UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Transkriptio

1 UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo

2 Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön liittyviä Liikenneviraston ohjeita: Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa Tierakenteen suunnitteluohje Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja kestävyysmallit, Tietoa tiensuunnitteluun nro 71 D InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1. Väylät ja alueet (Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti standardin SFS-EN mukaisella CE- merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään ja vaatimusten mukaisilla luotettavilla rakeisuuden tutkimustuloksilla). Rakenteen parantamisen suunnittelu Päällysrakenteen stabilointi Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 2 Kunnossapito

3 Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa ohjeessa on esitetty mm.: Käyttöön vaikuttavat tekijät Materiaalikohtaiset ominaisuudet ja suositeltavat käyttökohteet Käytössä huomioonotettavaa Haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet Tyyppihyväksynnän kulku UUMA- materiaalien käyttöön varautuminen hanke- ja tuotantopaikkakohtaisesti Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 3 Kunnossapito

4 Sivutuotteen tyyppihyväksynnän kulku Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 4 Kunnossapito

5 TC 227 (Tiemateriaalit) EN- standardeja Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 5 Kunnossapito

6 TC 227 (Tiemateriaalit) EN- standardeja Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 6 Kunnossapito

7 TC 227 (Tiemateriaalit) EN- standardeja Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 7 Kunnossapito

8 Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 8 Kunnossapito

9 TC 227 (Tiemateriaalit) valmisteilla olevia EN- standardeja Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 9 Kunnossapito

10 TC 154 (Kiviainekset) Uusiomateriaalien käyttöön vaikuttavia EN- standardeja Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 10 Kunnossapito

11 TC 154 (Kiviainekset) Uusiomateriaalien käyttöön vaikuttavia EN- standardeja TC 154 (Kiviainekset) Valmisteilla olevia standardien uusia versioita Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 11 Kunnossapito

12 TC 351 Dangerous substances (Haitalliset ainesosat) Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 12 Kunnossapito

13 Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 13 Kunnossapito

14 1. V Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 14 Kunnossapito

15 Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 15 Kunnossapito

16 Uusiomateriaalien tuotteistamisen ja käyttämisen haasteita 1. Ristiriitaisista tavoitteista kokonaisedullisuuden arviointiin 2. Edullisuusvertailumenetelmien täsmentäminen 3. Uusiomateriaaleihin liittyvien Eurooppalaisten standardien kehittäminen 4. Ympäristökelpoisuuden raja-arvojen ja mitoitusparametrien selvittäminen 5. Uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksien parantaminen alueellisilla käyttösuunnitelmilla Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 16 Kunnossapito

17 Ristiriitaisista tavoitteista kokonaisedullisuuden arviointiin Luonnonmateriaaleja käytettävä mahdollisimman vähän Ympäristölle ei saa aiheuttaa haittaa Uusiomateriaalien käytöstä aiheutuu usein sekä hyötyä että haittoja Uusiomateriaalien käytön pakollisuus voi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja riskien toteutuessa myös ympäristöhaittoja Liian tiukka uusiomateriaalien käytön sääntely voi estää niiden käytön silloinkin, kun se olisi edullista Tapauskohtaisesti löydettävä edullisin ratkaisu Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 17 Kunnossapito

18 Edullisuusvertailumenetelmien täsmentäminen Voidaanko esim. materiaalivaihtoehdon elinkaarikustannukset ja ympäristöhaitat laskea yhteen paneelin antamien vaikutuskertoimien avulla painotetuksi vertailuluvuksi? Pienimmän vertailuluvun saava vaihtoehto on edullisin. Konkreettisin menettelytapa olisi määrittää haitoille rahallinen arvo ja valita vaihtoehto, jolla elinkaarikustannusten ja haittakustannusten summa on pienin (rahassa mittaaminen antaa palautetta myös sille, olisiko jokin muu ympäristöä parantava toimenpide tehokkaampi) Kaikkia haitta-ainepäästöjä ei kannata ottaa vertailuun, vaan niille voidaan määrittää pelkästään suurimmat sallitut raja-arvot Riskit otettava mukaan kustannusvertailuun (esim. todennäköisyys kertaa riskin toteutumisen aiheuttama haittakustannus?) Kantaa otettava mm. hiilidioksidipäästöjen, maiseman ja vesien suojelun arvoihin sekä siihen, onko esim. polttoaineverosta osa jo ympäristövaikutusten huomioon ottamista Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 18 Kunnossapito

19 Ympäristökelpoisuuden raja-arvojen ja mitoitusparametrien selvittäminen Ympäristökelpoisuuden raja-arvot aluksi ehkä kansallisina päätöksinä. Myöhemmin voi tulla myös eurooppalaista yhtenäistämistä. Esimerkkisovelluksia on jo asetuksessa tuhkien ja betonimurskeiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ja Tiehallinnon sivutuoteohjeessa Ketju laboratoriokokeet, kenttäkokeet, koetiet, havaintotiet ja tuotantokohteiden seuranta Laadunhajonta Olosuhdeherkkyydet Sääherkkyys Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 19 Kunnossapito

20 Uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksien parantaminen alueellisilla käyttösuunnitelmilla 5 Etelä- ja Länsi-Suomen tiepiiriä (U, T, KaS, H ja V) laati vuonna 2009 kuonien ja tuhkien alueelliset käyttösuunnitelmat ja toimintamalliehdotuksen, jossa ideana oli selvittää ja ottaa huomioon käytettävissä olevat sivutuotevarannot mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Suunnitelmat o on julkaistu Tiehallinnon (v alusta osa Liikennevirastoa) sisäisinä julkaisuina Tuhkien ja kuonien hyötykäyttöön liittyy vielä tällä hetkellä tiettyjä hyötykäyttöä hankaloittavia tekijöitä, jotka hidastavat esitetyn toimintamallin käyttöönottoa. Tiepiirit ovat organisaatiomuutosten johdosta v alusta ELY-keskusten Liikenne- ja Infrastruktuuri vastuualueita Tuotehyväksyntä ja EN- standardit/ 20 Kunnossapito