RAPORTTI 14.2.2011 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Akselin alue Hulevesiselvitys
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy
1 Yhteenveto Tässä työssä on tunnistettu alueen hulevesien hallinnan tarve sekä määrällisesti että laadullisesti. Hulevesien hallintaan tarvittavat rakenteet ja hallintaan soveltuvat paikat on määritetty alustavasti. Rakenteiden lopullinen toteutustapa määrittyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Esitämme että tarkempi suunnittelu kohdennetaan seuraavasti: Kohde A - välittömästi Kohde B Valkoisenlähteen tiesuunnitelman yhteydessä Kohde C1 välittömästi Kohde C2 välittömästi Kohde C3 myöhemmin, edellyttää hyvät lähtötiedot alueen maaperän pilaantuneisuudesta. Raportissa on esitetty myös hulevesien hallintarakenteiden järjestelmätason mitoitus, jossa on esitetty viivytystilavuuden kokonaistarve alueella nykytilanteessa sekä tulevassa maankäytöntilanteessa kun myös uudet alueet on rakennettu.
Sisältö 1 Yhteenveto 1 ALUEKUVAUS 2 1.1 Selvitysalueen määritys 2 1.2 Topografia ja maaperä 2 1.3 Pohjavesiolosuhteet 4 1.4 Pintavesiolosuhteet 5 1.5 Selvitysalueen maankäytön erityispiirteet hulevesien kannalta 5 2 HULEVESISUUNNITELMAN PERIAATTEET JA MENETELMÄT 7 2.1 Yleiset periaatteet 7 2.2 Osavaluma-alueet ja pintavaluntakertoimet 8 2.3 Hulevesien hallinnan mahdollisuudet 8 3 HULEVESIEN HALLINTA 10 3.1 Hulevesien hallintaratkaisuiden yleinen tarve 11 3.2 Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän risteysalue (kohde A) 13 3.3 Tulevan Valkoisenlähteentien varren hulevedet (kohde B) 17 3.4 Santaradantien hulevesijärjestelmä (kohteet C1 C3) 20 3.4.1 Santaradantien ja Jokiniementien risteys ja avouoma (kohde C1) 21 3.4.2 Santaradantien tulvareitti (kohde C2) 23 3.4.3 Hakintie silokalliot (kohde C3) 24 Liitteet LIITE 1 LIITE 2 Hulevesiä viivyttävien rakenteiden tarpeen mitoitus Osavaluma-alueet ja pintavaluntakertoimet Piirustukset -
2 1 ALUEKUVAUS 1.1 Selvitysalueen määritys Hulevesisuunnitelman selvitysalue kattaa Vantaan Akselin kaavarunkoalueen ja Keravanjoen valuma-alueen muodostaman leikkauksen. Alue on laajuudeltaan noin 4,1 km 2. Selvitysalue sijoittuu Lahdentien länsipuolelle ja Kehä III:n pohjoispuolelle (Kuva 1). Kuva 1 Tarkastelualueen sijainti Vantaalla 1.2 Topografia ja maaperä Selvitysalue on topografialtaan varsin selväpiirteinen. Keskelle, Honkanummen hautausmaan pohjoispuolelle jää alueen korkein kohta. Selännealue jatkuu pohjoiseteläsuuntaisena ja rajautuu selkeästi matalampaan Keravanjokilaaksoon, joka jää selvitysalueen länsipuolelle. Selvitysalueesta on tehty maastomalli (Kuva 2).
3 Kuva 2 Maastomalli Vantaan Akselin alueesta. Vihreät alueet ovat maaston matalinta kohtaa, violetit korkeinta. Valkeat alueet ovat maastomallin aukkoja. Selvitysalue on maaperäolosuhteiltaan varsin vaihteleva (Kuva 3). Länsiosa on Keravanjokilaakson osalta savikkoa, mutta nousee pian hiekka- ja moreeniselänteeksi, jossa on myös peruskalliota pinnassa. Alueella on myös laajoja kartoittamattoman maaperän alueita.
4 Kuva 3 Maaperäkartta. Selvitysalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. 1.3 Pohjavesiolosuhteet Suurin osa selvitysalueesta sijaitsee Valkealähteen pohjavesialueella (nro 0109201), joka kuuluu luokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,14 km 2 ja muodostumisalueen ala 2,83 km 2. Selvitysalueen pohjavedet virtaavat pääosin kohti Valkealähteen pohjavesialuetta. Valkealähteen pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi, ja pohjaveden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi siinä esiintyneiden torjunta-aineiden vuoksi (Joensuu ym. 2010). Edellisen mukaan torjunta-aineiden päästölähdettä ei ole pystytty selvittämään. Valkealähteen vedenottamo on suljettu toistaiseksi. Valkealähteen vedenottamo sijaitsee Keravanjoen laaksossa, ja kaivoalueelle virtasi pohjavettä lähes joka ilmansuunnalta ottamon toimiessa (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2010). Tarkempia tietoja selvitysalueen pohjavesiolosuhteista löytyy Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n julkaisusta: Pohjavesiolosuhteiden merkitys maankäytön suunnittelussa Valkealähteen-Hakkilan alueella (2010).
5 Kuva 4 Pohjavesialueiden rajaus, pintamaalajit ja pohjaveden virtaussuunnat suunnittelualueella (lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, 2010) 1.4 Pintavesiolosuhteet Selvitysalue sijaitsee Keravanjoen alaosan alueella (Suomen ympäristöhallinnon vesistötunnus: 21.091), jonka pinta-ala on 51 km 2 (Ekholm 1993). Edellisen mukaan Keravanjoen alaosan alarajalla valuma-alueen pinta-ala on noin 402 km 2, kun otetaan mukaan yläpuoliset vesistöalueet. Selvitysalueen pinta-ala (4,1 km 2 ) on noin 8 % Keravanjoen alaosan vesistöalueen pinta-alasta (51 km 2 ). Selvitysalueen vedet purkavat Keravanjokeen kuutta eri reittiä pitkin (Kuva 7). Keravanjoen alaosan vesistöalueella ei ole järviä, ja alue on pääasiassa voimakkaasti rakennettu, mistä johtuen tältä alueelta Keravanjokeen aiheutuvat valumat ovat todennäköisesti voimakkaita ajoittain esimerkiksi rankkasateiden aikaan. Alueen rakentamisesta johtuen Keravanjokeen aiheutuu myös tyypillistä liikenteestä ja asutuksesta johtuvaa kuormitusta. 1.5 Selvitysalueen maankäytön erityispiirteet hulevesien kannalta Selvitysalue on pääasiassa rakennettua aluetta. Alueella sijaitsee muun muassa logistiikka-alueita, polttonesteen jakeluasemia (2 kpl) sekä Honkanummen hautausmaa. Alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Pilaantuneet maa-alueet, riskitoiminnot (esim. polttoaineen jakeluasema) ja hautausmaa aiheuttavat laadullisen riskin hulevesille sekä suoraan että pohjavesien kautta välillisesti. Pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita on selvitysalueella yhteensä noin 5 kpl (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2010).
Edellä mainitun lähteen mukaan selvitysalueen pilaantuneilla maa-alueilla on todettu seuraavia kriittisiksi arvioituja haitta-aineita eli riskien kannalta olennaisia haittaaineita: sinkki, arseeni, raskasmetallit, BTEX-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, klooratut hiilivedyt, öljy-yhdisteet ja kloori (Kuva 5). 6 Kuva 5 PIMA-kohteet ja pohjaveden virtaussuunnat (taustakartta: : Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, 2010)
7 Hautausmaa-alueilta pohja- ja suotovesiin saattaa joutua muun muassa mikrobeja, elohopeaa, torjunta-aineita ja lannoitteita. Koska selvitysalue on suureksi osaksi rakennettua ja päällystettyä ja tällaisten alueiden osuus edelleen kasvaa, hulevesisuunnitelmassa otetaan erityisesti huomioon hulevesien aiheuttama määrällinen riski. 2 HULEVESISUUNNITELMAN PERIAATTEET JA MENETELMÄT 2.1 Yleiset periaatteet Hulevesisuunnitelmassa on noudatettu Vantaan kaupungin voimassa olevassa Hulevesiohjelmassa määritettyjä periaatteita. Tässä työssä ja tällä kohdealueella erityisen merkittävät suunnittelun yleisperiaatteet on esitetty ohessa: Hulevesisuunnittelussa otetaan huomioon kokonaisuus eli tietyltä alueelta purkautuvien vesien laatu ja määrä. Alueen eri maankäyttötyyppien sijoittuminen ja tästä muodostuvan kokonaisuuden perusteella arvioidaan alueelta muodostuvien hulevesien laatua ja määrää ja määritetään alustavasti alueella muodostuvien hulevesien luonnonmukaiset hallintamenetelmät. Jo rakennettujen alueiden hulevesien hallinta perustuu tällä hetkellä keskitetyn hulevesien keräilyjärjestelmään ja sen yhteyteen mahdollisesti sijoittuvien hulevesirakenteiden hyödyntämiseen. Näiden alueiden hulevesiratkaisut perustuvat aikaisemmin hyväksyttyihin ratkaisuihin. Tulevaisuudessa näiden jo rakennettujen alueiden maankäytön kehittyessä (kaavamuutos) ja/tai uuden rakennuslupamenettelyn yhteydessä näille kiinteistöille tullaan kohdistamaan nykykäytäntöjä voimakkaampia velvoitteita hulevesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle (Vantaan hulevesiohjelman mukaisesti). Rakentamattomien alueiden osalta hulevesien hallinta tapahtuu pääasiassa kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, kuten öljynerotuksella, viherkäsittelyllä sekä mahdollisesti joillain muulla hallinta- ja käsittelymenetelmillä. Mikäli alueella syntyvien hulevesien laatu arvioidaan voimakkaasti kuormitteisiksi, voidaan joutua järjestämään hulevesien käsittely paikan päällä esimerkiksi konttiin rakennetulla vesienkäsittelyprosessilla tai johtamalla vedet jätevesiviemäriin. Pohjavesialueella tulee maankäytönsuunnittelussa erityisesti huomioida hulevesien riittävä imeytyminen maaperään, jotta pohjavesialueella riittävä pohjaveden muodostuminen saavutettaisiin.
8 2.2 Osavaluma-alueet ja pintavaluntakertoimet Selvitysalue jaettiin osavaluma-alueisiin, joille määritettiin nykyinen maankäyttö sekä tulevan kaavarungon mukainen maankäyttö. Maankäytön pääluokat olivat seuraavat: katualue puisto teollisuusrakentaminen, logistiikka hautausmaa huoltoasema-alue parkkialue metsä metsä/sorakenttä niitty Esitetyille osavaluma-alueille on määritetty karttatarkastelun ja ilmakuva-aineiston perusteella pintavaluntakertoimet sekä nykytilanteessa että tulevaisuuden maankäyttötilanteessa. Alueellisen pintavaluntakertoimen avulla voidaan arvioida hulevesijärjestelmän riittävyyttä tulvatilanteessa ja yleistä tarvetta tulvasuojelullisille toimenpiteille. 2.3 Hulevesien hallinnan mahdollisuudet Kohdealueen hulevesien hallintaan merkittävästi vaikuttavat olosuhdetekijät, joita ovat: Valuma-alueet Valuma-alueen laajuus Valuma-alueen maaperä ja topografia Valuma-alueen maankäyttö Pohjavesialueet PIMA-alueet Erityisalueet, joilla muodostuvien hulevesien laatu on erikseen huomioitava Pintavedet ja pienvedet
Osavaluma-alueet ja muut kohteet merkittiin oheisessa kuvassa (Kuva 6) seuraavasti: punainen rasteri: Osavaluma-alueella rakennettuja alueita, joiden hulevedet mahdollisesti kuormittuneita ja käsittelyn nykytila osittain tuntematon sininen rasteri: Rakentamattomia alueita, joilla hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti turkoosi rasteri: hulevesien laadulliset erityisalueet polttoaineiden jakeluasema hautausmaa-alue keltainen rasteri: PIMA-alue musta neliö: Polttoaineen jakeluasema 9 Kuva 6 Suunnittelualueen osavaluma-alueet, pohjavesialuerajaus sekä pima-alueet
3 HULEVESIEN HALLINTA Selvitysalueella on useita mahdollisia paikkoja hulevesialtaille (Kuva 7). Hulevesialtaassa vettä voidaan viivyttää ja mahdollisesti imeyttää, ja veden laatu paranee kiintoaineksen laskeutuessa altaan pohjaan. Altailla on suuri merkitys tulvariskin pienentämisessä. 10 Kuva 7 Mahdollisten hulevesienhallintaan liittyvien rakenteiden sijainti selvitysalueella.
Edellisessä kuvassa on esitetty seuraavia hulevesien hallintarakenteita ja ratkaisuja: 11 o A Hulevesialtaat Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän risteysalueelle sekä kosteikko alajuoksulle o B Tulevan Valkoisenlähteentien lähialueet, tulvareitin järjestäminen uuden tielinjauksen suuntaisesti o C1 Hulevesiä viivyttävä vesiallas / kosteikko Santaradantien ja Jokiniementien risteyksen läheisyyteen sekä avouoma o C2 Tulvareitti Santaradantien avouomasta Keravanjokeen o C3 Hulevesien viivytysallas Hakintien läheisyyteen, PIMA kohteiden läheisyys rajoittaa toteutusta Hakkilankaaren ympäristössä muodostuvat hulevedet johdetaan joko Keravanjokilaakson reunamuodostumaa pitkin tai sen poikki Keravanjoelle. Kaupunkikuvallisen kehittämissuunnitelman mukaan uoman valuma-alueelle sijoittuu pohjois-eteläsuuntainen, yhtenäinen uudisrakentamisen vyöhyke, johon keskittyy suurin osa alueen rakentamispotentiaalista. Lisääntynyt rakentaminen tarkoittaa lisääntynyttä hulevesikuormitusta, ja vesimäärien kasvaessa uoman rakenteisiin tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida etenkin reunamuodostuman merkitys tärkeänä maisemallisena reunavyöhykkeenä Keravanjokilaaksolle sekä hulevesien aiheuttama eroosioriski. 3.1 Hulevesien hallintaratkaisuiden yleinen tarve Vantaan kaupungin hulevesiä koskevan mitoitusmallin (21.10.2010) mukaisesti hulevesien hallinta ja johtamisrakenteet tulee mitoittaa seuraavien lähtökohtien mukaisesti: kiinteistökohtainen käsittely (8 mm, 10 min, 1/3a) kiinteistökohtainen viivyttäminen (20 mm, 20 min, 1/20a) kiinteistökohtainen varastoiminen (30 mm, 30 min, 1/100a) Oheisia hulevesien hallinnan mitoituslähtökohtia sovelletaan uusilla alueilla ja myös vanhoilla rakennetuilla alueilla uuden rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Tämän selvityksen perusteella esitämme, että jo rakennetuilla alueilla pyritään hulevesien hallinta järjestämään alueellisilla rakenteilla, joiden alustava mitoitus on esitetty ohessa. Kiinteistökohtaisten ratkaisuiden mitoitusta ei tässä raportissa esitetä. Hulevesien hallintarakenteiden tasaustilavuuden tarve on määritetty siten että lähtökohdaksi on otettu ns. luonnonmukainen alue. Tällä alueella on käytetty luonnonmukaisena pintavaluntakertoimena yleisesti 0,15. Rakentamisen myötä lisääntyvät hulevedet tulee pyrkiä varastoimaan alueella tämän ylittävältä osin. Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan mitoitusohjeissa on esitetty kiinteistöille tavoitteita hulevesien hallinnasta kiinteistön omalla alueella. Tavoitteena on hallita rankkasadetilanteet aina kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvan mitoitussateen mukaisessa tilanteessa. Näitä kiinteistökohtaisia mitoituskriteerejä ei voi soveltaa suoraan mitoitussateiden keston ja rankkuuden osalta nyt tarkasteltaville alueille, koska tarkasteltavat alueet ovat siihen liian laajoja. Esitettävät tasaustilavuudet ovat alueellisia kokonaistarpeita nykytilanteessa ja tulevassa maankäytön mukaisessa tilanteessa.
Taulukossa on eroteltu uusien alueiden teoreettinen osuus hulevesien hallinnan ja viivyttämisen tilavuustarpeesta äärivirtaustilanteissa. Tarkemmat kiinteistökohtaiset ohjeet määräävät tarvittavan tilavuuden kiinteistötasolla. Taulukko 1 Nykytilanteen maankäytön mukainen hulevesien tasaustarve valumaaluekohtaisesti Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Alue A Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 411 m³ 921 m³ 1 239 m³ 1 940 m³ 2 322 m³ Alue B Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Alue C Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 766 m³ 2 010 m³ 2 787 m³ 4 498 m³ 5 431 m³ 1 177 m³ 2 931 m³ 4 026 m³ 6 438 m³ 7 753 m³ 12 Taulukko 2 Tulevaisuuden maankäytön mukainen hulevesien tasaustarve valumaaluekohtaisesti Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Alue A Uudet alueet - tarve 1 266 m³ 1 604 m³ 1 815 m³ 2 279 m³ 2 532 m³ Vanhat alueet - tarve 1 318 m³ 2 069 m³ 2 539 m³ 3 572 m³ 4 136 m³ Alue B Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 110 m³ 471 m³ 712 m³ Alue C Uudet alueet - tarve 866 m³ 1 098 m³ 1 242 m³ 1 560 m³ 1 733 m³ Vanhat alueet - tarve 3 898 m³ 5 978 m³ 7 277 m³ 10 136 m³ 11 695 m³ 7 348 m³ 10 748 m³ 12 982 m³ 18 017 m³ 20 808 m³ Edellisten taulukkojen laskelmat on esitetty yksityiskohtaisempina Liitteessä 1. Nykytilanteen mukaisen maankäytön hulevesien tasaustarve (Taulukko 1) tarkoittaa tällä hetkellä tarvittavaa hulevesien hallintaan tarvittavien rakenteiden kokonaistilavuutta. Tulevaisuuden tasaustilavuuden tarpeen (Taulukko 2) realisoituminen riippuu esitetyn maankäytön toteutumisen aikataulusta. Taulukkojen eri sarakkeissa (5, 10, 20, 50 ja 100 vuotta) on esitetty tasaustilavuuden tarve vaihtoehtoisilla suunnitteluvarmuuden tasoilla. Vuosiluku kuvaa tässä yhteydessä mitoituksen ylittävän tilanteen tilastollista toistumisaikaväliä. Hulevesien riittävä hallinta voidaan toteuttaa hyvin erilaisin ratkaisuvaihtoehdoin. Valittavaa ratkaisua ohjaavat mm. maaperän soveltuvuus hulevesien imeyttämiselle, käytettävissä oleva tila ja sen sovittaminen alueen muihin toimintoihin. Lopullinen kokonaisuus muodostuu näiden erilaisten ratkaisuiden yhdistelmästä. Ohessa on esitetty arvio kustannuksista, jos koko hulevesien hallintaan tarvittava tilavuus toteutettaisiin kustannuksiltaan edullisimmalla ratkaisulla tai vaihtoehtoisesti kalleimmalla toteutusvaihtoehdolla. Kustannuksiltaan edullisimmaksi on tässä yhteydessä arvioitu keskitetty järjestelmä missä hulevesiä hallitaan suurissa hulevesikosteikoissa, -painanteissa tai altaissa. Tässä yhteydessä on keskitettyjen hulevesiratkaisuiden toteutuskustannuksiksi arvioitu 50 per tasauskuutiometri.
Kustannuksiltaan kalleimmaksi ratkaisuksi on tässä yhteydessä arvioitu hulevesien tasaus hajautetusti maanalaisin imeytys/tasausrakentein. Tässä yhteydessä maanalaisten hulevesien imeytys/tasausratkaisuiden toteutuskustannukset on arvioitu 120 per tasauskuutiometri. Taulukko 3 Välitön investointi tarve nykyisen maankäytön mukaisen tilanteen hulevesien hallintaan, hulevesialtaat tms. Nykytilan mukainen tasaustilavuuden tarve Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Kustannukset keskitetty ratkaisu, 50 /m³ 60 000 150 000 200 000 320 000 390 000 Kustannukset hajautettu ratkaisu, 120 /m³ 140 000 350 000 480 000 770 000 930 000 13 Taulukko 4 Tulevaisuuden investointitarve yhteensä hulevesien hallintaan, hulevesialtaat tms. (sisältää välittömän investointitarpeen) Nykytilan mukainen tasaustilavuuden tarve Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Kustannukset keskitetty ratkaisu, 50 /m³ 370 000 540 000 650 000 900 000 1 040 000 Kustannukset hajautettu ratkaisu, 120 /m³ 880 000 1 290 000 1 560 000 2 160 000 2 500 000 Hulevesien hallinnan välittömät tarpeiden toteutus keskittyy käytännön syistä keskitettyihin ratkaisuihin (Taulukko 3). Tulevaisuuden maankäyttötilanteessa merkittävä osa hulevesien hallintaan tarvittavasta viivytystilavuustarpeesta toteutetaan hajautetusti (kiinteistökohtaisesti), jolloin myös koko järjestelmän viivytystilatarpeen toteutuksen yksikkökustannukset ( / tasaus-m³) kasvavat. On syytä huomioida, että molempien hulevesienhallintaratkaisuiden (keskitetty/hajautettu) toiminnan edellytyksenä on kattava hulevesiä keräilevä luonnonuomien, rakennettujen avouomien ja sadevesiviemäreiden muodostama järjestelmää, jonka kustannuksia ei ole voitu ottaa tässä yhteydessä huomioon. Vantaan kaupunki on hulevesiohjelmassa ottanut lähtökohdaksi käsitellä ja hyödyntää hulevedet ensisijaisesti syntypaikalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki voi ohjata kiinteistökohtaisten hulevesijärjestelmien toteutumista asemakaavamääräyksin. 3.2 Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän risteysalue (kohde A) Selvitysalueen pohjoisosan hulevedet johdetaan Koivukylänväylän suuntaisesti Keravanjoelle. Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän risteysalueella on hyvä sijaintipaikka hulevesialtaalle. Allas voisi jakautua kahteen osaan Vanhan Porvoontien molemmille puolille. Tämä hulevesiallas muodostaisi kaupunkikuvallisen kehittämissuunnitelman mukaisen Vantaan Akselin pohjoisen porttiaiheen / maamerkkirakenteen ja samalla vastinparin eteläiselle portille ja hulevesiaiheelle Santaradantien ja Jokiniementien risteyksessä. Hulevesirakenteella olisi erityinen merkitys jo rakennettujen teollisuusalueiden hulevesien määrällisessä ja laadullisessa hallinnassa. Hulevesien käsittelyä
täydennettäisiin vielä kosteikolla joka sijoittuisi juuri ennen Keravanjokilaakson peltoaukeaa. Maanomistusolosuhteet: Kosteikko: Vantaan kaupunki Allas Vanhan Porvoontien pohjoispuolella: Vantaan kaupunki Allas Vanhan Porvoontien eteläpuolella: yksityinen 14 Kuva 8 Hulevesirakenteiden sijoittuminen
15 hulevesialtaat kadun molemmin puolin purkusuunta Kuva 9 Hulevesialtaat Risteysalueelta luoteeseen virtaa nykyiselläänkin varsin viehättävä purku-uoma, jota voisi helposti kehittää näyttäväksi vesiaiheeksi Koivukylänväylän uuden kevyen liikenteen väylän varteen. Kevyen liikenteen väylä ja ympäröivät viheralueet sekä hulevesiaihe tulisi suunnitella jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Maaston tasaantuessa uomasta muodostuu vaatimaton pelto-oja. Hulevesimäärien kasvaessa pellon kaakkoisreunaan voi olla aiheellista muodostaa vielä pieni tasausallas tulvariskin minimoimiseksi peltoalueella ja veden laadun tasaamiseksi.
16 Kuva 10 Keravanjokeen johtavaa purku-uomaa
17 3.3 Tulevan Valkoisenlähteentien varren hulevedet (kohde B) Nykyisellään Hakkilankaaren alueen hulevedet purkautuvat Vanhan Porvoontien länsipuolelle, josta ne kulkeutuvat osittain luonnonmukaista uomaa pitkin aikaisemmin rakennettuun hulevesialtaaseen. Altaassa ei ole varsinaista purku-uomaa vaan vedet imeytyvät maaperään tai suotautuvat maapenkereen läpi Hakintien teollisuusalueen reunamille. Tätä hulevesirakennetta voitaisiin kehittää. Erityisesti tulisi selvittää altaasta purkautuvien vesien nykyinen kulkeutuminen Hakintien teollisuusalueelle mikä ei liene tarkoituksenmukaista. Valkoisenlähteentien jatkaminen Keravanjoen itäpuolelle tulee linjautumaan tämän nykyisen hulevesialtaan kohdalta. Jos allasta ei voi säästää tämän tien rakentamisen yhteydessä, tulee hulevesien hallinta ratkaista tämän katusuunnitelman yhteydessä. Katusuunnitelman yhteydessä tulee ratkaista mm. hulevesien hallinta tulvatilanteessa ja kuinka hulevesien riittävä imeytyminen maaperään pystytään järjestämän. Myös kevyen liikenteen reittien sijoittuminen suhteessa hulevesiuomaan ja liikennealueen viherrakentamiseen tulee ottaa erityisesti huomioon ja käsitellä asiaa kokonaisuutena. Maanomistusolosuhteet: Nykyinen allas: Vantaan kaupunki ja yksityinen Siirto Valkoisenlähteentien pohjoispuolelle: Yksityinen
18 Kuva 11 Nykyinen allas, hulevesien reitti ja tuleva tielinjaus (viitteellinen) eroosiota nykyisessäkin uomassa Kuva 12 Hulevesien purku Vanhan Porvoontien kohdalla ja purku-uoma
19 Kuva 13 Nykyinen hulevesiallas
20 3.4 Santaradantien hulevesijärjestelmä (kohteet C1 C3) Santaradantien hulevesijärjestelmä on valuma-alueeltaan laaja ja siihen kuuluu mm. koko Honkanummen hautausmaa-alue. Kehittämisratkaisut C1, C2 ja C3 liittyvät yhdessä koko tämän hulevesijärjestelmän osan kehittämiseen. Järjestelmän ongelmat liittyvät ensisijaisesti välityskyvyn puutteisiin hautausmaa-alueen läpi kulkevassa hulevesiviemärissä sekä hulevesien laadulliseen hallintaan. Santaradantien ja Jokiniementien risteys ja avouoma (kohde C1): koko järjestelmän hulevesien laadunhallinta ja viivyttäminen Santaradantien tulvareitti (kohde C2): tulvasuojelun tason parantaminen, täydentää ratkaisua C1 Hakintien silokalliot (kohde C3): hautausmaa-alueen tulvasuojelun parantaminen Palvelee myös Hakintien alueen hulevesien hallintaa Maanomistusolosuhteet: Kosteikko/Allas C1: Vantaan kaupunki Tulvareitti C2: Vantaan kaupunki Hulevesiallas ja uusi reitti C3: Suomen valtio/ratahallintokeskus
21 3.4.1 Santaradantien ja Jokiniementien risteys ja avouoma (kohde C1) Santaradantien ja Jokiniementien risteyksessä on mahdollinen paikka isommalle hulevesialtaalle, joka varastoisi hulevesiä koko selvitysalueen eteläosalta. Vedet virtaavat alueelle pääasiassa Santaradantien varressa olevaa isohkoa avo-uomaa pitkin. Kaupunkikuvallisessa kehityssuunnitelmassa kulmaukseen on ehdotettu puistoaluetta. Alueelle on myös suunnitteilla kevyen liikenteen väylä sekä pikaraitiotieyhteys. Kehityssuunnitelman mukaan parannettu Santaradantie muodostaa uuden tärkeän portin alueelle. Hulevesiallas / - kosteikkokokonaisuus istuu hyvin sekä puisto- että porttiteemaan ja se voi muodostaa hienon visuaalisen ja virkistyksellisen solmukohdan alueelle. Hulevesialtaan riittävä tilavaraus suhteessa pikaraitiotie- ja muihin väyliin sekä tarkempi sijoittuminen ja detaljointi tulee tutkia erikseen jatkosuunnittelun yhteydessä. Hulevedet virtaavat risteysalueelle pääasiassa Santaradantien varressa olevaa isohkoa avo-ojaa pitkin. Tämän avo-ojan pitkittäiskaltevuus on hyvin pieni, mutta uomaa voisi kehittää lisäämällä siihen pohjapatoja ja pieniä viivytysaltaita, jotka rankemmalla sadannalla osaltaan tasaisivat virtaamia. mahdollinen viivytysallas ja pohjapato uomassa Kuva 14 Avouoma Santaradantien varrella
22 Kuva 15 Hulevesiallas / kosteikko Santaradan ja Jokiniementien risteysalueella (ilmankuvan katsesuunta idästä länteen päin) Lähde: www.eniro.fi
23 3.4.2 Santaradantien tulvareitti (kohde C2) Santaradantien suuntaisesti kulkevasta avouomasta voidaan rakentaa toimiva tulvareitti seuraavan kuvan osoittamaan linjausta pitkin. Vesi ohjataan tulvareitille ylivuotokynnyksen kautta. Rakenteen tekniset yksityiskohdat tulee suunnitella yhdessä Kohteen C1 toteutuksen kanssa ja arvioida samalla myös rakenteen tulvasuojelullinen merkitys. Santaradantien alittaa nykyisellään rumpu joka olisi kaivettava esiin. Muutoinkin koko reitti edellyttää rakentamista. Reitin yhteyteen voidaan sijoittaa pohjapatorakenteita virtaamaa viivästyttämään. Kuva 16 Santaradantien tulvareitti (katsesuunta idästä länteen) Lähde: www.eniro.fi
24 3.4.3 Hakintie silokalliot (kohde C3) Hyvä hulevesialtaan paikka sijaitsee Hakintien silokallioiden juurella. Alue on tällä hetkellä maa-ainesten oton muodostama laaja kuoppa pohjois-eteläsuuntaisessa harjanteessa. Sorakentälle on suunniteltu uusi katulinja ja sen varrelle toimisto- /logistiikkarakentamista. Hulevesiallas liittyy Vanhan Porvoontien hulevesiviemärin ja Honkanummen hautausmaan läpi johtavan hulevesiviemärin välityskyvyn ongelmiin. Välityskyvyltään riittämätön hulevesiviemäri 400B on pienen kokonsa ja suhteellisen vähäisen viettokaltevuutensa vuoksi ns. välityskyvyllinen pullonkaula, mikä voi johtaa tulvimiseen yläpuolisessa Vanhan Porvoontien hulevesiviemärissä. Tätä tulvaherkkyyttä eliminoimaan on esitetty uutta hulevesiviemäriä Honkanummen hautausmaan pohjoista reunaa myötäilevän kevyen liikenteen raitin yhteyteen rakennettavalla hulevesiviemärillä/kanaalilla. Ylivuotorakenteen toteutuksella voidaan ohjata haluttavassa määrin vesiä uudelle reitille jotta mm. mahdolliset esteettiset tavoitteet saavutetaan. Kevyen liikenteen väylä laskee Hakintien suuntaan erittäin jyrkkää rinnettä, jonka yhteydessä hulevedet voisivat muodostaa tavanomaista näyttävämmän osan ympäristössään. Alue tulisi suunnitella jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Esitetyn hulevesialtaan välittömässä läheisyydessä on havaittu pilaantuneita maita, joiden vuoksi hulevesirakenteessa tavoitellaan lähinnä viivyttämistä ja kiintoaineksen laskeuttamista. Pilaantuneen maaperän riskit määrittävät tämän viivyttävän rakenteen toteutuskelpoisuuden. Hulevesiallas tasaisi Keravanjokeen tulevia hulevesivirtaamia ja muodostaisi paikallisen virkistyksellisen luontoelementin yhdessä silokallioiden kanssa.
25 hulevesiallas Kuva 17 Hakintien läheisyyteen tuleva hulevesien viivytysallas Kuva 18 Allas ja vedenjohtamisjärjestelyt (katsesuunta pohjoisesta etelään) lähde www.eniro.fi
26 VIITTEET Vantaan hulevesiohjelma 2009 Ekholm M., 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 126. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2010. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus, Pohjavesiolosuhteiden merkitys maankäytön suunnittelussa Valkeanlähteen-Hakkilan alueella. (julkaisematon versio 13.12.2010)
LIITE 1 HULEVESIÄ VIIVYTTÄVIEN RAKENTEIDEN TARPEEN MITOITUS Seuraavissa taulukoissa on esitetty hulevesien viivytysrakenteiden teoreettinen tarve. Laskelmissa käytetyt yleiset periaatteet ja tulkinnassa tehtyjä yleistykset: 1 aluekohtaiset mitoittavat hetkelliset maksimivirtaamat on määritetty mitoitussateella, joka määräytyy valuma-alueen laajuuden perusteella (20min/60min) laskennan lähtökohtana ja vertailutasona on pintavalunnaltaan luonnonmukainen alue, jonka keskimääräinen pintavaluntakerroin on 0,15. Tältä kuvitteelliselta alueelta purkautuva maksimivirtaama on eri mitoittavissa tilanteissa määritetty suurimmaksi sallituksi alueelta purkautuvaksi virtaamaksi ja jonka perusteella tarvittava viivytysrakenteiden tarve määräytyy. Nykytilanteessa ja tulevaisuuden maankäytöntilanteessa syntyy enemmän hulevesiä ja tavoitetasona olevan luonnollisen tilanteen ylittävät hulevesivirtaamia viivytetään ja varastoidaan => tasaustilavuuden tarve maksimitilavuus Tasaustilavuuden tarve Maksimitilavuus on laskettu useilla eri pituisilla mitoitussateilla, jotta todellinen suurin tasaustarve on löydetty. Kyseisen mitoitussateen pituutta ei ole erikseen esitetty. Nykyisen järjestelmän viivytystilavuus on arvioitu karkeasti laskemalla nykyisen hulevesijärjestelmän runkolinjojen pituus ja arvioimalla järjestelmään muodostuva tilavuus, josta on arvioitu olevan hyödynnettävissä 2/3. Maanpinnalla tapahtuvaa lammikoitumista ei ole huomioitu. Huom. taulukoissa esitetyn tulevaisuuden tilanteen realisoitumiseen kuluva aika riippuu esitetyn maankäytön toteutumisen aikataulusta. Taulukoissa esiintyvät vuosiluvut viittaavat ainoastaan eri kuormittavien tilanteiden tilastolliseen toistumistiheyteen.
LIITE 1 HULEVESIÄ VIIVYTTÄVIEN RAKENTEIDEN TARPEEN MITOITUS Alue A Hulevesien viivytysrakenteiden tilavuustarve MITOITUSVIRTAAMAT - luonnonmukainen tilanne Alue A 99.9 ha 60 min 0.15 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Mitoitussade (l/s/ha) 50 63 72 90 100 Mitoitussade (mm) 18 22.8 25.8 32.4 36 Maksimivirtaama (l/s) 750 950 1 075 1 350 1 500 Kokonaisvirtaama (m3) 2 700 3 420 3 870 4 860 5 400 2 Nykytilan mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.34 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 1 911 m³ 2 421 m³ 2 739 m³ 3 440 m³ 3 822 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 411 m³ 921 m³ 1 239 m³ 1 940 m³ 2 322 m³ Tulevan maankäytön mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.48 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 4 084 m³ 5 173 m³ 5 853 m³ 7 351 m³ 8 168 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ 1 500 m³ Uudet alueet - tarve 1 266 m³ 1 604 m³ 1 815 m³ 2 279 m³ 2 532 m³ Vanhat alueet - tarve 1 318 m³ 2 069 m³ 2 539 m³ 3 572 m³ 4 136 m³ Nykyinen järjestelmä = nykyiset sadevesiviemärit, uomat ja altaat Alue B Hulevesien viivytysrakenteiden tilavuustarve MITOITUSVIRTAAMAT - luonnonmukainen tilanne Alue B 42.62 ha 20 min 0.15 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Mitoitussade (l/s/ha) 108 133 150 180 200 Mitoitussade (mm) 13 16 18 21.6 24 Maksimivirtaama (l/s) 693 852 959 1 151 1 279 Kokonaisvirtaama (m3) 831 1 023 1 151 1 381 1 534 Nykytilan mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.34 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 588 m³ 725 m³ 814 m³ 977 m³ 1 086 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Tulevan maankäytön mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.49 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 1 306 m³ 1 609 m³ 1 810 m³ 2 171 m³ 2 412 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ 1 700 m³ Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 110 m³ 471 m³ 712 m³ Nykyinen järjestelmä = nykyiset sadevesiviemärit, uomat ja altaat Alue C Hulevesien viivytysrakenteiden tilavuustarve MITOITUSVIRTAAMAT - luonnonmukainen tilanne Alue C 264 ha 60 min 0.15 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Mitoitussade (l/s/ha) 50 63 72 90 100 Mitoitussade (mm) 18 22.8 25.8 32.4 36 Maksimivirtaama (l/s) 1 980 2 508 2 838 3 564 3 960 Kokonaisvirtaama (m3) 7 128 9 029 10 217 12 830 14 256 Nykytilan mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.33 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 4 666 m³ 5 910 m³ 6 687 m³ 8 398 m³ 9 331 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ Uudet alueet - tarve 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ 0 m³ Vanhat alueet - tarve 766 m³ 2 010 m³ 2 787 m³ 4 498 m³ 5 431 m³ Tulevan maankäytön mukainen tasaustilavuuden tarve Tarvittava varastotilavuus kun pintavaluntakerroin muuttuu luonnontilaisesta 0.15 => 0.43 Toistuvuus (vuotta) 5 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Maksimi tilavuus [m³] 8 664 m³ 10 975 m³ 12 419 m³ 15 595 m³ 17 328 m³ Nykyinen järjestelmä [m³] 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ 3 900 m³ Uudet alueet - tarve 866 m³ 1 098 m³ 1 242 m³ 1 560 m³ 1 733 m³ Vanhat alueet - tarve 3 898 m³ 5 978 m³ 7 277 m³ 10 136 m³ 11 695 m³ Nykyinen järjestelmä = nykyiset sadevesiviemärit, uomat ja altaat
LIITE 2 OSAVALUMA-ALUEET JA PINTAVALUNTAKERTOIMET 1