Watersketch projektin yleisesittely. Seppo Hellsten



Samankaltaiset tiedostot
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA VESIENSUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN TARVITAANKO VESIKAAVAA? LOPPUPUHEENVUORO PORI Johtava tutkija Raimo Ihme

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vesienhoito ja maatalous

Sininen kasvu Meren hyvä tila

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Itämeri pähkinänkuoressa

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Vesienhoidon suunnittelu

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

Toimintasuunnitelma 2009

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Vesienhoidon kuulemispalaute

Pyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en)

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Iiro Ikonen Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Centrum Balticum -keskus

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project

Toimintasuunnitelma 2011

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A

Järvikunnostushankkeen läpivienti

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

BioTar-hankkeen yleisesittely

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

Transkriptio:

Watersketch projektin yleisesittely Seppo Hellsten

Taustaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi astunut voimaan vuonna 2000 Käytännön toteutus jo pitkällä sekä juridisesti että käytännön valmistelutyössä Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2016 mennessä Vaativin tavoite vesiensuojelun historiassa kautta aikojen Itämeri Interreg tukee alueiden kehitystä! Ottaako nykyinen maankäytön suunnittelu huomioon riittävästi vesiensuojelun tarpeet? Ovatko kaikki säädökset ja määräykset ristiriidattomia? Principles, tools and systems to extend and harmonise spatial planning on water courses in the Baltic Sea Region WATERSKETCH Periaatteet, työkalut ja menetelmät alueellisen suunnittelun laajentamiseksi vesienhoitoalueille VESIKAAVA heinäkuu 2004 kesäkuu 2007 kok. budj. 1,5 m

Ydinkohdat Tavoitteena on valmistella strategia ja työkalut, jotka ovat käyttökelpoisia alueellisessa suunnittelussa ja ottavat huomioon vesienhoitoalueille kohdistuvat kilpailevat intressit ja toimenpiteet 1) Laaditaan yhteenveto eri direktiiveistä ja muista vesistöalueiden käyttöön vaikuttavista säädöksistä Itämeren alueella 2) Arvioidaan miten eri säädökset vaikuttavat alueiden käytön suunnittelussa ottaen erityisesti huomioon VPD:n tuomat muutokset 3) Selvennetään eri tapaustutkimusten kautta ongelmatilanteita eri puolilla Itämeren aluetta 4) Sovelletaan vesistöalueiden käytön suunnittelun päätöksen teon tukijärjestelmää eri tapaustutkimuksissa ja Toolbox sovellus laaditaan laajempaan käyttöön 5) Edistetään vesistöalueiden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä edistetään internet sivujen, käsikirjan ja työpajojen sekä seminaarien kautta

WP1 Vesienhoitoalueiden käyttöön vaikuttavat direktiivit, säädökset ja käytännöt

Vesipuitedirektiivin toimenpideohjelmassa huomioitavat muut direktiivit Birds Directive IPPC Directive Plant Protection Products Directive EIA Directive Major Accidents Directive Drinking Water Directive W F D Bathing Water Directive Renewable energy Habitats Directive Nitrates Directive Urban Wastewater Treatment Directive Sewage Sludge Directive

Vesipuitedirektiivi Muita säädöksiä EU suosituksia European Spatial Planning Perspective Integrated Coastal Zone Management V P D Kansainväliset sopimukset Helsinki Convention Aarhus Convention The Kyoto Protocol Euroopan neuvoston päätökset Lissabonin Strategia

Kansallinen lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Laki vesienhoidon järjestämisestä Maankäyttö ja rakennuslaki Asetus luokittelun kriteereistä Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lupapäätös Hoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava T O I M I N N A N H A R J O I T T A J A

Ristiriitoja? EU Vesipolitiikan puitedirektiivi Hyvä ekologinen tila 2015 tiukat reunaehdot vesivoimalle EU Uusiutuvien energiavarojen direktiivi Vesivoiman lisääminen Suomi nyt 23 % tavoite 31,5 % RAKENNETTU 12 TWh/a Pien Mini Suurv. 31 % Suurvesivoimaa RAKENTAMATTA 6,7 TWh/a Pien 15 % Mini 13 % Tehonkorot. 9 % Ohijuoksutus 31 % SUOJELTU 4,5 TWh/a

WP1 Vesienhoitoalueiden käyttöön vaikuttavat direktiivit, säädökset ja käytännöt WP 2. Tapaustutkimukset

Oulujoki tapaustutkimukset, Suomi Turvetuotanto, metsätalousjärvet, vesivoima ja Natura alueet Kokemäenjoen suisto, Suomi Oulujoki River Basin FINLAND Pohjois Jyllannin Limfjorden, Tanska Kokemäenjoki River Basin RUSSIA Curonian laguuni, Liettua Minija joki, Liettua Elben suisto, Hampurin satama, Saksa Lodz Jeziorsko järvi, Puola DENMARK Limfjorden EU Member States New Member States Elbe River Basin (in BSR) GERMANY POLAND 0 100 200 300 Kilometers Minija River LITHUANIA Lodz District N

Tanska Limfjordenin valuma alueen toimenpideohjelma Pohjois Jyllannin lääni Limfjordenin tila on huono Valuma alue on maatalousvaltainen (70%) Liiallinen ravinnekuormitus ja happitilanteen heikkeneminen Kalakantojen romahdus Maatalouden voimakas kuormitus

Fosforikuorma on saatu kuriin Typpikuormituksen vähentämistarve on edelleen suuri Maatalouden voimakasta kuormitusta ei voida alentaa ilman viljelyalan supistamista Voimakas ristiriita nykyisen maankäytön kanssa

Saksan Hamburi/Elbe tapaustutkimus Saksan toiseksi suurin kaupunki Yli 1000 km pitkän Elbe joen suulla, mutta matkaa merelle on vielä miltei 100 km Satama valtava taloudellinen tekijä työllistäen 125 000 henkeä Ongelmat Sedimentit sisältävät runsaasti myrkkyjä Joki mataloituu koko ajan ja sitä pitää ruopata Vuorovesi pumppaa sedimentin takaisin

Ristiriitoja Sedimentti hyvin toksista Läjitysalueiden valinta ongelmallista Rannikon tilaa ei voida huonontaa >< VPD Maalle ei voi läjittää >< Natura alueet

Puola Lodz Jeziorsko tekojärvi 1986 rakennettu monikäyttöallas (42 km 2 ) raakaveden hankintaa, vesivoiman tuotantoa ja tulvatorjuntaa varten tarjoten hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet ja arvokkaita luontotyyppejä Suuret vedenlaatuongelmat ja käyttöön liittyvät ristiriidat

Perinteinen tekoallas => <= Natura alue

WP1 Vesienhoitoalueiden käyttöön vaikuttavat direktiivit, säädökset ja käytännöt WP 2. Tapaustutkimukset WP 3.Työkalut

Esimerkkejä työkaluista RiverLife GIS työkalun käyttö ja sen edistäminen (erillinen esitys) Voidaan arvioida eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia totp mg/l KUORMITUKSEN VAIKUTUSALUEEN ARVIOINTI 0.08 0.07 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0 Pointload/Min Saarisuo 0.03 kg/d 0 5 10 15 20 25 Distance downriver, km 1 ptot (mg/l) FLOW/10_m3/s flow/10 cons. 0.8 0.6 0.4 0.2 01/07/1995 31/12/1995 30/06/1996 30/12/1996 30/06/1997 30/12/1997

mg/l Eri kuormitusvaihtoehtojen vertailu 0.04 0.03 0.02 0.01 0 0 5 10 15 20 25 km

WP1 Vesienhoitoalueiden käyttöön vaikuttavat direktiivit, säädökset ja käytännöt WP 4. Tiedon levittäminen WP 2. Tapaustutkimukset WP 3.Työkalut

WP1 Vesienhoitoalueiden käyttöön vaikuttavat direktiivit, säädökset ja käytännöt WP 4. Tiedon levittäminen WP 2. Tapaustutkimukset WP 3.Työkalut

Ja lopuksi Watersketch partnerit toivottavat hyviä seminaaripäiviä! SUOMI 1. SYKE 2. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus 3. Kainuun ympäristökeskus 4. Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus 5. Satakunnan liitto 6. Pohjois Pohjanmaan liitto 7. Kainuun liitto 8. Nornet, Oulun yliopisto TANSKA 9. National Environmental Research Institute NERI 10. Region of North Jutland SAKSA 11. TU Tech Innovation 12. City of Hamburg PUOLA 13. TU Lodz LIETTUA 14. University of Klaipeda 15. TU Kaunas