Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari,

Kestävä infrarakentaminen

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle

Ihmisen paras ympäristö Häme

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY Turku

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Liikenteen ympäristövaikutuksia

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

INFRA 2010 OHJELMA Tilannekatsaus. Heikki Jämsä Ohjelmapäällikkö Rakennusteollisuus RT ry


Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

Keha-hanke Elinkaariajattelu

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Östersundomin maa-aines-yva

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Pohjaveden suojaus tien kohdalla

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Maantien (Toijantie) parantaminen välillä Toijansalmi-Vehkataipale, Taipalsaari

Kuntien rooli vesitaloudessa

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Östersundomin maa-aines-yva

MICROPULVA Ltd Oy

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA

ELY-keskuksen näkökulma. Etelä-Pohjanmaan UUMA 2 -alueseminaari Seinäjoki

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Urakoitsijaseminaarin avaus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Valokuvat Jarmo Junkkara Eira Järviluoma Matti Lautala Erkki Lilja Pertti Tuisku. Ulkoasu Jarmo Junkkara. Painopaikka Pohjolan Painotuote Oy 1999

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö

Uusiomateriaalit Liikenneviraston suunnittelu- ja hankintaprosesseihin

OHJELMAKOORDINAATTORI

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

Ympäristötietoa rakentamiseen

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

Tienrakennuksen ekotehokkuuden parantaminen

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Ajankohtaista POS-ELYstä

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Transkriptio:

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014

Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä vähäinen ympäristön kuormitus Päämääränä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Päämääränä ihmisten hyvinvointi 2

Päämääränä vähäinen ympäristön kuormitus Puhdas maaperä Hyvälaatuiset pohja- ja pintavedet Hyvä ilman laatu Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen Luonnon monimuotoisuus Ekotehokas materiaalien käyttö Tehostamme ekotehokasta luonnonvarojen käyttöä tienpidossa. Ehkäisemme ylijäämämaiden ja jätteiden syntyä. Lisäämme uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavien, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttöä tierakenteissa. Korvaamme luonnonvaroja muutoin jätteeksi joutuvilla materiaaleilla ja käytämme teiden ylläpidossa luonnonvarojen käyttöä vähentäviä menetelmiä. 3

Osaamisvaatimukset muuttuvat Osaamisen muuttuminen Tuotteen elinkaariratkaisujen hallinta, mitoitus, vaurioitumismallit Ekotehokkuus- ja ympäristövaikutusratkaisujen hallinta Toimenpiteiden vaikutusten hallinta, palvelutason hallinta "Tavoitetila urakat" Tuotantoketjun hallinta Elinkaarivastuu-urakat Ekotehokkuus valintaperusteihin Tuotantotehtävän hallinta Elinkaarikustannukset valintaperusteena aika Hintakilpaillut työsuoritukset Kokonaisurakat Suunnittelutoteutus 22.5.2006 HANKINTA 2010 4

Ympäristömyötäiset hankinnat eli ekohankinnat Elinkaariajattelu ja ekotehokkuuteen pyrkiminen kuuluvat ekohankintoihin Hankinnoissa on luontevaa edellyttää tietoja hankittavan tuotteen koko elinkaaresta -> pyrkimys tuotteisiin, joiden elinkaaren kaikkien vaiheiden erilaisia ympäristöhaittoja on eliminoitu ja vähennetty Ekohankintojen tavoitteet 1. Hankittavien tavaroiden ja palveluiden ympäristönäkökohdille asetetaan kriteerejä tarjouspyynnöissä 2. Hankintapäätöksiä perustellaan ympäristönäkökohdilla (muiden valintaperusteiden ohella) 3. Valintoja kohdistetaan ekotuotteisiin 7.11.2006/MVe Hankinta 2010/Investoinnit 5

Esimerkkirakenteiden ympäristöpaineet, Meli -ohjelman (VTT) pisteytys. 70 60 50 40 30 20 10 Luonnonmateriaalit Meluaika, dbah Pöly, kg CO, kg Hiukkaset, kg VOC, kg SO2, kg NOx, kg CO2, kg Kuljetusmatka, km Polttoaineen kulutus, l Energian kulutus, kwh 0 MURSKE MASUUNIKUONA BETONIMURSKE 7.11.2006/MVe Hankinta 2010/Investoinnit 6

Luonnonvarojen tehokas käyttö ja jätteiden synnyn ehkäiseminen on pitkään sisältynyt liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ympäristöpolitiikan tavoitteisiin. Liikenneviraston ympäristötoimintalinjan 2013-2020 (luonnos) mukaan materiaalien kestävää käyttöä kehitetään mm: Edistämällä kestävien materiaaliratkaisujen tutkimista ja käyttöön ottoa. Kehittämällä hankintamenettelyjä. Kehittämällä hankinnan sisältöä ja laatuvaatimuksia ohjaavia kriteereitä ja yleisohjeita. Kehittämällä päivittäisen kunnossapidon, ylläpidon ja parantamisen sekä jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisen ohjeistusta. Tehostamalla ylijäämämassojen ja muiden materiaalien hyötykäyttöä yhteistyössä kuntien, yritysten ja maanomistajien kanssa.

Vuosi/ otos % Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali Työmaan leikkausmateriaalit Läjitettäväksi viety materiaali Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali Materiaalien kokonaismäärä Tuhkat ja kuonat (1000 t) Betoni 2002/30 87 2046 186 22 2133 7 0 2003/18 2612 2822 1260 152 5433 0,1 0,2 2004/3 1375 1434 336 467 2809 1,9 8,2 2005/30 197 110 44 0 306 0 0 2006/90 315 248 104 7 563 0 0.08 2007/54 167 298 241 22 465 0 0,06 2009/38 306 314 159 29 619 0 2,6 2010/80 440 227 55 7 667 0 0 2011/90 106 162 62 36 268 0 0,8 2012/69 239 152 68 32 391 0 0,2 2013/90 40 44 23 14 85 0 3,2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina 2002-2013. (Kehittämishankkeet eivät sisälly kaikkien vuosien lukuihin).

Vuosi/ otos % Työmaan ulkopuolelta tuotu materiaali Työmaan leikkausmateriaalit Läjitettäväksi viety materiaali Muualle hyödynnettäväksi viety materiaali Materiaalien kokonaismäärä Tuhkat ja kuonat Betoni 2009/38 3 693 12 161 2 066 829 15 855 46 10 2010/80 3 911 16 971 4 457 572 20 882 16 6 2011/90 3 674 11 746 2 564 676 15 420 1 15 2012/69 3 269 15 014 3 684 213 18 283 37 44 2013/90 2 548 22 110 4 607 163 24 659 18 24 Tierakentamisessa käytetyn maa- ja kiviaineksen sekä teollisuuden sivutuotteiden määrät vuosina 2009-2013, koko maa (ELYt+Liikennevirasto).

Lähde: Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009.

Lähde: Turun tiepiirin sivutuotteiden käyttösuunnitelma. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2009.