HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS
TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma, jonka HUS:n hallitus on hyväksynyt 29.3.2004 ja vastaava Lastenlinnan suunnitelma on hyväksytty 31.3.2005. Tämän jälkeen on aloitettu yleissuunnitelmassa esitetty Lastenklinikan leikkaus- ja teho-osastojen uudisrakennushanke. Kiinteistön tilanne on muuttunut mm. toistuvien kosteusvahinkojen ja siitä seuraavan korjausrakentamisen sekä sairaalabakteeriinfektioiden takia ja lisäksi on tullut toiminnallisia muutoksia. Edellä mainituista syistä Lastenklinikan yleissuunnitelma on päätetty päivittää. Yleissuunnitelman valmistelua varten perustetun työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus Lastenklinikan toiminnoista ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana vuonna 2013. Työryhmän ehdotukset ulottuvat kuitenkin eräiltä osin vuoteen 2016 asti, koska työryhmä esittää vastasyntyneiden teho-osasto-hankkeen suunnittelun aloittamista vuonna 2010, jolloin tilat olisivat käytettävissä 2014-2015 ja vapautuvaan tilaan suunnitellaan lastenneurologista ja kliinisneurofysiologista toimintaa. Yleissuunnitelmassa Lastenklinikalla olevaa toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä tarkastellaan sekä HUStasoisen sekä HYKS- tasoisen kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus- ja muita rakennushankkeita sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan kliinisen toiminnan, opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaalassa toimivien liikelaitosten ja muiden tukipalvelujen tarpeet. Koska kyseessä on lasten sairaala niin tilojen suunnittelussa täyttyy ottaa huomioon myös vanhempien sekä koulun tilatarpeet. Yleissuunnitelma sisältää toiminnallisen kuvauksen ja toimintaa koskevien perustelujen lisäksi Lastenklinikan alustavan rakennushankeohjelman kustannusarvioineen, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivittänyt työryhmä arvioi Lastenklinikan kiinteistön nykyisellään vanhentuneeksi erikoissairaanhoidon laatuvaatimuksia ajatellen. Toiminnan muutoksista ja potilasmäärien kasvusta johtuen ahtaus kiinteistössä on suuri ongelma, joka vaikeuttaa hoitoprosessien kehittämistä ja mm. vanhempien osallistumista hoitoon. Ahtauden vaikutukset asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön viihtyvyyteen ovat merkittäviä. Lastenklinikan kiinteistön käyttöä tulee tarkastella myös infektioturvallisuuden, palo- ja muihin onnettomuustilanteisiin liittyvän turvallisuuden sekä yleisen toimintavarmuuden perusteella. On ilmeistä, että kaikki Lastenklinikassa nykyisin sijaitsevat toiminnot eivät voi säilyä kiinteistössä. Hankeohjelmassa esitetään työryhmän ehdotus keskeisistä rakennushankkeista, joiden kustannusarviot Lastenklinikalla vuosina 2011-2016 ovat yhteensä 21,5 milj. euroa. Lisäksi Naistenklinikalle esitettävän vastasyntyneiden teho-osaston rakentamisen ja samanaikaisesti peruskorjattavan L-osan alustava kustannusarvio on 36 milj. euroa. Ehdotuksessa on otettu huomioon se, että leikkaus- ja anestesiaosasto sekä teho-osasto (K9) muuttavat 2010 uusiin tiloihin lisärakennukseen. Ensimmäisenä on B-kaaren katon korjaus leikkaus-anestesiaosaston siirryttyä pois katon alapuolisista tiloista. Tiloihin sijoitetaan päiväkirurgiaa sekä 7- paikkainen päiväsairaala, osasto K10 avotoimintaa ja vanhempaintilat sekä KNF-yksikkö akuuttineurologian siirtyessä A-siiven 4. kerrokseen. K10 sytostaattiosastolle (12 ss) peruskorjataan tilat teho-osasto K9:ltä vapautuvaan tilaan, D-siipi 4. Poliklinikalla sekä sen yhteydessä olevalta päiväkirurgialta vapautuvassa tilassa tehdään tilajärjestelyjä ja niiden aiheuttamia muutostöitä. Tiloihin esitetään 8-paikkaista seurantayksikköä. Muutostöiden yhteydessä suurennetaan ensihoitohuonetta ja sen viereen rakennetaan tilat TT-laitetta varten. Koulu suunnitellaan sijoitettavaksi G-taloon. Leikki- ja vapaa-ajan osasto ja vanhempien tiloja sijoitetaan nykyisen koulun ja leikkiosaston tiloihin. Vastasyntyneiden teho-osasto K7 siirryttyä Naistenklinikalle esitetään korjattavaksi A-siiven katto sekä sen alapuoliset tilat, johon tulee epilepsiaosasto L11, lasten ja aikuisten video-eeg, epilepsiavastaanotto vuonna 2015-2016. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...5 2 LASTENKLINIKAN NYKYINEN TOIMINTA...6 2.1 Pediatrian klinikkaryhmä...7 2.2 Lastenkirurgian klinikkaryhmä...10 2.3 Poliklinikan toiminta...13 2.4 Muu Lastenklinikan kliininen toiminta... 16 2.5 Opetus ja tutkimus Lastenklinikalla...17 2.6 Tukipalvelut...18 2.6.1 Liikelaitokset...18 2.6.2 Muut tukipalvelut...19 3 LASTENKLINIKAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ VUONNA 2013...21 3.1 Pediatrian klinikkaryhmä...22 3.1.1 Lastenklinikan lastenpäivystyksen seurantayksikkö...22 3.1.2 Päivystyksen ensihoitohuone...23 3.1.3 Hemodialyysiyksikkö osasto K3 yhteyteen...23 3.1.4 Sytostaattiosasto ja onkologian avotoimintaa vapautuviin K9 ja leikkausosaston tiloihin...24 3.1.5 Lastenklinikan päiväsairaala...26 3.1.6 Uusi vastasyntyneiden teho-osast...26 3.2 Lastenkirurgian klinikkaryhmä...28 3.2.1.Palvelykysynnän muutokset, valtakunnallinen keskittäminen ja alueellisen työnjaon muutokset...28 3.2.1.1 Raskaiden ja keskiraskaiden hoitojen keskittäminen...28 3.2.1.2 Husuke ja neurokirurgia...28 3.2.1.3 Vaikeat vammat...29 3.2.1.4 Päivystysanestesiat...29 3.2.2 Leikkausosasto...29 3.2.3 Teho-osasto...29 3.2.4. Päiväkirurgian yksikkö...30 3.2.5 Vuodeosastot...31 3.2.6 Kirurginen poliklinikka...31 3.2.7 Hoitoteknologian kehitys ja prosessien kehit...32 3.3 Lastenneurologia...33 3.4 Opetus ja tutkimus...35 3.5 Sairaalakoulu...36 4 HENKILÖSTÖRESURSSIT...37 5 ESITETTÄVÄT PERUSKORJAUS- JA MUUT RAKENNUSHANKKEET...38 6 KOKONAISTILANNE YLEISSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN JÄLKEEN...43 3
4
1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma, jonka HUS:n hallitus on hyväksynyt 29.3.2004 ja vastaava Lastenlinnan suunnitelma on hyväksytty 31.3.2005. Tämän jälkeen on aloitettu yleissuunnitelmassa esitetty Lastenklinikan leikkaus- ja tehoosastojen uudisrakennushanke, joka toteutetaan pienempänä kuin yleissuunnitelmassa on esitetty. Kiinteistön tilanne on muuttunut mm. toistuvien kosteusvahinkojen ja siitä seuraavan korjausrakentamisen sekä sairaalabakteeri-infektioiden takia. Llisäksi on tullut toiminnallisia muutoksia. Näistä syistä yleissuunnitelma on päätetty päivittää. Naisten ja lastentautien tulosyksikön johtaja teki päätöksen työryhmän nimeämisestä 23.5.2008 ( liite 1). Lastenklinikan toimintojen ja tilatarpeiden sekä kiinteistön peruskorjauksen ja muun mahdollisen rakennustyön pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteensovittamista varten on HUS:n konsernihallinnon, HUS-Tilakeskuksen sekä Naisten ja lastentautien tulosyksikön yhteistyönä toteutettu selvitys- ja suunnitteluhanke. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus Lastenklinikan toiminnoista ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana vuonna 2013. Työryhmän ehdotukset ulottuvat kuitenkin eräiltä osin vuoteen 2016 asti, koska työryhmä esittää vastasyntyneiden teho-osastohankkeen suunnittelun aloittamista vuonna 2010, jolloin tilat olisivat käytettävissä 2014-2015 ja vapautuvaan tilaan suunnitellaan lastenneurologista ja kliinisneurofysiologista toimintaa. Yleissuunnitelmassa Lastenklinikalla olevaa toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä tarkastellaan sekä HUS-tasoisen sekä HYKS- tasoisen kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus- ja muita rakennushankkeita sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan kliinisen toiminnan, opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaalassa toimivien liikelaitosten ja muiden tukipalvelujen tarpeet. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen HUS:n strategiset tavoitteet, sairaalan kehittämistavoitteet ja ennakoidut palvelukysynnän muutokset. Esitettävät tilasuunnitelmat perustuvat uudistuviin tutkimus- ja hoitoprosesseihin ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja potilasmääräarvioilla. Tavoitteena on ollut laatia aikataulu- ja rahoitusmahdollisuudet huomioon ottava, toteutuskelpoinen tilasuunnitelma, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Yleissuunnitelma sisältää toiminnallisen kuvauksen ja toimintaa koskevien perustelujen lisäksi alustavan sairaalan rakennushankeohjelman. Esitettävässä hankeohjelmassa on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella sairaalakiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen. Lisäksi kuvataan, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin rakennushankkein mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. HUS-strategian mukaisesti kuntayhtymässä tehtävät investoinnit perustuvat sairaalakapasiteetin tehokkaalle käytölle. Tämä edellyttää, että tulosalue- ja sairaalakohtaisesti on olemassa tieto siitä, mitä toiminta pitkällä aikavälillä edellyttää sairaalarakennuksilta ja niiden laitekannalta ja miten rakennetun kapasiteetin käyttöä mahdollisesti voidaan tehostaa. Sairaaloiden yleissuunnitelmat ohjaavat investointien kohdentamista ja siten myös strategian läpivientiä. 5
Lasten ja nuorten klinikkaryhmien tehtävänä on tarjota Helsingin alueella lasten perustason erikoissairaanhoito sekä erikoissairaanhoidon erityistason sairaanhoito koko HUS-alueella. Lisäksi ne vastaavat valtakunnallisesti keskitettyjen vaativien potilasryhmien hoidosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan HUS:n jäsenkunnissa alle 15-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2008 alun tasosta vuoteen 2015 mennessä 2,0 %:lla (5.300 lasta ja nuorta) ja vuoteen 2030 mennessä 5,7 %:lla (14.600). Koko maassa vastaavat ennusteet ovat 0,4 % ja 1,8 %. 2 LASTENKLINIKAN NYKYINEN TOIMINTA Lastenklinikalla on pediatrian, lastenkirurgian, laajan poliklinikkatoiminnan sekä opetustoiminnan lisäksi kuvantamisen ja laboratoriodiagnostiikan yksiköt sekä muut tarvittavat tukipalvelujen yksiköt. Lasten päivystyspoliklikka on paitsi erikoissairaanhoidon päivystyspiste, ainoa julkisen terveydenhuollon lasten päivystyspiste Helsingissä klo 22-08.00 välisenä aikana. Lastenklinikan kiinteistössä lastentautien vastuualueella on nykyisin virallisia sairaansijoja 113, tehovalvontapaikkoja 31 ja tehohoitopaikkoja 14, lisäksi 11 päiväsairaalapaikkaa. Lastenkirurgian vastuualueella on virallisia sairaansijoja 45, tehovalvontapaikkoja 7 ja tehohoitopaikkoja 10 sekä muita hoito- ja seurantapaikkoja 15. Toimintaluvut 2008 Lastenklinikan kiinteistö Pediatria Lastenkirurgia Hoitopäivät 20 679 13296 - joista tehohoitopv 3 467 2102 - joista tehovalvontapäiviä 7 202 990 Hoitojaksot 6 591 4145 Avohoitokäynnit 35 759 12615 - joista päivystys 11 118 5904+478(kpv) Terveyskeskuspäivystys 22 760 Leikkaus- ja anestesia- toimenpiteet 6692 - leikkaustoimenpiteet 5460 - - joista päivystys 2050 - päiväkirurgia 1374 - anestesiatoimenpiteet 1447 Pediatrian avohoitokäyntien päivystysluku sisältää kaikkien erikoisalojen päivystyskäynnit, kirurgisten potilaiden osuus v. 2007 päivystyskäynneistä oli 28%. Hoitopäivä- ja hoitojaksotiedot on otettu oh-raportista, avohoitokäynnit Jotista ja leikkausosaston toimenpiteet Powerplaysta 6
2.1 Pediatrian klinikkaryhmä Yleiskuvaus Lastentautien vastuualueella hoidetaan 16 pediatrisen erityisosaamisalueen potilaita. Usealla erityisosaamisalueella sairauden hoito on joko kokonaan tai suurilta osin valtakunnallisesti keskitetty Lastenklinikkaan. Lisäksi tehdään valikoiduille potilasryhmille korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, naistentautien, perinnöllisyyslääketieteen ja hammassairauksien tutkimuksia. Lasten sairauksien pediatrian vastuualue vastaa ainoana lastensairaalana helsinkiläislasten sairaanhoidosta, muun HUS-alueen lasten erityistason hoidosta sovitun työnjaon puitteissa sekä valtakunnallisesti vaikeasti sydänsairaiden lasten diagnostiikasta ja hoidosta, lasten dialyysihoidosta, elinsiirtopotilaiden ja vaikeasti syöpäsairaiden lasten hoidosta sekä yhdessä kirurgian vastuualueen kanssa lasten elinsiirto- ja sydänleikkauksista. Vastuualueella koulutetaan lisäksi yhtenä suurimmista erikoisaloista eri ammattiryhmien opiskelijoita sekä tehdään tieteellistä tutkimustyötä. Osasto K1 infektio-osasto Osasto toimii Lastenklinikan infektio- ja päivystysosastona. Valtaosa potilaista sairastaa akuutteja infektiotauteja: hengenahdistusta aiheuttavia hengitystieinfektioita, suonensisäistä nesteytystä vaativia suolistotulehduksia sekä sairaalahoitoa vaativia bakteeritulehduksia, sekä hankalia tartuntatauteja, kuten TBC ja HIV, joiden osuus on lisääntymässä. Huomattavalla osalla potilaista on infektion lisäksi jokin vakava perussairaus, kuten syöpä, sydänvika, aineenvaihduntatauti tai neurologinen sairaus. Osastolla on 14 sairaansijaa sekä 2 tehovalvontapaikkaa. Hoitopäiviä vuonna 2008 oli 3014 ja tehovalvontapäiviä oli 508. Hoitojaksoja vuonna 2008 oli 1411 ja tehovalvontajaksoja 231. Keskimääräinen hoitoaika sairaansijoilla oli 2,1 vrk ja tehovalvontapaikoilla 2,2 vrk. Osasto K2 lastentautien osasto Osasto on Lastenklinikan tutkimus- ja hoito-osasto sisätautiongelmista kärsiville lapsille. Tärkeimpiä potilasryhmiä ovat diabeetikot ja muut endokrinologiset potilaat, suolistosairauksia potevat potilaat, reumapotilaat ja vaikeassa nestetasapainotilanteessa olevat anorektikot. Osasto toimii myös tukiosastona päivystyspotilaita varten, ja osastolla hoidetaan astmaatikkoja, kouristelevia ja neurologista selvitystä vaativia potilaita ja myrkytyspotilaita. Osasto muutti uusittuihin tiloihin C-siiven 3. kerroksen tammikuussa 2007. Osastolla on 10 sairaansijaa. Hoitopäiviä vuonna 2008 oli 2335, hoitojaksoja 886 ja keskimääräinen hoitoaika 2,6 vrk. Osastolla on myös 3-paikkainen päiväsairaalayksikkö, jossa hoidetaan keskimäärin 5 potilasta päivässä. Päiväsairaalassa hoidettiin 987 potilasta, joista suurimman ryhmän muodostivat reumaa ja kroonista inflammatorista suolistosairautta sairastavat potilaskäynnit. 7
Osasto K3 munuais- ja elinsiirto-osasto Osastolla on valtakunnallinen vastuu lasten elinsiirtotoiminnasta. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan vaikeita maksa- ja munuaissairauksia potevia lapsia sekä elinsiirtopotilaita. Sydän-, sydänkeuhko-, maksa-, suoli- ja munuaissiirtoja tehdään lapsille vuosittain noin 25 kpl. Maksa- ja munuaispotilaiden leikkausta edeltävä hoito sekä kaikkien elinsiirtopotilaiden siirron jälkeinen hoito tapahtuu osastolla K3. Seurannassa on yli 350 uuden elimen saanutta lasta. Osastolla annetaan lisäksi peritoneaali- ja hemodialyysi ja plasmafereesihoitoja munuaissairaille lapsille. Osastolla on 7 sairaansijaa ja 3 tehovalvontapaikkaa. Hoitopäiviä vuonna 2008 oli 1440 ja tehovalvontapäiviä oli 697. Hoitojaksoja vuonna 2008 oli 667 ja tehovalvontajaksoja 187. Keskimääräinen hoitoaika sairaansijoilla oli 2,4 vrk ja tehovalvontapaikoilla 3,7 vrk. Dialyysi-, plasmanvaihto- ja MARS-hoitopäivät osastolla K3 2003 2004 2005 2006 2007 2008 PD-potilaat kpl (hoitopv) 24 (570) 15 (334) 16 (280) 17 (273) 18 (306) 15 (201) HD-potilaat kpl (hoitoa) 10 (216) 14 (450) 11(410) 10 (147) 11 (66) 8 (111) Plasmanvaihtopot kpl(hoitoa) 4 (32) 2 (7) 7(141) 7 (164) 7 (89) 7 (66) MARS-hoito pot kpl(hoitoa) 1 (3) 1 (15) 2 (3) 2 (16) 2 (5) 1(4) Elinsiirtokanslia Osaston K3 vastuulla toimii elinsiirtokanslia, josta johdetaan lasten transplantaatiotoimintaa valtakunnallisesti, ja jossa koulutetaan peritonaalidialyysi potilaiden perheitä. Poliklinikka-käyntejä oli 647 vuonna 2008. Osasto K4 sydänosasto Vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen tutkimus, hoito ja seuranta on keskitetty Lastenklinikalle. Osastolla hoidetaan nopeasti kotiutuvia sydäntutkimusyksikössä tehdyissä sydänkatetrointitutkimuksissa ja toimenpiteissä olleita potilaita, jotka lukumäärältään muodostavat suurimman osan potilaista. Tämän lisäksi osastolla on hoidossa vaikeahoitoisia ja pitkäaikaista hoitoa vaativia potilaita, mm. sydämensiirtoa odottavia potilaita tai potilaita, joilla on yksikammioinen sydän, jotka ovat pitkiäkin aikoja tehotarkkailussa. Sydänleikkauksen jälkeen potilaat siirtyvät teho-osastolta sydänosastolle K4 jatkohoitoon. Osastolla on 10 sairaansijaa ja 5 tehovalvontapaikkaa. Hoitopäiviä vuonna 2008 oli 2893 ja tehovalvontapäiviä oli 1107. Hoitojaksoja vuonna 2008 oli 1144 ja tehovalvontajaksoja 341. Keskimääräinen hoitoaika sairaansijoilla oli 2,5 vrk ja tehovalvontapaikoilla 3,3 vrk. Sydäntutkimusyksikkö Diagnostiset sydänkatetroinnit, katetritoimenpiteet (mm. ASD:n sulku, läppäahtaumien pallolaajennus jne.) sekä rytmihäiriöiden invasiivinen diagnostiikka ja katetriablaatiohoito on valtakunnallisesti keskitetty Lastenklinikan sydäntutkimusyksikköön. Tämän lisäksi sydäntutkimusyksikössä toimii ajanvarausvastaanotto sekä fetaalikardiologinen vastaanotto. 8
Vuonna 2008 katetrointilaboratoriossa hoidettiin 530 potilasta. Potilaskäyntejä oli vuonna 2008 yhteensä 3152 ja näistä poliklinikkakäyntejä oli 2364 Osasto K7 vastasyntyneiden teho-osasto Kolmasosa Suomen vastasyntyneiden tehohoidosta on keskitetty Lastenklinikalle. Vastasyntyneiden tehohoidon tarve on jatkuvasti lisääntynyt, mikä johtuu pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta sekä yhä sairaampien vastasyntyneiden selviytymisestä. Kaikkein epäkypsimpien, syntymäpainoltaan alle 1000-grammaisten keskosten lukumäärä sen sijaan ei ole merkittävästi kasvanut. Pikkukeskosia (alle 1 500 g) hoidetaan vuosittain n. 100. Vastasyntyneiden teho-osasto K7 tekee tiiviistä yhteistyötä Naistenklinikalla toimivan valvontayksikön N7, Kätilöopistolla sijaitsevan osasto LV37:n ja Jorvin sairaalassa sijaitsevan osasto L2 kanssa, jotka yhdessä muodostavat yhtenäisen vastasyntyneiden hoitoyksikön. Osastolla K7 oli 13 tehohoitopaikkaa ja 5 tehovalvontapaikkaa vuonna 2008. Vuonna 2008 osastolla K7 tehohoitopäiviä oli 3467 ja tehovalvontahoitopäiviä 986. Tehohoitojaksoja oli 618 ja tehovalvontajaksoja 434. Keskimääräinen hoitoaika tehohoitopaikalla oli 5,7 vrk ja tehovalvontahoitopaikalla 2,3 vrk. Osaston K7 yhteydessä on avovastaanotto, jossa oli käyntejä 362. Osasto K10 syöpä- ja veritautiosasto Huomattava osa vaikeiden syöpätautien hoidoista sekä suurin osa allogeenisistä kantasolusiirroista suoritetaan Lastenklinikan osastolla K10. Osastolla hoidetaan lasten leukemiaa ja kiinteitä syöpiä sairastavia lapsia. Uusia syöpäpotilaita diagnosoidaan vuosittain n. 40. Hoito muodostuu sytostaattilääkityksistä, kirurgisesta hoidosta, sädehoidosta ja kantasolusiirroista. Kantasolusiirtoja suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 37, joista allogeenisiä oli 21 ja autologisia 16. Osasto K10 toimii käytännössä tehovalvontaosastona. Osaston potilaista huomattava osa on vaikeahoitoisia ja pitkäaikaista hoitoa vaativia potilaita, mm. jättisolusalpaajahoidon tai kantasolusiirron jälkeen. Nämä potilaat ovat pitkiäkin aikoja tehotarkkailussa. Osastolla on 2 sairaansijaa ja 12 tehovalvontapaikkaa sekä 6 päiväsairaalapaikkaa. Vuonna 2008 tehovalvontapäiviä oli 3904 ja hoitopäiviä 328. Tehovalvontajaksoja oli 508 ja hoitojaksoja 164. Keskimääräinen hoitoaika tehovalvontapaikoilla oli 7,7 vrk ja sairaansijoilla oli 2,0 vrk. Osaston yhteydessä toimii toimenpideyksikkö ja heräämö neljänä päivänä viikossa. Yksikössä tehdään anestesiaa vaativat toimenpiteet, mm. luuydinpunktion, selkäydinnestepistot jne. K10 avovastaanotto ja päiväsairaala Osaston K10 yhteydessä toimii avohoitopotilaiden vastaanotto. Potilaskäyntejä oli 5090 ja kotikäyntejä oli 987 vuonna 2008. Samoissa tiloissa toimii päiväsairaala, jossa annetaan sytostaattihoitoja. Päiväsairaalaosaston hoitopäiviä oli 837 vuonna 9
2008. Avovastaanotto ja päiväsairaala toimivat potilasmääriin nähden liian pienissä tiloissa. Uuden sytostaattiyksikön tarve jatkossa on ilmeinen. Vuodeosaston tilaresurssien puutteen helpottamiseksi syöpäosastolla on lisätty avohoitopalveluja: Kotisairaanhoitajan potilaskäyntejä oli vuonna 2008 oli 987 eli keskimäärin 3 käyntiä/työpäivä. Osasto K10:n avohoitoyksikön yhteydessä toimii aktiivisesti osasto K10:n päiväsairaala (käyntejä n. 700-800/vuosi), jossa annetaan mm solunsalpaajahoitoja, suonensisäistä nestehoitoa ja erityistarkkailua vaativaa iv-lääkehoitoa. Näistä toimenpiteistä huolimatta joudutaan jatkuvasti osa potilaista hoitamaan muilla osastoille. Pediatrian osastojen kuormitusraportti vuodelta 2007 on liitetaulukossa 1. 2.2 Lastenkirurgian klinikkaryhmä Yleiskuvaus Toimintaa luonnehtii erilaisten toimenpiteiden suuri kirjo sekä potilaiden koon ja vaativuusasteen suuri vaihtelu. Klinikkaryhmässä hoidetaan 11 kirurgisen erikoisalan potilaita. Valikoiduille potilasryhmille tehdään lisäksi korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, naistentautien ja puhtaasti anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaan kuuluvia toimenpiteitä. Klinikkaryhmän toimipaikat ovat Lastenklinikka ja Jorvin lastenkirurgian poliklinikka. Se on ainoa lastenkirurginen yksikkö HYKS-sairaanhoitoalueella. Siellä hoidetaan perustason, erityistason ja vaativan erityistason potilaita mukaan lukien valtakunnallisesti lasten ja nuorten klinikkaryhmille keskitetyt potilasryhmät kuten imeväisikäisten sydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, elinsiirtokirurgia, lasten sappitieatresian hoito sekä skolioosin leikkaushoito. Käytännössä myös koko maan vaikeimmat suolisto- ja urogenitaali-ongelmat sekä luustodysplasiat on hoidettu lasten ja nuorten klinikkaryhmissä. Yksikkö vastaa Helsingin, Vantaan ja Keravan anestesiaa edellyttävästä lastenkirurgisesta päivystyksestä. Kirurgia jakautuu neljään sektoriin: yleislastenkirurgia, urologia, ortopedia ja traumatologia sekä sydän- ja elinsiirtokirurgia. Kaikissa kirurgisissa yksiköissä hoidetaan paljon harvinaisia synnynnäisiä vikoja. Tyypillisiä ovat myös potilaat, joilla on monen erikoisalan hoitoon kuuluvia synnynnäisiä poikkeavuuksia ja ongelmia. HYKS:n sisällä Lastenklinikalle on keskitetty toimenpiteitä, jotka vaativat lasten anestesiologian erityisosaamista leikkaus- tai tehohoidon aikana. Tällöin lapsi hoidetaan Lastenklinikalla, mutta leikkaava kirurgi tulee toisesta yksiköstä. Esim. plastiikkakirurgeja ja neurokirurgi käyvät leikkaamassa Lastenklinikalla. Osasto K5 kirurginen osasto Osastolla hoidetaan kaikenikäisiä urologisia potilaita ja yli 3-vuotiaita gastroentrologisen kirurgian ja neurokirurgian (lähinnä hydrokefalia) potilaita. Osastolla hoidetaan alueellisesti ja osin valtakunnallisesti vaikeita synnynnäisiä virtsateiden ja suoliston poikkeavuuksia. 10
Osastolla on 18 sairaansijaa, mutta hoitajapulan takia sairaansijoja on supistettu vuoden 2007 niin, että nykyisin käytössä on 10 sairaansijaa. Osastolla oli hoitopäiviä 3 317, hoitojaksoja 904 ja keskimääräinen hoitoaika 4,0 vrk vuonna 2008. Osasto K6 pienten lasten kirurginen osasto Osastolla hoidetaan alle 3-vuotiaita potilaita, joilla on kirurgista hoitoa vaativa synnynnäinen poikkeavuus sekä erilaisia yleislastenkirurgiaan kuuluvia ongelmia. Osaston pääasiallinen vastuualue on neonataalikirurgisten potilaiden jatkohoito leikkauksenjälkeisen tehohoitovaiheen jälkeen. Osastolla on säännöllisesti potilaita, jotka joutuvat olemaan sairaalassa useita kuukausia, jopa vuoden, ravitsemukseen tai hengitysteihin liittyvien ongelmien takia. Osastolle on keskitetty valtakunnallisesti lyhytsuolisyndroomapotilaat, joiden sairauden taustalla on synnynnäinen tai imeväisikäisenä kehittynyt suolisto-ongelma. Osa näistä potilaista odottaa suolen tai suolen ja maksan siirtoa. Lyhytsuolisyndroomapotilaat vievät pysyväisluonteisesti noin 1/3:n osasto 6:n sairaansijoista. Valvontayksikössä hoidetaan potilaita, joilla hengitystie-, ravitsemus- tai neurologiaongelmia on monitoroitava. Esimerkiksi imeväisikäisten CPAP-hoitoa vaativien potilaiden ja monien trakeostomiapotilaiden hoito on keskitetty tähän yksikköön. Osastolla on 13 sairaansijaa ja 5 valvontapaikkaa. Vuonna 2008 tehovalvontapäiviä oli 720 ja hoitojaksoja 174, hoitopäiviä 2 653 ja hoitojaksoja 720. Keskimääräinen hoitoaika sairaansijoilla oli 3,4 vrk ja tehovalvontapaikoilla 5,1 vrk. Osasto K8 ortopedian ja traumatologian osasto Osastolla hoidetaan suurin osa lastenkirurgisista päivystystapauksista. Painopisteessä ovat traumatologia, selkäkirurgia, raajojen vaikeat luu- ja niveldeformiteetit, luustodysplasiat, luutuumorit, käsi- ja mikrokirurgia ja neuromuskulaarisairauksista kärsivien potilaiden (monitaso-) kirurgia. Osastolla on 17 sairaansijaa ja 2 tehovalvontapaikkaa. Vuonna 2008 tehovalvontapäiviä oli 270 ja hoitojaksoja 98, hoitopäiviä 3 614 ja hoitojaksoja 1 613. Keskimääräinen hoitoaika sairaansijoilla oli 2,3 vrk ja tehovalvontapaikoilla 2,7 vrk. Osasto K9 teho-osasto Teho-osastolla hoidetaan kirurgisia potilaita, infektiopotilaita ja metabolista tai neurologista tautia sairastavia potilaita. Kirurgiset potilaat käsittävät avosydänkirurgisten, suljetun sydänkirurgian, elinsiirtojen, suurten selkäleikkausten, synnynnäisten epämuodostumien, alle 2-vuotiaiden palovammapotilaiden sekä traumapotilaiden hoidon. Suurin yksittäinen potilasryhmä on sydänleikkauspotilaat, joka kattaa noin puolet koko hoitopäivävolyymista. Avosydänleikkauksia tehdään noin 200 ja suljettuja sydänleikkauksia n. 100 vuodessa ja elinsiirtoja 20-25 vuodessa. Teho-osastolla on virallisesti 10 tehohoitopaikkaa. Käytännössä toimivia paikkoja on ollut henkilökuntapulan takia 6-8. Vuonna 2007 hoitopäiviä oli 2 102, hoitojaksoja 634 ja keskimääräinen hoitoaika oli 3,7 vrk. Ulkokuntalaisten osuus oli osaston potilaiden hoitojaksoista 46 % ja hoitopäivistä 62 %. 11
Anestesia- ja leikkausosasto Anestesia- ja leikkausosastolla on nykyisin 5 leikkaussalia ja erillinen päiväkirurginen yksikkö, jossa on yksi leikkaussali heräämöineen. Yksi saleista on päiväaikana päivystyssalina ja yksi sydänsalina. Suuret ortopediset leikkaukset on keskitetty tiettyyn saliin ilmastointi- ja tilaratkaisujen takia, muuten leikkaussaleissa tehdään kaikkien erikoisalojen leikkauksia. Leikkaussalialueella suoritetaan 21 (HY erikoisalalistasta katsottuna) eri erikoisalaan kuuluvia toimenpiteitä. Yksikön toimintaa luonnehtiikin muihin HUS:n kirurgisiin yksikköihin verrattuna toimenpiteiden suuri variaatio ja potilaiden heterogeenisyys. Leikkauspotilaan koko voi vaihdella 500 grammasta 150 kiloon. Tämä asettaa haasteita sekä henkilökunnan osaamiselle, päivystysvalmiudelle että toiminnanohjaukselle. Toiminnan hajaantuminen vaikeuttaa osaamisresurssien optimaalista käyttöä ja ohjausta, koska yksikkö vastaa lasten anestesioista leikkaussalin lisäksi 14 muussa pisteessä: sydäntutkimusosasto, hammaslääkärin huone, Lastenklinikan röntgenosasto, ultraäänitutkimushuone, uro-gastro-yksikkö, teho-osasto ja vastasyntyneiden tehoosasto, Meilahden sairaalan MRI että TT, sydäntutkimusosasto ja isotooppitutkimus, Lastenlinnan osaston 11 Botox-hoidot, lasten syöpäosasto 10 ja Syöpätautien osaamiskeskuksen teleosasto. Lisäksi vastataan yksittäisistä anestesioista muilla HUS:n klinikoilla ja neurokirurgisten potilaiden siirtokuljetusten aikaisesta hoidosta. Anestesia- ja leikkausosasto vastaa lasten ja nuorten klinikkaryhmien kipuhoitopalveluista (kipupoliklinikka) ja yhteistyössä teho-osaston kanssa elvytyskoulutuksesta. Anestesia- ja leikkausosastolla tehtiin vuonna 2008 yhteensä 5 460 anestesiatoimenpidettä, joista päivystystoimenpiteitä oli 1 925. Yleisimmät toimenpiteet Stakesin toimenpideryhmittelyn mukaan ovat: Tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset 22 % Ruuansulatuskanavan ja oheiselinten leikkaukset 16 % Tähystystoimenpiteet 10 % Sydän- ja thoraxkirurgia 9 % Virtsateiden ja sukuelinten leikkaukset 6 % Päiväkirurgian yksikkö Päiväkirurgian yksikkö sijaitsee poliklinikka-alueella, jossa sillä on yksi leikkaussali. Henkilöstö kuuluu anestesia- ja leikkausosastoon. Päiväkirurgian yksikössä hoidetaan helsinkiläisten lasten päiväkirurgian lisäksi HUSpiirin ja ulkokuntien lapsia, joilla on tähystystutkimuksia vaativia synnynnäisiä sairauksia. Iho- ja allergiasairaalan anestesiaa vaativat värilaserhoidot annetaan ihotautilääkärin toimesta ja reumalasten nivelpistoja vaativat hoidot reumalääkärin toimesta. Tavallisimpia leikkauksia ovat nivustyrän, laskeutumattoman kiveksen ja ahtaan esinahan leikkaukset. Kolmasosa toimenpiteistä on tähystyksiä (hengitysteiden, ruuansulatuskanavan ja virtsateiden tähystykset). V. 2008 tehtiin 895 leikkausta ja hoitopäiviä oli 620. Yksikössä hoidetaan myös osastoilla tai HYKS:n muissa yksiköissä kirjoilla olevia potilaita, jotka eivät näy päiväkirurgian hoitojaksoissa tai hoitopäivissä. Näiden poti- 12
laiden osuus on päiväkirurgian toimenpiteistä n. 30 %. Päiväkirurgian poliklinikalla käy vuosittain n. 200 potilasta. Liitteissä seuraavat taulukot: Taulukko 2. Lastenkirurgian vastuualueen osastojen kuormitusraportti vuodelta 2007. Taulukko 3. Lastenkirurgian toimenpiteet vuosina 2004-2008, ennuste 2013 Taulukko 4. Lastenkirurgian hoitojaksot LKL:lla 2004-2013 Taulukko 5. Lastenkirurgian hoitopäivät LKL:lla 2004-2013 Taulukko 6. Lastenkirurgian avohoitokäynnit 2.3 Poliklinikan toiminta Päivystyspoliklinikka Erikoissairaanhoidon lasten päivystys toimii Lastenklinikalla ja Jorvissa. Lastenklinikan päivystyspoliklinikka vastaa lasten ja nuorten äkillisten sairauksien erikoissairaanhoidon perustason palveluista helsinkiläisille lapsille ja nuorille, erikoissairaanhoidon erityistason potilaille HUS-piiristä ja tietyille potilasryhmille koko maasta. Päivystyksessä, joka on pääosin erikoissairaanhoidon perustasoa, hoidetaan kaikkien erikoisalojen potilaita (pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria). Sairauksien laaja kirjo sisältää mm. tavanomaiset ja vaikeat infektiot, yksinkertaiset murtumat, monivammapotilaat, seksuaalisen riiston tai kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet sekä myrkytys-, sydän- ja syöpäpotilaat. Lastenklinikan päivystyspoliklinikan käyntimäärä v. 2008 oli 17 511. Päivystyspoliklinikalla on myös 3-paikkainen seurantahuone. Näillä paikoilla on voitu antaa potilaille polikliinisia hoitoja, esim. spirahoitoja hengenahdistuspotilaille, ja potilaita on voitu seurata heidän odottaessaan jatkohoitopaikkaa. Lastenklinikalla nämä seurantapaikat ovat osoittautuneet puutteellisiksi ja riittämättömiksi osastopaikkojen niukkuuden takia. Päivystyksessä on jatkuva ilmeinen tarve seurantaosastolle ja toiselle infektioeristyshuoneelle. Ensihoitohuone Ensihoitohuone kuuluu tertiaarisairaalan ydintoimintaan. Tehtävänä on kriittisesti sairaiden ja vammautuneiden lasten vastaanotto, elvytys ja diagnostiikka. Traumapotilaiden kohdalla on vuodesta 2000 lähtien on kehitetty trauma-team-toimintaa, sekä Lastenklinikan näkökulmasta että yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Trauma-team-toiminnalla tarkoitetaan strukturoitua tehtäväjakoa ja algoritmien mukaista toimintamallia hälytyksissä, diagnostiikassa ja hoidoissa. Olennaista on erikoisalojen yhteistyö. Kriittisin resurssi on pediatrisen, neurologisen ja kirurgisen osaamisen lisäksi pikkulasten tehohoito-osaaminen ja radiologinen UÄ- ja CT-diagnostiikka. Kriittisesti vammautuneita lapsia hoidetaan tällä hetkellä sekä Töölön sairaalassa että Lastenklinikassa. Työnjaon peruste on vamman anatomiseen sijaintiin perustuva osaaminen. Lapsi, jolla on neurokirurginen / kasvojen vamma, ohjataan Töölöön; lapsi, jolla ei ole neurokirurgista vammaa, ohjataan Lastenklinikkaan. Töölöön ohjattu lapsipotilas saatetaan sekundaarisiirtona primaarivaiheen ja leikkausten jälkeen Lastenklinikan teholle tai osastolle. 13
Lastenklinikalla traumahälytyksiä vastaanotetaan / tehdään noin 100 kpl /v. Trauma- CT-tutkimus tehdään n. 80 kertaa / v. Selvittelyjen jälkeen vaikeasti vammautuneeksi ( monivamma-) potilaaksi luokitellaan noin 20 potilasta vuodessa. Tämä vastaa Töölön sairaalan lapsimonivammapotilaiden ( suurin osa pään ja kasvojen alueelle vammautuneita) määrää. Pediatrisia emergenssejä ( hukkumiset, infektiot, epilepsia, myrkytykset ym) on yhteensä n.130/vuosi Lastenklinikan päivystykseen tulevista vakavasti sairastuneista tai vammautuneista lapsista tulee sairaankuljetuksesta ennakkoilmoitus, jossa potilaat luokitellaan sairauden tai vamman vaikeusasteen mukaan kolmeen tasoon. Vuonna 2008 hälytyksiä oli seuraavasti: Taso 1 (33) johtaa laajaan sairaalan sisäiseen lääkäri-, hoitaja- ja oheispalveluiden hälytykseen, taso 2 (80) suppeampaan hälytykseen ja taso 3 (119) vain päivystyksen henkilöstön valmistautumiseen. Kirurgisia hälytyksiä oli yhteensä 148 (laaja hälytys 28) ja pediatrisia 84(laaja hälytys 5) kappaletta. Nykyaikaisen ensihoitohuoneen toiminta on riippuvainen saumattomasta yhteistyöstä CT-diagnostiikan kanssa. Nykyinen CT-laite sijaitsee noin 50 metrin päässä ensihoitohuoneesta. Helsingin kaupungin lasten terveyskeskuspäivystys toimii Lastenklinikan poliklinikan tiloissa iltaisin ja viikonloppuisin Helsingin terveysviraston terveyskeskuslääkäreiden ja Lastenklinikan poliklinikan henkilökunnan yhteistyönä. Vuonna 2008 terveyskeskuspäivystyskäyntejä oli 22 760. Päivystyspoliklinikka on Helsingissä ainoa julkisen terveydenhuollon päivystyspiste lapsille klo 22.00-08.00. Pediatriopettajat antavat myös perusopetusta terveyskeskuspäivystyksessä. Pediatrian ajanvarausvastaanottotoiminta Ajanvarausvastaanotto jakautuu kahteen ryhmään: - erikoissairaanhoidon perustason vastaanotot, joihin kuuluvat yleispediatrinen vastaanotto, yliopistovastaanotto, nuorisovastaanotto, sosiaalipediatrinen vastaanotto ja allergia- ja keuhkofunktiotutkimuslaboratorio. - lasten erityisvastaanotot, joihin kuuluvat kaikki lastentautien erityisalojen (ns. suppeat alat) vastaanotot ja aineenvaihduntatutkimusyksikkö. Osalla erityisvastaanotoista on myös valtakunnallinen vastuu omista potilasryhmistään, esim. eräät metaboliset sairaudet, kasvuhäiriöt ja luustodysplasiat. Vuonna 2008 Lastenklinikan (mukaan lukien nuoriso- ja sosiaalipediatrinen vastaanotto Lastenlinnassa) pediatrian ajanvarausvastaanottojen kokonaiskäyntimäärä oli 20 166, joiden lisäksi 4 543 silmä- korva- tai hammaslääkärin käyntiä. Näiden lisäksi allergia- ja keuhkofunktiotutkimuksia tehtiin v. 2008 yhteensä 2 263 ja aineenvaihduntatutkimusyksikössä 929 tutkimusta. Hammaslääkärivastaanottotoiminta Vastaanotto tarjoaa hammashuoltopalveluita sairaalan omille potilaille ja toimii HUSpiirin lasten suu- ja leukasairauksien erikoishoitoa antavana yksikkönä kuten hampaiden kehityshäiriöpotilaat, sairaiden lasten yleisanestesiahammashoito, syndroomapotilaat. Monien potilasryhmien, joiden hoito on valtakunnallisesti keskitettyä (elinsiirtopotilaat, syöpäpotilaat, sydänpotilaat) suun ongelmia hoidetaan ylittäen sairaanhoi- 14
topiirin rajat. Toiminta on hyvin integroitunutta potilaan saamaan muuhun hoitoon Lastenklinikalla. Vastaanotolla on käytössään kaksi hoitohuonetta poliklinikan tiloissa. Niistä toisessa tehdään myös anestesiaa vaativat toimenpiteet kahtena päivänä viikossa. Henkilökuntaan kuuluvat sivuvirkainen ylihammaslääkäri, osastonhammaslääkäri ja erikoistuva hammaslääkäri sekä kaksi suuhygienistiä. Lääkärihenkilökunta on Operatiivisen tulosyksikön tukielinkirurgian vastuualueen suu- ja leukasairauksien klinikan alaisuudessa ja hoitohenkilökunta toimii Naisten- ja lastentautien tulosyksikön pediatrian vastuualueen alaisuudessa. Potilaskäyntejä oli 1523 vuonna 2007 ja 1518 vuonna 2008 ja yleisanestesiaa vaativia hammastoimenpiteitä oli vastaavasti 182 ja 112. Anestesiatoimenpiteitä varten potilaat tulivat hoitoon Päikin, LK8:n, LK4:n, LK3:n ja LK10:n kautta lapsen perussairauden mukaisesti. Lastenkirurgian poliklinikkakäynnit edustavat 13 eri kirurgista ja kirurgiaa sivuavaa erikoisalaa. Lastenkirurgian poliklinikka ja uro-gastroyksikkö yhdistettiin hallinnollisesti vuoden 2007 alusta. Poliklinikka toimii kahdessa eri pisteessä. Entisen urogastroyksikön tiloihin on siirretty kirurgien vastaanottoja ja siellä toimii myös elinsiirtopotilaiden nuorisovastaanotto. Edelleen siellä tehdään gastro- ja urodynaamisia tutkimuksia ja pidetään urologien ja uroterapeuttien vastaanotot. Vuonna 2008 tapahtuneiden potilassiirtojen jälkeen poliklinikan potilaista on puolet ortopedisiä ja puolet yleislastenkirurgisia. Potilaiden joukossa on paljon myös moniongelmaisia potilaita, jotka tarvitsevat monen erikoisalan ja erityistyöntekijän palveluita. Tämän lisäksi Lastenlinnassa toimii neurologisen poliklinikan yhteydessä neuroortopedinen vastaanotto. Kirurgisten potilaiden poliklinikkakäyntejä oli 11456 vuonna 2008. Lastenkirurgian poliklinikan potilaista oli helsinkiläisiä 49, muita HUS-alueelta tulevia 43, ulkokuntalaisia 7 ja muita 1%. Uro-gastro-yksikkö Yksikössä hoidetaan kaikenikäisiä lapsia ja nuoria, joilla on virtsateiden ja ruuansulatuskanavan toiminnallisia, rakenteellisia ja neurogeenisia ongelmia. Noin 70% potilaista on urologisia ja noin 30% gastroenterologisia. Tyypillisiä potilaita ovat mm. uudet suoliavannepotilaat ja virtsarakon katetrointien aloitukset. Puolet potilaista on eri Lastenklinikan vuodeosastoilla olevia potilaita. Yksikön toimintaan liittyy paljon toimenpideopetusta ja ohjausta lapselle/nuorelle ja vanhemmille. Lisäksi yksikössä tehdään monenlaisia tutkimuksia: urodynamiat, suoliston manometriat, phmittaukset, elektrogastrografiat, flow-tutkimukset ja residuaalivirtsamittaukset ultraäänellä. Yksikön poliklinikkakäynnit (noin 1000 vuodessa) kirjataan lastenkirurgian poliklinikan käynneiksi. 15
2.4 Muu Lastenklinikan kliininen toiminta Fysioterapia Lastenklinikalla fysioterapia kohdentuu potilasryhmiin, joilla on liikkumiseen tai tuki- ja liikuntaelimistöön liittyviä ongelmia. Fysioterapiaa annetaan yksilökäynteinä osastoilla ja poliklinikoilla sekä yksilökäynteinä ja ryhmätoimintana fysioterapiatiloissa. Kirurgian vastuualueen potilasryhmiä ovat ortopediset, traumapotilaat sekä neurologiset potilaat. Pediatrian vastuualueen potilaita ovat reumapotilaat, sydänpotilaat, hengityselinsairaat, veri- ja syöpäsairauspotilaat, erittäin pienet keskoset, kehitysseurantaa vaativat, elinsiirtopotilaat ja anorektikot. Lisäksi hoidetaan erilaisia syndroomapotilaita ja harvinaisia perinnöllisiä sairauksia sairastavia potilaita. Fysioterapiakäyntejä oli Lastenklinikassa vuonna 2008 yhteensä 5038, joista poliklinikoilla toteutuneita oli kaikkiaan 2 686 ja vuodeosastolla 2 352. Toimintaterapia Toimintaterapia hoitaa reumapotilaita, munuais- ja elinsiirtopotilaita, syöpäpotilaita ja pikkukeskosia. Reuma- ja syöpäpotilaat tulevat lastojen, ortoosien ja apuvälineiden tarpeen arviointia, hankintaa, valmistusta ja käytön ohjausta varten. Toimintaterapeutti tekee toimintakyvyn ja kehityksen arviointia, kuntoutuksen suunnittelua ja vanhempien ohjausta. Hermovamma-, jännevamma-, monivamma-, trauma- ja cp-kirurgiset potilaat tulevat lastojen ja ortoosien tekemistä varten ja saamaan ohjausta ja arpihoitoja ym. Kaularankaleikatut potilaat tulevat pre- ja postoperatiivisia tukikauluksia varten. Toiminta tapahtuu joko poliklinikalla lääkärin vastaanottohuoneessa, osastoilla potilashuoneissa tai toimintaterapiatiloissa. Toimintaterapiakäyntejä oli Lastenklinikassa vuonna 2008 yhteensä 989, joista poliklinikoilla 818 ja osastoilla 171. Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikkö Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikkö sijaitsee sisääntulokerroksessa. Yksiköllä on käytössä kaksi toimistotilaa, musiikkihuone ja leikkitila. Lastentarhanopettajia on neljä ja lastenhoitajia 1½. Leikki- ja musiikkihuone on poliklinikan ja osaston perheiden ja lasten vapaassa käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Yksikön tehtävänä on järjestää leikki- ja viriketoimintaa osastoilla ja poliklinikoilla oleville lapsille, sekä nuorisolle kerho- ym. toimintaa. Vuonna 2007 potilaskäyntejä oli yhteensä 4312, joista yksilökäyntejä 3105 ja ryhmäkäyntejä 1207. Sisarusten käyntejä ryhmätoiminnassa oli 306. Nuorten kerhoihin on osallistunut myös Lastenlinnan neurologisten osastojen potilaita. Sosiaalityö Lastenklinikalla toimii yhdeksän sosiaalityöntekijää, jolle kullekin on jaettu omat vastuualueensa. 16
2.5 Opetus ja tutkimus Lastenklinikalla Lasten ja nuorten klinikassa on 9 professoria: kaksi lastentautien, yksi infektiotautien, tutkijakoulun, kantasolututkimuksen, lastenpsykiatrian, lastenkirurgian, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian aloilla. Tämän lisäksi on yksi laboraattori ja kolme kliinistä opettajaa, kaksi lastentaudeissa ja yksi lastenpsykiatriassa. Apunaan heillä on opetushoitaja sekä kolme osa-aikaista kliinistä opettajaa (lastentaudeissa Jorvissa, ulkomaalaisille opiskelijoille ja nuorisopsykiatriassa). Lastentautien, lastenneurologian, lastenkirurgian sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian opetus toteutetaan integroituna ja yhteistyössä naistentautien opetuksen kanssa, joka tapahtuu samalla lukukaudella. Lukuisat dosentit, erikoislääkärit ja ulkopuoliset opettajat osallistuvat lisäksi lääkärikoulutukseen. Perusopetukseen osallistuu vuosittain 120 lääkärikoulutettavaa, joista 25 % ruotsinkielisellä opintolinjalla ja lisäksi 10 ulkomaalaista opiskelijaa. Yli 50 sairaalalääkäriä on jatkuvasti eri alojen erikoislääkärikoulutuksessa tai lisäkoulutusohjelmissa, joista osa on valtakunnallisesti keskitettyjä. Tutkijakoulutusohjelmassa on noin 50 väitöskirjatutkijaa ja noin 10 väitöskirjaa valmistuu vuodessa. Kliinistä tutkimusta suorittavilla väitöskirjatyöntekijöillä on toimistotilat Biomedicum 2:ssa ja laboratoriotutkimusta suorittavilla laboratoriotilat samassa rakennuksessa. Osa klinikan tutkijoista toimii myös tutkimusohjelmissa Biomedicum 1:ssä. Perusopetus tapahtuu pääasiallisesti Lastenklinikassa, mutta opiskelijamäärän lisääntyessä opetustilat poliklinikalla eivät ole riittäneet potilasopetuksen toteuttamiseksi pienryhmissä ja opetusta on hajautettu Jorvin sairaalaan, Tammisaareen ja Kotkaan. Valtaosa sairaalalääkäreistä ja lisäkoulutusohjelmissa olevat toimivat niinikään Lastenklinikassa, jossa ryhmäopetustilojen puuttuminen on suuri ongelma. Eriasteisia terveydenhuollon opiskelijoita on vuosittain käytännön jaksoilla noin 270, ja heille muodostuu noin 1400 opintoviikkoa vuodessa. 80% toiminnasta toteutuu Lastenklinikan tiloissa ja toimintaa ohjaa hoitotieteen kliininen opettaja. Heidän alkuja välikeskustelunsa toteutetaan tilanpuutteen takia aulatiloissa tai käytävillä, jopa tyhjissä potilashuoneissa. Toinen lastentautien varsinaisista professoreista on toiminut varajohtajana ja hänen kansliansa sijaitsee hallintokerroksessa Lastenlinnassa. Lastenklinikan entinen ylilääkärin asunto on muutettu opetus- ja tutkimustarkoitukseen, ns. SCIDICUM. Siellä toimii neljä professoria, laboraattori ja kolme kliinistä opettajaa sekä opetushoitaja. Opiskelijoilla on kellarissa pukutilat, yksi työtila ja rakennuksessa on seminaarihuone ( max. 30 henkilöä ). Rakennuksessa on lisäksi yksi sihteeri, neljä tutkijaa ja kaksi erikoislääkäriä. Lastenklinikan ainoa suurempi luentosali Niilo Hallman -sali, johon mahtuu n. 100 kuulijaa, on huonossa kunnossa ja kaipaa täydellistä remonttia, audiovisuaaliset laitteet toimivat auttavasti. Luentosalia käytetään myös henkilökunnan koulutukseen, kokouksiin, opetus- ja koulutustilaisuuksiin ja se on käytännössä koko päivän varattu. Lisäksi klinikassa on yksi pienempi luentosali (n. 50 henkilöä ) ja tilava neuvotteluhuone. Lastenlinnassa on 60 kuulijalle rakennettu Arvo Ylppö -sali ja kaksi kabinettia. Vaikka Lastenklinikalla potilashoidon toteuttamiseksi on runsaasti tarvetta eri ammattiryhmien yhteiskokouksiin, pienryhmäopetukseen ja koulutukseen joudutaan nämä toteuttamaan ahtaissa toimistohuoneissa, sosiaalisissa tiloissa ja potilashuoneissa. 17
2.6 Tukipalvelut 2.6.1 Liikelaitokset HUS:n liikelaitoksia ovat HUS-Apteekki, HUSLAB, HUS-Röntgen, HUS-Desiko, HUS- Logistiikka, Ravioli, HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka ja HUS-Servis. HUS-Apteekki HUS-Apteekin henkilökuntaa on kolmella Lastenklinikan osastolla, kullakin yksi osastofarmaseutti. Osastofarmaseutin työtehtävät vaihtelevat osastoittain, mutta pääasiallisesti he vastaavat suurelta osin osastojensa lääkehuollosta, esimerkiksi lääkkeiden ja infuusionesteiden tilaamisesta osastolle, lääkkeiden valmistuksesta sekä lääkehuoneen lääkevaraston sisällön ja kulutuksen (huumausaineet) valvonnasta. osastofarmasiatoimintaa on tarkoitus jatkossa laajentaa. HUSLAB Lastenklinikan kiinteistössä on kliininen laboratorio, joka palvelee ympärivuorokautisesti sairaalan osastoja ja poliklinikoita sekä Lastenklinikalla että Lastenlinnassa. Laboratoriossa tehdään lähinnä lasten akuuttia analytiikkaa. Tutkimusvalikoimaan kuuluvat hematologiset perustutkimukset, verikaasututkimukset ja kemialliset perustutkimukset, jotka eivät kestä säilytystä tai joiden tuloksia tarvitaan nopeasti ympärivuorokauden sekä eritenäytteiden perustutkimukset. Lisäksi mikrobiologiset perustutkimukset ja pikatestit. Kaikki sellaiset kemian tutkimukset, joiden automatisointi on ollut mahdollista, lähetetään Meilahden sairaalan laboratorion automaatiolinjastolle analysoitaviksi. Muut keskitetyt tutkimukset analysoidaan Meilahden alueella sijaitsevissa laboratorioyksiköissä. Veri- ja virtsanäytteenotosta huolehditaan sovitun työnjaon mukaisesti. Kliinisen neurofysiologian osastolla on Lastenklinikalla toimipiste, missä tehdään herätevastetutkimuksia ja päivystys-eeg-tutkimuksia. Tarvittaessa tutkimukset voidaan tehdä vuodeosastolla ja teho-osastoilla. HUS-Röntgen Lastenklinikalla toimivassa röntgenissä tehdään natiiviröntgentutkimuksia, ultraäänitutkimuksia ja ultraäänitutkimuksessa ohjattuja toimenpiteitä sekä läpivalaisututkimuksia sekä tietokonetomografiatutkimuksia ja MR-tutkimuksia. Uudisrakennushankkeessa röntgen saa uudet MR-tilat. Lasten ja nuorten sairaalan röntgenille on tyypillistä suuret määrät päivystys- ja muu kiireellisiä tutkimuksia sekä myös suuret teho-osastoilla ja vuodeosastoilla tehtävät tutkimusmäärät. HUS-Desiko HUS-Desiko tarjoaa laitos- ja välinehuoltopalveluja asiakkaan kanssa tehdyn palvelusuunnitelman mukaan. Laitoshuoltopalveluja ovat puhtaanapitopalvelut, erilaiset 18
avustamis-, huolto- asiakaspalvelut sekä erikoispalvelut kuten esim. käyttöönottosiivoukset. Lastenklinikalla on lähinnä laitoshuollon toimintaa ja sen käytössä tarvittavat toimisto-, varasto- ja taukotilat. Välinehuoltajat työskentelevät asiakkaan tiloissa (leikkausosasto, poliklinikka, tehoosastot, laboratorio, sydäntutkimusosasto, syöpä- ja veritautien osasto) asiakkaan koneilla ja välineillä välineistön huolto- ja avustamistehtävissä eli tekevät välineistön puhdistamista, desinfektiota, pakkaamista ja lisäksi sterilointia esim. leikkausosastolla sekä tilaavat tehdassteriloituja tuotteita. Lastenklinikan yksiköt käyttävät Meilahden sairaalan keskitettyä välinehuoltokeskusta. HUS-Logistiikka HUS-Logistiikka tuottaa hankintapalveluja, logistiikkapalveluja, aulapalveluja sekä ostopalveluna posti- ja lähettipalveluja. Logistiikkapalvelut huolehtivat varastoinnista ja sisäisistä kuljetuksista. Yksikkö hoitaa sairaanhoito- ja yleistarvikkeiden varastoinnin ja toimituspalvelut. Kuljetustoimintaa kattaa kaikki sairaalan. osastot ja toimipisteet. Kuljetuksen piiriin kuuluvat ruoka, lääkkeet, jätteet, hoito- ja yleistarvikkeet, välinehuollontarvikkeet Ravioli Ravioli huolehtii potilasruokien valmistuksesta sekä henkilökunnan ruokailusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti henkilökunnan lounasravintolassa. Raviolilla tarjoaa myös ravitsemusterapeutin palveluja. Raviolilla on Lastenklinikalla rintapumppuhuone. HUS-Servis HUS-Servis on jaettu neljään eri palvelukokonaisuuteen: Asiakirjapalvelut, asiointipalvelut sekä henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Ne jakaantuvat edelleen alaprosesseihin. Asiakirjapalveluihin kuuluvat potilasasiakirjat, tekstinkäsittely ja hallintoasiakirjat. Asiointipalveluihin kuuluvat aulapalvelut, puhelinpalvelut, lähettipalvelut sekä potilaskuljetukset. Henkilöstöpalveluihin luuluvat palkkapalvelut, palvelusuhdeasiat, rekrytointi ja koulutus. Talouspalveluihin kuuluvat ostoreskontra, myyntireskontra sekä kirjanpito. Näitä palveluja tuotetaan myös Lastenklinikalle. Osalla toimintoja on Lastenklinikalla tiloja käytössään ja osa toiminnoista tuotetaan klinikan ulkopuolella. Mitään lisätilantarpeita kyseisiin toimintoihin ei Lastenklinikalle ole esitetty. Tekstinkäsittelijöiden tarve tulee vähenemään ja vapautuvat tilat saadaan muuhun käyttöön. 2.6.2 Muut tukipalvelut HUS-Kiinteistöt Oy:n kiinteistöhoitoyksikkö huolehtii Lastenklinikan, Lastenlinnan, Ulfåsan, Päivärannan, hallintokeskusrakennuksen, palvelukeskuksen, huoltokeskuksen sekä Meilahden sairaala-alueella sijaitsevasta paikoituslaitos P2:n ja jäteaseman kiinteistöhoidosta. Yksikössä työskentelee tekninen isännöitsijä, neljä kiinteistönhoitajaa ja sähköasentaja. Lisäksi tiloissa työskentelee lähes täysipäiväisesti puuseppä. 19
Käytössä on korjaamotilat Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa sisältäen kiinteistövalvonnan valvomot, konepäällikön toimiston, verstastilat, hitsaustilat sekä pukuhuoneet ja pienet työtilojen yhteydessä olevat sosiaalitilat. Kaikki yksikön käytössä olevat tilat sijaitsevat Lastenklinikan ja Lastenlinnan sairaaloissa, jotta häiriötilanteissa palvelunopeus olisi mahdollisimman hyvä. Samasta syystä molemmat pisteet on miehitettynä normaalina työaikana eikä toimintaa ole keskitetty vain toiseen sairaalaan. Lastenklinikalla toimii kahvio, joka tarjoaa kahvila ja kioskipalveluja sairaalan asiakkaille ja henkilökunnalle. Kahvion toiminnasta vastaa ulkopuolinen palveluntuottaja. Kahvilan nykyinen sijaintipaikka on logistisesti vaikea. Se sijaitsee päivystysvastaanoton sisääntuloaulan vieressä, eristyshuoneiden ja ensihoitohuoneen välittömässä läheisyydessä, minkä johdosta sairaalan omais- ja vierailijaliikenne risteää kriittisesti sairaiden potilaiden ja muiden päivystyspotilaiden virran kanssa. Helsingin kaupungin opetusviraston Haartmanin sairaalakoulu on toiminut Lastenklinikan tiloissa vuodesta 1985 alkaen. Tilat ovat leikki- ja nuorisoyksikön tilojen vieressä sisääntulokerroksessa. Koululla on käytössä neljä luokkahuonetta ja opettajien kanslia. Suurin osa opetuksesta tapahtuu potilashuoneissa osastoilla yksilöopetuksena, ja vain pieni osa potilaista voi käydä luokkatiloissa. 20