Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 344/2007 vp Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen maassamme perustuu erilaisiin järjestelmiin riippuen siitä, missä oppilaitoksessa opiskelu tapahtuu. Järjestelmien erilaisuus merkitsee sitä, että opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ei riittävällä tavalla toteudu. Yliopistoissa sekä tiede- ja taidekorkeakouluissa opiskelevien terveydenhuoltopalveluista huolehtii valtakunnallinen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), jonka palvelujen piirissä on noin opiskelijaa. Säätiön toimintaa rahoittavat opiskelijoiden (18 %) lisäksi Kansaneläkelaitos (65 %), yliopistokaupungit (12 %) ja opetusministeriö (5 %). Ammattikorkeakouluissa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien terveydenhuolto on järjestetty toisella tavalla. Opiskeluterveydenhuollon piiriin on kuulunut lähtien kansanterveyslain 14 :n nojalla yhteensä noin opiskelijaa, jotka opiskelevat ammattikorkeakouluissa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Lain nojalla kunnan on ylläpidettävä kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuoltoon luetaan kuuluviksi ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammashoito. Erikoissairaanhoitolain 30 :n mukaan opiskelijalla on oikeus myös erikoissairaanhoitoon opiskelupaikkakunnallaan. Käytännössä monilla paikkakunnilla hoitoon pääsy on kuitenkin hankalaa ammattikorkeakouluopiskelijoille, joiden kotikunta on jokin muu kuin opiskelupaikkakunta. Kunnille terveydenhuollon järjestäminen on haaste. Kuntien velvoitteet ja kuntalaisten palveluodotukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta (1019/2004) asetti tietyt aikarajat tutkimukseen ja hoitoon pääsylle. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa opiskelijaterveyteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaikka kyseessä on nuorten aikuisten työkyky. Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry:n tietojen mukaan opiskeluterveydenhuoltoon käytetään esimerkiksi Turussa vuosittain 52 euroa ja Tampereella euroa opiskelijaa kohden. Vaikka molemmissa kaupungeissa opiskeluterveydenhuollossa on puutteita, esimerkit kertovat suurista eroista kuntien resursseissa. Tällä hetkellä laki ei määrittele opiskeluterveydenhuollon sisältöjä, rahoitusta, järjestämistapaa tai -vastuuta. Kun verrataan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa YTHS:n piirissä olevien opiskelijoiden saamiin palveluihin, on selvää, ettei yhdenvertaisuus opiskelijoiden kesken terveyspalvelujen käyttäjinä riittävässä määrin toteudu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden yh- Versio 2.0

2 denvertainen asema opiskelijaterveydenhuollon käyttäjinä toteutuu? Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2007 Ilkka Kantola /sd 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Kantolan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 344/2007 vp: Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdenvertainen asema opiskelijaterveydenhuollon käyttäjinä toteutuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opiskeluterveydenhuolto on määritelty kansanterveyslaissa ja sen mukaan järjestämisvastuu on oppilaitospaikkakunnalla. Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuollon palveluja. Kansanterveyslakia on täsmennetty vuosina 2005 ja Viimeisen uudistuksen yhteydessä vuonna 2006 täsmennettiin lain 14 :n opiskeluterveydenhuollon kohtaa muuttamalla opiskelijaterveydenhuollon termi opiskeluterveydenhuolloksi kuvaamaan paremmin palvelun laaja-alaista ja yhteisöllistä luonnetta, ajantasaistamalla opiskeluterveydenhuollon tarkoitus ja sisältö vastaamaan olemassa olevan ohjeistuksen sisältöä ja lisäämällä asetuksenantovaltuutus. Sisällöllinen ohjeistus on annettu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Opiskeluterveydenhuollon oppaassa viime vuodelta (STM 2006:12). Opas on lähetetty terveyskeskuksiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. Hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. Lisäksi hallitusohjelma sisältää opiskeluterveydenhuollon saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistamisen. Hallitusohjelma painottaa erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittämistä. Samalla halutaan varmistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saatavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa 2007 työryhmän valmistelemaan lakia terveydenhuollosta. Työryhmän tavoitteena on selvittää se, miten on tarkoituksenmukaista yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki niin, että uusi laki tukee ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Työryhmän käsiteltävinä asioina on esimerkiksi asiakaslähtöisyys, jossa tarkastellaan yhdenvertaisuuden turvaamista vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia sekä potilaan aseman vahvistamista lisäämällä valinnanvapautta ja helpottamalla yli kuntarajojen asiointia. Työryhmän tehtävänä on selvittää malli, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee edellä esitettyjä ja hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita ja että se vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Työryhmä tuottaa lakiluonnoksen helmikuun 2008 loppuun mennessä. Työryhmä tarkastelee mm. opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Samanaikaisesti kesällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan asetusluonnosta, joka koskee neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa. Tässä yhteydessä annetaan tarkempia säännöksiä opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä. Sisällön määrittelyssä on lähtö- 3

4 Ministerin vastaus kohtana Opiskeluterveydenhuollon opas. Tämän työryhmän asetusluonnos valmistuu ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Edellä mainitussa lainsäädännön valmistelussa ovat esillä opiskeluterveydenhuollon järjestämistä ja sisältöä koskevat keskeiset kysymykset. Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 344/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Ilkka Kantola /sd: Hur ämnar regeringen se till att yrkeshögskolestuderande får en jämlik ställning som brukare av hälso- och sjukvårdstjänster för studerande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studerandehälsovård definieras i folkhälsolagen och ska enligt den tillhandahållas av kommunen oberoende av de studerandes hemort. Studerandehälsovården ingår som ett led i primärvårdstjänsterna. Folkhälsolagen reviderades 2005 och I samband med den senaste revideringen 2006 ändrades termen studenthälsovård i 14 till studerandehälsovård för att på ett bättre sätt beskriva studerandehälsovårdens omfattande och enhetliga karaktär. På samma gång preciserades även syftet med och innehållet i studerandehälsovården i enlighet med de anvisningar som är i kraft och ett tillägg om att närmare bestämmelser om innehållet i studerandehälsovården vid behov kan utfärdas genom förordning av statsrådet fogades till folkhälsolagen. Social- och hälsovårdsministeriet har i fjol meddelat anvisningar om innehållet i hälsovård för studerande genom publikationen Handbok för studerandehälsovården (SHM 2006:12). Handboken har sänts till hälsovårdscentralerna. I regeringsprogrammet finns det inskrivet att för att skiljelinjerna mellan primärvården och den specialiserade sjukvården skall bli mindre skarpa och för att samarbetet skall vara större slås folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård ihop till en lag om hälso- och sjukvård. Primärvårdens ställning ska enligt regeringsprogrammet stärkas. Dessutom ska enligt regeringsprogrammet tillgången till, kvaliteten på och verkningsfullheten av studerandehälsovården säkras. Enligt regeringsprogrammet ska framför allt hälso- och sjukvården för yrkeshögskolestuderande utvecklas. På samma gång vill regeringen att tillgången till mentalvårdstjänster och psykiatrisk vård för barn och unga säkras. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i juni 2007 en arbetsgrupp för att bereda lagen om hälso- och sjukvård. Målet för arbetsgruppen är att utreda möjligheten att på ett ändamålsenligt sätt slå ihop folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård så att den nya lagen stödjer och stärker primärvården och främjar tillgången till, effektiv produktion av och utveckling av hälsooch sjukvårdstjänster. Arbetsgruppen behandlar bl.a. klientorientering och dryftar då tryggandet av jämlikhet genom att stärka rättigheterna för dem som brukar tjänsterna och stärkandet av patientens ställning genom att öka patienternas valfrihet och underlätta bruk av tjänster över kommungränserna. Målet är att arbetsgruppen tar fram en modell för hur ett sammanfogande av folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård till lagen om hälso- och sjukvård på bästa möjliga sätt kan stödja de mål som anförs ovan och i regeringsprogrammet och stärka primärvården. Arbetsgruppen utarbetar ett utkast till lagen inom februari Arbetsgruppen tar upp frågor i anslutning till bl.a. tillhandahållandet av hälso- och sjukvårdstjänster för studerande. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte på samma gång sommaren 2007 en arbetsgrupp för att bereda ett utkast till en förordning om rådgivningsverksamhet, skolhälsovård och studerande- 5

6 Ministerns svar hälsovård. Här utfärdas närmare bestämmelser om innehållet i studerandehälsovården. Preciseringen av innehållet baserar sig på publikationen Handbok för studerandehälsovården. Arbetsgruppen blir klar med utkastet till förordningen i april I samband med den ovan nämnda beredningen av lagstiftningen behandlas centrala frågor om tillhandahållandet av och innehållet i studerandehälsovården. Helsingfors den 24 oktober 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 6