VUOSIKYMMEN SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUEELLA Tiivistelmä biosfäärialueen 10-vuotisraportista Unescolle Birgitta Rosenberg Houtskarin Själössä Karl Vilhjálmsson
Saaristomeren biosfäärialue ja Unescon Ihminen ja biosfääriohjelma (MAB) Suuri osa Turunmaan saaristoa on vuodesta 1994 lukien ollut Unescon maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston jäsen. Kaikki verkoston biosfäärialueet toimivat ihmisen ja ympäristön välisen suhteen parantamiseksi. Vuonna 2016 biosfäärialueita on 669 kaikkiaan 120 maassa, ja Saaristomeren biosfäärialue on toinen Suomessa sijaitsevista biosfäärialueista. Toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kaikkien biosfäärialueiden on joka kymmenes vuosi raportoitava toiminnastaan Unescon Ihminen ja biosfääri-ohjelmalle (MAB), joka on biosfäärialueen statuksen myöntävä taho. Saaristomeren biosfäärialue sai syksyllä 2016 valmiiksi 10-vuotisraporttinsa vuosista 2005 2015. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa biosfäärialueen kotisivuilla osoitteessa www.saaristomerenbiosfaarialue.fi, tämä on lyhyt tiivistelmä raportista. Biosfäärialuetoimintaa ohjaavat suuntaviivat ja strategiat Toiminta Turunmaalla noudattaa MAB-ohjelman suuntaviivoja, jotka mahdollistavat kuitenkin myös paikallisiin tarpeisiin ja haasteisiin vastaamisen. Kaikilla maailman biosfäärialueilla keskiössä on ihmisen suhde luontoon. Saaristomeren biosfäärialueella toiminnan ytimenä on löytää yhteistyön kautta kestäviä tapoja asua ja toimia saaristossa tapoja, jotka edistävät saariston myönteistä kehitystä ja meren puhtautta. Maria Carling Biosfäärialueen toiminnan kolme peruspilaria paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin Kaikkien maailman biosfäärialueiden on toteutettava kolmea tehtävää, jotka ovat oman toiminta-alueen säilyttäminen, kehittäminen ja tukeminen. Biosfäärialueen toimiston pääasiallisena tehtävänä on luoda edellytyksiä kestävälle yhteiskuntakehitykselle ja helpottaa muiden tekemää työtä kestävän
yhteiskuntakehityksen edistämiseksi. Biosfäärialue toteuttaa kolmea tehtäväänsä Saaristomerellä seuraavasti: Säilyttäminen saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, mutta myös ihmisen kulttuurin ja perinteiden säilyttäminen. Saaristomeren biosfäärialueella sijaitsevat suojellut luontoalueet kuuluvat pääsääntöisesti Saaristomeren kansallispuistoon. Myös muut alueet pyritään säilyttämään saariston asukkaille houkuttelevina elinympäristöinä ja virkistysalueina. Kulttuurimaisemien hoito on esimerkki sekä ekologisia että taloudellisia arvoja tukevasta toiminnasta. Kehittäminen saaristoyhteisön ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen edistäminen. Saaristolle tärkeä aspekti on työmahdollisuuksien luominen ja houkuttelevien asumismahdollisuuksien löytäminen. Biosfäärialueen toimisto pyrkii toimimaan eri tahojen toteuttamien kehittämishankkeiden katalysaattorina saattamalla yhteen ihmisiä, organisaatioita, ideoita, tietoa ja rahoitusta. Biosfäärialueen toimisto ei voi toteuttaa omia hankkeita, vaan kaikki biosfäärialueen hankkeet ovat eri yhteistyökumppaneiden toteuttamia. Tukeminen saaristoyhteisön kestävää kehitystä tukevien tutkimus-, koulutusja valistusverkostojen ja -työkalujen luominen ja ylläpitäminen. Haluamme inspiroida kaikkia biosfäärialueellamme asuvia ja toimivia löytämään oman tapansa antaa panoksensa tarjoamalla neutraalin areenan kestävälle yhteiskuntakehitykselle. Tämä pitää sisällään populaaritieteellisen tiedotusmateriaalin tuottamisen, yhteistyössä korkeakoulujen kanssa toteutettavat selvityshankkeet ja tiedon levittämisen seminaarien kautta. Biosfäärialueen strategia Saaristomeren biosfäärialueen vuosien 2009 2011 strategia päivitettiin ulottumaan vuoteen 2017 asti. Strategian mukaan Saaristomeren biosfäärialueen on määrä toimia rannikko- ja saaristoalueiden kestävän kehityksen elinvoimaisena mallialueena. Eri kumppanuusorganisaatiot säilyttävät ja kehittävät saaristoa yhteistyössä ylläpitääkseen alueella elävää ja houkuttelevaa ympäristöä. Alueen tärkeät luonto- ja kulttuuriarvot tekevät siitä ihanteellisen alueen poikkitieteellisille soveltavan ympäristötieteen tutkimus-, kehitys- ja pilottihankkeille.
Toiminnan yleiset tavoitteet Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen Rannikkovesien ja Itämeren saastumisen vähentäminen Alueen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja perinteisten elinkeinojen tukeminen Ekologisesti kestävien ratkaisujen osalta johtavaan asemaan pyrkivän aluekehityksen edistäminen (energiantuotanto, yritykset/talous, matkailu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito [Integrated Coastal Zone Management]) Saaristoon suuntautuvan muuton, saaristoelinkeinojen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen ja rakentajien, matkailijoiden ja yrittäjien houkutteleminen saaristoon Saaristomeren kannalta tärkeitä asioita esiin nostavien ja yliopistojen, päättäjien ja paikallisten asukkaiden välistä vuorovaikutusta edistävien vertikaalisten ja horisontaalisten yhteistyöverkostojen luomisen ja ylläpitämisen tukeminen Kestävien ratkaisujen mallialueena toimiminen yhdessä muiden maailmanlaajuiseen biosfäärialueiden verkostoon kuuluvien biosfäärialueiden kanssa. Julia Ajanko
Kansainväliset ympäristösopimukset Suomen valtio on sitoutunut yli sataan kansainväliseen ympäristösopimukseen. Biosfäärialue on hanketoimintansa kautta edistänyt kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Saaristomeren biosfäärialueen kannalta keskeisimmät kansainväliset sopimukset ovat: Eurooppalainen maisemayleissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2005. Sopimuksen tavoitteena on eurooppalaisen maisemansuojelun, - hoidon ja -suunnittelun edistäminen sekä eurooppalaisen maisemayhteistyön järjestäminen. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus. Nykyinen kansallinen strategia ja toimintasuunnitelma Luonnon puolesta ihmisen hyväksi hyväksyttiin vuonna 2012. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013 2020 tavoittelee sitä, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Monet biosfäärialueen säilyttämistä ja hallinnointia ohjaavat asiakirjat perustuvat tähän yleissopimukseen. Bernin sopimus, yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta on sopimus luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristöjen säilyttämisestä. Yleissopimus muodostaa tärkeän perustan EU:n lainsäädännölle, kuten esimerkiksi luontodirektiiville ja lintudirektiiville, joihin Natura 2000 -verkosto pohjautuu. Saaristomeren biosfäärialueella on 20 EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvaa aluetta, EU:n elinympäristödirektiivin (SCI) mukaisia suojelualueita (19 aluetta) ja EU:n lintudirektiivin (SPA) mukaisia suojelualueita (4 aluetta). Helsingin sopimus, Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus muodostaa perustan HELCOM:n Itämeren suojelun toimintaohjelmalle. EU:n meristrategiapuitedirektiivi kattaa Euroopan unionin toimenpiteet koko Euroopan meriympäristön suojelemiseksi. EU:n vesipuitedirektiivi vuodelta 2000. Biosfäärialue osallistuu direktiivin toteuttamiseen yhteistoiminnallisen Pro Saaristomeri -ympäristötutkimus- ja suojeluohjelman kautta.
Organisaatio Suomen kahdesta biosfäärialueesta vastaa ympäristöministeriö. Suomen Unesco-toimikunnan sihteeristö työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun taas perusrahoituksesta vastaa ELY-keskusten budjetin vahvistava työ- ja elinkeinoministeriö. Biosfäärialueen toimisto on vuodesta 2004 lähtien toiminut hallinnollisesti Paraisten kaupungin alaisuudessa ja sitä hoidetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan ja ELY-keskuksen kanssa, joista viimeksi mainitulla on seudullinen vastuu biosfäärialueen hallinnosta. Mainitut kolme osapuolta ovat laatineet yksi- tai kaksivuotisia yhteistoimintasopimuksia, joissa ne ovat sopineet vastuualueista ja perusrahoituksesta. Biosfäärialueen koordinoinnin hoitaa Paraisten kaupunki ostopalveluna ELY-keskukselle, joka vastaa 60 000 euron perusrahoituksesta (2005: 50 000 ). Kaikkeen toimintaan haetaan varoja muun muassa säätiöiltä, rahastoilta ja EU-ohjelmista. Vuonna 2016 biosfäärialueen keskeisimpien hankkeiden kokonaisbudjetti oli noin 150 000. Toimisto sijaitsee keskellä biosfäärialuetta Paraisten kaupungin toimitiloissa Korppoon kirkonkylällä. Biosfäärialuetta koordinoidaan täysipäiväisesti. Kunnat voivat palkata biosfäärialueen toimistoon henkilöitä vastaamaan yksittäisistä kehittämishankkeista. Sekä Parainen että Kemiönsaari tarjoavat biosfääri-
alueelle teknisiä ja logistisia resursseja sekä viestintä- ja markkinointiapua. Kemiönsaari ja Parainen hallinnoivat myös biosfäärialueeseen kytköksissä olevia ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita, jotka toisinaan voivat olla myös kuntien osarahoittamia. Saaristomeren biosfäärialueen kaiken hanketoiminnan toteuttavat eri kumppanuusorganisaatiot. Ohjausryhmä ja yhteistyöosapuolet Saaristomeren biosfäärialueen ohjausryhmään kuuluvat Varsinais-Suomen ELYkeskus, Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Metsähallitus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Ohjausryhmä vastaa toiminnan suunnittelusta ja luo strategiset suuntaviivat biosfäärialueen toiminnalle. Kaikki osapuolet osallistuvat biosfäärialueen toiminnan toteutukseen. Yliopistot toteuttavat tutkimusta, valvontaa ja opetusta ja niillä on keskeinen rooli tieteen popularisoinnissa. Metsähallitus hallinnoi Saaristomeren kansallispuistoa, joka sijaitsee biosfäärialueen ydinalueella. Suuria osia biosfäärialueesta sijaitsee myös yksityisillä mailla. Metsähallitus edistää myös alueen kestävää kehitystä varsinkin virkistys- ja matkailutoimintaan liittyen. Kunnat osallistuvat keskeisesti biosfäärialueen hallinnointiin ELY-keskuksen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen nojalla. Molemmissa kunnissa biosfäärialuetta koskevia asioita hoitavat osastot ja työntekijät, joiden työtehtävät liittyvät kehittämiseen, elinkeinoelämään ja viestintään. Biosfäärialueen koordinaattori on kutsuttu osallistumaan kaikkiin osastokokouksiin. Kunnat toteuttavat kehittämishankkeita yhteistyössä biosfäärialueen kanssa ja osallistuvat erilaisten tapahtumien, kuten esimerkiksi Saaristomeren talvitapaamisen, järjestämiseen. Yleistiedot alueesta Viimeisimmän, vuonna 2005 tehdyn määräaikaistarkastelun jälkeen biosfäärialue on ryhtynyt Unescon suosittelemiin toimenpiteisiin alueen rajojen osalta. Biosfäärialueen siirtymäaluetta on laajennettu ja yhtenäistetty. Laajennettu alue käsittää nyt vailla kiinteää tieyhteyttä olevan Turunmaan saariston kokonaisuudessaan. Biosfäärialue sijaitsee maantieteellisesti Paraisten ja Kemiönsaaren kuntien alueella.
Ydinalue (merkitty karttaan keltaisella): Biosfäärialueen sisin vyöhyke koostuu valtion omistamista, suojelluista maa-alueista, jotka muodostavat Saaristomeren kansallispuiston. Puskurivyöhyke (liilan viivan sisäpuolella): Koostuu ulkosaariston yksityisistä maa-alueista kansallispuiston ympärillä. Toimii siirtymävyöhykkeenä. Puskurivyöhykkeellä ihmisen vaikutus luontoon on vähäistä. Yhteistoiminta-alue (vihreän viivan sisäpuolella): Kansallispuiston ympärillä oleva alue, joka koostuu suuremmista, tiheämpään asutuista saarista, joissa on enemmän ihmistoimintaa. Vakituisia asukkaita biosfäärialueella on 3 535 (vuonna 2015). Ennen rajan siirtämistä asukkaita oli vain 900, mutta alueen laajentamisen myötä biosfäärialueen asukasmäärä kasvoi 3 600 henkeen (vuonna 2009). Asukasmäärä on erityisesti ulkosaaristossa vähenemässä. Saarilla, joihin liikennöi yhteysalus, asuu 363 vakituista asukasta, kun taas saarilla vailla minkäänlaista yleistä veneyhteyttä on kirjoilla 51 asukasta. Vuonna 2011 Kasnäsiin avattiin silta, josta tuli ensimmäinen kiinteä yhteys mantereelta biosfäärialueelle. Enemmistö biosfäärialueen asukkaista on ruotsia äidinkielenään puhuvia suomenruotsalaisia. Tarkkoja tilastoja biosfäärialueen kielisuhteista ei ole saatavilla, vaan tilastot kuvaavat Paraisten ja Kemiönsaaren kuntia kokonaisuutena. Paraisten kaupunki on kaksikielinen kaupunki, jonka enemmistökieli
on ruotsi (59,9%), suomea puhuu 38,7% ja jotain muuta kieltä 1,3 % asukkaista. Myös Kemiönsaaren kunta on kaksikielinen, siellä ruotsia puhuu 73 % ja suomea 27 % asukkaista. Luonnonsuojelu Saaristomerellä Luonnonsuojelu on lakisääteistä ja sitä hoitavat viranomaiset. Biosfäärialueella on toteutettu useita eri luonnonsuojeluohjelmia, mutta useimmat suojelualueet ovat osa Saaristomeren kansallispuistoa, jonka tehtävänä on sekä alueen luonnon että kulttuurin vaaliminen. Biosfäärialueen rooli luonnonsuojelussa on asukkaiden osallistaminen luonnonsuojeluun, monimutkaisiin ekologisiin prosesseihin liittyvän tutkimustyön helppotajuistaminen ja keskustelun käynnistäminen luonnon hoidosta. Biosfäärialue on Unescon myöntämä kunnianimitys, ja biosfäärialueen kaikilla asukkailla ja toimijoilla on oma vastuunsa alueen kestävästä kehityksestä. Biosfäärialueella tehtävä tutkimus Biologista tutkimusta biosfäärialueella harjoittavat etupäässä Turun yliopisto ja sen alainen Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin saarella, Åbo Akademi ja Metsähallitus ja niiden merentutkimustukikohdat Korpoströmissä, ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus LUKE. Laajoissa luontoinventoinneissa ja valvontaohjelmissa tarkastellaan vedenlaatua, sedimentin laatua, meribiologista monimuotoisuutta ja saariston linnustoa, kalastoa ja kasvistoa. Metsähallitus valvoo alueen suojeltuja meri- ja maa-alueita. Erityistä huomiota saavat suojellut lajit, suojelualueiden ulkopuolella harvinaisina esiintyvät lajit ja helposti häiriintyvät tai keräilyvaarassa olevat lajit. Biosfäärialueella keskiössä ovat saaristolintukannat, vieraslajit, perinnemaisemalajit ja saariston huippupedot (merikotka, halli ja norppa). Tutkimusta on tehty jonkin verran myös muista kuin luonnontieteellisistä aiheista, muun muassa julkisoikeuteen, etnologiaan ja teologiaan liittyen. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tutkivat meren biogeokemiaa, biologiaa ja ekologiaa, tarkemmin sanoen rehevöitymistä, populaatiobiologiaa, tuontilajien vaikutuksia kotimaiseen eläimistöön, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, ravintoverkkoekologiaa sekä monimuotoisuuden muutosten vaikutuksia ekosysteemitoimintoihin. Mallintamistutkimukset ja hallinnointiasioita koskevat
tutkimukset ovat yhä tavallisempia. Tässä yhteydessä biosfäärialueen tärkein tehtävä on kertyneen tiedon popularisointi ja välittäminen yleisölle. Juhlavuosi 2014 Juhlavuosi käynnistyi tammikuussa 2014 biosfäärialueen koko 20-vuotisen historian tiivistäneellä seminaarilla. Seminaarin tuloksena syntyi Skärgård"- lehden julkaisema juhlajulkaisu, joka koostui sekä Saaristomeren kansallispuistoa että Saaristomeren biosfäärialuetta käsitelleistä artikkeleista. Biosfäärialueen juhlavuonna haluttiin tuoda esiin paikallista osallistumista ja yhteistyön merkitystä Saaristomeren alueen kestävän kehityksen edistämisessä. Meillä on yhteinen vastuu Saaristomeren tilasta sekä pinnan alla että päällä ja rikkaan luonnon ja kulttuurin säilyttämisestä elinvoimaisen saaristoyhteisön voimavaroina. Juhlavuoden ohjelma koostui useista pienistä tapahtumista ja ohjelmista, joiden määrää lisättiin aina vuoden loppuun asti, jotta niiden kautta tavoitettiin mahdollisimman monimuotoinen kohderyhmä sekä paikkakuntalaisia että saaristosta kiinnostuneita. Tapahtumista voidaan mainita kestävien ratkaisujen markkinat, rantojen siivous koululaisten kanssa, 24 tunnin Bioblitz-lajistonkartoitus ja kansainvälinen foorumi saarista ja saariston elämästä. Vuoden aikana pyrittiin luomaan erilaisia tilaisuuksia keskusteluun, luomaan uusia kanavia tiedon ja informaation levittämiseen ja lisäksi aktivoimaan paikkakuntalaisia, paikallisia yrityksiä ja muita saaristotoimijoita tekemään ekologiaa ja kulttuuria edistäviä panostuksia lähiympäristönsä, biosfäärinsä hyväksi. Mikael von Numers juhlavuoden bioblitztapahtumassa Holmassa Sonja Tobiasson
Mitä biosfäärialueella on kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut? BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN Kulttuurimaisemien muutokset Kulttuurimaiseman jatkuvat muutokset, jotka johtuvat väestön vähenemisestä ja maatalouden muutoksista, ovat olleet biosfäärialueen keskeinen teema aina sen perustamisesta vuodesta 1994 lähtien. Koska vanhoja kulttuurimaisemia ei enää käytetty laidunmaina eikä niittonurmina, monet avonaiset maisemat olivat vaarassa kasvaa umpeen ja menettää sen seurauksena biologisen monimuotoisuutensa. Kansallispuiston resurssit kaikkien umpeenkasvaneiden perinnebiotooppien hoitamiseen ovat rajalliset. Biosfäärialueen panos Saaristomeren biosfäärialueella on ollut keskeinen asema kulttuurimaisemien hoitoon liittyvän yhteistyön edistämisessä. Perinteisellä eläintenpidolla saaristossa on sekä ekologisia että kulttuurisia etuja. Biosfäärialueen toimisto on tuonut esille kulttuurimaisemien hoidon taloudellisia näkökohtia ja saanut sekä uusia että nykyisiä maanviljelijöitä mukaan kulttuurimaisemien hoitoon laiduneläimineen. Biosfäärialue on kannustanut maanviljelijöitä markkinoimaan tuotteitaan luonnonlaidunlihana, järjestänyt kursseja paikallisten maisemanhoitajien kouluttamiseksi sekä edistänyt maanomistajien ja eläintenpitäjien välistä yhteistyötä sujuvoittaakseen eläinten siirtoa saaristoon. Kulttuurimaisemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen saatavissa olevilla EU-tuilla on suuri merkitys eläinkuljetuksille ulkosaariston pienille saarille. Vuonna 2014 Saaristomeren biosfäärialueella järjestettiin ensimmäistä kertaa Bioblitz-tapahtuma osana biosfäärialueen juhlaohjelmaa. Tapahtuma yhdisti luontevalla tavalla luontopedagogiikan ja luonnonsuojelun ja tarjosi uudenlaisen yhteistyön mallin kansallispuiston, vapaaehtoisten ja paikallisten sidosryhmien välille.
Meriympäristön muutokset Suurimmat muutokset kymmenen viime vuoden aikana ovat luultavasti tapahtuneet meriympäristössä. Erityisesti elinympäristöt, kuten rakkolevävyöhyke (Fucus vesicolosus), meriajokasniityt (Zostera marina) ja sinisimpukkariutat (Mytilus edulis), ovat rehevöitymisen ja rihmalevien liikakasvun takia uhattuina. Rehevöityminen on myös lisännyt vähähappisia alueita syvissä merenpohjissa. Meren ekologinen tasapaino ja kalaston koostumus ovat muuttuneet. Taloudellisesti arvokkaat kalalajit, kuten kampela ja taimen, ovat vähentyneet, kun taas kalataloudellisesti vähemmän kiinnostavat lajit, kuten särkikalat, ovat lisääntyneet. Merimetso, Phalacrocorax carbo, on lisääntynyt voimakkaasti runsasravinteisen meriympäristön ansiosta ja muodostaa paikallisella tasolla riesan rannikkokalastukselle. Voimakkaan taantumisen jälkeen elpynyt laji on halli, Halichoerus grypus. Kuitenkin myös halli muodostaa rannikkokalastukselle riesan lähinnä kalastusvälineille aiheuttamansa vahingon takia. Itämeren ja Saaristomeren tilalla on negatiivinen vaikutus meriluonnon biologiseen monimuotoisuuteen. Maatalouden ja jätevesien ravinnekuormitus on vähentynyt selvästi, mutta myönteisiä vaikutuksia ei vieläkään ole nähtävissä. Vuonna 2004 käynnistynyt laaja meriluonnon inventointiohjelma Velmu on lisännyt tietoisuutta Suomen meriluonnon elinympäristöistä. Biosfäärialueen panos Tietoisuuden lisääminen meriympäristöstä on yksi biosfäärialueen toiminnan peruspilareista, sen kautta pyritään säilyttämään saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus. Biosfäärialueen puitteissa tietoa meren tilasta on levitetty etupäässä erilaisten yleisötapahtumien kautta. Vuonna 2006 toteutettiin Saaristomeren teemavuosi, joka järjestettiin yhteistyössä useiden eri seudullisten kumppaneiden kanssa. Biosfäärialueen toimisto on ollut mukana järjestämässä rantojen siivoustapahtumia sekä kursseja siitä, miten mahdollisessa öljyonnettomuudessa tulee toimia. Vuonna 2007 järjestettiin seminaari Saaristomeressä tapahtuvien muutosten kompleksisuudesta. Myös jätevesien käsittelystä tiedottamiseen on käytetty suuri työpanos. Vuonna 2010 biosfäärialueen asukkailla oli mahdollisuus hakea rahoitusta uusien jätevedenpuhdistamojen suunnitteluun. Tavoitteena oli osin saada asukkaat ottamaan käyttöön sekä ympäristön että talouden kannalta parhaat ratkaisut, osin houkutella ihmisiä aloittamaan jätevesijärjestelmiensä uudistamisprosessi, mistä oli säädetty laissa.
Pro Saaristomeri on Saaristomeren vesien ja rannikkoalueen tilan parantamiseen tähtäävä yhteistyöohjelma. Ohjelma toteuttaa toiminnassaan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteita (ICZM). Biosfäärialueen koordinaattori toimii Saaristomerityöryhmän sihteerinä. SAARISTOYHTEISÖJEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Saaristoyhteisöt muuttuvat globaalissa maailmassa Globaali kehitys on koetellut paikallistaloutta. Kunnan ja valtion palveluja ajetaan alas ja keskitetään jatkuvasti, varsinkin maaseudulla. Harvaan asuttu saaristo on tälle erityisen alttiina. Asukasmäärä entisissä pienissä saaristokunnissa vähenee, ja tätä suuntausta vahvistavat kyläkoulujen sulkemiset, terveydenhuoltopalvelujen lakkauttamiset ja lauttaliikenteeseen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen. Biosfäärialueen panos Kuluneen vuosikymmenen aikana biosfäärialueella on keskitytty erityisesti toimintaan, jonka tavoitteena on saariston autioitumisen torjuminen. Biosfäärialueen toimistolla oli tärkeä rooli Turunmaan Saaristosäätiön perustamisessa vuonna 2008. Turunmaan Saaristosäätiön tarkoituksena on toimia elävän saariston hyväksi edistämällä ja tukemalla ympärivuotista asumista saaristossa ja sinne muuttamista sekä edistää muilla tavoin kestävää taloudellista, ekologista ja sosiokulttuurista kehitystä Turunmaan saaristossa. Biosfäärialueen ja säätiön toiminta ovat nivoutuneet tiiviisti yhteen, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia Saaristomeren biosfäärialueelle. Toiminta Brännskärin saarella tarjoaa mallin siitä, miten saariston asuttuna ja elinvoimaisena pitämistä voidaan edistää. Saaren kiinteistö ostettiin vapailta markkinoilta ja sitä vuokrataan ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Brännskäristä, joka on nyt ollut vuokrattuna yli viiden vuoden ajan, on kehittynyt innovatiivinen matkailun keskus. Saarella toimii useita yrittäjiä. Kaikki rakennustyöt ja kaikki toiminta on toteutettu kestävästi ottaen huomioon
saariston luontoarvot ja saaren kulttuurihistoria. EU:n Leader-ohjelma on rahoittanut useita Brännskärissä toteutettuja kehittämishankkeita. Perinteiseen osaamisen perustuvat elinkeinot Kymmenen viime vuoden aikana kuluttajien into ostaa lähellä tuotettua terveellistä ruokaa ilman tarpeettomia lisäaineita on voimistunut entisestään. Tämä pätee sekä lihaan, kasviksiin että pienimuotoisen ruoantuotannon kautta tuotettuihin tuotteisiin. Kymmenen vuotta sitten saaristossa oli pulaa laiduneläimistä, mikä vaikutti sekä luonnonlihan saatavuuteen että kulttuurimaisemaan. Biosfäärialueen panos Kymmenen viime vuoden aikana biosfäärialueella on toteutettu useita alueen elinkeinojen monipuolistamiseen tähdänneitä kehittämishankkeita. Biosfäärialueen toimisto on tehnyt suuria panostuksia saariston lammaselinkeinon edistämiseksi. Lampaidenpito soveltuu hyvin pirstaleiseen saaristoon, joka tarjoaa hyvät edellytykset pienimuotoiselle korkealaatuiselle lihantuotannolle. Kiinnostus lammaselinkeinoa kohtaan on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Laiduntavilla lampailla on myös tärkeä maisemanhoidollinen tehtävä. Knowsheep-hankkeessa vaihdettiin tietoja ja kokemuksia virolaisten lammasfarmareiden kanssa lammaselinkeinon edistämiseksi koko tuotantoketjussa lampaidenpidosta lammastuotteiden jalostukseen ja markkinointiin. Viime vuosina on tuotu voimakkaasti esille artesaaniruoan konseptia (ruotsiksi mathantverk). Paikallista pienimuotoista ruoantuotantoa ja -jalostusta on edistetty useilla hankkeilla ja kursseilla. Vuonna 2013 käynnistyi artesaaniruoan eri alalajien koulutusohjelma yhteistyössä muiden seutukuntien kanssa. Biosfäärialueella työskennellään useilla eri tasoilla: koulutetaan ja tuetaan tuottajia ja heidän yrityksiään sekä tuetaan paikallisten maanviljelijöiden, kuluttajien ja HoReCa-alan välisiä suorakaupan verkostoja.
Kestävä matkailu Saaristomeri on yksi Suomen suurimmista matkailukohteista ja matkailuelinkeinon merkitys paikallistaloudelle kasvaa jatkuvasti. Pelkästään biosfäärialueelta ei ole olemassa luotettavia kävijätilastoja, mutta vuoden 2015 tietojen perusteella koko Turun saariston alueella arvioidaan vuosittain vierailevan noin 338 000 matkailijaa. Suomessa valtion omistamia suojelualueita, kuten Saaristomeren kansallispuistoa, hallinnoi valtaosin Metsähallitus. Metsähallitus vastaa myös matkailun kehittämisestä kyseisillä alueilla. Vuosiksi 2003 2010 laadittiin kansallinen luontomatkailun kehittämiseen tähdännyt toimintasuunnitelma. Tärkeänä toimenpiteenä on ollut matkailun kestävyyttä mittaavien kriteerien ja indikaattoreiden kehittäminen, jotta matkailijoiden määrää voidaan lisätä vaarantamatta alueen tärkeitä luonto- ja kulttuuriarvoja. Biosfäärialueen panos Viime vuosikymmenen aikana Saaristomeren biosfäärialue on vahvistanut rooliaan kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisestä käytävän vuoropuhelun alustana. Biosfäärialueesta itsestään ei ole kehittynyt matkailukohdetta, mikä ei ole ollut nimenomaisena pyrkimyksenäkään. Biosfäärialue on kuitenkin osallistunut alueen kestävän matkailun kehittämiseen strategisen suunnittelun keinoin, perustamalla uusia retkeilyreittejä ja tuottamalla
materiaalia ja esitteitä, joissa esitellään ulkosaariston kyliä ja biosfäärialuetta laajemminkin. Biosfäärialue tukee kuntien, Metsähallituksen, yrittäjien ja muiden paikallisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Näiden yhteisten ponnistelujen tuloksena kansallispuisto palkittiin PAN Parks -sertifikaatilla vuonna 2008. Metsähallituksen vahvistama luontomatkailusuunnitelma vuodelta 2009 oli tärkeä askel saaristoympäristön ja sen luonto- ja kulttuuriarvojen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Suunnitelma oli myös osa PAN Parks -verkoston jäsenyysprosessia. TUKEMINEN Koulutus ympäristö- ja kestävyyskysymyksissä Tärkeä osa biosfäärialueen toimintaa on alueen ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin liittyvän koulutuksen tukeminen. Biosfäärialueen toimisto tarjoaa itse opetusta, mutta toimii myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yleisön välisenä yhdyslenkkinä. Jatkuva Biosfäärialue koulussa -hanke on suunnattu yläkouluikäisille nuorille, kun taas Kalakamut-pehmoleluhahmot opettavat päiväkoti-ikäisille lapsille ympäristötietoutta, esimerkiksi kierrätyksestä ja elämästä meressä.
Biosfäärialueen vuosittaiset seminaarit, Saaristomeren talvitapaaminen ja Saaristotutkimuksen foorumi, ovat tapa rakentaa siltoja tutkijoiden, saariston asukkaiden ja paikallisten toimijoiden välille. Saaristotutkimuksen foorumissa, joka järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin kanssa, tutkijoita kehotetaan pitämään esitelmänsä tutkimustyöstään ja tutkimuksistaan populaaritieteellisesti. Saaristomeren talvitapaaminen on foorumi kaikille biofäärialueen toiminnasta ja saariston kestävästä kehityksestä kiinnostuneille. Vuosittain järjestettävä talvitapaaminen on nykyisin tärkeä alusta siltojen rakentamiseen ja yhteistyöhankkeiden kehittämiseen. Yhdessä paikallisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa biosfäärialueen toimisto on kehittänyt kaksi siirrettävää näyttelyä, joita lainataan eri paikkakunnille ja tapahtumiin. Itämeren tila on vahvasti biosfäärialueen toimiston toiminnan keskiössä, koska rannikkoalueet ovat erittäin tärkeitä resursseja paikallisille elinkeinoille, matkailulle, asumiselle ja retkeilylle. Biosfäärialueen toimisto ei suoranaisesti ole mukana alueen monitoroinnissa tai tutkimuksessa, koska näitä tehtäviä hoitavat useat eri yhteistyötahot. Turun yliopistolla ja sen Saaristomeren tutkimuslaitoksella, Åbo Akademilla ja sen meribiologisella tukikohdalla Korpoströmissä, Metsähallituksella, ELY-keskuksella ja Luonnonvarakeskuksella (LUKE) on erittäin tärkeä rooli biosfäärialuetta koskevan biologisen tiedon tuottamisessa. Saaristokeskus Korpoström on paikka, jossa nivoutuvat yhteen tiede, taide ja kulttuuri. Biosfäärialueen koordinaattori on aktiivisesti mukana keskuksen toiminnassa, kuten myös monet muut biosfäärialueen yhteistyötahoista. Keskus toimiikin monien yhteistyöhankkeiden toteutuspaikkana. Toiminta käsittää meritieteen, kansallispuiston hallinnoinnin, perinteiset käsityöt, taidenäyttelyt ja seminaarit. Biosfäärialueen alulle paneman yhteistyöhankkeen tuloksena vuonna 2016 avautui lapsille suunnattu Knattelabb, jossa lapset pääsevät itse tekemään meritiedettä. Biosfäärialueen toimisto on panostanut yhä enemmän biosfäärialueen näkyvyyden parantamiseen. Viestintää on lisätty ja parannettu sähköisellä uutiskirjeellä, uusilla verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Biosfäärialueella on ollut oma logo vuodesta 2012 lähtien. Uusi lippu ja infotaulu on sijoitettu kahteentoista eri paikkaan eri puolille biosfäärialuetta. Olemme ottaneet mukaan lisää sidos- ja kohderyhmiä ja parantaneet viestintäämme näissä verkostoissa.
Malin Ekblom Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattorilla on ollut usean vuoden ajan koordinoiva rooli pohjoismaisessa NordMAB-verkostossa. Suomi on tällä hetkellä myös EuroMAB:n ohjaustoimikunnan jäsen (2015 2017); tehtävä on jaettu Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueiden kesken. Saaristomeren biosfäärialue on aktiivinen myös Island and Coastal Biospheres network -verkostossa. Kymmenen viime vuoden aikana Saaristomeren biosfäärialue on järjestänyt kaksi kansainvälistä kokousta (NordMAB 2007, NordMAB 2014). Yhteisiä hankkeita on toteutettu seuraavien NordMABverkostoon kuuluvien biosfäärialueiden kanssa: Pohjois-Karjala/Suomi, North- Vidzeme/Latvia ja Länsi-Viron saaristo. Kestävän matkailun tiimoilta on tehty yhteistyötä myös vietnamilaisen Cat Ban biosfäärialueen kanssa.
Yhteistyöterveisin! Katja & Pia Yhteystiedot Katja Bonnevier, koordinaattori katja.bonnevier@parainen.fi, puh. 040 356 2655 Pia Prost, vt. koordinaattori pia.prost@parainen.fi, puh. 040 488 5983