YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen



Samankaltaiset tiedostot
Lausuminen kertoo sanojen määrän

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Kieli merkitys ja logiikka

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

SANATYYPIT JA VARTALOT

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Suomen kielioppia edistyneille

LUOKANOPETTAJA VAI LUOKAN OPETTAJA? Abiturienttien yhdyssanataidot osittaissanelutestillä mitattuna. Pro gradu -tutkielma Tarja Eerola

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Hyvästi, huono kieli!

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

5. Paikallissijat/obliikvisijat

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

osakeyhtiölain kielenhuolto

lappeen Ranta tutkielma yhdyssanoista, sanaliitoista ja niiden poikkeamista sosiaalisen median keskusteluissa

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Luku 2. Nominit Nominit

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Mikael Agricolan teosten yhdysadjektiivit

8. Kieliopit ja kielet

KIELIKarhu harjoituskirja

Katuajoreitti 1 Kruununhaka

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

SUMERI 2. HY ma 10-12,

VAASAN YLIOPISTO. Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö. Teknisen viestinnän maisteriohjelma

Yhdyssanojen opettaminen peruskoulussa: tutkielma oppikirjoista ja opettajien näkemyksistä

Kappale 2. Tervetuloa!

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

Uutta ja vanhaa kielenhuollosta


Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Suomen uudissanoja. Matti Räsänen. Kielineuvoston seminaari Tukholma

Kappale 2 Tervetuloa!

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Kieli merkitys ja logiikka

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

Verbien morfosyntaksista, osa 2

LOGIIKKA johdantoa

Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Transkriptio:

YHTEENKIRJOITUS Tuula Marila 1.10.2004 1 YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja erilleen kirjoittamiseen (termi = jonkin erikoisalan käsitteen vakiintunut nimitys, ammattisana) Yhdyssanat ovat vaikeita kaikkein taitavimmillekin kirjoittajille Tuula Marila 1.10.2004 2 YHTEEN VAI ERIKSEEN kriteereitä Painotus Yhdyssanan osien väliin ei voi lisätä mitään Yhdyssana ilmaisee käsitteen Lauseympäristö saattaa joskus ratkaista sanan kirjoitustavan Samassa tekstissäkin kahtalaisuutta Jos yhdyssana rakentuu verbistä johdetuista substantiiveista, saattavat määritesuhteet kääntyä väärinpäin: Iän lisääntyessä näkökyky hämärässä heikkenee kyky nähdä hämärässä (vs. kyky hämärässä) Monet pitkät yhdyssanat on mahdollista purkaa sanaliitoiksi (vars. jos yhdysmerkki), perusteena usein vakiintunut tapa Tuula Marila 1.10.2004 3 1

YHDYSSANOJEN OIKEINKIRJOITUKSESSA HUOMIOITAVA 1. YHTEEN ERIKSEEN 2. YHDYSVIIVA ILMAN YHDYSVIIVAA 3. ISO ALKUKIRJAIN PIENI ALKUKIRJAIN 4. NOMINATIIVI- GENETIIVIALKUINEN 5. TAIPUVATKO MOLEMMAT OSAT PERUSKÄSITTEITÄ: sanaliitto: ovelta ovelle -kuljetus yhdyssana: rinnasteinen, osat ovat samanarvoisia: saksalais-suomalainen, viritin-vahvistin alisteinen 1) määräraha 2) edustusmääräraha perusosa kertoo: 1) raha 2) määräraha määriteosa täsmentää: 1) määrä 2) edustus Tuula Marila 1.10.2004 4 A. Erikseen kirjoitettavat (sanaliitot) 1. Genetiiviattribuutti ja substantiivi/adjektiivi erikseen: a) kielten nimet ja oppiarvojen nimet erikseen filosofian lisensiaatti, suomen kieli (vrt. suomenkielinen) Poikkeus: vastaava -inen-adjektiivi kuitenkin yhteen! b) vakiintumaton merkitys erikseen Poikkeus: vakiintunut erityismerkitys yhteen: (tuoretavara, kodinonni ~ kodin onni) c) erikseen, jos ensimmäisellä jäsenellä on omia määritteitä, liitepartikkeli tai poss.suff.: suuren pankin johtaja d) värit? sini-keltainen, mutta sinipunainen 2. Taipumaton määrite ja substantiivi erikseen ensi kesänä, viime viikolla Poikkeus: vastaava -inen-adjektiivi kuitenkin yhteen! viimeviikkoinen, erikokoinen yhteen myös, jos sanalla on vakiintunut erityismerkitys (uusi käsite) kaikkivoipa Tuula Marila 1.10.2004 5 erikseen kirjoitettavat 3. Jos jälkimmäinen jäsen on verbin nominaalimuoto tai -maton-johdos (myös kiteytyneet termit) lukuun ottamatta, alla mainittu, tästä lähtien Poikkeus: yhteen, jos vakiintunut erityismerkitys: mukiinmenevä, asiantunteva 4. Adpositiot ja adverbit pääsanasta (ja toisistaan) erikseen kaiken kaikkiaan, suurin piirtein, muun muassa Poikkeus: yhteen, jos osien merkitys eri: alinomaa Poikkeus: vastaavat inen-adjektiivit yhteen! tuonpuoleinen sekalaisten ryhmä erikseen: ennen kuin, sen tähden, alun perin, jonkin verran päin: substantiivi + päin erikseen: kotiin päin, kaupalle päin Poikkeus: adverbi + päin yhteen, alaspäin myös päinvastoin ani ja tuiki kirjoitetaan aina omiksi sanoikseen samoin useampitavuiset erikseen: selkosen selällään Poikkeus: 2-tavuiset vahvistusmääritteet yhteen: upouusi, vesiselvä Tuula Marila 1.10.2004 6 2

erikseen kirjoitettavat 5. Numerot kirjoitetaan erikseen lyhenteistä, symboleista ja kirjaimista 4 km 200 grammaa Poikkeus: A4, 5, 10 aste 5º, mutta: 5º C, 6. -inen-loppuiset adjektiivit: genetiivialkuiset useimmiten erikseen: herneen kokoinen, velkasaneerauksen luonteinen (pitkä määriteosa) Poikkeus: Tuula Marila 1.10.2004 7 B. YHTEEN KIRJOITETTAVAT (YHDYSSANAT) 1. Nominatiivimuotoinen määrite ja substantiivi: näyttöpääte, mustesuihkukirjoitin 2. Nominatiivimuotoinen määrite ja adjektiivi: isolokki ~ iso lokki, suorakulma Muita erityisiä syitä: 3. Erittäin vakiintunut ilmaus (uusi käsite, kertoo kielenmuutoksesta) lyhytterapia, ensi-ilta, suoramarkkinointi 4. Sanaliitto tarkoittamassa selvästi eri asiaa kuin yhdyssana laajakulma = objektiivi, eri asia: laaja kulma), laiskakoira, hiirenkorva, pässinliha 5. Osat ovat sulautuneet yhteen, niin että jompikumpi on muuttanut muotoaan: täyskäsi, täystyöllisyys, vastikään, aikakauslehti Tuula Marila 1.10.2004 8 B. YHTEEN KIRJOITETTAVAT (YHDYSSANAT)...jatkuu 6. Ilmauksen uusi merkitys ei ole tunnistettavissa: kutakuinkin, nimenomaan, alinomaa 7. Määrite + (yksinkert.) verbistä johdettu substantiivi yleensä yhteen: huumeidenkäyttö, verensiirto Poikkeus: -minen-johdokset erilleen: huumeiden käyttäminen Yhdysverbit ja niistä tehdyt muodot yhteen Huom! yhdysverbien tarpeellisuus harkittava 8. Yhdysadjektiivit yhteen sinipunainen, puna-vihersokeus 9. Useimmat kaksitavuiset vahvistusmääreet yhteen: uppo-outo, täpötäysi, vitivalkoinen 10. -päin-sanan kanssa tutkittava seuralaiset Tuula Marila 1.10.2004 9 3

HUOMATTAVAA Erikseen kirjoitettavat sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen, jos se vähentää olennaisesti monitulkintaisuutta: talon tytär? järveen hukkuneen talon tyttären tarina järveen hukkuneen talontyttären tarina? puurakenteisen mummon mökin katto paloi puurakenteisen mummonmökin katto paloi Yritysten ja yhdistysten nimet on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti Suomalaiset kaavanimet on periaatteessa vakiinnutettu: Minna Canthin katu Pitkät lukusanat: Periaatteessa pitkätkin lukusanat yhteen. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin katkaista ne loogisiksi kokonaisuuksiksi (1 333 222 456) Pyöreinä lukuina x miljoonaa kirjoitetaan useimmiten erikseen: neljä miljoonaa, viisi sataa Tuula Marila 1.10.2004 10 NOMINATIIVI- VAI GENETIIVIALKUINEN YHDYSSANA Nominatiivialkuinen on abstraktimpi: kallioperätutkimus Genetiivialkuinen on spesifimpi: kallioperän tutkimus (tietty kallio) Genetiivi on odotuksenmukainen, kun yhdyssana on ikään kuin predikaatin ja objektin suhde:veronkorotus predikatiivin ja subjektin suhde: valtionapu omistajan ja omistettavan suhde: naistenlehti osan ja kokonaisuuden suhde: pöydänjalka Mutta: tohtorinmiekka, sotilaskivääri??? Tuula Marila 1.10.2004 11 NOMINATIIVI- VAI GENETIIVIALKUINEN YHDYSSANA...jatkuu ALKUOSANA ADJEKTIIVI Käsitemäisyys ratkaisee yhteenkirjoituksen usein merkitys muuttuu: lämmin ruoka vs. lämmin ruoka märkä puku vs. märkäpuku Taivutus: (a) molempia osia taivutetaan: isotaivot, omatunto, Iso-Britannia, Uusimaa (b) vain jälkimmäistä osaa taivutetaan: mustapippuri sekä (a) että (b) mahdollinen Isotalo Vanhat yhdyssanat: Tavallisimmin molempia osia taivutetaan. (Paikan- ja talonnimissä alkuosa voi taipua, mutta sukunimen alkuosa usein taipumaton puoleenväliin ~ puoliväliin, Isotalon : Isontalon Uudet yhdyssanat: Alkuosan taivuttamatta jättäminen alkaa olla yleisempää kuin taivuttaminen, etenkin erityisalojen sanastossa termit: lyhytterapia, lyhytkirurgia Tuula Marila 1.10.2004 12 4

ERITYISTAPAUKSIA ALKUOSANA ERITYINEN YHDYSSANAMUOTO A. Muutamilla i-loppuisilla sanoilla on loppuheittoinen yhdyssanamuoto: aikakauslehti B. Muutamilla A-loppuisilla sanoilla on o- tai i- loppuinen yhdyssanamuoto: jalkoväli, lehmihaka C. -nen-loppuisilla sanoilla on erityinen yhdyssanamuoto: naisasiamies D. Myös eräillä muilla sanoilla on -s-loppuinen yhdyssanamuoto: pappisseminaari, herrasmies E. Joillakin lukusanoilla on erityinen yhdyssanamuoto: kolmitavuinen, neliovinen, seitsenhaarainen Tuula Marila 1.10.2004 13 ERITYISTAPAUKSIA...jatkuu MONIJÄSENISET YHDYSSANAT Sana voi koostua useammasta kuin kahdesta osasta: ylioppilastutkintolautakunta, monipuoluejärjestelmä Sanassa voi olla myös yhdysmerkki. Kahden sanan välissä oleva yhdysmerkki tekee niiden kokonaisuudesta yhdyssanan: 20-vuotispäivä, Itä-Suomi-projekti Rinnastetut yhdyssanat: EEC- ja Efta-maat Jos rinnasteisten jäsenten välissä on yhdysmerkki, kannattaa sana usein purkaa sanaliitoiksi: esimies-alais-keskustelu esimiehen ja alaisen keskustelu (esimies alais-keskustelu) HUOM! 1) Yhteen tai erikseen saattaa aiheuttaa merkityseron tai 2) Kirjoitustapa voi olla sopimuksenmukainen hahmotussyistä: maailmancuposakilpailu maailmancupin osakilpailu 3) Lauserakentne voi vaikuttaa: suuren pankinjohtajan toiminta suuren pankin johtajan toiminta (määrite) Tuula Marila 1.10.2004 14 PAIKANNIMET SUOMALAISET KAAVANIMET (perusosa: katu, tie, polku, kuja, kaari, väylä, aukio, puisto) * Yleisesti ottaen kirjoitetaan yhdyssanoiksi: Kaivokatu, Asematunneli, Yliopistonkatu, Annankatu, Runeberginkatu, Sibeliuksenpuisto, Turunväylä, Kolmensepänaukio * Jos määriteosa on yhdysmerkillinen, nimi kirjoitetaan sanaliitoksi: Ukko-Pekan tie, Anni-tädin tie, Pikku-pässin kuja Itä-Hakkilan tie * Jos määriteosa on erisnimestä muodostuva sanaliitto, kaavanimikin on sanaliitto (kolme osaa): Aino Acten tie, Eliel Saarisen tie, Kustaa III:n polku * Jos perusosa on valmiiksi yhdyssana, kaavanimi kirjoitetaan sanaliitoksi (kaksi osaa): Vanha Lahdentie, Pohjoinen makasiinikatu, Itäinen Brahenkatu Nominatiivi vai genetiivi kaavanimen alussa? elotie, elontie *Topeliuskatu (vanh.) Topeliuksenkatu Tuula Marila 1.10.2004 15 5

NELJÄ TYYPPIÄ: ULKOMAISET PAIKANNIMET 1. alkukielen mukaiset termittömät eksonyymit : New York 2. ne, joiden geneerinen perusosa suomennetaan (määriteosa yksilöi paikan): Biskajanlahti 3. ne, joiden määriteosa suomennetaan Uusi Guinea 4. ne, joiden kumpikin osa suomennetaan: Alankomaat, Kalliovuoret Genetiivi- vai nominatiivimuotoinen määriteosa? (yleensä nom.) Cooksaaret (vai?cookinsaaret, mutta: Cookinsalmi a) nom. Kalliovuoret, Sundasaaret, Sandwichsaaret, Golfvirta b) gen. Suomenlahti, Kaspianmeri, Biskajanlahti, Gibraltarinsalmi, Molukkienmeri Taipuuko määriteosa? Iso-Britanniassa vai Isossa-Britanniassa? Paikannimen adjektiivinen alkuosa taipuu aina Tuula Marila 1.10.2004 16 Ulkomaiset paikannimet jatkoa... Yhteen vai erikseen? Yhteen (periaate): Molukkienmeri, Ferret nniemi Mutta: Karjalan kannas Erikseen jos: a) jälkiosa on yhdyssana: Pyreneitten niemimaa, Iso valtameri b) alkuosa on genetiiviasuinen sanaliitto: Juan de Fucan salmi c) jälkiosa on erisnimi: Ranskan Riviera, Uusi Etelä-Wales jos taipuva adjektiivialku on pitkä, yhdysmerkki jää pois: Brittiläinen Columbia (vrt. Isossa-Britanniassa) d) alkuosa on etu- ja sukunimen muodostama sanaliitto: Olof Palmen Aukio, Prinssi Edwardin saari Tuula Marila 1.10.2004 17 YHDYSMERKKI PAIKANNIMEN YHTEYDESSÄ YHDYSMERKKIÄ KÄYTETÄÄN: 1. Rinnasteisissa yhdysnimissä: Ruotsi-Suomi Nimessä Papua-Uusi-Guinea 1. merkki osoittaa, Papuan ja Uuden-Guinean rinnastusta, toinen tarvitaan sen vuoksi, että erisnimi Guinea on adjektiivialkuinen 2. Nimissä, joissa jälkiosaan liittyy taipumaton määrite: Ala-Itävalta, Vuoristo-Karabah 3. Jos nimen alkuosassa käytetään yhdysmerkkiä, jälkiosa kirjoitetaan erikseen alkuosasta: Etelä-Kiinan meri (kyse ei ole Kiinanmerestä ), Uuden-Siperian saaret 4.Nimissä, joissa selittävä jälkiosa liittyy sanaliittoon: La Plata -joki, Kuria Muria -saaret (myös genetiivillä: La Platan joki, Kuria Murian saaret) Tuula Marila 1.10.2004 18 6

Yhdysmerkki...jatkoa Erikoistapauksia: Erikseen nimet, jotka eivät vielä ole tiivistyneet nimen tasolle: Berliinin muuri, Suezin kanava, Kanaalin tunneli, Lokan allas, Porin rata, Sörnäisten asema - Erikoisalan sanastoon kuuluvat: Perun hauta (ihmisen toiminta), Volgan mutka - Nimen pituus vaikuttaa, lyhyet yhteen: Kuurinkynnäs, Niilinsuisto Tuula Marila 1.10.2004 19 7