftningen som bereds för närvarande göra en bred bedömning och analys av frågor som gäller hyrd arbetskraft inom hälso- och sjukvården. Under 2008 kommer ministeriet att revidera bland annat lagen om privat hälso- och sjukvård (152/1990) och lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (559/1994). Vid ministeriet bereds dessutom som bäst en ny hälso- och sjukvårdslag. I samband med det avser man att slå samman folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård. Helsingfors den 12 mars 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 5