LAUSUNTO 1(8) 30.05.2011 kshj@oph.fi Opetushallitus Anita Johansson PL 380, 00531 Helsinki Viite: lausuntopyyntö OPH 16.5.2011, Dno 17/022/2011 KORKEAKOULUJEN SÄHKÖINEN HAKU- JA VALINTAJÄRJESTELMÄRATKAISU TAVOITETILA JA JATKOSUUNNITELMA (OPH, 13.5.2011) Metropolia Ammattikorkeakoulun (myöhemmin Metropolia) lausunto KSHJesitutkimuksesta perustuu johdon, hakutoimiston, koulutusalojen ja -ohjelmien sekä asiantuntijoiden huolelliseen tutustumiseen raporttiin ja kannanottoihin siitä. Metropolian rehtoraatin toimesta on koottu Metropolian lausunto, jossa ilmaistaan sekä Metropolian yhteinen kanta että myös erilaiset näkökulmat kannanotoissa. Metropolian opiskelijakunta METKAn lausunto tulee SAMOKin kautta, ja se on myös huomioitu Metropolian lausunnon valmistelussa. Samoin Raketti-OPI synergiaryhmän lausunto tulee OPHlle suoraan, ja Metropolia yhtyy ryhmän näkemykseen ylläpitomallista; korkeakouluasiakkaiden roolia palvelun tilaajana ja maksajana on syytä korostaa ja ylläpitomallia kehittää yhteistyön ja luottamuksen hengessä. Yleistä KSHJ on tärkeä uudistus, koska nykyiset erilliset järjestelmät eivät vastaa riittävässä määrin niihin tarpeisiin, joita haku- ja valintajärjestelmiltä korkeakoulukentällä odotetaan. Vaikka toteutuksen suunnitelma-aikataulu on haastava, on käyttöönotto mahdollista, mikäli opetushallitus omistaa kehittämistyöhön liittyvät prosessit ja säännöstöt. Tämä voi kriittisissä suunnittelu- ja toteutusvaiheessa nousta hyvinkin tärkeänä asiana esille. On hyvä, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järjestelmät integroidaan ja näin ollen esimerkiksi ammattikorkeakoulukentän nykyiset kolme yhteishakujärjestelmää yhdistetään. Hyvää on myös se, että uuden järjestelmän joustavuus antaa mahdollisuuden erilaisten valintaperusteiden, kuten koulumenestyksen, valintakokeen tai niiden yhdistelmällä valinnan. Lisäksi erityisryhmien huomiointi, kuten uusien ylioppilaiden kiintiö tai esimerkiksi musiikin ohjelmien valinnassa soitinkohtaisen hakukohteen mahdollisuus, helpottavat korkeakoulujen käytännön opiskelijavalintaa. Metropolia pitää KSHJ-uudistusta välttämättömänä, jotta Metropolian tavoitteena oleva Tekniikan ja liikenteen koulutuksen uudistaminen lukuvuodesta 2013-2014 alkaen olisi mahdollista. Metropolia on vastauksessaan OKM:n palautteeseen erityisesti koulutusohjelmarakenteen osalta vastannut 13.5.2011 seuraavasti: Uudet hakukohteet (Tekniikan ja liikenteen alalla) otetaan käyttöön kevään 2013 yhteishaussa, mikäli valtakunnallinen sähköinen yhteishakujärjestelmä (KSHJ) on tuolloin käytettävissä, ja siinä on toteutettuna uuden rakenteen käyttöönoton edellyttämät toiminnot. Metropolia PL 4000 Bulevardi 31 www.metropolia.fi Ammattikorkeakoulu 00079 Metropolia 00180 Helsinki Puhelin 020 783 5000 Y-tunnus: 2094551-1
2(8) Keskeisiä vaatimuksia, joita edellä mainittu uudistaminen ja sen käyttöönotto edellyttävät, ovat: KSHJ:n tulee sisältää toimintoja, joiden avulla korkeakoulut voivat riittävän hyvin tuoda hakukohteidensa sisältämän koulutustarjonnan (opintopolut/ tutkinnot/ kelpoisuudet yms.) hakijoiden tietoon. Näin ollen hakijoilla on riittävä ja tasapuolinen tieto käytettävissä omassa, hakukohteidensa keskinäiseen mieluisuusjärjestykseen asettamisessa. Yleinen palveluperiaate Nykyinen ammattikorkeakoulukentän palvelumalli, jossa hakutoimistojen henkilökunta voi saada hakuihin liittyvää tietoa, koulutusta ja toimintaohjeita rekisterien ylläpitäjältä Opetushallitukselta, nähdään toimivana. Edellisen lisäksi keskitetty viranomaispalvelu korkeakouluille ulkomaisten tutkintotodistusten tunnistamistyössä olisi hyvä toteuttaa esim. UAF - University Admission Finlandin kautta. Yhden luukun periaate sähköisenä hakuportaalina, jossa hakijalle tarjottavat palvelut ovat saatavissa yhdestä osoitteesta, on merkittävä parannus. Edellisen lisäksi tarvitaan korkeakoulukohtaiset hakutoimistot. Se, että hakija ottaa yhteyttä esimerkiksi yhteiseen kansalliseen palvelutoimistoon, ei anna välttämättä korkeakoululle mahdollisuutta profiloitua. Keskitetyn palvelun toimintatapa on käytännössä kasvottomampaa, josta seurauksena voisi olla pienten, mutta valtakunnallisesti tärkeiden koulutusohjelmien jääminen vaille riittävää huomiota ja hakijoita. Kansallinen palvelutoimisto, joka hoitaisi osan liitteistä ja paperisista hakulomakkeista, ja korkeakoulu osan, kuten ennakkotehtävät, ei tunnu nykyisessä mallissa hakijan kannalta selkeältä. Metropolian ammattikorkeakoulun esittämässä lähipalvelumallissa hakija voisi tarvittaessa olla yhteydessä hakukohdekohtaiseen korkeakoulun hakutoimistoon, saaden tässä tilanteessa mahdollisesti erityisasiantuntemusta vaativaa palvelua. Kommentit tavoitetilaehdotuksiin kohdittain Kohtaan 7.1.1. Yleinen palveluperiaate On hyvä, että palveluperiaatteissa huomioidaan hakijalähtöisyys, yhdenvertainen kohtelu ja esteettömyys. Kohtaan 7.1.3. Hakulomakepalvelu On hyvä, että järjestelmässä on kaikille yhteinen yhteishaun ja räätälöitävissä oleva erillishaun lomake. Tämän lisäksi erityisesti kulttuurialalla on käytössä välttämättömiä laajahkoja sähköisiä liitelomakkeita, jotka on saatava käyttöön myös uudessa järjestelmässä heti toteutuksen alkuvaiheessa, niin etteivät ne myöhemmin aiheuta lisäkustannuksia korkeakouluille mahdollisina korkeakoulujen erillistarpeina. Hakulomakkeen tulostaminen tulee olla mahdollista. Lomakkeelle toteutetaan lisäksi mahdollisuus hakukohdekohtaisille täydentäville kysymyksille, esimerkiksi valintakoepaikkakunnalle, työkokemukselle tai koulumenestykselle. Tähän joukkoon tulisi lisätä myöhemmin kohdan Modulaarinen valintapalvelu kommenteissa esitetyt toiveet.
3(8) Hakulomakkeilla kerättävän tiedon lista ei ole täysin kattava. Lisättäviä voisivat olla kansalaisuus (mahd. aiempi kansalaisuus), äidinkieli, syntymämaa/ -paikka. Kohtaan 7.1.4. Valintaperusteiden tallennus Tavoiteltavaa olisi, että saman tutkinnon valintakoekriteerit olisivat koko maassa yhtenäiset. Järjestelmän tulisi kuitenkin mahdollistaa erilaiset kriteerit ja toimintatavat riippuen tutkinnon valintakoekriteereistä. Liiallinen yhdenmukaistaminen järjestelmässä voi aiheuttaa lisäkustannuksia korkeakouluille. Kohtaan 7.1.5. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun jakaminen kolmeen tasoon on tarpeellinen hakijan näkökulmasta katsottuna. Kohtaan 7.2.1.2. Hakuvaihe Pysyvä, selkeä aikataulu on hyvä. Yksi yhteinen sähköinen hakulomake on hyvä. Kuusi hakukohdetta lienee riittävä. Hakijan kannalta hyvä, että hakutoivejärjestystä voi muuttaa hakuajan päättymiseen saakka ja hakemusta täydentää kahden viikon ajan sen päättymisestä. Hakuaikataulussa herättää kysymyksiä vieraskielisen koulutuksen ulkomailta hakevien erityistarpeet, kuten todistuskopioiden toimittaminen haun tiukassa aikataulussa, johon kansainvälisen postin hitaus ei aina välttämättä pysty vastaamaan. Osassa nykyisiä aikuiskoulutuksen hakukohteita joudutaan tekemään tarkistuksia ennen hakukelpoisuuden toteamista. Mikäli hakija hakee hakukohteisiin, jotka sijaitsevat eri korkeakouluissa, voi seurauksena olla ainakin alkuvaiheessa erilaisten todistuskopioiden suuri lähetysmäärä hakukelpoisuuden toteamiseksi, mikäli käytössä ei ole sähköinen todistus- ja liitevarasto. Kysymys koskettaa myös vieraskielistä koulutusta. Hakuajan lyheneminen kolmeen viikkoon on hyvä. Lyhennys olisi syytä tehdä loppupäästä, jotta hakukohteissa, joissa on käytössä karsivat ennakkotehtävät, olisi riittävästi aikaa tehtävien arviointiin. Hakijoiden ohjeistus yleisen korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon ilmoittamisesta on tehtävä selkeäksi, jotta erityisesti aikuiskoulutushaussa hakija ymmärtää ilmoituksen merkityksen mm. AHOT-toimien kannalta. Sähköisen järjestelmään pitää voida linkittää tai vähintään lisätä tieto hakukohteessa käytettävistä lisälomakkeista. Tällöin lisälomakkeita ei tarvitsisi rinnastaa ennakkotehtävään ja riski niiden täyttämättä jättämisestä ja sen seuraamuksista pienenee merkittävästi. Kohtaan 7.2.1.4. Sijoittelu Sijoittelu on monivaiheinen tapahtuma, joka mahdollistaa suuren kysymystulvan tulosta odottavilta hakijoilta. Sijoitteluun on hyvä saada selkeät ajankohdat, niin että hakijoilla on ennakkoon tulosten julkaisupäivämäärät tiedossa.
4(8) Opiskelijan mahdollisuus ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä lukukautena / lukuvuotena aiheuttaa koulutukselle usein hankaluuksia poissaololta palaavien osalta. Aloitusryhmät saattavat olla jopa kymmeniä suurempi kuin aloituspaikat. Poissaolomahdollisuuden poistamista ensimmäisen lukuvuoden aikana tulee vakavasti harkita. Kohtaan 7.2.2. Erillishaut Hakulomakepalvelun käyttömahdollisuus erillishauissa hyvä. Kohtaan 7.4.1. Operatiiviset tietokannat Hakujärjestelmästä tarvitaan demo-versio opinto-ohjaajien käyttöön. Tiukasta aikataulusta johtuen demo-versio voidaan kuitenkin siirtää jatkokehitysprojektin optioksi, eikä sitä ole välttämätöntä toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeä saada mukaan käyttöönoton yhteydessä, jotta varmistettaisiin mahdollisimman hyvin onnistuva ensimmäinen käyttö keväällä 2013 ensivaikutelman voi saada ainoastaan kerran! Kohtaan 7.4.2. Modulaarinen valintapalvelu KSHJ sisältää valintapalvelun, joka tukee erilaisia valintaperusteiden perusteella laskettavia (mahdollisesti vaiheittaisia) laskutapoja. Palvelussa voidaan toteuttaa hakukohdekohtaiset valinta-ajot. Kuinka yksilöllisiä valintaperusteita pitäisi hakukohdekohtaisesti voida määritellä? On esitettävä erilaisten kiintiöiden ja/tai rinnakkaisten hakujonojen yms. käyttömahdollisuus mieluiten ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Korkeakoulujen omien asiantuntijoiden tulee pystyä mallintamaan omat valintaperusteensa sähköiseen muotoon valintapalvelun avulla. Valintapalvelu asettaa hakijat keskinäiseen järjestykseen käyttäen siihen ennalta määriteltyjä ehtoja ja laskennallisuuksia. Hakijat voivat sijoittua hakukohteiden sisällä valintatapoihin liittyviin valintajonoihin, kuten esimerkiksi aiempien opintosuoritusten arvosanojen perusteella valittavat tai valintakoemenestyksen perusteella valittavat hakijat. Valintajonon tulisi voida määrittyä myös sen perusteella, että hakija haluaa priorisoida hakukohteen sisällä tarjottavia opintopolun määriteltyjä osia (esim. pääainekokonaisuuksia, tai tietyn säädöksissä mainitun kelpoisuuden edellyttämiä moduuleja tms.). Tästä muodostuisi instrumentti, jolla korkeakoulu voi ohjata tulevan koulutusvastuunsa määrällistä toteutumista tulevia entistä laajempia hakukohteita yksityiskohtaisemmalla tasolla Valintapalvelun tulisi ohjata valintoja siten, että hakukohteeseen hyväksytty ja sieltä opintopaikkansa saava opiskelija voi mahdollisimman hyvin tehdä sellaisia opintopolkuvalintoja (pääainevalintoja tms.), joita opiskelija pitää omalta kannaltaan tärkeinä ja kriittisinä hakukohteensa valinnassa. Muussa tapauksessa häntä ei valita tähän hakukohteeseen, jolloin nuo kriittiset vaatimukset voivat paremmin toteutua hakutoivejärjestyksessä seuraavien hakukohdetoiveiden myötä. Tällä tavalla
5(8) varmistetaan opiskelijan oikeusturvaa ja oman tahdon toteutuminen (ei joudu hakukohteeseen, jossa ei kuitenkaan voi toteuttaa opintoja riittävän hyvin omien valintojensa pohjalta) Valintapalvelun tulisi vastata erityisesti velvoittavien koulutusvastuiden (huoltovarmuusnäkökohta) toteutumisesta Tämä voi tapahtua siten, että korkeakoulu voi määritellä hakukohteeseen kiintiöitettyjä hakujonoja, joihin sijoittumisen määrittää hakijan ilmaisema toive voida opiskella hakukohteen sisällä tiettyjä opintopolun osia (esim. pääainekokonaisuuksia, tai tietyn säädöksissä mainitun kelpoisuuden edellyttämiä moduuleja tms.). Edellä kuvattu hakijan toive tulee siis määrittämään jonon/kiintiön, minkä kautta hakijan hyväksyminen kyseiseen hakukohteeseen tullaan tekemään. Saman hakukohteen ilman edellä esitettyä toivetta, tulisi voida olla hakijan toinen hakutoive, jonka hän voisi vapaasti sijoittaa omaan hakukohteiden keskinäiseen mieluisuusjärjestykseen. Näitä toiveita, ja niiden kautta määräytyviä erillisiä kiintiöitettyjä hakujonoja korkeakoulu voisi määritellä hakukohteeseen enintään määrän, joiden käyttöä KSHJ tukee (esim. 2 4; tulee kuitenkin arvioida huolellisemmin). Tämä menettely helpottaa myös korkeakoulujen opetuksen toteutuksen suunnittelua ja ennakointia. Kohtaan 7.4.3.2 Sijoittelu Varasijavalinnat: niissä hakukohteissa, joiden sisällä opiskelijavalinnat tehdään alan erityisluonteen ja koulutuksen toimivuuden vuoksi ammatillisiin suuntautumisiin, instrumentteihin tai erikoistumisiin, tulee järjestelmätasolla varasijavalinnat voida tehdä siten, että varasijaisuus kohdentuu kyseiseen suuntautumiseen, instrumenttiin tai erikoistumiseen. Tämä edellyttää joko sitä, että hakukohde on jaettavissa useampaan alahakukohteeseen (omat hakukoodit) tai sitä, että hakukohteeseen valitun hakijan tullessa valituksi ylempään hakutoiveeseen, varasijajärjestelmä lukittuu ja varasijalta valinta kohdennetaan manuaalisti oikeaan suuntautumiseen, instrumenttiin tai erikoistumiseen. Kohtaan 7.4.6. Kiintiöt On hyvä, että korkeakoulut saavat itse päättää kiintiömahdollisuudesta ja niiden jakamisesta aloituspaikkoihin nähden. On huomioitava, että eri tutkinnoista riippuen kiintiöiden kautta saattaa tulla myös heikkoja hakijoita. Tällöin erilaisten kiintiöiden käyttäminen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Hakijan oikeusturvan kannalta selkeät kiintiöt ovat kuitenkin tärkeä asia. Kohdassa 7.4.6. esitetty ei saa rajata edellä esitettyä jonojen/kiintiöiden muodostamista. Metropolian kannanottoja haku- ja valintaprosessista Edellisten järjestelmä- ja toimintatapojen kommentoinnin lisäksi Metropolia haluaa nostaa esille seuraavia seikkoja: on hyvä, että opiskelijavalinnan kehittämissuunnitelmissa on suunta käytäntöjen yhdenmukaistamiseen ja sitä kautta hakijaystävälliseen näkökulmaan. Hakijaystävällinen näkökulma näkyy esimerkiksi suunnitelmissa yhdistää nykyiset erilliset haku- ja valintajärjestelmät, laatia yhteinen yhteishaun hakulomake sekä toteuttaa yhden luukun yleinen palvelupiste.
6(8) Metropolian esittämä lähipalvelumalli konkretisoi sitä, mihin hakija on hakemassa ja hakija saa näin yksilöllisempää ja erityisasiantuntevaa palvelua ja tiedotusta kuin valtakunnan tason hakutoimistossa. Metropoliassa on koulutuksia, joita ei ole edustettuna muissa AMK:issa lainkaan. ns. pakkohaku tulee poistaa, jolloin motivoitumattomat hakijat eivät kuormita valintaprosessia. siirto-opiskelija-käsitteet tulee yhtenäistää korkeakouluissa ammattikorkeakouluissa siirto-opiskelija vie opiskeluoikeuden mukanaan uuteen ohjelmaan, kun taas yliopistopuolella siirtyminen esim. uuteen pääaineeseen antaa uuden opiskeluoikeuden siirto-opiskelijoiden opinto-oikeuskäytännöt on syytä yhdenmukaistaa. Opintooikeuden tulisi siirtyä opiskelijan mukana. Tällä saadaan poislähtijöiden määrää mahdollisesti vähennettyä. yhden korkeakoulupaikan säännös rajoittaa nykyisellään opiskelijaa vastaanottamasta rajoituksen piirissä olevan uuden korkeakoulupaikan vain yhden lukukauden ajan. Näin ollen ns. hyvät hakijat voivat hakea ja saada kaksi kertaa vuodessa korkeakoulupaikan, joka on pois huonommin valinnoissa menestyneeltä, ehkä motivoituneemmalta hakijalta. Osa korkeakoulujen hauista ei kuulu em. säädöksen piiriin, mikä mahdollistaa vielä edellisten lisäksi hakijaa niin halutessa ottamaan paikkoja vastaan harrastusmielessä myös muista yhteishaun ulkopuolista kohteista. Voidaanko yhden korkeakoulupaikan säännöstä kiristämällä luopua esimerkiksi suunnitelluista uusien ylioppilaiden kiintiöstä? myös täydennys- ja lisähaut olisi hyvä ottaa periaatteelliseen käsittelyyn miksi järjestää paljon resursseja vieviä jälkihakuja kohteisiin, jotka eivät yhteishakuaikana vedä. Raportissa sivulla 27 on maininta, että lisähaku toteutetaan aina korkeakoulukohtaisena erillishakuna, eikä se näin ollen kuulu yhden korkeakoulupaikan säännöksen piiriin. Merkitseekö edellinen siis sitä, että yhteishaussa paikan vastaanottanut voi vielä hakeutua lisähaun kautta avoimille paikoille ja ottaa vähemmän hakijoita kiinnostavasta kohteesta varapaikan vastaan? On hyvä, että korkeakoulu voi päättää osallistuuko täydennyshakuun. koulutusalaluokituksen yhdenmukaistaminen on tärkeää niin, että sama luokitus on sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Luokituksen tulee olla informatiivinen kummankin korkeakoulun näkökulmasta. valintakoepäivien koordinointi on tärkeää ja kannatettavaa. On kuitenkin tärkeä huomioida, mihin koulutukseen tai ryhmään valintakoe on riittävän validi niin, että oikeat, motivoituneet opiskelijat tulevat valituksi. on hyvä yhdenmukaistaa valinnan tulosten julkistamisaikoja. on voitava käyttää ensisijaisuuspisteitä. on hyvä, että alle 3-vuotisen ammatillisen tutkinnon alakohtaisuus poistuisi valintakriteereistä. Alakohtainen korkeakoulukelpoisuus on ristiriidassa mm. siinä, että ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinto antavat yleisen hakukelpoisuuden, mutta kaksivuotinen ammattikoulussa suoritettu koulutus vain alakohtaisen kelpoisuuden suunnitelman mukaan opinto-ohjausta lisätään ja käynnistetään määräaikainen opinto-ohjaajakoulutuksen laajennusohjelma. Tässä yhteydessä on huomioitava, että ohjauksen sekä opinto-ohjaajien tarve on myös korkeakoulusektorilla, ei vain lukioissa tai ammatillisella toisella asteella. jatkossa hakukelpoinen on vain ylioppilas miten lukion keskiarvo huomioidaan, huomioidaanko ollenkaan?
7(8) korkeakoulukelpoisuuden määrittelyn yhdenmukaistaminen ja saaminen yksiselitteiseksi on tarpeellinen. Pitää myös kysyä, onko hakukelpoisuuden määritelmän tiukentaminen tarkoituksenmukaista ja AHOT-periaatteiden mukaista? poikkeavat toiminnot: valintaperusteet, yleinen hakukelpoisuus, määräajat. Jos korkeakoulu ei noudata ohjeistuksia, vastaa se itse kustannuksista. Tuleeko tästä rajoittava tekijä erityisaloilla, joissa saattaa olla poikkeavia tarpeita? Metropolian kulttuurialan erityiset kannanotot Esiselvityksen perusteella uusi korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä mahdollistaa nykyistä joustavamman ja sujuvamman hakuprosessin eri toimijoiden kannalta. Kulttuurialan opiskelijavalintojen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hakujärjestelmä mahdollistaa eriytyneet hakukoodit hakukohteen (kuten koulutusohjelman) sisällä myös muuten kuin virallisten suuntautumisvaihtoehtojen mukaan. Kulttuurialalla on useita sellaisia koulutuksia, joissa tieto hakijoiden suuntautumisesta hakukohteen (koulutusohjelman tai suuntautumisvaihtoehdon) sisällä on välttämätöntä. Musiikin koulutus on tästä selkeä esimerkki. Hakujärjestelmän tulisi mahdollistaa eri instrumentin soittajien erittely: koulutuksen järjestämisen kannalta täytyy voida erotella toisistaan hakuprosessissa esimerkiksi pop/jazzmusiikin koulutukseen hakevista laulajat, saksofonistit, rumpalit jne. Nykyjärjestelmä, joka ei mahdollista tällaista eriytynyttä hakua, aiheuttaa korkeakoulussa paljon ylimääräistä työtä ja valintakokeiden pisteytykseen liittyviä ongelmia ja tämä käytäntö on myös hakijoiden kannalta hämmentävä. hakukohdekohtaisten lisätietojen kysymisen suoraan hakujärjestelmässä, jotta korkeakoulun omia, erillisiä lisätietolomakkeita ei enää tarvittaisi. Usean lomakkeen täyttäminen on hakijan kannalta hankalaa, ja saattaa jopa johtaa haun epäonnistumiseen (jos hakija on esim. täyttänyt vain korkeakoulun lisätietolomakkeen muttei lainkaan varsinaista yhteishakulomaketta). Metropolian tieto- ja viestintäteknologian koulutusklusterin erityiset kannanotot integraatio korkeakoulusektorin järjestelmien SADE, Raketti kanssa tärkeää miten järjestelmässä varmistetaan se, että uuteen hakukohderakenteeseen siirryttäessä hakujärjestelmä näyttää eri hakukohteiden mahdollistamat tutkintoohjelmat korkeakouluittain? Ellei tätä ole varmistettu, voivat suuret, monia vaihtoehtoisia opintopolkuja mahdollistavat korkeakoulut olla eriarvoisessa asemassa pieniin, kapea-alaisiin verrattuna projektin aikataulu kriittinen ja sidoksissa myös uuteen koulutusrakenteeseen siirtymisen kanssa englanninkieliset hakulomakkeet on varmaankin huomioitu, vaikka ei erikseen mainittu kiintiöt; raportissa puhuttiin hakijoiden korkeakoulutaustaan perustuvista kiintiöistä, jotka perustuvat lainsäädäntöön. Varmistettava, mahdollistaako tämä suppeiden erikoisalojen kiintiöinnin hakukohteiden sisällä. yhteinen hakujärjestelmä ja siihen liitetty koulutustarjontajärjestelmä voi muodostua hakijalle ensisijaiseksi opintopaikan hakukanavaksi. Siksi
8(8) hakujärjestelmän tulisi pitää sisällään huomattavan paljon koulutuksen sisältöinformaatiota ja korkeakoulun omalle viestinnälle - näkyvyydelle, profiloitumiselle ja oman www-informaation ylläpidolle on haasteita Kansainvälinen vertailtavuus ja tietyt samat tutkinnot amk:ssa ja yliopistoissa mahdollistavat ulkomaisten hakijoiden saamisen sekä suomalaisten opiskelijoiden vaihtoopinnot Suomessa ja lisäävät koulutusvientiä. Uusi malli ja hakujärjestelmä edellyttävät markkinointia ja tiedottamista huomattavasti enemmän kuin nyt. Tarjontarekisteriin tulee sisältyä monia eri tapoja esitellä koulutusta; esimerkiksi standardoitu koulutuksen kuvaus, karttatietoa, linkit korkeakoulujen sivuille, työmarkkinatietoa, haastatteluja ja hakukone. Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden huomiointi Sähköisen hakujärjestelmän tulisi mahdollistaa tiedonkeruu erilaisista hakijaryhmistä ja hakijoiden taustatiedoista Maahanmuuttajien kohdalla tämä tarkoittaa mm. tietoa nykyisestä ja mahdollisesta aikaisemmasta kansalaisuudesta (saako tätä kysyä, tietosuojan mukaan?), äidinkieltä, syntymämaata, aikaisempaa koulutusta yksilöidysti. Koska opiskelijavalintauudistuksen yhtenä kehittämislinjana on hakijoiden jakaminen valintaryhmiin sen perusteella, hakeeko hakija suorittamaan ensimmäistä tutkintoaan vai ei, on todennäköistä, että tämä huomioidaan hakujärjestelmässä. Hakulomakkeissa tulisi olla mahdollisuus kysyä maahanmuuttajien valmentavien opintojen suorittamista (oletuksella, että valintaperusteisiin tulee ammattikorkeakouluasolla tai ARENEn suosituksen kautta mahdollisuus antaa pisteitä hyväksytysti suoritetuista em. opinnoista). Yhteenvetona voi todeta, että haku- ja valintajärjestelmän uudistus on tervetullut ja tarpeellinen uudistus, jonka toteutukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu haluaa aktiivisesti osallistua ja vaikuttaa. Helsingissä 30. toukokuuta 2011 Riitta Konkola rehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu