Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ YLEISÖLLE... 1 2 HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS... 3 2.1 HANKKEESEEN LIITTYVÄT LUPAPÄÄTÖKSET JA ASIAKIRJAT... 3 3 HANKKEEN PERUSTELUT... 4 3.1 TOIMINNALLISUUDEN SEKÄ MERI- JA TYÖTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN... 4 3.2 YMPÄRISTÖ... 4 3.3 KULJETUSTALOUDELLISET JA YHTEISKUNNALLISET TEKIJÄT... 4 4 KUVAUS TYÖVAIHEISTA, SUUNNITELLUISTA RAKENNELMISTA SEKÄ MUISTA TÖISTÄ JA TOIMENPITEISTÄ... 5 4.1 HANKKEEN MITAT JA MASSAMÄÄRÄT... 5 4.2 RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITYS... 5 4.3 HANKKEEN ETENEMINEN... 6 5 KAAVOITUSTILANNE... 7 5.1 MAAKUNTAKAAVA... 7 5.2 MERI-PORIN YLEISKAAVA... 8 5.3 ASEMAKAAVA... 8 6 KUVAUS HANKEALUEESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ... 9 6.1 MÄNTYLUODON EDUSTAN MERIALUE JA VEDENLAATU... 9 6.2 VESIALUEEN KÄYTTÖ... 9 6.2.1 Väylät... 9 6.2.2 Pienveneliikenne... 10 6.3 MAA- JA KALLIOPERÄ... 10 6.4 LAITURIALUEEN EDUSTAN POHJASEDIMENTIT... 10 6.5 LUONTOARVOT... 12 6.5.1 Pohjaeläimistö... 12 Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 6.5.2 Kalasto... 12 6.5.3 Natura 2000 -alueet... 12 6.5.4 Luonnonsuojelualueet... 13 6.6 MUINAISJÄÄNNÖKSET JA KULTTUURIHISTORIALLISET KOHTEET... 14 6.7 VESIENHOITOALUEET JA MERENHOITOSUUNNITELMA... 15 7 SELVITYS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 16 7.1 RAKENNUSTÖIDEN AIKAISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 16 7.1.1 Vaikutukset vedenlaatuun... 16 7.1.2 Vaikutukset eliöstöön... 16 7.1.3 Vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen... 17 7.1.4 Vaikutukset vesiliikenteeseen... 17 7.1.5 Vaikutukset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ja merenhoitosuunnitelman tavoitteisiin... 17 7.2 HANKKEEN PYSYVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 18 7.3 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 19 8 TILA-, OMISTAJA- JA HENKILÖKOHTAINEN VAHINKOARVIO... 19 9 VAIKUTUSALUEEN KIINTEISTÖT OMISTAJA- JA OSOITETIETOINEEN SEKÄ MUUT ASIANOSAISET... 19 10 TARKKAILU... 19 11 SELVITYS PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA... 20 12 LUVANMYÖNTÄMISEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 20 13 LÄHTEET... 21 14 LIITELUETTELO... 22 Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 1 1 Tiivistelmä yleisölle Porin Satama hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa uuden laiturin ja kenttäalueen rakentamiselle Mäntyluodon satamassa. Rakentamisen yhteydessä satama-allas ruopataan syvyyteen 12 m. Hanke parantaa sataman toiminnallisuutta ja kilpailukykyä. Uusi laiturialue mahdollistaa sataman kautta kulkevan materiaalin lisääntymisen, millä on vaikutusta alueen teollisuuden kilpailukykyyn. Uuden laiturin nykyaikaisuus myös nostaa sataman ympäristö- ja työturvallisuusriskien hallintaa. Uuden laiturijakson pituus on noin 420 metriä. Kenttäalue rakennetaan uuden laiturin kaakkoispuolelle täyttämällä nykyistä vesialuetta kitkamailla (noin 300 000 m 3 ). Pehmeät ruoppausmassat läjitetään Technip Offshore Finland Oy:n omistamalle läjitysalueelle noin 1,5 km päähän hankealueesta. Työt on tarkoitus suorittaa tulevien vuosien aikana. Hankkeen vaikutukset ympäristöön arvioidaan vähäisiksi. Rakentaminen nostaa veden kiintoainespitoisuutta ja sameutta rakennustöiden ajaksi, mutta vaikutus ei ole pysyvä. Hankkeella voi olla pieniä vaikutuksia pohjaeläimistöön, kaloihin ja kasveihin, sillä ruoppauksen yhteydessä leviävä sedimentti sisältää runsaasti kuparia. Ympäröivälle merialueelle ei sedimentin tai rakennusmateriaalin mahdollisen leviämisen lisäksi aiheudu haittoja. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia merialueen virkistyskäyttöön, sillä edustan merialue kuuluu satama-altaaseen, jonne on pääsy asianosattomilta kielletty. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 2 Kuva 1. Hankealue Mäntyluodon satamassa. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 3 2 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi laiturirakenne, jonka seurauksena sataman toiminta tehostuu ja kasvaa. Uusi laituri on massiivirakenteinen kulmatukimuurilaituri ja se rakennetaan Kallonlahden satamanosan koillisosaan. Uusi laituri rakennetaan kuvassa 1 näkyvän alueen (hankealue) koillissivustalle. Laiturin kaakkoispuolelle rakennetaan kenttäalue. Laiturin ja kentän rakentamisen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös ruoppaus ja läjitys. Hankealue sijoittuu Mäntyluodon satamaan, joka sijaitsee noin 15 km Porin keskustasta pohjoiseen. Hankealue kattaa osan Vasikkaluodon satama-alueesta. Alue on Porin Satama Oy:n hallinnassa. Uudelle laiturialueelle rakennetaan yksi 200 m pitkä laivapaikka. Kokonaisuudessaan laiturialueen pituus on 420 m. Toinen laituripaikka rakennetaan tulevaisuudessa osana pitkän aikavälin yleissuunnitelmaa. Hankkeen suurimpana hyötynä on kaksi uutta laivapaikkaa, jotka mahdollistavat suuremmat vienti- ja tuontimäärät sataman kautta. Uusi laituri mahdollistaa sataman kasvun ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyn. Myös rakennusvaihe lisää työpaikkoja alueella. Lisäksi sataman hyvä kunto ja nykyaikaisuus ovat imagollisesti tärkeitä kaupungille ja satamayhtiölle. 2.1 Hankkeeseen liittyvät lupapäätökset ja asiakirjat Mäntyluodon sataman ympäristölupapäätös (Nro 50/2006/2) (toiminnallinen ympäristölupa) Porin Sataman Mäntyluodon sataman ja Tahkoluodon sataman ympäristölupapäätöksessä määrättyjen lupamääräysten tarkistamisaikojen jatkaminen (Nro 220/2014/1) Porin kaupungin ympäristölupapäätös sijoittaa massoja Technip Offshore Finland Oy:n alueelle (Nro 97/2009/2) Vesilupapäätös Mäntyluodon väylän ja sataman ruoppaukselle, läjitykselle merialueelle, 250 metrin laiturin rakentamiselle ja merialueen täytölle ruoppausmassalla sekä satamakentän rakentamiselle merialuetta täyttämällä Kallonlahden eteläosassa (Nro 96/2009/2) Vaasan hallinto-oikeuden päätös (Nro 10/0280/1) vesiluvan Nro 96/2009/2 määräyksiä satamakentän koon ja meriläjitysalueen sijainnin suhteen. Päätökset on esitetty hakemuksen liitteinä (Liitteet 1-5). Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 4 3 Hankkeen perustelut Hankkeen tarkoituksena on parantaa satama-alueen toiminnallisuutta ja vienti- ja tuontimahdollisuuksia rakentamalla uusi laituri. Uusi laituri- ja kenttäalue mahdollistaa nykyistä laajemman toiminnan satama-alueella. 3.1 Toiminnallisuuden sekä meri- ja työturvallisuuden parantaminen 3.2 Ympäristö Hanke parantaa satama-alueen toiminnallisuutta, sillä uusi laituri avaa mahdollisuuden laajempaan toimintaan. Lisäksi uusi laituri on nykyaikaisempi kuin muut alueen laiturit, joten sen toiminnallisuus on myös lähtökohtaisesti parempi. Sama pätee myös turvallisuuden suhteen. Hanke vähentää ympäristöonnettomuuksien riskiä, sillä uusi laiturialue on turvallisempi ja riskitilanteet ovat paremmin hallinnassa. Laivojen kiinnittyminen vanhoihin laitureihin todennäköisesti vähenee, kun osa laivoista kiinnittyy uuteen laituriin, mikä vähentää osaltaan onnettomuuksien riskiä vanhojen laiturien mahdollisten kulumien takia. Uudet laiturirakenteet mahdollistavat tehokkaammat ympäristönsuojelutoimet, kuten tulipalon torjunnan ja mm. vesistöön päässeen aineen talteenoton. Hankkeesta tehtiin ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkinta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei nähnyt tarpeelliseksi soveltaa YVA-menettelyä hankkeeseen. Tarveharkinnan päätös (nro 3/2017) on esitetty liitteessä 6. Hankkeesta tehtiin myös Natura 2000 -arvioinnin tarveharkinta, jossa tutkittiin voiko hankkeella olla merkittäviä vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin. Tarveharkinnan päätöksessä (VARELY/4388/2016) todettiin, ettei hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin tai niiden suojeluperusteisiin. Päätös on esitetty liitteessä 7. 3.3 Kuljetustaloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät Kyseessä olevaa satama-aluetta käytetään hyvän strategisen sijaintinsa takia tavaran kuljetukseen. Uusi laituri parantaa entisestään sataman toiminnallisuutta ja mahdollistaa suuremmat kuljetusmäärät. Satama-alue on osa Porin kaupungin infrastruktuuria ja toimii alueen yritysten käytössä. Laituria tullaan käyttämään kaupalliseen tarkoitukseen. Lisäksi laituria voivat tarvittaessa käyttää merivoimien alukset ja rajavartiolaitos. Öljyntorjunta- yms. tehtävissä laituria saattaa käyttää myös väylänhoitoalus. Satama-alueen hyvällä kunnolla ja nykyaikaisuudella on myös vaikutus Porin kaupungin teollisuuden ja liiketoiminnan kasvuun. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 5 4 Kuvaus työvaiheista, suunnitelluista rakennelmista sekä muista töistä ja toimenpiteistä Mäntyluodon satamaa laajennetaan rakentamalla Kallonlahden sataman pohjoispäähän uusi noin 200 m pituinen laituri, jonka kulkusyvyydeksi tulee 12.0 metriä Hanke toteutetaan kahtena erillisenä urakkana. Ruoppausurakka (Urakka A), johon kuuluu satama-altaan sekä laiturin perustusalueen ja taustakentän alustan ruoppaukset. Satama-altaan ruopattavilta alueilta sekä laiturin perustusalueelta ja täytettävän satamakentän alta poistetaan imuruoppaamalla pehmeät lieju-, savi- ja silttimaat, jotka läjitetään Technip Offshore Finland Oy:n alueelle sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Sen jälkeen ruopataan kitkamaat ja tehdään tarvittavat louhinnat allasalueilla sekä laiturin perustusalueella. Toiseen laituriurakkaan (Urakka B) sisältyy uuden 12m laiturin alustan tasaustyöt, uudet laiturirakenteet varusteineen ja eroosiosuojauksineen sekä tähän välittömästi liittyvät täyttö- ja tasaus- ja verhoustyöt. Tarkemmat kuvaukset töistä on esitetty laiturialueen suunnitelmaselostuksessa (liite 8). 4.1 Hankkeen mitat ja massamäärät Ruoppaus- ja laiturin rakentamisalue ovat pinta-alaltaan noin 14 ha. Ruoppausmassoja alueelta otetaan noin 435 000 m 3, joista hiekka- ja moreenimaita on noin 300 00 m 3. Pehmeitä massoja on noin 135 000 m 3, joista puhtaita massoja on noin 90 000 m 3. Pehmeät massat ruopataan imuruoppauksella ja karkeat kuokkaruoppaajalla. Ruoppausta lisäksi laiturin perustusalueelta ja satama-altaasta louhitaan noin 90 000 m 3, joka käytetään rakennuskohteen täyttöihin. Hankkeessa tarvitaan louhetta täyttöalueen merenvastaisen luiskapinnan verhoiluun noin 5000 m 3. Perustusalueen tasaukseen käytetään mursketta yhteensä noin 2500 m 3 ja laiturielementtien taustalle louhemateriaalia kaikkiaan noin 160 000 m 3. Päällysrakennekerroksiin tarvitaan murskemateriaaleja noin 10 000 m 3 sekä louhekiviä laiturin eteläpään luiskaverhouksiin noin 2000 m 3. 4.2 Ruoppausmassojen läjitys Pehmeät ruoppausmassat läjitetään Technip Offshore Finland Oy:n omistamalle läjitysalueelle noin 1,5 km päähän hankealueesta. Samalle alueelle läjitettiin vuosina 2010 ja 2011 tehtyjen ruoppausten massat. Technipille annetun vesilupapäätöksen 78/2013/2 (liite 9) mukaan altaan kapasiteetti on noin 300 000 m 3. Saman lupapäätöksen mukaan sinne piti sijoittaa 200 000 m 3 ruoppausmassoja, mutta lupa raukesi, kun toiminta ei alkanut kahden vuoden sisällä lupapäätöksen annosta. Tämän jälkeen noin 180 000 m 3 massoja on siirretty altaasta Huntsmanin maisemointihankkeen käyttöön. Pehmeitä massoja ruopataan hankkeen Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 6 yhteydessä noin 135 000 m 3, joten alueella on hyvin tilaa vastaanottaa hankkeessa syntyvät pehmeät ruoppausmassat. Lupapäätöksen 78/2013/2 mukaan Läjitysaltaan reunapenger on vahvistettu moreenista rakennetuin vasta-penkerein ja sen vakavuus on arvioitu Porin kaupungin ruoppaushankkeen yhteydessä. Penkereen yläharjan suunnittelukorkeus on N60 +4,90 m ja yli-vuotokynnys N60 +4,50 m, joita vastaavat N2000-järjestelmän korkeudet ovat +5,27 m ja +4,87 m. Kesällä 2012 tehdyissä mittauksissa penkereen harjan todettiin olevan kauttaaltaan tason N2000 +5,00 m yläpuolella. Vesipinnan maksimikorkeus on N2000 +5,00 m, jolloin täytön maksimikorkeus altaan sisäpuolella saa keskimäärin olla noin tasolla N2000 +4,40 m. Reunapenkereet ja ylivuotokohta suunnitellaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin lupapäätöksen 78/2013/2 mukaan päästään kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. 4.3 Hankkeen eteneminen Syksyllä 2016 tehtiin alueen pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksessa otettiin viranomaisen suositukseen perustuvat sedimenttinäytteet, jotka analysoitiin talvella 2017. Hankkeen tarkka suunnitelmaselostus laadittiin maaliskuussa 2017. Vesiluvan myöntämisen jälkeen hankkeen toteutus voidaan aloittaa saman tien. Tavoitteena on aloittaa hanke loppuvuodesta 2017. Tällöin ruoppaus- ja laiturin rakennustyöt valmistuisivat vuoden 2018 lopussa. Töiden kestoon vaikuttaa sää, sillä leutona talvena ruoppaukset voidaan aloittaa aikaisemmin. Edellisessä hankkeessa ruopattiin välillä huhtikuu-joulukuu johtuen ankarasta talvesta. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 7 5 Kaavoitustilanne 5.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Se on myös ohje kuntatason kaavoja laadittaessa. Alueidenkäytön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskodista päätetään kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) vuonna 2011. Hankealue on Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu satama-alueeksi (LS). Lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle. Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (lähde: Lounais-Suomen paikkatietokeskus 2016). Hankealue sijoittuu punaisen rajauksen (satama-alue) sisälle kuvan keskelle hieman pohjoisrajasta etelään. Läjitysalue sijoittuu harmaan t-merkinnän alueelle (teollisuusalue). Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 8 5.2 Meri-Porin yleiskaava Alueella on osittain voimassa oleva Meri-Porin yleiskaava vuodelta 2000 (kuva 3). Satama-alueen maankäyttömuodoksi on merkitty LV, joka on vesiliikenteen alue. Yyterinniemen osayleiskaavan laatiminen on asetettu vireille vuonna 2013 ja osayleiskaavaluonnoksen valmistelu on käynnissä. Kuva 3. Ote Meri-Porin yleiskaavasta (lähde: Porin kaupunkisuunnittelu 2016). 5.3 Asemakaava Porin asemakaavassa (liite 10) hankealue on osoitettu satama-alueeksi (LS-1). Kaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Suunnitellun laiturin rakentaminen ei ole asemakaavan vastaista eikä edellytä kaavamuutoksia. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 9 6 Kuvaus hankealueesta ja ympäristöstä 6.1 Mäntyluodon edustan merialue ja vedenlaatu Mäntyluodosta pohjoiseen ja etelään on paljon saaria ja alue on rikkonainen, kun lännessä avautuu avomeri. Mäntyluoto yhdessä Tahkoluodon, Reposaaren ja Lampaluodon kanssa muodostaa melko suljetun vesialueen (Eteläselkä) hankealueen edustalle. Eteläselän itäpuolella on Kolpanlahti, joka on osa suurempaa Pihlavanlahtea, johon Kokemäenjoki laskee. Nykytilan selvityksessä on käytetty Porin merialueen yhteistarkkailuraporttia vuodelta 2015 (liite 11) sekä pohjaeläinraporttia vuodelta 2013. Eteläselän ja Pihlavanlahden ekologinen tila vuonna 2015 oli välttävä. Merialue on rehevä, vaikka tila onkin kohentunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Merialueen tila riippuu melko voimakkaasti Kokemäenjoen vaikutuksesta, joka tuo alueelle runsaasti ravinteita. Kokemäenjoen vaikutus yltää Eteläselälle asti ja sen vesi on tuloksien mukaan todella sameaa. Koska Eteläselkä on allas, jonne pääsee sekä merivettä että makeampaa jokivettä, sen vesityyppi voi vaihdella mereisestä makeaan. Vesi on pääasiassa makeaa, mutta myös suolaisempaa vettä pääsee virtausten mukana altaaseen. Varsinkin talvisin vesi on selvästi kerrostunutta. Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti vuosien välillä, mutta viime vuosina Pihlavanlahden ja Eteläselän merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua sekä vuoden aikana, että vuosien välillä. 6.2 Vesialueen käyttö 6.2.1 Väylät Satamaan johtaa kaksi Liikenneviraston hallinnoimaa väylää. Toinen väylistä johtaa Kallonlahden satamanosan länsipuolelle ja toinen satamanosan toiselle puolelle tämän hankkeen kohteena olevan laiturialueen eteen sekä satama-altaaseen. Lännen puolelle jäävän väylän syvyys on 12.0 m, kun satama-altaaseen menevän väylän syvyys on 7.50 m. Satama-altaaseen menevästä väylästä erkanee Technip Offshore Finlandin oma väylä, joka kulkee länsi-itä-suunnassa Technipin telakalle. Väylän syvyys on 5 m. Meriveden korkeus Mäntyluodossa on vuosien 2015-2016 aikana vaihdellut teoreettisen keskiveden (N2000) molemmin puolin (Ilmatieteen laitos 2016). Vuonna 2015 Mäntyluodon teoreettisen keskiveden laskettiin olevan 137 mm. Korkeimmillaan merivesi oli viime vuodenvaihteessa, jolloin korkeus oli 60-80 cm teoreettisen keskiveden yläpuolella. Näiden kaupalliseen merenkulkuun tarkoitettujen väylien lisäksi Eteläselällä on muutama hyötyliikenteen matalaväylä (syvyys 3.6 ja 5.0), jotka kulkevat Reposaareen. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 10 Eteläselän poikki kulkee itä-länsi-suunnassa kevyen liiketeen kulkuväylä, jonka väyläsyvyydeksi on ilmoitettu 1.5 m. Satamaan johtavilla kaupalliseen merenkulkuun tarkoitetuilla väylillä on väyläalueensa, jotka omistaa Porin kaupunki. Liikennevirasto omistaa väyläalueet Kallon saaresta avomerelle päin. 6.2.2 Pienveneliikenne Uusi laiturialue rakennetaan kohti Eteläselkää ja osin kohti satama-allasta. Satamaaltaassa huviveneily ja kalastus on kielletty, joten suurta vaikutusta pienveneisiin hankkeella ei ole. Hankeen ruoppausalue on kuitenkin melko suuri ja ruoppausten aikana tällä alueella ei voi harjoittaa huviveneilyä. Suurta haittaa ei kuitenkaan synny, sillä pienveneet kiertävät muutenkin sataman pitemmältä Eteläselän puolelta. 6.3 Maa- ja kallioperä Hankealue on rakennettu täyttömaalle. Täyttöä on tehty pääasiassa hiekalla ja soralla. Paksun täyttömaakerroksen (noin 4 5 metriä) alapuolella on savi- ja silttimaakerroksia, joiden alla on moreenia. Nykyinen maanpinta on noin 1,5 2,5 metriä merenpinnan yläpuolella. 6.4 Laiturialueen edustan pohjasedimentit Syksyllä 2016 suoritettiin sedimenttinäytteenotto ja tulokset analysoitiin talven 2017 aikana. Näytteenottoraportti on esitetty liitteessä 12. Kallonlahden koilliselle 15,2 ha tutkimusalueelle määritettiin näytepisteitä yhteensä 28 kpl jakaantuen tasaisesti koko alueelle ELY-keskuksen suosituksen mukaisesti. Sedimenttinäytteet otettiin sukeltajatyönä kerroksittain 0-10 cm, 10-30 cm, 30-60 cm jne. 30 cm välein. Näytteitä saatiin kaikista näytepisteistä. Näytteet ulottuivat pääsääntöisesti 60 cm syvyyteen. Maalaji näytteissä oli liejua, savea, silttiä tai hiekkaa. Näytteistä analysoitiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa 2015 määritellyt aineet dioksiineja ja furaaneja lukuun ottamatta. Kokoomanäytteistä analysoitiin siis ohjeessa esitetyt metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt (C10-C40), PCB:t ja organotinayhdisteet. Muutamalle näytteelle tehtiin myös asbestimääritykset, mutta asbestia ei havaittu. Näytteenottoalue jaettiin tulosten tarkastelun helpottamiseksi neljään alueeseen (kuva 4). Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 11 Kuva 4. Näytealueet 1-4. Alue 1 vasemmalla, alue 2 keskellä, alue 3 oikealla ylhäällä ja alue 4 oikealla alhaalla. Tulosten mukaan alueella 1 vain kuparipitoisuus (syvyydet 0-30 ja 30-60 cm) ylittää pitoisuusrajan 2 (mereen läjityskelvoton). Pintakerroksen nikkeli- ja naftaleenipitoisuus on ylittää tason 1A (ei vaikutusta läjitykseen). PIMA-asetuksen ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ei havaittu alueella. Alueella 2 kuparipitoisuus ylittää pintakerroksessa (0-30 cm) pitoisuusrajan 2 ja alemmassa kerroksessa (30-60 cm) pitoisuusrajan 1C (läjitettävissä hyvälle läjityspaikalle). Lisäksi kuparipitoisuus ylittää PIMA-asetuksen ohjearvon, eli se tulee käsitellä pilaantuneena. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet pitoisuusrajoja tai ohjearvoja. Alueella 3 kuparipitoisuus ylittää pitoisuusrajan 2 useassa eri kerroksessa. Myös syvemmässä kerroksessa (60-120 cm) ylittyy PIMA-asetuksen ohjearvo kuparin osalta. Kyseiset massat tulee käsitellä pilaantuneina. Alueen 4 pintakerros (0-30 cm) ylittää nikkelin ja kuparin osalta sekä pitoisuustason 2 että PIMA-asetuksen ylemmän kynnysarvon. Syvemmät kerrokset ovat puhtaita. Hankealueen sedimentti on siis pääosin pilaantunutta kuparin takia. Myös nikkeli- ja naftaleenipitoisuudet ovat tutkimuksen mukaan koholla. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 12 6.5 Luontoarvot Hankealue sijaitsee satama-alueella, mutta sen läheisyydessä on runsaasti luontoarvoja. Niemen länsipuolella sijaitsevalla Kallon saarella on rantakalliota ja hieman metsää. Vasikkaluodon eteläpuolella on Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue. Mäntyluodon rannikon luontoarvot ovat korkeat, ja suurin osa Mäntyluodosta satama-aluetta lukuun ottamatta kuuluukin kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA). Alueella on myös paljon luontopolkuja ja muita luonnonläheisiä virkistysalueita. 6.5.1 Pohjaeläimistö 6.5.2 Kalasto Eteläselällä on kaksi pohjaeläinnäytteidenottopistettä, jotka ovat osa Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen pohjaeläintarkkailua. Viimeisimmissä näytteissä (2012) lajien Macoma Baltica (liejusimpukka) ja Marenzelleria spp. (monisukasmadot) yksilömäärät olivat suurimmat. Molemmat ovat yleisiä lajeja ja sietävät niin monimuotoista kuin kuormittunuttakin pohjaa. Myös näytteistä löytyneet muut lajit esiintyvät monimuotoisella ja lievästi häiriintyneellä pohjalla. Porin merialueen pohjaeläimistöä tutkitaan osana merialueen yhteistarkkailua, mutta Eteläselällä ei ole näytepisteitä. Lähin vuosittainen näytepiste sijaitsee Karhuluodon edustalla, joten yhteistarkkailuraporteista ei saa tietoa Eteläselkään liittyen. Kalastoa on tarkkailtu viimeksi vuonna 2013. Tällöin Eteläselän läheisyydessä runsaimmat saalislajit olivat ahven (34 %), hauki (24 %) ja särki (10 %). Siikaa, kuhaa ja lohta saatiin vähän. Kalastuksen suurimmaksi haitaksi alueella arvioitiin rehevyys ja vesikasvillisuuden runsas määrä. 6.5.3 Natura 2000 -alueet Hankealuetta lähimpänä olevat Natura 2000 alueet ovat Preiviikinlahden Naturaalue (FI0200080) ja Kokemäenjoen suiston Natura-alue (FI0200079). Ne sijaitsevat lähimmillään noin 2,5 ja 2,4 kilometrin päässä hankealueesta etelään ja itään. Preiviikinlahti on suojeltu luontodirektiivin mukaisena suojelualueena (SCI), kun Kokemäenjoen suisto on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena suojelualueena (SPA/SCI). Satama-allas aukeaa Eteläselälle, josta pääsee salmen kautta Kolpanlahdelle ja avomerelle, mutta hankealue ei ole suoraan yhteydessä Naturaalueisiin. Natura-alueet sijaitsevat niin kaukana hankealueesta, ettei niille aiheudu juuri vaikutuksia (kuva 5). Rakennustöiden aikainen veden mahdollinen samentuminen ja kiintoainespitoisuuden nousu ei yllä Natura-alueille. Kokemäenjoen suiston Natura-alue on yhteydessä Eteläselkään, mutta virtaussuunta on Natura-alueelta pois ja matkaa on noin 2,4 kilometriä, joten vaikutuksia ei arvioida syntyvän. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 13 6.5.4 Luonnonsuojelualueet Sataman läheisyydessä sijaitsee myös luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Karhuluodon hiekkaranta ja dyynit, joka sijaitsee heti Vasikkaluodon eteläpuolella. Toinen suojelualue on Levonlammen kosteikko, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi, mutta ei ole kuitenkaan luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Läheiset luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Uusi laituri- ja kenttäalue, ruoppausalue, läjitysalue ja lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet. Lähde: SYKE 2016. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 14 6.6 Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset kohteet Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti kulttuurihistoriallisia kohteita (kuva 6). Kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee viisi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat Uniluodon asuinalue, Kallon luotsiasema, satama-asema ja tunnusmajakka, jotka kaikki ovat osa Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristöä, sekä Reposaaren yhdyskunta salmen toisella puolella luoteessa. Tämän kulttuuriympäristön sisällä useita rakennusperintörekisterin kohteita, kuten hankealueella sijaitsevat Ryssäntorni sekä Kallossa sijaitsevat luotsitalo ja majakka. Myös Yyterin maisema-alueen raja kulkee satama-alueen eteläpuolella. Näiden lisäksi ympäristössä on muutamia muinaisjäännöksiä. Kallolla sijaitsevat olemassa olevat muinaisjäännökset ovat Mäntykallo (Kallon eteläosassa) ja Kallon tykit (pohjoisosassa), joista jälkimmäinen on löytöpaikka. Sataman kenttäalueen alle on jäänyt kaksi tuhoutuneeksi merkittyä muinaisjäännöstä. Ne liittyvät samaan kohteeseen, joka on Mäntyluodon hylky. Kyseinen muinaisjäännös kartoitettiin ja tutkittiin sataman kenttäalueen laajennushankkeen yhteydessä vuosina 2008-2009. Lisäksi Reposaaren eteläkärjen kohdalle on merkitty muinaisjäännös, joka esittää oletetun hylyn sijaintia. Alueiden käytön suunnittelussa tulee huomioida valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Laiturialueen rakennushankkeella ei ole vaikutuksia muihin rakennusperintörekisterin kohteisiin kuin Ryssäntorniin, sillä ne sijaitsevat riittävän kaukana tai sisämaassa, ja vaikutukset kohdistuvat ennemminkin vesistöön. Kallon ja Reposaaren kulttuuriympäristöt ovat lähellä hankealuetta, mutta koska hanke liittyy satama-alueelle tyypillisen toiminnan kasvattamiseen ei se aiheuta haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristöille (pl. hetkellinen melun mahdollinen lisääntyminen Uniluodon ja Reposaaren asuinalueella). Läheiset tuhoutuneeksi luokitellut muinaisjäännökset eivät myöskään vaikuta hankkeeseen. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 15 Kuva 6. Hankealueen sijainti sekä lähellä sijaitsevat muinaisjäännökset, rakennetut kulttuuriympäristöt ja Yyterin maisemakokonaisuus. Tarkempi kuvaus hankealueesta esitetty kuvassa 1 (lähde: Museoviraston paikkatietoaineistot 2016, SYKE:n paikkatietoaineistot 2016). Hankealueen sisällä sijaitsee Ryssäntorni, joka on Mäntyluodon tunnusmajakka, sekä vanha nosturi (Luveeni). Ryssäntornin arvioidaan olevan yli 100 vuotta vanha. Luveeni on Suomen vanhin säilynyt satamanosturi ja se otettiin käyttöön noin vuonna 1901. Luveeni ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan se on tuotu siihen myöhemmin 1990-luvun alussa. Ryssäntorni ja luveeni jätetään hankkeesta huolimatta paikalleen. Uusi laiturialue päättyy ennen luveenia, eikä sen rakenteita tarvitse muuttaa. Mikäli Ryssäntorni tai luveeni joudutaan kuitenkin myöhemmin siirtämään sataman kehityksen tieltä, asiasta sovitaan Museoviraston kanssa. 6.7 Vesienhoitoalueet ja merenhoitosuunnitelma Merenhoitosuunnitelma on yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (meristrategiapuitedirektiivi) edellyttämä kansallinen meristrategia. Toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 hyväksyttiin vuoden 2015 lopussa ja sisältää 29 uutta toimenpidettä jotka tähtäävät Itämeren parempaan tilaan. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 16 Mäntyluoto kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Alueen pinta- ja pohjavesille on laadittu seurantaohjelma yhteistyössä ELYkeskusten sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Seurantaohjelmaan kuuluvia seurantapaikkoja on Mäntyluodonkin edustalla. 7 Selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista 7.1 Rakennustöiden aikaiset ympäristövaikutukset Yleisesti vesirakentamisen on todettu aiheuttavan vedessä sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousua. Tämä karkottaa eläimistöä alueelta ja tuhoaa rakennuskohdassa pohjakasvistoa ja -eläimistöä. Rakentaminen lisää myös hetkellisesti merialueen melua. Läjitys maalle ei aiheuta juuri ympäristövaikutuksia. 7.1.1 Vaikutukset vedenlaatuun Rakennustöiden aikaiset vedenlaatuvaikutukset koostuvat ruoppauksen aikaan saamasta kiintoainespitoisuuden noususta. Löyhä sedimentti leviää ruoppausalueelta länteen päin kohti avoimempaa vesialuetta. Avomerellä sedimenttipitoisuus vedessä pienentyy nopeasti, kun vesimassa lisääntyy. Sedimentti sisältää tutkimuksien mukaan runsaasti kuparia ja pienempiä pitoisuuksia mm. nikkeliä ja naftaleenia. Kupari leviää ja laskeutuu sedimentin mukana. Myös ravinteet kiinnittyvät sedimenttiin ja leviävät sen mukana. Ravinne- tai metallipitoisuudet eivät kuitenkaan vedessä kasva hankkeen seurauksena, mutta lähtevät sedimentin mukana uudestaan kiertoon, kunnes laskeutuvat taas merenpohjaan. 7.1.2 Vaikutukset eliöstöön Hankealueella on odotettavissa vähäistä veden sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousua vesistötöiden aikana, mikä on tyypillistä vesirakentamiselle. Veden samentumisen ja kiintoainespitoisuuden nousun aiheuttamalla lisääntyneellä sedimentaatiolla voi olla haitallisia vaikutuksia eliöstöön. Samea vesi karkottaa osan kaloista ja lisääntynyt sedimentaatio voi haitata kalojen kutua. Kalastovaikutusten oletetaan olevan kuitenkin paikallisia ja ohimeneviä. Lisääntynyt sedimentaatio vaikuttaa yleensä negatiivisesti pohjaeläimistöön ja vaikuttaa etenkin simpukoiden lisääntymiseen. Eläimistön puuttuminen voi vaikuttaa paikallisesti kalojen ravinnon saantiin. Vaikutus jäänee kuitenkin niin paikalliseksi, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta kalojen ruokailun kannalta. Sedimentin mukana kulkeutuvat metallit voivat vaikuttaa ruoppausalueen viereisten alueiden pohjaeläimistöön. Voidaan kuitenkin olettaa, että myös lähialueiden sedimentit ovat pilaantuneita, joten mm. kupari- ja nikkelipitoisen sedimentin leviäminen tällaiselle alueelle ei aiheuta haittaa eliöstölle. Sedimentit ei arvioida leviävän alueelle, jossa sedimentti on puhdasta ja jolloin vaikutus pohjaeläimistöön olisi suurempi. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 17 Hankealue on jo valmiiksi alusliikenteen kuormittamaa. Näin ollen alueen pohjaeliöstö on melko yksipuolista. Hankkeella ei ole vaikutuksia linnustoon tai muihin maaeläimiin. Lähimmät luonnonsuojelu- tai Natura-alueet sijaitsevat niin kaukana, ettei niiden suojeltuihin arvoihin ole myöskään vaikutusta. 7.1.3 Vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen Sataman edustan vesialuetta käytetään jonkin verran kalastukseen. Aivan sataman edustalla kalastusta ei harjoiteta, mutta kauempana Eteläselällä toimii kalastajia. Rakennusvaiheessa sedimenttiä voi levitä Eteläselälle päin, mikä aiheuttaa veden samentumista ja voi karkottaa kaloja. Myös vedenalainen melu aiheuttaa haittaa kaloille. Pysyviä haittoja ei kuitenkaan synny, sillä sataman laivaliikenne pysyy ympäristöluvan määräämissä mitoissa. Alueen virkistyskalastus on vähäistä satama-alueen läheisyydestä johtuen. 7.1.4 Vaikutukset vesiliikenteeseen Rakennustyöt toteutetaan vesiluvan mukaisesti. Ne eivät aiheuta pysyviä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Hankealue ei sijaitse yleisellä väylällä eikä alueella ole reittiliikennettä. 7.1.5 Vaikutukset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ja merenhoitosuunnitelman tavoitteisiin Valtioneuvosto hyväksyi Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman joulukuussa 2015. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot mm. vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja - hoitotoimista. Vesienhoitosuunnitelma on annettu vuosille 2016-2021. Suunnitelman tavoitteita ovat mm. vähentää rehevöitymistä, vesistöjen rakenteessa ja veden määrällisessä vaihtelussa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia, happamuuskuormitusta sekä vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymistä. Suunnitelmassa teollisuus- ja yritystoiminta on tunnistettu yhdeksi paineeksi joka aiheuttaa mm. ravinnekuormiin ja tätä kautta vesistöjen eutrofikaatioon. Hanke on osa yritystoiminnan kasvua, mutta ei itsessään tuota juuri ravinteita vesistöön. Ruoppauksen aikana syntyvä kiintoaines kuitenkin sisältää jonkin verran ravinteita, jotka pääsevät uudestaan kiertoon Eteläselän alueella. Myös vesiliikenne on tunnistettu paineeksi, sillä alusten jätevesipäästöt kuormittavat vesistöjä. Suunnitelman yleisiin tavoitteisiin nähden hanke on pieni eikä vaikuta tavoitteiden saavuttamiseen. Pohjan ruoppaus ja laiturin rakentaminen voivat nostaa ravinteita kiertoon, mutta eivät varsinaisesti lisää niiden määrää vesistössä. Hanke ei lisää happamuutta eikä siitä aiheudu haitallisten aineiden pääsyä vesistöön. Näin ollen vaikutukset tavoitteisiin ovat vähäiset. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 18 Merenhoitosuunnitelma on yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (meristrategiapuitedirektiivi) edellyttämä kansallinen meristrategia. Toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 hyväksyttiin vuoden 2015 lopussa ja sisältää 29 uutta toimenpidettä jotka tähtäävät Itämeren parempaan tilaan. Uuden laiturialueen rakentamisen seurauksena satamatoiminta Mäntyluodossa kehittyy ja turvallisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisyn todennäköisyys kasvaa, mikä on osa merenhoitosuunnitelman tavoitteita. Paremmalla infrastruktuurilla voidaan ehkäistä onnettomuuksia, joiden seurauksena haitta-aineita sisältäviä materiaaleja voi päästä vesistöön. Merenkulun turvallisuus on yksi toimenpideohjelman uusista toimenpiteistä, ja hanke osaltaan lisää satamatoiminnan turvallisuutta, joka on suoraan linkittynyt merenkulkuun. Laivojen koko satamassa kasvaa, mikä tarkoittaa vähemmän liikennettä, kun enemmän lastia mahtuu kyytiin. Näin ollen laivojen melun yleisyys vähenee, mikä on yksi toimenpideohjelman keskeisistä tavoitteista. Hankkeet hetkellisesti nostavat melutasoja veden alla ja lisäävät impulsiivista melua, joita merensuojeluohjelman avulla pyritään vähentämään. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja lopputuloksena kokonaisuus on linjassa toimenpiteiden kanssa. Hanke vaatii melko laajan ruoppauksen, joka aiheuttaa hieman haittaa Eteläselän merialueelle. Alueella on kuitenkin ruopattu aikaisemminkin ja alue on osa satamaaluetta, joten alueen luonto ei ole neitseellistä. Ruoppaus on osa sataman kehittämistä, joten siitä syntyvistä pienistä haitoista huolimatta hankkeella on positiivinen vaikutus merenhoitosuunnitelman keskeisiin tavoitteisiin. 7.2 Hankkeen pysyvät ympäristövaikutukset Hanke sijoittuu satama-alueelle, missä luonto- ja virkistysarvot eivät ole kovin suuret. Hankkeessa rakennetaan uusi laituri, joten se ei peitä suurta alaa merenpohjasta tai tuhoa ekosysteemiä alueelta. Laiturirakenteiden eteen luodaan uusi tukipenger, joka peittää hieman merenpohjaa laiturin edessä. Satama-altaan ruoppaus uuden laiturirakenteen edessä poistaa mahdollisen pohjaeläimistön ruoppausalueelta ja levittää osin pilaantunutta sedimenttiä ympäröivälle merialueelle. Nykyinen pohjaeläimistö alueella on kuitenkin lähes olematonta sedimentin pilaantuneisuuden takia, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Lisäksi ympäröivän merialueen sedimentin voi olettaa olevan myös pilaantunutta, joten ruoppauksen aikaan saama leviäminen ei aiheuta suuria vaikutuksia. Massojen läjitys Technipin läjitysalueelle ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Läjitysalueelle on aikaisemminkin läjitetty massoja, eikä siellä ole luontoarvoja. Hankkeen seurauksena laivaliikenne voi hieman kasvaa, mikä voi aiheuttaa lisääntynyttä vedenalaista melua ja ympäristöä häiritseviä pyörteitä ja virtauksia. Alueen Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 19 ekosysteemi on kuitenkin sopeutunut tällaiseen häiriöön, joten suuria vaikutuksia ei ole. 7.3 Yhteenveto ympäristövaikutuksista Olemassa olevan tiedon perusteella hankkeen ei arvioida aiheuttavan pysyviä muutoksia ympäristön tilassa. Rakennustöiden aikana vedenlaatu lähistöllä heikkenee vähäisesti ja melu kasvaa. Samentuminen ja haitta-aineiden vapautuminen vesifaasiin arvioidaan kuitenkin vähäiseksi ja paikalliseksi. Ruoppauksen ympäristövaikutukset eivät yllä herkille alueille, jossa veden kiintoainespitoisuuden nousu voisi aiheuttaa suuria negatiivisia vaikutuksia. Hanke ei muuta alueen luonnetta tai käyttötarkoitusta. 8 Tila-, omistaja- ja henkilökohtainen vahinkoarvio Kalastukselle saattaa aiheutua hetkellisiä haittoja ruoppausalueen läheisyydessä. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastajille tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta esitetään korvattavaksi tapauskohtaisesti. Haitat ammattikalastajille määritetään hankeen toteuttamisen jälkeen, kun mahdolliset haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Muita tila-, omistaja- tai henkilökohtaisia haittoja ei arvioida syntyvän. 9 Vaikutusalueen kiinteistöt omistaja- ja osoitetietoineen sekä muut asianosaiset 10 Tarkkailu Hankealue sijoittuu kiinteistölle 609-454-1-686, jonka omistaa Porin Satama Oy. Laiturialueen ympärillä sijaitsevat alueet kuuluvat samaan suureen kiinteistöön. Läheisten kiinteistöjen omistajat ovat asianosaisia. Lisäksi asianosaisiksi katsotaan Eteläselällä toimivat kalastajat sekä Kallossa toimiva veneseura (Segelföreningen i Björneborg BSF). Asianosaisten yhteystiedot on esitetty liitteessä 13. Vesirakennustöiden aikana vesialueen samentumista ja muita mahdollisia töiden aiheuttamia vaikutuksia meriveden laatuun tarkkaillaan tarvittaessa sekä ruoppauksen että läjityksen osalta. Mahdollisesta tarkkailusta sovitaan viranomaisen kanssa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta ekosysteemitasolla, koska hanke on varsin vähäinen. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 20 Töiden etenemistä tarkkaillaan yleisellä tasolla ja ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta pidetään kirjaa, josta käy selville ruoppausajankohdat ja ruoppauspaikat sekä ruoppausmassojen määrä- ja laatutiedot sekä läjitysalue. Satama-altaan ruoppaus saa aikaan kiintoainespitoisuuden nousun, joka kulkeutuu länteen päin kohti avomerta. Vaikutuksien arvioidaan ulottuvan Eteläselälle ja aallonmurtajien läheisyyteen, joten avomeren tai Natura-alueiden tarkkailua ei ole syytä esittää. Satama on mukana merialueen yhteistarkkailussa ja Eteläselällä sijaitsee kaksi yhteistarkkailuun kuuluvaa näytepistettä (pisteet 57 ja 58). Lisäksi Reposaaren eteläpuolella sijaitsee piste 265, joka myös kuuluu yhteistarkkailuun. Hankevastaava esittää, että näiltä pisteiltä otetaan näytteet kuukausittain ruoppauksen ollessa käynnissä. Näytteistä määritetään normaalit tarkkailusuunnitelmassa määritellyt muuttujat eli happipitoisuus, kylläisyys-%, sameus, kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisravinnepitoisuudet ja suolapitoisuus. Lisäksi sedimentin runsaasta kuparipitoisuudesta johtuen näytteistä määritetään myös kuparipitoisuus. Ruoppauksen vaikutuksia alueen kalastoon esitetään selvitettäväksi erillisellä tutkimuksella. Kalataloustarkkailusta laaditaan tarkkailusuunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksella ennen aloitusta. Tarkkailu aloitetaan ennen töiden aloittamista. 11 Selvitys parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakentamisessa tullaan käyttämään menetelmiä ja tekniikoita, jotka ovat ympäristön kannalta mahdollisimman vähän haitallisia. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa valittaessa arvioidaan hankkeen vaikutuksia erityisesti haitta-aineiden esiintymiseen ja kulkeutumiseen meriympäristössä. Kyseessä olevan hankkeen tapauksessa vaikutukset liittyvät lähinnä sedimentin ja rakennusmateriaalin mahdolliseen kulkeutumiseen virtausten mukana. Täytössä tullaan käyttämään kitkamaita ja louhetta. Laiturin edustan louhintamateriaalin hyödyntäminen rakenteissa vähentää tarvetta hankkia kiviainesta lähialueen varoista. 12 Luvanmyöntämisen oikeudelliset edellytykset Hanke mahdollistaa sataman toiminnan tehostumisen ja alueen yleisen kilpailukyvyn lisääntymisen, minkä kautta saavutetaan hyötyä yhteiskunnalle. Rakennustyöt tehdään vesilain 2. luvun 7 mukaisesti. Hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hanke ei myöskään vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuut- Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 21 13 Lähteet ta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön olosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeinooloja. Hakija katsoo, että lupa rakennushankkeelle voidaan myöntää vesilain 3. luvun 4 mukaan. Alajoki, H. (2016). Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 2015. KVVY julkaisu 757. Ilmantieteen laitos (2016). Merivedenkorkeus. <http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus> Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy (2017). Suunnitelmaselostus 21.3.2017. Porin Satama Oy Kallonlahden satama, koillisosan laajennus. Iso-Tuisku, J. (2014). Porin edustan merialueen pohjaeläimistö vuonna 2013. KVVY julkaisu 718. Kiinteistötietopalvelu 2015. Maanmittauslaitos 11.8.2016. <https://kiinteistotietopalvelu.maanmittauslaitos.fi> Kaupunkisuunnittelu (2016). Porin kaupunki. 8.8.2016. Kotola, J. & J. Nurminen (2005). Kaupunkirakentamisen hydrologiset vaikutukset. Teoksessa Nurminen, J. (toim.): Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta. Suomen ympäristö 776, 12 31. Lounais-Suomen paikkatietokeskus (2016). Satakunnan maakuntakaava. 8.8.2016. http://karttapalvelu.lounaispaikka.fi/ MeriTaito Oy (2017). Porin sataman sedimenttinäytteet. Tutkimusraportti. Muinaismuistolaki 295/1963. Museoviraston paikkatietoaineistot 26.11.2015. <http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjest tiet/aineistojen_lataaminen> Suomen ympäristökeskus (2016). Latauspalvelu LAPIO. < http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#> Taylor, K. G. & P. N. Owens (2009). Sediments in urban river basins: a review of sediment-contaminant dynamics in an environmental system conditioned by human activities. Journal of soils and sediments 9: 4, 281 303. Vesilaki 587/2011. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

Porin Satama Oy Vesilain mukainen lupahakemus Kallonlahden satamanosan koillispään laiturin rakentaminen, hankkeeseen liittyvä ruoppaus ja läjitys 22 14 Liiteluettelo Liite 1. Mäntyluodon sataman ympäristölupapäätös (Nro 50/2006/2) Liite 2. Porin Sataman Mäntyluodon sataman ja Tahkoluodon sataman ympäristölupapäätöksessä määrättyjen lupamääräysten tarkistamisaikojen jatkaminen (Nro 220/2014/1) Liite 3. Porin kaupungin ympäristölupapäätös sijoittaa massoja Technip Offshore Finland Oy:n alueelle (Nro 97/2009/2) Liite 4. Vesilupapäätös Mäntyluodon väylän ja sataman ruoppaukselle, läjitykselle merialueelle, 250 metrin laiturin rakentamiselle ja merialueen täytölle ruoppausmassalla sekä satamakentän rakentamiselle merialuetta täyttämällä Kallonlahden eteläosassa (Nro 96/2009/2) Liite 5. Vaasan hallinto-oikeuden päätös (Nro 10/0280/1) vesiluvan Nro 96/2009/2 määräyksiä satamakentän koon ja meriläjitysalueen sijainnin suhteen. Liite 6. YVA-tarveharkinnan päätös (nro 3/2017). Liite 7. Natura-tarveharkinnan päätös. Liite 8. Laiturialueen suunnitelmaselostus (Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy). Liite 9. Vesilupapäätös Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventämiselle ruoppaamalla ja vesialueen täyttämiselle moreenilla ja louheella sekä imuruoppausmassojen läjittämiselle telakan alueella olevaan läjitysaltaaseen (Nro 78/2013/2). Liite 10. Alueen asemakaavaote. Liite 11. Merialueen yhteistarkkailu 2015. Liite 12. Sedimenttitutkimusraportti. Liite 13. Asianosaisten yhteystiedot. Insinööritoimisto ECOBIO Oy Runeberginkatu 4 c B 21 FIN-00100 Helsinki tel. +358 (0) 207 569 450 www.ecobio.fi Laatinut: MM Tarkastanut: TH Päiväys: 19.4.2017

LIITE 1.

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 50/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 103 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2006 ASIA Mäntyluodon sataman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Pori HAKIJA Porin Satama Merisatamantie 13 2880 PORI SATAMA JA SEN SIJAINTI Mäntyluodon satama sijaitsee Porin kaupungissa Meri Porin alueella noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen Räpsöönsuntin tuntumassa suurelta osin mereen täytetyllä alueella. Satamajärjestyksen mukainen alue (vesialueineen noin 650 ha) käsittää myös Reposaaren kalasataman. Lupa koskee liitteen 1) mukaista toiminnallista aluetta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus taikka purkulaiturin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella. Lounais Suomen ympäristökeskus on 8.9.2003 velvoittanut Porin Sataman hakemaan ympäristölupaa Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamille ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1) ja 5 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan perusteella.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 30.3.2004. LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Sataman luvat Porin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 30.9.1997 ( 168) myöntänyt Porin Satamalle Mäntyluodon ja Kallonlahden satamanosia koskevan ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Porin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 18.10.1995 ( 249) myöntänyt Porin kaupungin satamalaitokselle vaarallisten aineiden varastolle ympäristölupamenettelylain mukaisen sijoittamisluvan Mäntyluodon satama alueelle. Oy Hacklin Ltd:llä on Turvatekniikan keskuksen myöntämä lupa sataman kautta kulkevien vaarallisten aineiden lyhytaikaiseen varastointiin (TUKES 3885/36/2000, Mäntyluoto, IMO varasto). Länsi Suomen vesioikeus on päätöksillään nro 17/1991/2, nro 25/1992/2, 39/1997/2 ja nro 10/1998/2 myöntänyt Porin kaupungille vesilain nojalla luvat sataman laajennuksiin ja niihin liittyen vesialueiden täyttöihin Mäntyluodon alueella. Sataman yhteydessä olevien muiden toimintojen luvat Satama alueella toimivat yritykset operaattoria, Oy Hacklin Ltd:iä lukuunottamatta, hakevat erikseen toimintaansa tarvittavat luvat. Boliden Harjavalta Metals Oy:n rikkihapposäiliölle (10 000 m 3 ) Vasikkaniemen laiturin itäosassa on Turvatekniikan keskuksen käyttöönottolupa 1256/360/98 ja Lounais Suomen ympäristökeskuksen 12.9.2005 myöntämä ympäristölupa (päätös nro 74 YLO). Rikkihappo kuljetetaan säiliöautoilla Mäntyluotoon ja puretaan purkaussäiliön kautta varastosäiliöön, josta se pumpataan osittain maanalaisia putkistoja (betonoitu tunneli vuotojen varalta) pitkin laivaan. Erkofill Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen 26.1.1998 myöntämä lupa kiinteiden rakeisten tai kiteisten rautakemikaalien, ferrosulfaatin ja ferrisulfaatin pakkaamiseen varastollaan sataman eteläpuolella. Pakattuja tuotteita viedään sataman kautta. Toiminta on 16.4.2003 merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (LOS 2003 Y 413 113). Kuusakoski Oy:llä on Lounais Suomen ympäristökeskuksen 17.2. 1998 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen lupa Nro 13 YS metalliromun kierrätykseen ja kaapeliromun käsittelyyn sataman kaakkoispuolella sijaitsevassa laitoksessa yrityksen omistamalla kiin

3 teistöllä RN:o 1:559. Lisäksi ympäristökeskus on 19.9.2002 päätöksellään Nro 60 YLO myöntänyt Kuusakoski Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan liikuteltavan vasaramurskaimen käyttöön teollisuushallin läheisyyteen. Kaavoitus Meri Porin osayleiskaava on hyväksytty 6.3.2000. Siinä satamaalue on merkitty vesiliikennealueeksi (LV). Sataman länsipuolella oleva Kallon saari on erityisalue, jonka ympäristö on merkitty säilytettäväksi (E/s 3). Saaren itärannalle on merkitty pienvenesatama tai venevalkama. Mäntykallo on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (V) ja siellä on myös muinaismuistoalue sekä uimaranta. Välittömästi sataman eteläpuolella Uniluodossa on asuinalue ja virkistysalue. Sataman eteläpuolella sijaitsevan vanhan jugendtyylisen hotellin ympäristö on merkitty säilytettäväksi alueeksi (S 3). Sataman kaakkoispuolella tullirakennuksen ja Karhuluodontien väliselle alueelle on suunnitteilla asemakaava ja sinne kaavaillaan asumiseen ja matkailuun liittyvää toimintaa. SATAMAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sataman lähiympäristö Luonnonsuojelualueet Mäntyluodon satama sijaitsee Porin ulkosaaristossa Yyterin kylässä Kallontien ja Merisatamantien pohjoispuolella. Sataman länsipuolella on Mäntyluodon ja Uniluodon asukkaiden lähivirkistysalue, Kallon Mäntykallon saari, sataman eteläpuolella on Uniluodon asuinalue, jossa on myös koulu ja päiväkoti. Välittömästi sataman koillispuolella Kirrinsannassa sijaitsee Mäntyluodon telakka. Satamakonttori, konehalli ja tulli sijaitsevat Merisatamantien eteläpuolella, satama alueen ulkopuolella. Merisatamantien ja junaradan välisellä alueella sijaitsee hotelli. Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat Suomen Natura 2000 verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI0200079, noin 2 800 ha) on sekä kasvillisuutensa että linnustonsa puolesta kansainvälisestikin merkittävä kosteikkoalue, joka on sekä luonto että lintudirektiivin mukainen suojelukohde. Preiviikinlahti on laaja, rannoiltaan matala liejupohjainen merenlahti, joka on kansainvälisestikin merkittävä linnustonsuojelualue. Yyterin santojen avoin dyynialue on puolestaan Etelä Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on kaikkiaan noin kolme kilometriä. Preiviikinlahden pinta alaltaan noin 4 600 ha:n suuruinen alue FI0200151 on lintudirektiivin mukainen kohde ja sijaitsee kokonaisuudessaan pinta alaltaan noin 5 500 ha:n suuruisen luontodirektiivin mukaisen kohteen FI0200080 sisällä. Näistä Natura 2000 alueista Kokemäenjoen suisto sijaitsee lähimpänä Mäntyluodon sata

4 maa etäisyyden ollessa pienimmillään 1,5 kilometri. Yyterinsannan suojelualue sijaitsee lähimmillään runsaan 2 kilometrin päässä satamasta. Merialueen kuormitus ja tila Ilman laatu Kokemäenjoen mukanaan tuoma kuormitus, pitkälti hajakuormituksen aiheuttama, on merkittävä myös merialueella. Jokivesi leviää murtovettä kevyempänä pintakerroksessa kohti ulkomerta. Jääpeitteen aikana jokivettä kulkeutuu Eteläselän kautta Reposaaren ja Mäntyluodon välistä etelään pitkin Yyterin rannikkoa ja toisaalta pohjoiseen aina Merikarvian edustalle saakka. Porin kaupungin Reposaaren jätevedenpuhdistamon purkuputki sijaitsee Tukkiviikin kaakkoisosassa. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehtaan jätevedet johdetaan purkuputkilla 2 km:n päähän Karhuluodosta. Tehtaan jäähdytysvedet johdetaan Pihlavanlahteen. Jätevesien välittömällä purkualueella on ajoittain ollut nähtävissä samentumista. Pitkällä aikavälillä veden laatu on parantunut merialueella selvästi. Happitilanne on hyvä, mutta Pihlavanlahti kuuluu kuitenkin edelleen rehevien vesialueiden luokkaan. Porissa on toteutettu jatkuvatoimista ilman laadun tarkkailua vuodesta 1985 lähtien muutamassa pisteessä, joiden sijaintia on ajoittain vaihdettu. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat olleet alhaisia koko tarkastelujakson 1992 2002 ajan. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 typpidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Tämä johtunee liikennemäärien kasvusta ja kaukokulkeutumasta. Porin keskustassa suurin ilman laadun ongelma on hiukkaset etenkin keväisin, jolloin ohjearvojen ylitykset ovat todennäköisiä. Myös otsonipitoisuudet voivat keväällä ja kesällä ylittää kasvillisuuden suojelemisen kynnysarvon. Myös terveysvaikutusten perusteella annetun 8 tunnin keskiarvon kynnysarvon ylittyminen satunnaisesti on mahdollista. Haisevia rikkiyhdisteitä syntyy selluteollisuudessa ja jätevedenpuhdistamolla sekä jätevesilietteen kompostointialueella. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Aittaluodossa. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehdas sijaitsee noin 5 km satamasta kaakkoon. Vuosina 2001 2002 tehdyn metallien leviämisselvityksen (Porin Harjavallan alueen sammalpallotutkimukset/ilkka Jussila) mukaan Meri Porin ympäristöön leviää titaania, rautaa ja vanadiinia. Suurimmat kertymät havaittiin 0,5 1 kilometrin etäisyydellä tehtaasta, mutta alhaisia kertymiä havaittiin yli 6 kilometrin etäisyydellä. Osa kuormituksesta aiheutuu materiaalien varastoinnista ja kuljetuksista. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt kokonaisleijuman (TSP) ja pienhiukkasten (PM 10 ) mittauksia Kuusakoski Oy:n Mäntyluodon

5 laitoksen ympäristössä vuonna 2002 liittyen metalliromun vasaramurskaimen käyttöön. Molemmissa mittauspisteissä havaittiin ajoittain kohonneita kokonaisleijuman pitoisuuksia (> 100 µg/m 3 ). Suurin kokonaisleijuman pitoisuus 513 µg/m 3 mitattiin 17.5.2002) ja suurin pienhiukkasten pitoisuus 61 µg/m 3 mitattiin 10.7.2002. Korkeimmat pölypitoisuudet mitattiin pääosin ajankohtina, jolloin vasaramurskain ei ollut toiminnassa. Mitatut pölypitoisuudet aiheutuivat lähes yksinomaan laitoksen pihalla tapahtuvasta romun käsittelystä, kuten lastauksesta, purusta, siirrosta ja polttoleikkauksesta. Ulkoilman pölypitoisuuteen laitoksen alueella vaikuttavat lisäksi satama alueen toiminnat ja liikenne. Alueen maaperän laatu Satama on suurelta osalta rakennettu mereen vesialuetta täyttämällä eikä se sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksessa ei ole mainintaa maaperän pilaantumisesta. SATAMAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Porin Satama on Porin kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, jolla on Mäntyluodon sataman lisäksi myös toinen satama Porissa, Tahkoluodon satama. Mäntyluodon satama on keskittynyt puutavaran, kappaletavaran, irtolastien ja konttien käsittelyyn (sekä vientiin että tuontiin). Satama on yksi Pohjoismaiden suurimmista sahatavarasatamista. Satamassa käsitellään myös IMDG luokiteltuja aineita, lähinnä konttikuljetuksina. Sataman toimintoihin kuuluvat sataman alueiden, rakennusten sekä koneiden ja laitteiden käyttö ja kunnossapito, aluspalvelut ja sataman valvonta. Toimintaan kuuluu myös Oy Hacklin Ltd:n ahtaus, varastointi ja huolintatoiminnot. Sataman lastaus ja purkutyöt suoritetaan normaalisti kahdessa vuorossa, klo 7 15.30 ja 15.30 24.00 (maanantai perjantai) ja lauantaisin kello 7 15.30. Ylitöitä tehdään, kun lastaus tai purkaustyö on alkanut normaalin työajan puitteissa, mutta työtä ei ole saatu suoritettua ennen työajan päättymistä ja lastaus tai purkutyö halutaan saattaa loppuun keskeytyksettä (esim. rikastelaivat). Myös hiililaivat puretaan non stop työnä. Satamajärjestyksen mukainen (Porin kaupunginvaltuuston 28.6.2006 hyväksymä) sataman maa alue on 96 ha. Sataman vesialue on suuri, 554 ha, ja ulottuu Reposaaren edustalle saakka. Satamassa kävi 529 alusta vuonna 2004 ja 442 alusta vuonna 2005. Tavaraa käsitellään vajaa 3 miljoonaa tonnia vuosittain ja määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Satamassa käyneiden alusten lu

6 kumäärä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, johtuen laivojen koon kasvusta. Sataman rakenteet ja varustus Tavaramäärät Lastien käsittely Satamassa on neljällä laiturialueella yhteensä 19 laituripaikkaa. Sataman läntisimmässä osassa Kallonlahdessa käsitellään lähinnä malmirikastetta, romua ja koksia sekä kyllästettyjä pylväitä. Sahatavaraa ja kappaletavaraa käsitellään ns. betonilaiturin alueella, sahatavaraa lisäksi Vasikkaniemen laitureilla. Konttien käsittely tapahtuu lähinnä sataman itäosassa, Vasikkaniemen ja Kirrinsannan laitureilla. Vasikkaniemen laitureilla käsitellään lisäksi suolaa ja rikkihappoa. Betonilaiturilla käsitellään alumiinihydraattia, soodaa ja rikkiä. Laituripaikkojen syväykset vaihtelevat 6,1:stä 10:een metriä. Laitureilla on käytössä yhteensä 13 nosturia, joiden kapasiteetit vaihtelevat 5:stä 200 tonniin. Satamassa on tavaravarastoja 101 000 m 2, kemikaalisäiliöitä noin 10 000 m 3 ja säilytyssiiloja 5 500 m 3. Varastoja on lukumääräisesti eniten sataman keskiosassa. Satama on valtaosin asfaltoitu, vaarallisten aineiden kenttä on päällystetty haponkestävällä asfaltilla ja satamapaikat 5 7 ja 14 betonoitu. Kallonlahden osalta alue, jolla ei ole varsinaisia laituripaikkoja, on sorapäällysteinen. Kulkuväylät on päällystetty asfaltilla. Käsiteltävät tavaramäärät vaihtelevat eri vuosina ja ovat olleet viime vuosina noin 2,5 miljoonaa tonnia. Tästä suurimmat lastiryhmät ovat sahatavara, malmit ja rikasteet, kappaletavara sekä erilaiset metallit. Periaatteessa pystysuora tavaran siirto satamassa tapahtuu Porin Sataman toimesta ja vaakasuora siirto Oy Hacklin Ltd:n toimesta. Malmirikaste (nikkeli /kupari ) puretaan laivasta suoraan Kallonlahden laiturilla olevaan rikastevarastoon varaston katolla olevien luukkujen kautta ja lastaus rautatievaunuihin tapahtuu varaston sisällä kauhakuormaajalla. Laiturialue puhdistetaan pesevällä ja imevällä harjakoneella, ja kerätty rikaste tyhjennetään tarkoitusta varten rakennettuun keräilykuoppaan, josta se palautetaan takaisin käyttöön. Koksi puretaan niin ikään Kallonlahden satamanosassa. Purkaus tapahtuu kahmarilla kentälle kasaan ja siitä edelleen kuormaimella kuorma autoon tai suoraan kahmarilla kuorma autoon. Mahdollinen varastointi satamassa tapahtuu läheisessä varastohallissa.

Vaaralliset aineet 7 Romu tuodaan satamaan junalla tai kuorma autoilla ja lastataan laivaan kahmarilla tai basketilla. Kuusakoski Oy:lle tuleva karkea romu käsitellään ja silputtu materiaali siirretään edelleen lastattavaksi. Junalla ja kuorma autoilla satamaan tuleva sahatavara siirretään trukeilla sahatavaravarastoon sataman keskivaiheilla ja sieltä edelleen laiturille, josta se lastataan nosturilla laivaan. Konttien käsittelyä hoitaa Hacklinin konttitoimisto sataman itäosassa. Kontteja viedään ja tuodaan sellaisinaan sataman kautta. Osa konteista puretaan ja uudelleenlastataan ajoneuvoihin, osa konteista täytetään satamassa ja laivataan. Suolan, kuten myös rikin ja kipsin purku tapahtuu joko laiturille kasaan (pääsääntöisesti) tai suoraan kuorma autoihin. Lastaus kasasta kuorma autoihin tapahtuu kauhakuormaajalla. Alueen puhdistus tapahtuu kuormaajalla ja imuautolla. Alumiinihydraatti ja sooda puretaan laivasta suoraan kuorma autoihin. Satamassa käsitellään myös monenlaisia IMDG luokiteltuja lasteja (lähinnä konteissa). Lasteja sekä viedään että tuodaan sataman kautta. Rikkihappo kuljetetaan säiliöautoilla Kirrinsannan risteykseen ja portin MA4 kautta Boliden Harjavalta Metals Oy:n säiliöön, josta rikkihappo pumpataan laivaan. Vaarallisten aineiden varasto eli ns. IMO varasto sijaitsee rikkihapposäiliön vieressä sataman itäosassa. Varastokenttä (noin 2 900 m 2 ) on aidattu ja lukittu, lisäksi on sisävarastotila (noin 390 m 2 ). Vaarallisten aineiden kenttä on päällystetty haponkestävällä asfaltilla. Vaaralliset aineet ovat yleensä konteissa, tankkikonteissa, yksittäispakkauksina, suursäkkeinä tai kappaletavarana. Liikenne Satamaan johtaa Porin keskustan suunnasta Merisatamantie, josta liikenne ohjautuu useasta liittymästä satamaan. Käynti Kallonlahteen tapahtuu porttialueen MA1 kautta, joka on tarkoitettu raskaalle liikenteelle ja on sahatavara ja projektiliikenteen pääväylä. Porttialue MA2 on henkilökunta ja työkoneliikenneportti. Porttialue MA3 on vain työkoneliikenteelle. Porttialue MA4 on sataman vaarallisten aineiden kulkureitti, sisäisen liikenteen ja konttirekkojen poistumisreitti. Porttialue MA5 on konttiajoneuvoille. Erityiskuljetukset kulkevat portin EK tai MA5 kautta tarvittaessa. Konsultin selvityksen mukaan vuonna 2003 Mäntyluodon sataman huipputuntiliikenne oli 710 ajoneuvoa ja yhteensä ajoneuvoja oli 1 400 vuorokaudessa. Laskelma tehtiin porttien kulunvalvonnan perusteella (sisään ja ulosmenevät ajoneuvot). Laskelmassa on huomioitu henkilöautot, raskas liikenne ja työkoneet.

8 Satamaan johtaa rautatie, joka haarautuu useaan raiteeseen satamassa. Rikasteet, sahatavara ja osa konteista kuljetetaan rautateitse. Mäntyluodosta lähtee Harjavaltaan neljä junakuljetusta arkipäivisin. Lähtevää rautatieliikennettä oli v. 2003 yhteensä 704 000 tonnia ja saapuvaa 344 000 tonnia. Vesihuolto ja viemäröinti Satama alueen käyttövesiverkosto on liitetty Porin Veden vesijohtoverkostoon. Porin Veden viemäriverkosto sijaitsee Merisatamantien eteläpuolella ja Lautantekijäntien itäpuolella. Verkkoon on siten liitetty ainoastaan Hacklinin konehalli, satamalaitos ja tulli (kaikki varsinaisen satama alueen ulkopuolella) sekä konttitoimisto. Satama alueen rakennusten jätevedet johdetaan pääsääntöisesti sakokaivojen ja/tai erottimien kautta mereen. Osalla rakennuksista on käytössä oma umpisäiliö, joka tyhjennetään ja jätevedet kuljetetaan Porin Veden jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiviemäreitä ja pintavesiviemäreitä on yhdistetty eli käytössä on sekaviemäröinti. Alueen pintavedet johdetaan mereen käyttäen sadevesiviemäröintiä ja sekaviemäröintiä. Viemäriverkon pituus on useita kilometrejä. Mäntyluodon sataman jätevesiverkoston saneeraamisesta on laadittu yleissuunnitelma (7.11.2003/ph). Suunnitelmassa esitetyistä vaihtoehdoista parhaaksi on katsottu liittyminen Porin Veden jätevesiverkostoon. Rakentamalla uutta vietto ja paineviemäristöä ja käyttämällä jätevesipumppaamoja voidaan hanke toteuttaa yhteistyössä Oy Hacklin Ltd:n ja TPK:n satamarakennuksen kanssa. Hulevesien, joita syntyy alueella noin 308 000 m 3 /a, pääsy jätevesiviemäriverkostoon on tarkoitus estää. Rakennustyöt on ajateltu saattaa loppuun vuoden 2008 loppuun mennessä. Kallonlahden laiturialueen sadevesiviemärit varustetaan erotuskaivoilla vuoden 2008 loppuun mennessä. Vaarallisten aineiden varasto on viemäröity venttiilikaivon kautta. Aurauksesta ja lumen käsittelystä satama alueella huolehtii rakennuskonttori (TPK). Lumi varastoidaan Kallonlahden tyhjällä varastokentällä ja konttitoimiston itäosassa. Poltto ja voiteluaineiden käyttö Sataman alueella sijaitsee polttoainesäiliöitä useassa paikassa, Kallonlahdessa monitoimivaraston yhteydessä (10 m 3 ), työvoimakeskuksen yhteydessä (25 m 3 ) ja konehallin yhteydessä Kirrinsannassa (10 m 3 ). Lisäksi sataman ulkopuolella, Merisatamantien eteläpuolella sijaitsevassa korjaus ja trukkihallissa on polttoöljysäiliö ja polttonesteiden jakeluasema. Kaikissa polttoainesäiliöissä on kaksoisvaippa.

Energian käyttö Käytettävät polttoaineet ja niiden määrät: 9 Porin Satama: nostureiden polttoaine Shell Thermo, PÖ 40 500 l/a kiinteistöjen lämmitys Shell Thermo, POK 121 115 l/a ajoneuvojen polttoaine Teboil HiDiesel ECO 6 700 l/a ajoneuvojen polttoaine Teboil Terra 95 E lyijytön bensiini 3 800 l/a Oy Hacklin Ltd: työkoneet Essoheat/Essolene 605 000 l/a kiinteistöjen lämmitys Esso Eko, PÖ 90 000 l/a kiinteistöjen lämmitys Essoheat, PÖ 240 000 l/a Sataman sähkön käyttö on noin 3 000 000 kwh vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA VAIKUTUKSET Päästöt mereen Jäteveden laatu on tutkittu kertaluonteisesti sekaviemäristä 2.10.2003 otetusta vesinäytteestä. Määritys Yksikkö H linja 1) TK linja 2) kiintoaine mg/l 49 51 M okokonaisfosfori l kupari (kokonais ) e mlyijy (kokonais ) m sinkki (kokonais ) i µg/l µg/l µg/l µg/l 3 500 1 200 290 390 15 2 200 skadmium (kokonais ) µg/l 1 s akoliformiset bakteerit kpl/dl 11 000 23 000 1) sahatavaran vastaanotto pääkontttori kaoliinivarasto linja 2) satamarakennus sosiaalitilat H11 työvoimakeskus linja Molemmissa näytteissä oli fosforia ja kolibakteereita käymäläjätevesien tapaan. Lisäksi kuparia ja sinkkiä oli tavanomaista enemmän. Hulevesien kokonaismääräksi arvioidaan 308 000 m 3 vuodessa. Mäntyluodon sataman vuotuiseksi lyijykuormitukseksi mereen (vuonna 2003 otetun näytteen perusteella) arvioidaan karkeasti 5 kg, kuparikuormitukseksi 200 kg, sinkkikuormitukseksi 670 kg ja kadmiumkuormitukseksi 0,4 kg. Kokemäenjoen kuormituksen vaikutus satama alueen veden laatuun on hakijan käsityksen mukaan niin hallitseva, ettei satamalla ole veden laatuun merkittävää vaikutusta.

Potkurivirrat Päästöt ilmaan 10 Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry on vuonna 2000 Mäntyluodon Kallonlahden laiturilaajennuksen ja kääntöaltaan rakentamisen yhteydessä tutkinut ruopatun sedimentin laatua. Sedimentit olivat lähinnä hiesusavea, jonka orgaanisen aineen osuus oli vähäinen, eli orgaaninen likaantuminen ei ole alueella merkittävää. Tutkimus osoitti alueen sedimentit pääosin hyvälaatuisiksi. Raskasmetallipitoisuudet kuparia lukuun ottamatta olivat lähellä luonnon tasoa eikä PAH tai PCB yhdisteitä eikä orgaanisia tinayhdisteitä todettu merkittävässä määrin. Kuparin osalta pitoisuudet olivat selvästi koholla (pintasedimentissä 87 200 mg/kg), johtuen sataman käytöstä kuparirikasteen kuljetukseen ja lastaukseen. Laivojen potkurivirrat voivat sekoittaa jonkin verran pintasedimenttiä. Mäntyluodon edustalla merialue on täysin avoin, joten laivojen peräaaltojen aiheuttama rantaeroosio on merkityksetön normaaliin aallokkoon verrattuna. Porin Harjavallan alueen sammalpallotutkimuksessa (2001 2002) todetaan, että Mäntyluodossa aiheutuu mm. nikkelin, kuparin, vanadiinin ja lyijyn päästöjä lastattaessa raaka aineita laivoihin, autoihin ja juniin. Nikkelin kertymät Mäntyluodossa sijaitsevassa pisteessä olivat vajaa puolet korkeimmista kertymistä Harjavallassa (jossa metallitehdas), joten päästömäärät ovat huomattavat. Porin kaupungin ympäristötoimisto on syksyllä 2003 (1.9. 30.11.) selvittänyt ilman hiukkaspitoisuuksia Mäntyluodon satamassa. Kallonlahden eteläpäässä mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia keräimellä (Wedding & Associates Critical Flow High Volume Sampler). Tuulen suunta vaihteli enimmäkseen kaakon ja lounaan välillä ja tuulen nopeus oli keskimäärin 4,5 m/s. Hengitettävät hiukkaset Aritm.keskiarvo. minimi maksimi PM 10 7,6 µg/m 3 0,4 µg/m 3 25,8 µg/m 3 Raja tai ohjearvon ylityksiä ei esiintynyt koko aikana. Ilmanlaatuasetuksen (711/2001) perusteella raja arvon 50 µg/m 3 ylityksiä saa olla vuodessa enintään 35 kpl. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvolle on 70 µg/m 3 (Vnp ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996), joka arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. IImatieteen laitos on keväällä 2004 laatinut Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamien satamatoimintoja koskevan ilmanlaatuselvityksen. Tutkimuksessa kartoitettiin Mäntyluodon satamatoimintoihin liittyvät ilman epäpuhtauspäästöt sekä arvioitiin leviämismallilaskelmin näistä päästöistä sataman lähiympäristöön aiheutuvia pitoisuuksia keskei

11 simpien päästökomponenttien osalta. Päästökartoitukseen sisällytettiin laivojen moottorien aiheuttamat päästöt laiturissa ja merellä (väyläpäästöt noin 6 km:n matkalta), autoilla ja junilla satamaan ja satamasta tapahtuvista tavarakuljetuksista (7 ja 6 km:n matkalta) sekä satama alueella tavaroiden käsittelyyn käytettävistä työkoneista ja kiinteistöjen lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Päästöarviointiin ei sisällytetty lastinkäsittelyssä, varastoinnissa tai kuljetuksissa lasteista syntyviä pölypäästöjä. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2002 volyymitiedot. Päästökartoituksen mukaan Mäntyluodon sataman aiheuttamat satama alueella ilmaan vapautuvat rikkidioksidipäästöt vuonna 2002 olivat yhteensä noin 11 tonnia, typenoksidipäästöt n. 135 t, hiukkaspäästöt (ilman lastipölyä) n. 5,5 t, hiilimonoksidipäästöt n. 25 t, hiilidioksidipäästöt n. 7 750 t ja hiilivetypäästöt n. 8,5 t. Arvio Mäntyluodon satamatoimintojen aiheuttamista päästöistä vuonna 2002 satama alueella ja sen lähiympäristössä: Satama alueelta Päästöt (tonnia/vuosi) SO 2 NO x PM CO CO 2 HC Laivapäästöt: laituripäästöt 3,6 83,6 2,3 6,0 3702 2,4 väyläpäästöt 3,8 9,9 0,2 1,1 410 0,3 laivat yhteensä 7,3 93,5 2,5 7,1 4112 2,7 Auto ja junapäästöt: autojen ajopäästöt 0,1 2,2 0,1 1,0 162 0,3 autojen käynn.päästöt 0,5 0,5 0,5 7,1 551 1,5 junaliikenteen päästöt 0,4 15,9 0,3 1,9 617 0,9 autot ja junat yhteensä 1,0 18,6 0,9 10,0 1330 2,7 Muut satamatoiminnot: työkoneet, lämmitys ym. 2,9 22,9 2,0 8,1 2309 3,0 Satama alueelta yht. 11,2 134,7 5,5 25,2 7750 8,4 Satama alueen ulkopuolelta laivojen väyläpäästöt 2,4 4,7 0,1 0,6 192 0,1 autoliikenteen ajopäästöt 0,9 14,1 0,7 6,7 1047 1,8 junaliikenteen päästöt 0,8 29,9 0,5 3,6 1159 1,8 Satama al.ulkopuol. yht. 4,1 48,7 1,3 10,9 2398 3,7 Y h t e e n s ä 15,3 183,4 6,8 36,1 10148 12,1 Leviämislaskelmien mukaan kohonneita satamatoiminnan päästöjen aiheuttamia rikkidioksidipitoisuuksia muodostui lähinnä satamaalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet olisivat noin 50 % ja hiukkaspitoisuudet noin 40 % vastaavista ohjearvoista. Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet olisivat noin 70 % ohjearvoista. Hiukkaspitoisuuksia arvioitaessa on otettava

12 huomioon, että alueen hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat myös lastaustoiminnan aiheuttama pölyäminen sekä liikenteen ja tuulen maanpinnasta ja varastokasoista ilmaan nostattama pöly. Satamassa vuonna 2003 tehdyn hiukkasmittauksen mukaan satama alueella esiintyvät hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovatkin moninkertaisia nyt laskettuihin pakokaasujen hiukkaspäästöistä aiheutuviin pitoisuuksiin verrattuna. Mäntyluodon satama alueen lähellä Uniluodon asutusalueella rikkidioksidipitoisuudet olisivat noin 10 % ohjearvoista. Vastaavasti typpidioksidipitoisuudet olisivat Uniluodossa korkeimmillaan noin 40 % ohjearvoista ja hiukkaspitoisuudet alle 10 %. Yhteenvetona voidaan todeta, että leviämismalleilla saatujen tulosten mukaan satamatoiminnan päästöt kohottavat rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuuksia lähinnä satama alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Porin kaupungin ympäristötoimisto on talvella 2004 suorittanut hiukkasten leviämiskartoituksen Reposaaren ja Mäntyluodon päiväkotien pihoilla. Suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Uniluodon päiväkodin mittauspisteessä olivat noin 20 µg/m 3 ja vuorokausipitoisuudet jäivät pääosin alle 10 µg/m 3. Melu ja sen leviäminen Melulähteinä satamassa ovat laivat, autot, junat sekä työkoneet. Lisäksi lastauksesta ja purusta aiheutuu melua. Toiminta satamassa keskittyy työvuorojen mukaisesti päiväaikaan, mutta melu havaitaan paremmin silloin, kun ympäristössä on muutoin hiljaista. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on vuonna 1997 tehnyt Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien ympäristömelukartoituksen (raportti 11445) ja vuonna 1998 Porin kaupungin teollisuus ja liikennemeluselvityksen (raportti 11427). Vuonna 1997 tehdyissä mittauksessa Mäntyluodon satamassa ja sen lähiympäristössä oli yhteensä 6 mittauspistettä. Mittausolosuhteet olivat kaikilla mittauskerroilla hyvät ja mittaustuloksia voidaan verrata melun ohjearvoihin. Mittausten kokonaisvirheeksi arvioidaan < 3 db. Mittauspiste pvm klo L Aeq db L max db 1 6.5.1997 23:00 23:55 43,1 58 2 6.5.1997 23:17 23:52 52,3 77,4 3 24.7.1997 00:30 01:01 51,2 66,9 3 24.7.1997 22:18 23:42 51,6 75,9 4 25.7.1997 11:4012:12 64,7 84 5 20.8.1997 13:53:14:58 67,5 88 6 20.8.1997 20:40 23:18 56,2 78 Mittauspisteet sijoitettiin siten, että niihin kohdistui mahdollisimman esteettömästi satamatoiminnan melua. Alunperin tarkoitus oli sijoittaa mittauspisteitä myös Uniluodon asuinalueelle, mutta satamatoimin

13 nan ääni oli niin vaimeaa, että mittauspisteitä siirrettiin lähemmäksi satamaa. Mittauspiste 4 sijaitsi Kallonlahden laiturialueen tuntumassa, piste 5 Vasikkaniemen laiturin länsipäässä ja piste 6 hotellin vieressä, piste1 Kallontien varressa pisteen 4 eteläpuolella, piste 3 Kallonsaareen johtavan tiepenkereen keskivaiheilla ja piste 2 Kallonsaaressa purjehdusseuran rannassa. Mittaustulosten perusteella laskettiin 55, 50 ja 45 db(a):n melualueet. Melualueet laskettiin myötätuulitilanteessa, joten ne edustavat pahinta mahdollista tilannetta. Mittaustulosten perusteella melun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (7 22) ohjearvo 55 db ei ylittynyt lähimmän asutuksen luona Mäntyluodossa. Yöajan ohjearvo 50 db vanhoille asuinalueille ei myöskään ylittynyt. Joissakin poikkeustilanteissa (esim. rautaromun lastaus laivaan) ohjearvot saattavat ylittyä. Mittausten aikana tällaista tilannetta ei kuitenkaan esiintynyt. Vuonna 1998 tehdyssä Porin teollisuus ja liikennemeluselvityksessä todetaan, että Uniluodon asutus sijaitsee riittävän suojaetäisyyden päässä Mäntyluodon satamasta. Lisäksi selvityksessä todetaan, että toiminnan muuttuessa tai laajentuessa tulisi aina tehdä erillinen meluselvitys. Valaistus Työaikana eli kello 7 24 satamassa pidetään täysvalaistus. Muulloin käytetään ns. kulkuvalaistusta, jolloin käytössä on noin kolmasosa täysvalaistuksen tehosta. Uudet turvamääräykset saattavat muuttaa valaistustehoja nykyisestä. Sataman ulkopuoliselta asuinalueelta ei ole tullut valituksia valojen häiritsevyydestä. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Laiturialueiden ja varastokenttien pinnoitus on hoidettu siten, että alueilla, missä käsitellään ympäristölle haitallisia aineita päällystysmateriaalit ja tapa on valittu niin, etteivät kemikaalit mahdollisissa päästötapauksissa pääse maaperään. Jätteet ja niiden käsittely Satamassa on 6 jätepistettä (kontteja), joista kaksi sijaitsee Kallonlahden satamanosassa, yksi betonilaiturilla kaksi Vasikkaniemen laiturilla ja yksi Kirrinsannan laiturilla. Koska jätekontit ovat lukittuja, vastuu jätteiden vastaanotosta on satamavalvojilla, jotka tarvittaessa avaavat kontit.

14 Jokaisessa jätepisteessä on keräilyastiat seuraaville jätejakeille: sekajäte biojäte energiajäte metallijäte lasijäte paperi ja pahvijäte erityisjäte ongelmajäte kiinteät öljyiset jätteet. Aluksista vastaanotettuja jätteitä ja lastijäämiä syntyi vuonna 2003 seuraavasti: yhdyskuntajätettä 68 tonnia, laivaöljyjä 879 tonnia, käytettyjä voiteluöljyjä 3 tonnia ja muita ongelmajätteitä noin 3 tonnia. Satamavalvojat toimittavat kiinnityksen yhteydessä alukseen jätesäkit sekä keltaiset eritysjätesäkit. Meklari toimittaa alukseen Porin Sataman jätehuolto ohjeet (Ship waste disposal instructions), joissa selostetaan jätehuoltopalvelut ja keräyspisteiden sijainti. Alus täyttää tiedot jättämistään jätteistä. Jätepisteiden ylläpidosta, valvonnasta ja tyhjentämisestä huolehtii TPK/satamarakennus. Öljypohjaiset jätteet noutaa operaattorin tai laivayhtiön edustajan pyynnöstä yleensä Ekokem Oy, jolla on toimipiste sataman vieressä. Jätehuoltomaksu peritään alukselta siitä huolimatta, jättääkö se jätteitä satamaan vai ei (poikkeuksena merenkulkulaitokselta vapautuksen saaneet alukset). Lastijätteistä ja ongelmajätteistä peritään maksu aiheutuneiden kustannusten mukaan. Satamalla ei ole jätteiden esikäsittelylaitteita. Myös sataman omasta toiminnasta syntyy jonkin verran jätteitä, lähinnä sekajätettä, paperi ja pahvijätettä, metallijätettä, kiinteää öljyistä jätettä ja ongelmajätettä. Sekajäte, biojäte ja erityisjäte toimitetaan Hangassuon kaatopaikalle, energiajäte voimalaitoksille, metallijäte Kuusakoski Oy:lle sataman viereen, paperi ja pahvijäte Corenso Oy:lle, lasijäte Kaunismäelle Karhulaan ja ongelmajätteet ja kiinteät öljyiset jätteet Ekokem Oy:lle. Jätehuollosta vastaa Veikko Lehti Oy. Sataman jätehuoltosuunnitelma on laadittu vuonna 2004. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailun osalta hakemuksessa ei ole esitetty varsinaista suunnitelmaa. Vaikutustarkkailuohjelmat pyritään laatimaan yhteistyössä sataman toimijoiden ja Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Tarkkailupisteet valitaan aiemmin tehtyjen mittausten pohjalta, jotta vertailu olisi mahdollista, esimerkkeinä päiväkotien ja satama alueen ilman hiukkastutkimus.

15 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on suorittanut Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailua veden laadun ja kuormituksen vesistövaikutusten selvittämiseksi jo vuodesta 1975 lähtien. Nykyinen tarkkailuohjelma on Turun vesi ja ympäristöpiirin hyväksymä (kirje no 0292A485/111, 12.5.1993). Tarkkailuohjelmassa on havaintopisteitä myös Porin sataman ympäristössä lähimmän tarkkailupisteen (nro 88) sijaitessa Räpsöönsuntissa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mäntyluodon satamassa ympäristövahinko voi aiheutua kemikaalien käsittelyn tai kuljetuksen yhteydessä, joko vuotona maaperään tai veteen tai kaasupäästönä ilmaan. Yritys Sampo on kartoittanut sataman riskejä 1999/2000 osana Porin kaupungin riskienkartoitusta. Lisäksi EP logistics Oy on laatinut Oy Hacklin Ltd:lle kupari ja nikkelirikasteliikenteen riskikartoituksen. Erilaisten riskien ja vaaratilanteiden hallitsemiseksi Porin Satamassa on laadittu turvasuunnitelmia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa: tekninen palvelukeskus, Porin palolaitos ja muut toiminnanharjoittajat. Vuonna 2000 on laadittu Porin Sataman kiinteistöjen sammutus ja pelastussuunnitelma. Oy Hacklin Ltd on laatinut vuonna 2001 turvallisuussuunnitelman mahdollisen kemikaalionnettomuuden varalle Mäntyluodon satamassa sekä Hacklin yhtiöiden sisäisen sammutusja pelastussuunnitelman. Porin Satama ja Satakunnan pelastuslaitos ovat 1.2.2006 tehneet sopimuksen öljyvahinkojen torjunnasta. Pelastuslaitos ylläpitää öljyntorjuntakalustoa varikollaan sataman alueella. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA, ENERGIATEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖJÄR JESTELMÄ Alusten, autojen, junien ja työkoneiden päästöihin sataman vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Ainoastaan kansalliset tai kansainväliset määräykset polttoaineiden ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentämiseksi voivat johtaa ilmaan joutuvien haitallisten päästöjen pienenemiseen. Vesistökuormitusta tulee vähentämään liittyminen Porin Veden jätevesiverkostoon. Rakennustyö on aikomus saattaa loppuun vuoteen 2009 mennessä. Kallonlahden laiturialueen sadevesiviemärit varustetaan erotuskaivoilla vuoden 2008 loppuun mennessä. Vaarallisten aineiden varasto on viemäröity venttiilikaivon kautta. Maasähkön käyttöä on tutkittu. Koska linjalaivoja on vähän, kasvaisi sähköteknisen järjestelmien valikoima niin suureksi, että käytännössä maasähkön käyttö ei ole mahdollista.

16 Varastorakennukset on sijoitettu varsin lähelle laitureita, mistä johtuen kuljetusmatkat varastoista ja kentiltä laitureille ovat lyhyet ja energiatehokkuus hyvä. Porin Satamalla on ISO 9001 laatujärjestelmä ja ISO 14 001 ympäristöjärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 1.6.2004, 16.11.2004, 18.11.2004, 13.10.2006, 26.10.2006 ja 8.11.2006. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Porin kaupunginkansliassa ja Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 2.2. 6.3.2006. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansassa. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus toteaa, että Mäntyluodon sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee asutusta ja Karhuluotoon ollaan kaavoittamassa asuinaluetta. Satamassa erityisesti rikasteen ja muun irtolastin käsittely aiheuttaa hiukkaspäästöjä ilmaan sekä laitureille ja mereen tippuessaan päästöjä vesistöön. Sataman aluetta ei ole kokonaisuudessaan viemäröity, vaan rakennusten jätevedet johdetaan pääsääntöisesti sakokaivojen ja erottimien kautta mereen. Alueella syntyvät hulevedet johdetaan mereen. Mereen johdettavasta vedestä on otettu vuonna 2003 näytteet, joiden mukaan veden kokonaisfosfori, kupari ja sinkkipitoisuudet olivat korkeat. Pohjasedimentin raskasmetallit ovat todennäköisesti peräisin alusten ruuman pesuvesistä ja laitureille varisseesta ja siitä veteen joutuneesta rikasteesta. Sataman melutilanteesta ei ole olemassa tuoretta selvitystä, koska meluselvitys on tehty vuonna 1997. Mittauksen mukaan melutaso sataman läheisillä asutusalueilla alitti ohjearvot; joissakin tilanteissa (esim. rautaromua käsiteltäessä) saattavat arvot hetkellisesti ylittyä. Selvityksessä ei kuitenkaan ole mainittu tarkasteluvuoden liikennetiheyttä, ei liioin satamassa operoineiden alusten tietoja. Hakemuksessa ei ole esitetty luonnonsuojelulain 65 :n mukaista esiarviointia tai sen tarveharkintaa sataman toiminnan ja laivaliikenteen vaikutuksista Natura 2000 ohjelmaan kuuluvien luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin. Kyseiset alueet sijaitsevat Kokemäenjo

17 en suulla ja sataman eteläpuolella. Hakemuksesta ei liioin selviä, mille toiminnalle ja kuinka laajalle toiminnalle lupaa haetaan. Ympäristökeskus katsoo, että sataman ilman hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) tulee selvittää määräajoin (esim. 3 5 vuoden välein), koska kuivalastitavaran ja liikenteen aiheuttamat sataman alueen hiukkaspitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Mittauksista luopumista voidaan harkita myöhemmin, mikäli pitoisuudet toimintatapojen muutosten myötä laskevat olennaisesti. Kreosoottipuun hajuhaitan rajoittamiseksi on tarpeen pyytää selvitys sen vähentämiskeinoista ja aikataulusta sekä antaa vähentämistä koskeva määräys. Satamatoiminnassa on tapahtunut melumittausten jälkeen merkittäviä muutoksia, mistä syystä melupäästö tai melutaso altistuvissa kohteissa on tarpeen selvittää lähivuosina. Laivoilla syntyvien ongelmajätteiden keruu on tarpeen järjestää sataman toimesta sen takaamiseksi, että jätteet ohjautuvat oikeaan käsittelyyn. Erityisjäte saattaa sisältää vaarallisia tautimikrobeja, minkä vuoksi sen seisottaminen satama alueella tulee minimoida. Satama alueella tulee olla keräilykontin lisäksi aina saatavilla imeytysainetta nestemäisiä kemikaaleja varten. Suojapuomien tulee olla helposti saatavilla mereen tapahtuvien öljyvuotojen leviämisen rajoittamiseksi. Vesistöön johdettavat vedet sataman alueelta tulee johtaa hiekan, öljyn tai lietteenerotuskaivon kautta. Alusten ruuman pesuvesiä ei saa johtaa vesistöön satama alueella. Satama alueelta vesistöön johdettavien hulevesien laatu tulee kertaluonteisesti selvittää, koska alueella käsitellään runsaasti irtolastitavaraa. Selvityksen tulosten pohjalta tulee harkita tarkkailun mahdollista toistamista tai jatkamista. Hakemukseen tulee liittää tai päätöksessä määrätä kuvaamaan tunnistettavat ympäristöriskit, kunkin tapahtuman seuraamus ja vakavuus, tapahtuman todennäköisyys ja toimet niiden estämiseksi esim. matriisimuodossa. Päätöksessä tulee määrätä toiminnan käyttö, päästö ja vaikutustarkkailusta. 2) Porin kaupunginhallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. 3) Porin kaupungin ympäristölautakunta toteaa, että satamaalueen itäpuolella on teollisuusalue, jolla sijaitsevat mm. Kuusakoski Oy, Ekokem Palvelu Oy ja Technip Offshore Finland Oy. Lähimmät asuintalot ja Mäntyluodon Hotelli ovat aivan satama alueen välittömässä läheisyydessä sen eteläpuolella. Lisäksi Porin kaupunki on

18 laatinut Merisatamantien eteläpuolelle asemakaavan, jolla osoitetaan alueelle mm. asuinkortteli. Ympäristölautakunta katsoo, että satama alueen jätevesiverkoston saneeraus tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn yleissuunnitelman mukaisesti, jolloin rakennusten, joissa syntyy talousjäteveteen verrattavaa jätevettä, viemärit liitetään Porin kaupungin jätevesiverkostoon. Satama alueella käsitellään erilaisia materiaaleja, joita väistämättä joutuu sade ja sulamisvesien mukana mereen, mistä syystä sadevesiviemäreihin tulee rakentaa suljettavat hiekanerottimet. Alueilla, joilla on polttonesteiden tankkauspaikka, tulee viemäriin hiekanerotuskaivon lisäksi rakentaa öljynerotin. Mereen johdettavasta hulevedestä tulee säännöllisesti analysoida sen sisältämät haitta ainepitoisuudet. Rikasteen käsittelyalueelta hulevedestä tulee analysoida myös kupari ja nikkelipitoisuudet. Lisäksi lautakunta esittää, että satama velvoitetaan osallistumaan Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Erityisesti pölyn leviämisen ehkäisemiseksi Kallonlahdessa tapahtuva kupari ja nikkelirikasteen varastointi ja lastaus edelleen kuljetukseen tulee tapahtua sisällä varastohallissa. Lisäksi rikasteen purku laivasta tulee toteuttaa niin, että vältetään rikasteen joutuminen laiturialueelle ja kulkuväylille. Koska rikasteliikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti, rikasteen purku tulee toteuttaa suljettua järjestelmää käyttäen vuoteen 2012 mennessä. Kallonlahdessa varastoidaan myös romumetallia, mistä aiheutuu melua, pölyä ja roskaantumista. Satama tulisi niin ikään velvoittaa selvittämään mahdollisuudet varastoida romumetalli varastohallissa. Romumetallin lastauksen jälkeen metallijäämät tulee poistaa magneetilla ja laiturialue on harjattava. Lautakunta esittää Mäntyluodon satamaan tai läheiselle asuinalueelle jatkuvatoimista ilman laadun mittausta (hengitettävät hiukkaset PM 10 ja mahdollisesti jatkossa myös pienhiukkaset PM 2,5 ). Mittausasema voitaisiin liittää osaksi Porin kaupungissa toteutettavaa ilman laadun yhteistarkkailua. Rikkidioksidi ja typenoksidipitoisuuksien selvittämiseksi tulee satama alueella suorittaa kertaluonteinen mittaus. Satama alueen ulkopuolella tulee meluvaikutuksia seurata määräajoin tehtävin mittauksin. Mikäli mittauksissa todetaan asuinalueille annettujen ohjearvojen ylityksiä, tulee sataman ryhtyä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi. Kreosootillla kyllästetystä puutavarasta vapautuva kreosootin haju on ajoittain aiheuttanut viihtyisyyshaittaa satama alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla asuin ja liikealueilla. Haittaa, joka on voimakkaimmillaan kesäaikana, voitaisiin parhaiten vähentää varastoimalla kyseinen puutavara riittävällä etäisyydellä häiriintyvistä kohteista.

19 Satamassa tulee olla riittävät keräysastiat kaikille jätelajeille huomioiden erityisesti ongelma ja erityisjätteet. Irtotavaraa kuljettavien alusten ns. puulausta mereen ei satama alueella saa suorittaa, vaan lastitilan pesu tulee tehdä aina pesuautolla. Muistutukset ja mielipiteet 4) AA vaatii, että luvassa kielletään rikasteen säilytys, purku ja lastaus ulkona oleviin kasoihin vakavien pölyhaittojen takia. Myös teräsromun purun tulee tapahtua suljetussa hallitilassa ja lastauksen esimerkiksi hallin katon kautta. Kuusakoski Oy varastoi Kallonlahden alueella tuhansia tonneja rautaromua. Auton tyhjentäessä romut taivasalla olevaan kasaan ruostepölyä nousee ilmaan. Suunniteltu merihiekan varastointi tulee hoitaa niin, ettei hiekka pääse kulkeutumaan sataman kulkuteille ja edelleen asuinalueille hengitysilmaan. Satamaan onkin asennettava jatkuvasti käytössä oleva pölyn ym. saasteiden mittausjärjestelmä. Myös satamavesiin joutuu huomattavat määrät saasteita johtuen nosturikauhojen huonosta muodosta. Voimakkaasti haisevat kyllästetyt pylväät ja parrut on välivarastoinnin ajaksi sijoitettava sataman pohjoisrannalle. Häiritsevä haju on tunkeutunut asuntoihin ja hotellin tiloihin. 5) BB tähdentää, että vuonna 2004 tehdyssä ilmanlaatuselvityksessä ei ole huomioitu lastipölyä. Melumittauksessa vuonna 1998 muistuttajaa lähinnä olevassa mittauspisteessä nro 6 tulos oli 56,2 db, joka ylittää myös päiväaikaisen suosituksen. Merisatamantien käyttäminen pääliikennereittinä satamaan vähentää melun, pölyn ja pakokaasupäästöjen vuoksi alueen liikenneturvallisuutta ja asuinviihtyvyyttä, mistä syystä tulisi siirtyä kokonaan kauempana asutuksesta sijaitsevien kulkureittien käyttöön. Raskaan liikenteen odotusalueen sijainti asuintalojen välittömässä läheisyydessä pahentaa pakokaasuhaittaa erityisesti talvisin tyhjäkäynnin vuoksi. Satama esittää haittojen vähentämiskeinona mm. puiden istuttamista. Kuitenkin maaliskuussa 2004 sataman toimesta kaadettiin Merisatamantien vieressä olevalta viheralueelta isot puut, jotka olivat merkittävä suoja sataman ja asuntojen välillä melulta ja pölyltä. Sataman kanssa käydyt keskustelut ja yhteydenotot kaupungin viranomaisille eivät ole tilannetta korjanneet. 6) CC toteaa, että kreosoottipitoisia tukkeja on säilytetty 40 100 metrin etäisyydellä hotellista useita viikkoja ja kreosootin haju on tunkeutunut hotellin sisätiloihin aiheuttaen henkilökunnalle ja asiakkaille hajuhaittojen lisäksi silmien kirvelyä sekä hengitysvaikeuksia. Kreosootin vaikutukset haittaavat näin myös yritystoimintaa. Haittoja on esiintynyt sekä aurinkoisina että sateisina päivinä. Majoitus ja ravitsemustoimintaa on museoviraston suojelemassa rakennuksessa harjoitettu jo vuodesta 1918 alkaen. Hajuhaittaa on havaittu myös ns. Koirarannan kohdalla. Useat yhteydenotot ympäristö ja terveys

20 viranomaisiin eivät ole auttaneet asiaa. Uutena säilytyspaikkana on ollut Kallonlahden alue, jonka vieressä noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee viiden ison kerrostalon asuinalue. Lisäksi Mäntyluodon alueella leijuu ilmassa mustaa noen tapaista ainetta, joka tahrii hotellin puutarhakalusteita. 7) DD kertoo, että Uniluodon alueella, jossa sijaitsee myös koulu ja päiväkoti, esiintyy ajoittain erittäin voimakakasta, hengitysteitä ja silmiä ärsyttävää katkua. Olisi aiheellista selvittää, mikä katkun aiheuttaa ja millaisia vaikutuksia sillä on asukkaiden terveydelle. 8) EE ja FF toivovat, ettei satamassa enää säilytettäisi eikä rahdattaisi kreosoottipitoisia puita niiden aiheuttaessa voimakkaita hajuhaittoja Mäntyluodon alueen asujaimistolle. Hajuhaitta on ollut havaittavissa Uniluodonkatu 15:ssä asti. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessaan hakija toteaa, että sataman teettämässä hiukkaspitoisuusmittauksessa Mäntyluodon satamassa ei ilmennyt raja eikä ohjearvon ylityksiä. Merihiekka on täysin puhdas luonnontuote, jota on alueella muutenkin (esim. Yyterin dyynit). Musta noki lienee peräisin liikenteestä, kaukolämpökeskuksesta, aluksien piipuista tai lähitalojen lämmitysjärjestelmistä. Sataman kautta kulkeva rikaste varastoidaan poikkeustapauksia lukuun ottamatta omassa katetussa varastossaan. Muistutuksen liitteenä olleet 29.3.2005 otetut valokuvat on otettu poikkeustilanteessa, kun kaupungin teknisen palvelukeskuksen ajoneuvot olivat aurauskäytössä eikä punnituksesta aiheutunutta likaantumista voitu puhdistaa. Tulevaisuudessa rikasteiden käsittely on suunniteltu tapahtuvaksi suljetussa järjestelmässä, jota varten on suunnitteilla investoinnit vuoden 2007 aikana. Satama tulee kehittämään yhdessä kauhavalmistajien kanssa hienojakoisille lasteille suljettuja ja vuotamattomia kauhoja. Kierrätysmetallin varastoinnista ja käsittelystä johtuva pölyäminen on vähäistä. Kallonlahden pohjoisosassa sijaitsevaa varastoaluetta puhdistetaan jatkuvasti käsittelyn aikana ja työn loputtua alue puhdistetaan magneetilla ja harjaamalla. Lopuksi alue pestään imuharja autolla märkäpesumenetelmällä. Kreosoottipylväitä on ajoittain jouduttu varastoimaan myös Kallonlahden ulkopuolella. Mikäli pylväitä tulevaisuudessa laivataan satamasta, tullaan pylväiden varastointiaika pitämään minimissään eli tuomaan pylväät satamaan juuri ennen lastausta. Lisäksi tuote pyritään tuomaan satamaan mahdollisimman kuivana.

21 Merisatamantien käyttäminen pääliikennereittinä on vähentynyt kesästä 2006 lähtien. Kaikki raskas liikenne pyritään ohjaamaan Kirrinsannantien kautta läpi satama alueen. Ainoastaan Kallonlahden liikenne on tarpeen ohjata sataman sisäisen liikenneturvallisuuden varmistamiseksi Merisatamantien kautta. Puiden kaataminen puistokaistaleelta tapahtui epähuomiossa. Kaataminen keskeytettiin ja alueelle on istutettu 44 puuta (havu ja lehtipuita) ja pysäköintialueen rakentamisesta luovuttiin. Hakemuksen jättämisen jälkeen on tullut seuraavia oleellisia muutoksia ennustettuihin tavaramääriin: vuosina 2007 2011 rikasteita 1 250 000 t/a ja rikkihappoa 100 000 t/a. Konttien käsittely siirtynee Kallonlahden satamanosaan ja kierrätysmetallien käsittely siirtynee pääosin nykyisen konttikentän alueelle. Luvassa tulisi huomioida, että myös hallissa varastoitava tuote voidaan poikkeustilanteissa joutua varastoimaan ulkona. Kohtuullinen varastointiaika ulkona olisi 2 viikkoa. Ulkovarastoinnit voidaan jälkikäteen raportoida ympäristöviranomaisille. Viemäröinnin toteuttaminen kokonaisuudessaan on taloudellisesti merkittävä investointi, mistä syystä sille tulee sallia kohtuullinen toteutusaikataulu, esimerkiksi vuoteen 2012 mennessä. Porin Satama ja Merenkululaitoksen Länsi Suomen väyläyksikkö tulevat hakemaan erillistä vesilain mukaista lupaa ympäristölupavirastolta väylän ja satama altaan syventämiseen, missä yhteydessä käsitellään ruoppausmassojen sijoitus ja selvitetään niiden mahdolliset haittaainepitoisuudet. Lisäksi hakija on toimittanut vastineen yhteydessä selvityksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeesta Natura 2000 alueiden osalta. Sataman toiminnan vaikutus Natura 2000 alueiden luontoarvoihin Gummandooran saariston Natura alue FI0200075 sijaitsee noin 9 kilometrin päässä satamasta, joten sataman toiminnalla ei ole vaikutuksia alueeseen. Preiviikinlahden Natura alueet FI020080 ja FI0200151 sijaitsevat lähimmillään noin 2,5 kilometrin päässä satamasta ja Kuuminaistenniemen Natura alue FI0100081 noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Meriveden päävirtaussuunta alueella on rannikon suuntainen etelästä pohjoiseen luoteeseen. Satama ja suojelualueiden välimatkan ja meriveden virtausten perusteella voidaan arvioida, ettei sataman toiminnasta johtuvista vesistöpäästöillä ole haittavaikutuksia kyseisille Natura alueille. Kokemäenjoen suisto (Natura alue FI0200079) on Suomen edustavin suistomuodostelma eli delta, joka käsittää runsaasti erilaisia kosteikkobiotooppeja ja jonka kasvistossa on useita harvinaisia lajeja. Alue on myös linnustollisesti erittäin merkittävä. Mäntyluodon satamaa lähinnä oleva alueen osa Kirrinsanta sijaitsee noin 1,5 kilomet

22 rin päässä satamasta. Kirrinsannan alueella on laaja tervaleppävyöhyke rannan ja rautatien välissä. Kokemäenjoen virtauksesta johtuen ei sataman toiminnasta aiheutuvilla vesistöpäästöillä ole vaikutuksia kyseiselle Natura alueelle. Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen vuonna 2005 tekemän linnustoselvityksen mukaan jopa satama alueella pesii runsaasti eri lintulajeja. Esimerkiksi lintudirektiivin I liitteen lajeista lapintiira pesii satama alueen avoimella kentällä suurena yhdyskuntana ja alueellisesti uhanalainen tylli on löytänyt satamakentiltä hyvän elinympäristön. Ilmatieteen laitoksen laatiman Porin Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamatoimintojen ilmanlaatuselvityksen perusteella voidaan arvioida, ettei päästöillä ole haittavaikutuksia em. Natura alueille. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, ettei Mäntyluodon sataman toiminta todennäköisesti merkittävästi heikennä ko. Natura alueiden luonnonarvoja eikä toiminnalla todennäköisesti ole alueille ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Porin Satamalle ympäristöluvan Mäntyluodon sataman toimintaan. Sataman toiminta alue on päätöksen liitteenä 1. Sataman alueeseen katsotaan lisäksi kuuluvan sataman aitauksen viereiset rekkojen pysäköintialueet. Päästöt mereen, viemäriin ja maaperään 1. Laituri ja lastinkäsittelyalueiden on oltava asfaltti tai betonipintaisia ja niiltä tulevat hulevedet on koottava kiintoaineen erotuskaivoilla varustettuihin sadevesiviemäreihin, jotka voidaan tarvittaessa sulkea. Laiturialueiden ja lastien käsittelyalueiden pintarakenteiden kunnosta on huolehdittava ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman pian. 2. Työkoneiden pesu, huolto ja korjauspaikoilta, rekkojen pysäköintialueilta sekä polttonesteen jakelualueilta tulevat hulevedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta. Polttonesteitä sisältävissä säiliöissä on oltava kaksoisvaippa tai niiden on oltava valuma altaassa. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella. 3. Kiintoaineen erotuskaivot ja öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa.

23 4. Satama alueen talousjätevedet ja niihin verrattavat jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai umpikaivoon vuoteen 2008 mennessä. Konttien pesuvedet tulee johtaa öljynerottimen kautta. Sellaiset kemikaalikonttien pesuvedet, joita ei voida laatunsa vuoksi johtaa viemäriin, on käsiteltävä ongelmajätteenä. 5. Alusten ruuman pesuvesiä ei saa johtaa mereen satama alueella. Nosturikauhojen tiiveyttä ja muotoa on parannettava irtolastin mereen joutumisen ehkäisemiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä on esitettävä selvitys Lounais Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2007 loppuun mennessä. Hienojakoisen irtolastin käsittelyn ajaksi on lähistöllä olevien laiturikaivojen kannet peitettävä. Päästöt ilmaan 6. Pölyävien irtotavaralastien käsittelyssä ja varastoinnissa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia menetelmiä, esim. suljettua kuljetusjärjestelmää, siirrettäviä irtoseinämiä, umpivarastoja, kastelua, kasojen peittämistä tai muuta vastaavaa tapaa, jolla pölyn leviämistä ehkäistään. Tuulen vaikutus on otettava huomioon ja tarvittaessa keskeytettävä lastaus kovalla tuulella. 7. Sataman laitureissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla 1.1.2010 alkaen enintään 0,1 painoprosenttia edellyttäen, että laivahenkilökunnalla on riittävästi aikaa toteuttaa tarvittava polttoaineen vaihto mahdollisimman pian aluksen laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polttoaineen vaihtoajankohta on merkittävä laivapäiväkirjaan. Rikkipitoisuusvaatimusta ei sovelleta aluksiin, joiden on julkaistun aikataulun mukaisesti määrä olla satamassa alle kaksi tuntia. 8. Lastin käsittely ja varastointi on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa läheiselle asuinalueelle tai hotellin alueelle. Hajua aiheuttavat lastit, kuten kreosootilla kyllästetty puutavara, on ensisijaisesti käsiteltävä Kallonlahden satama alueella sekä tarvittaessa peitettävä tai pakattava, ja huolehdittava siitä, että varastointiaika on mahdollisimman lyhyt. Melu 9. Satamatoiminnan aiheuttama melu ei saa sataman läheisillä asuin ja virkistysalueilla ylittää päivällä (klo 7.00 22.00) melutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä (klo 22.00 7.00) melutasoa 50 db. Melutasoja määriteltäessä on tarvittaessa otettava huomioon vaikutusalueella ilmenevä melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti.

Jätehuolto 24 10. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää sataman jätehuoltosuunnitelmaa (laadittu v. 2004). Jätehuoltosuunnitelma tai sen nojalla annetut yksityiskohtaiset ohjeet tulee antaa laivoille myös englanninkielisenä. Lisäksi on noudatettavia seuraavia määräyksiä: Erityyppisten jätteiden keräysastiat on osoitettava selvästi eri värein ja tekstein (myös englannin kielellä). Satamassa on oltava ongelmajätekontti tai vastaava, johon voidaan jättää laivoista peräisin olevat maalijätteet, paristot, akut, loisteputket ym. kiinteämmät ongelmajätteet. Satamanpitäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että satamassa on riittävät vastaanottolaitteet vaarallisia nestemäisiä aineita sisältävien jätteiden ja seosten sekä käymäläjätevesien vastaanottamiseksi aluksilta. Aluksista vastaanotettavat öljyiset jätevedet ja niitä vastaavat jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai vastaava lupa vastaanottaa tällaisia jätteitä. Toimituksista on laadittava siirtoasiakirjat, joista ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Jätehuoltosuunnitelmaa muutettaessa on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoitus on tehtävä joka tapauksessa kolmen vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, miten jätehuoltosuunnitelmaa on tarkistettu. Aluksista peräisin olevan, EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002. 11. Yhdyskuntajätteiden keräyksessä ja kuljetuksessa satamassa on noudatettava Porin kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 12. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukittavassa tai valvotussa tilassa. Erilaisille ongelmajätteille on oltava omat keräysvälineet, joihin on merkittävä niiden sisältö. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suoja altaissa tai reunakorokkein varustetulla alustalla. 13. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

25 14. Laiturialueelle irtolastista joutuneet aineet on poistettava viipymättä. Laiturit ja lastien käsittelyalueet sekä varastoalueet on pidettävä muutoinkin siisteinä. Puhdistaminen on tehtävä niin, ettei lastijäämiä joudu mereen. Malmirikasteet on mahdollisuuksien mukaan palautettava lastiin. 15. Laiturialueilta ja lastien käsittely ja varastoalueilta poistettava lumi on läjitettävä niin, ettei sulamisvesien mukana pääse kiintoainetta ja roskia mereen. Lumenläjityspaikat on puhdistettava roskista keväällä heti lumen sulamisen jälkeen. Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 16. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on satamassa oltava helposti saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja öljyntorjuntapuomia. Öljyntorjuntapuomi on pystyttävä vetämään paikoilleen välittömästi. Kemikaalikonttien tai kuljetussäiliöiden mahdollisten vuotojen varalle satamassa on oltava siirrettävä valuma allas, joka on sijoitettava vaarallisia aineita lastaavan tai purkavan laivan läheisyyteen. Vuotavat kemikaalikontit ja kuljetuspakkaukset on viipymättä siirrettävä valuma altaaseen. Kirjanpito ja vuosiraportointi 17. Sataman toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi satamassa käyneiden laivojen määrä ja alustyyppi, purkamis ja lastausajat sekä satamassaoloajat lastityyppi (vaarallisten aineiden osalta IMDG luokituksen mukaisesti), määrä ja käsittelytapa laivoista vastaanotetut ja toiminnassa syntyvät jätteet luokiteltuina ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti, jätteiden määrä, varastointi, käsittely ja toimituspaikat laivoista vastaanotetut käymäläjätevedet ja niiden toimituspaikka kiintoaineen ja öljyn erotinkaivojen tarkkailu ja tyhjennykset vuoden aikana satamassa mahdollisesti toteutetut toimet jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi sataman omassa toiminnassa käytetyt polttoaineet ja niiden määrät sataman toiminnasta syntyvät laskennalliset vuosipäästöt (t/a) ilmaan (rikkidioksidi, typen oksidit, hiilivedyt, hiukkaset ja hiilidioksidi) vuoden aikana satamassa mahdollisesti toteutetut toimenpiteet melun vähentämiseksi päällystettyjen kenttien kunnostustoimenpiteet lähialueelta tulleet valitukset melusta, hajusta tai pölystä poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto, syy ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on säilytettävä kolmen vuoden ajan ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaisille.

26 Yhteenveto em. seurantatiedoista on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 18. Satama alueelta mereen johdettavien hulevesien laatu tulee selvittää 1.1.2008 mennessä. Hulevesistä tulee tutkia ainakin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi ja fosfori, mineraaliöljy sekä rauta, nikkeli ja kupari. Tulosten perusteella Lounais Suomen ympäristökeskus voi päättää selvityksen uusimistarpeesta lupakauden aikana. 19. Luvan saajan tulee osallistua sataman päästöjen mukaisella osuudella Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun sataman läheisellä merialueella. 20. Sataman on seurattava vuoden kestävällä jatkuvatoimisella mittauksella ilman hiukkaspitoisuutta (PM 10 ) Uniluodon päiväkodin pihalla. Ilman rikkidioksidi ja typenoksidipitoisuuksien selvittämiseksi on sataman alueella tehtävä kertaluonteinen mittaus. Molemmat mittaukset on tehtävä 1.8.2008 mennessä. 21. Luvan saajan tulee seurata satamatoimintojen aiheuttamaa melua sataman lähiympäristössä. Melumittauksia on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein Mäntyluodon hotellin pihalla, Kallontien eteläpuolella satamaa lähimpänä sijaitsevan asuinrakennuksen pihalla ja Kallonsaaren itärannalla. Mittaukset tulee tehdä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Ensimmäiset mittaukset tulee tehdä 1.1.2008 mennessä. 22. Tarkkailusuunnitelma, joka sisältää lupamääräysten 18 21 mukaisen tarkkailun on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.4.2007 mennessä. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 23. Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Muut toimet ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi 24. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljy ja kemikaalivahingoista on ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. 25. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vaarallisia aineita sisältävien konttien ja kuljetussäiliöiden mahdollisten vuotojen varalle satamas

27 sa on oltava siirrettävä valuma allas, joka on sijoitettava vaarallisia aineita lastaavan tai purkavan laivan läheisyyteen. 26. Sataman ympäristöriskeistä on laadittava riskikartoitus, jossa kuvataan tapahtuman todennäköisyys, seuraamukset ja toimet tapahtuman estämiseksi. Sataman vaaratilanteita koskevat toimintaohjeet on pidettävä ajan tasalla ja niiden on oltava satama alueella työskentelevien tiedossa. 27. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että satama alueella toimivat yritykset ovat tietoisia tämän päätöksen lupamääräyksistä ja toimivat tämän päätöksen mukaisesti satama alueella, mm. satamajärjestyksen ja sopimusten avulla. Sataman on lisäksi valvottava, etteivät rekkojen pysäköintialueelle pysäköidyt ajoneuvot joutokäytä moottoria vastoin moottorikäyttöisten ajoneuvojen joutokäynnin rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1266/2002) säännöksiä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta sataman toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa, laissa aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Satamatoiminta, kun sitä harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen häiriintyvät kohteet. Toiminta on osayleiskaavan mukaista. Sataman välittömällä vaikutusalueella ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin eivät Kokemäenjoen virtausten vuoksi leviä Kokemäenjoen suiston Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle. Tehtyjen selvitysten mukaan päästöt ilmaan eivät myöskään kuormita aluetta merkittävästi. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi toiminnan vaikutuksista Natura 2000 alueelle ei siten ole tarpeen. Toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia.

28 Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lisäksi on otettu huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1. Ehjät laituri ja lastausalueiden päällysteet vähentävät öljyjen ja muiden aineiden pääsyä maaperään ja täyttöalueella mereen. Hulevesien viemäröintiä koskevan määräyksen tarkoituksena on estää irtolasteista peräisin olevan kiintoaineen kulkeutumista mereen. (YSL 7, 43 ) Lupamääräys 2. Työkoneiden huoltopisteitä, rekkojen pysäköintialueita ja polttoaineiden jakelualueita koskevien suojatoimenpiteiden tarkoituksena on estää polttoöljyn joutuminen maaperään ja mereen. (YSL 7, 43 ) Lupamääräys 3. Erotuskaivojen säännöllinen tyhjentäminen on tarpeen niiden toimivuuden ylläpitämiseksi. (JL 6, YSL 43 ) Lupamääräys 4. Sataman alueelta johdetaan tällä hetkellä bakteerija ravinnepitoisia jätevesiä mereen, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä menettelynä. Mikäli viemäröintisuunnitelmaa ei voida toteuttaa lähiaikoina, on jätevedet johdettava umpitankkiin ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle. (YSL 43 ) Lupamääräys 5. Satamassa käsitellään raskasmetalleja sisältäviä lasteja ja erilaisia pölyäviä lasteja, joista joutuu jäämiä laivojen pesuvesissä mereen, missä ne aiheuttavat pohjan likaantumista tai veden samenemista. Tästä syystä pesuvesiä ei saa johtaa mereen. Nosturikauhat ovat vuotaneet, mistä syystä niiden rakenteeseen ja kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. (YSL 43 ) Lupamääräys 6. Irtolastien käsittelystä on aiheutunut sataman ulkopuolelle asti pölyhaittaa sataman sijaitessa avomeren tuntumassa alttiina tuulille. Pölyhaittaa voidaan vähentää eri teknisin keinoin ja kasojen sijoittelulla. (NaapL 17, YSL 43 ) Lupamääräys 7. Alusten polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan määräyksen tarkoituksena on asetuksen mukaisesti vähentää aluksista ilmaan joutuvia rikkipäästöjä alusten ollessa sataman laiturissa. (VNA 689/2006 raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 6 2 mom)

29 Lupamääräys 8. Kreosoottikyllästetyt tukit haisevat voimakkaasti ja ovat aiheuttaneet useita valituksia hajuhaitasta ja silmien ärsytyksestä lähiasukkailta sekä hotellin työntekijöiltä. Haju ja terveyshaitat ovat estettävissä esimerkiksi käsittelemällä lasti pakattuna tai peitettynä. (YSL 43, NaapL 17 ) Lupamääräys 9. Satamatoimintojen aiheuttamasta melusta annettu määräys perustuu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 melutasosta annettuihin ohjearvoihin. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Lupamääräys 10. Satamassa on noudatettava jätehuoltosuunnitelmaa sen jälkeen kun se on hyväksytty osana lainvoimaista ympäristölupaa. Sataman jätehuolto on järjestettävä alusjätelain, asetuksen sekä jätelain ja niiden nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Täydentävät määräykset ovat tarpeen, jotta jätehuoltosuunnitelma vastaa alusjätelaissa ja jätelaissa jätehuollolta edellytettyjä vaatimuksia. Aluksista vastaanotettavien öljyisten vesien käsittelyvelvoite perustuu valtioneuvoston päätökseen öljyjätehuollosta 101/1997. (AlusJL 21, 26, 26 c, 26 d, AlusJA 26 e, JL 6, YSL 41 3 momentti ja 45 1 momentti, VNp 101/1997) Lupamääräys 11. Sataman toiminnassa syntyvät jätteet ovat pääasiassa yhdyskuntajätteitä, joiden lajittelusta, keräyksestä ja kuljettamisesta on määrätty Porin kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Lupamääräys on annettu jätehuoltojärjestelyjen pitämiseksi jätehuoltomääräysten mukaisena. (YSL 43, 45, JL 6 ) Lupamääräys 12. Ongelmajätteiden varastointia ja merkitsemistä koskevan määräyksen tarkoituksena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantumista sekä terveyshaittaa. (YSL 7, 8, JL 6, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996) Lupamääräys 13. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. (YSL 45, JL 3, 6, 15, JA 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Lupamääräys 14. Irtotavaran käsittelystä ympäristöön voi joutua roskaa ja pölyä, mikä aiheuttaa epäsiisteyttä. Määräys on tarpeen roskaantumisen estämiseksi. (YSL 45, JL 19 ) Lupamääräys 15. Lumen seassa voi olla roskia, jotka voivat levitä sulamisvesien mukana ympäristöön. Määräys on tarpeen roskaantumisen estämiseksi. (YSL 43, JL 19 ) Lupamääräys 16. Häiriötilanteita koskeva määräys on annettu päästöjen minimoimiseksi ja enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 43, JL 6 )

30 Lupamääräys 17. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä jätteiden tarkkailusta ja toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) Lupamääräys 18. Sataman tulee olla selvillä satama alueelta mereen johdettavien hulevesien laadusta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida sataman aiheuttamaa kuormitusta mereen, erotuskaivojen toimivuutta, hulevesien jatkuvan tarkkailun tarvetta sekä sataman osuutta merialueen yhteistarkkailussa. (YSL 5, 43, 46, 108 ) Lupamääräys 19. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Suurten irtolastia käsittelevien satamien hulevesien on ennalta arvioitu aiheuttavan kuormitusta mereen ja niiden osallistumista merialueen yhteistarkkailuun on pidetty tarpeellisena. (YSL 5, 43, 46 ) Lupamääräys 20. Sataman toiminnasta ilmaan aiheutuvat nikkelipäästöt on todettu merkittäviksi. Sataman erilaisista pölypäästöistä on tehty useita muistutuksia. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2004 tekemässä laskennallisessa ilman epäpuhtauksien päästö ja leviämisselvityksessä ei ollut mukana lastipölystä peräisin olevia päästöjä. Koska asutus sijaitsee lähimmillään vain noin 100 metrin päässä satamasta, on hengitettävien hiukkasten pitkään jatkuva mittaaminen perusteltua. Ilman rikkidioksidi ja typenoksidipitoisuuksien laskennallisen arvioinnin varmentamiseksi on syytä tehdä niiden osalta kertaluonteinen mittaus.(ysl 5, 43, 46 ) Lupamääräys 21. Melutilanteen seuranta on tarpeen melun vaikutusten arviointia varten sekä lupamääräyksen 9 noudattamisen valvomiseksi. Aikaisemmin tehty meluselvitys on vuodelta 1997, jonka jälkeen sataman toiminta on kasvanut ja koneita uusittu. (YSL 5, 46, NaapL 17 ) Lupamääräys 22. Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaista tarkkailusuunnitelmaa. Osa tarkkailuista on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistarkkailuna, mikä edellyttää neuvotteluja muiden tarkkailun osapuolien kanssa, joten yksityiskohtaisia tarkkailumääräyksiä ei ole mahdollista antaa tässä päätöksessä. (YSL 46 ) Lupamääräys 23. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Yleisesti käytössä olevia standardeja on pidettävä lähtökohtana päteville mittauksille ja selvityksille. (YSL 108 ) Lupamääräys 24. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen valvontaa varten sekä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen

31 ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. (YSL 43, 62, YSA 30 ) Lupamääräys 25. Häiriötilanteita koskeva määräys on annettu päästöjen minimoimiseksi ja enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 43, JL 6 ) Lupamääräys 26. Määräys on annettu häiriö ja poikkeustilanteita koskevan toimintavalmiuden varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että satamassa käsitellään melko paljon ympäristölle vaarallisia aineita. (YSL 43 ) Lupamääräys 27. Satamassa toimivien yritysten ym. tulee olla selvillä tämän päätöksen määräyksistä sen varmistamiseksi, että päätöstä noudatetaan. (YSL 5, 43 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. Porin Satama on jälkikäteen toimittanut arvion satamatoiminnan vaikutuksista Natura 2000 alueisiin ja katsonut, ettei mm. etäisyydestä johtuen haitallisia vaikutuksia ole. Sataman omassa vastineessa on vastattu suojapuuston kaatamiseen sekä liikennejärjestelyihin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Porin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan 30.9.1997 ( 168) myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan sekä 18.10.1995 ( 249) myöntämän vaarallisten aineiden varaston sijoittamisluvan. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

Lupamääräysten tarkistaminen 32 Luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2014 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaiset asiat. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampi säännös taikka päätöksestä poikkeava säännös luvan voimassaolosta tai päätöksen tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 41 46, 55 :n 2 momentti, 56, 62, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 22 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (300/1979) 21, 26, 26 c, 26 d Asetus aluksista aiheutuvien ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä (635/1995) 26 e Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) 6 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 9 530 Käsittelymaksuna peritään ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1238/2003) olevan maksutaulukon mukainen sataman ympäristöluvan käsittelymaksu 9 530 euroa.

MUUTOKSENHAKU 33 Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta hakemuksen mukaisesta satama alueesta 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Paavo Saarinen Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen (tarkastava jäsen) ja sivutoiminen ympäristöneuvos Hanna Pesonen. Asian on esitellyt Hanna Pesonen. HIP/ts

LIITE 1

VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2.

Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2014/1 Dnro ESAVI/5969/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2014 ASIA Porin Sataman Mäntyluodon sataman ja Tahkoluodon sataman ympäristölupapäätöksissä määrättyjen lupamääräysten tarkistamisaikojen jatkaminen, Pori HAKIJA Porin Satama Merisatamantie 4 28880 Pori TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Satamat sijaitsevat Porin kaupungin alueella kaupungin keskustasta luoteeseen noin 15 ja 25 kilometrin etäisyydellä. Mäntyluodon satama on keskittynyt puutavaran, kappaletavaran, irtolastien ja konttien käsittelyyn (sekä vientiin että tuontiin). Satama on yksi Pohjoismaiden suurimmista sahatavarasatamista. Tahkoluodon satamassa käsitellään mm. erilaisia kemikaaleja, polttoaineita ja ferrotuotteita. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 24.6.2014. MUUTOKSEN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 115 Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 1 ja 4 momentin nojalla sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 12 a) nojalla. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (6) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 29.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 50/2006/2 myöntänyt Porin Sataman Mäntyluodon sataman toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Luvassa edellytettiin, että luvan saaja tekee hakemuksen lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2014 mennessä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 23.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 13/2007/2 myöntänyt Porin Sataman Tahkoluodon sataman toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Luvassa edellytettiin, että luvan saaja toimittaa hakemuksen määräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2014. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Porin Satama -liikelaitos hakee muutosta ympäristölupien tarkistamisen aikatauluun niin, että hakemus lupamääräysten tarkistamista varten voitaisiin tehdä 31.12.2015 mennessä sekä Mäntyluodon että Tahkoluodon sataman osalta. Hakija toteaa, että Suomen kunnalliset satamat yhtiöitetään EU:n komission kehotettua Suomea muuttamaan kunnallisten liikelaitosten asemaa. Muutos toteutettiin kuntalain uudistuksen yhteydessä. Kuntalain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013. Käytännössä satamien osalta muutos tarkoittaa sitä, että kunnalliset satamat on yhtiöitettävä ja yhtiöittämisen takarajaksi laissa määriteltiin 31.12.2014. Muutoksen johdosta satamalainsäädäntö tullaan muuttamaan. Tällä hetkellä ei ole selvää, miten satamien osalta jatkossa järjestetään satamien luvanvaraisuus, satamajärjestyksen antaminen, rangaistussäännökset, viranomaistehtävät ja muu toimivalta. Todennäköisesti satamilla ei tule jatkossa olemaan viranomaisstatusta. Porin Satama on kunnallinen liikelaitos. Satamassa valmistellaan yhtiöittämistä niin, että Porin Satama muuttuisi osakeyhtiöksi 31.12.2014 ja toiminta osakeyhtiömuodossa alkaisi 1.1.2015. Perusteluina hakija toteaa, että sataman osalta ovat ratkaisematta muun muassa seuraavat ympäristöluvan kannalta oleelliset tekijät: - mitkä tulevat oleman sataman maa- ja vesialueet ja kuuluvatko laiturialueet, tiet ja tausta-alueet osakeyhtiölle, - mitkä ovat ne toiminnot, joita tuleva osakeyhtiö tulee harjoittamaan. Näin ollen ei tiedetä, mille alueelle ja minkälaisille toiminnoille lupamääräysten tarkistamista haetaan. Porin Sataman näkemyksen mukaan lykkäyksen avulla voidaan välttää sekä ympäristöviranomaisten että Porin Sataman osalta sellaisen työn tekemistä, jonka tulokset saattavat vanheta hyvin nopeasti.

3 (6) Tahkoluodon ympäristöluvassa on todettu, että sataman liikennemäärät ovat hakemuksen ja sataman kehittämissuunnitelmien mukaan selvästi kasvamassa erityisesti rikkihapon, ferrotuotteiden ja ammoniumsulfaatin osalta. Muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen kasvu on jäänyt vähäiseksi tai jäänyt saavuttamatta. Tahkoluotoon on sen sijaan suunnitteilla nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaali, joka olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Lopullista investointipäätöstä ei ole kuitenkaan tehty. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot valvontaviranomaisilta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakijan kuuleminen Porin kaupungin ympäristövirasto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ole antanut lausuntoa. Hakijaa ei ole katsottu aiheelliseksi kuulla lausunnon johdosta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto pidentää Porin Sataman Mäntyluodon ympäristölupapäätöksessä nro 50/2006/2 sivulla 32 ja Tahkoluodon sataman ympäristölupapäätöksessä nro 13/2007/2 sivulla 30 asetettua määräaikaa siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2015 mennessä molempien satamien osalta. Päätöksiä muutetaan vain tarkistamisajankohtien osalta. RATKAISUN PERUSTELUT 1.9.2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 :n mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan aiempien säännösten mukaisesti. Porin Sataman Mäntyluodon satamaa ja Tahkoluodon satamaa koskeva hakemusasia on tullut vireille 24.6.2014, joten asian ratkaisussa on sovellettu ympäristönsuojelulain (86/2000) säädöksiä. Ympäristönsuojelulain 115 :n 1 momentin mukaan, jos ympäristöluvan määräyksen noudattaminen annetussa määräajassa tuottaa luvanhaltijalle hänestä riippumattomista syistä huomattavia vaikeuksia eikä määräyksen noudattamisen lykkääntymisestä aiheudu ympäristön merkittävän pilaan-

4 (6) tumisen vaaraa, lupaviranomainen voi hakemuksesta pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella. Lupaan on tehtävä pidentämisestä johtuvat tarpeelliset tarkistukset. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pidentänyt ympäristölupien tarkistamisajankohtaa hakijan esityksen mukaisesti. Ympäristölupaviraston myöntämissä ympäristöluvissa nrot 50/2006/2 ja 13/2007/2 on annettu tarvittavat lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräysten tarkistamismääräajan pidentämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristön kannalta merkittävää pilaantumisen vaaraa. Määräajan pidentämistarve johtuu käynnissä olevasta sataman yhtiöittämisestä ja siihen mahdollisesti liittyvistä aluejärjestelyistä ja toimintojen uudelleenorganisoinnista. Määräaikaa on tarpeen pidentää, jotta saadaan riittävät tiedot lupamääräysten tarkistamiseksi ja mahdollisesti sataman aluerajauksen muuttamiseksi. Tahkoluodon LNG-terminaalin toiminnalle on 8.8.2014 myönnetty erillinen ympäristölupa (Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 143/2014/1). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 53, 54, 100, 105, 115 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 226 ja 229 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013)

5 (6) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 330 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 105 :n ja valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen vuosien 2014 ja 2015 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 55 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 6 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Porin Satama Merisatamantie 4 28880 Pori Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

6 (6) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. LIITE Valitusosoitus Ilpo Hiltunen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.12.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 3.

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 97/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2009 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen maa-alueelle ja ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Pori LUVAN HAKIJA Porin kaupunki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan jätteen laitosmaiseen tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee sellaista jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitosta tai -paikkaa koskevan ympäristölupaasian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on siirtänyt kirjeellään 6.4.2009 pilaantuneen ruoppausmassan sijoittamista koskevan lupa-asian ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 18.3.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 20.4.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Läjitysaluetta koskevat aiemmat vesilain mukaiset luvat Vesilain (264/1961) mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja leventämiseen ruoppaamalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluodon satama-alueella Porin kaupun-

2 gin Yyterin kylässä hakemukseen liitetyn hakemussuunnitelman mukaisesti (Länsi-Suomen vesioikeus nro 61/1997/2, 24.10.1997). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Mäntyluodon Kallonlahden satamalaajennuksen laiturien rakentamiseen, satama-altaan ruoppaamiseen, täyttötöiden tekemiseen, hiekan ottamiseen merestä ja ruoppausmassojen läjitykseen piirrosten nro PS-7757 ja PS-7762 mukaisesti ja muutoin suunnitelmassa esitetyllä tavalla (Länsi- Suomen vesioikeus nro 10/1998/2, 11.3.1998). Vesilain mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluoto -nimisen tilan RN:o 1:686 ja 65. kaupunginosassa 4. korttelissa sijaitsevan tontin 1 alueille (Länsi-Suomen vesioikeus nro 69/2000/2, 27.11.2000). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Reposaaren kalasataman satama-altaan ruoppaamiseen, laiturin ja aallonmurtajan rakentamiseen, Mäntyluodon Kallonlahden laiturilaajennukseen ja Kallonlahden kääntöaltaan rakentamiseen ja merihiekan ottamiseen (Länsi- Suomen vesioikeus nro 28/2001/2, 28.5.2001). Edellä lueteltujen päätösten perusteella nyt puheena olevaan läjitysaltaaseen on läjitetty jo aiemmin useampaan otteeseen haittaainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia ja samoilta alueilta peräisin olevia imuruopattuja pintasedimenttejä noin 700 000 m 3 ktr. Läjitysaluetta koskevat aiemmat ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös Technip Offshore Finland Oy:n Mäntyluodon telakan toiminnalle (Lounais- Suomen ympäristökeskus nro 126 YLO, 15.12.2004). Kaavoitus Päätöksessä on annettu ruoppausmassojen läjitysaluetta koskeva määräys (nro 16) saattaa läjitysalue sellaiseen kuntoon, että siitä irtoavan pölyn synty ja leviäminen ympäristöön estetään. Asiaa koskeva suunnitelma tuli esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistamassa (lainvoimainen 4.4.2001) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ja Porin kaupunginvaltuuston 6.3.2000 hyväksymässä osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ajantasaisessa (27.2.2007) asemakaavassa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuusrakennusten kortteli-alueeksi (TT-2). Alueen merkintää täsmentävä kaavamääräys on "Korttelialueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia

Alueen omistus 3 toimisto-, huolto- ja varastorakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja. Korttelialueen tonteilla tulee olla vähintään yksi autopaikka kerrosalan kutakin 200 m 2 kohden, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea tontilla samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohden. Rakennuslautakunta voi myöntää enintään 50 %:n lievennyksen lukumäärästä määräajaksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Istutettavaksi määrättyjen tontinosien lisäksi on kullekin tontille istutettava rakentamisen yhteydessä vähintään 10 m 2 viheriötä kutakin 100 m 2 kohti. Telakan kiinteistön, kiinteistönumero 609-65-4-1, omistaa Technip Offshore Finland Oy. HAKEMUS Yleistä Hankesuunnitelma Hakemuksen mukaisesti toimintana on Porin Mäntyluodon satamasta ruopattavien hienojakoisten ruoppausmaiden läjittäminen. Mäntyluodon sataman syvennyshankkeessa alueelta ruopataan massoja yhteensä n. 720 000 m 3 ktr, joista arviolta 340 000 m 3 ktr on moreenia, 320 000 m 3 ktr koheesiomaata ja 56 000 m 3 ktr kalliota. Satamasta ruopattavat, täyttöihin kelpaamattomat koheesiomaat sijoitetaan läjitysaltaaseen Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueelle. Hakijan käsityksen mukaan kyseiset imuruopattavat massat ovat meriläjitykseen kelpaamattomia ja ne on suunniteltu sijoitettavaksi tiiviillä moreenipadolla eristettyyn läjitysaltaaseen telakan alueella. Allasta on käytetty aiemminkin useaan otteeseen muihin täyttöihin sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen. Massat siirretään sataman ruoppausalueelta putkea pitkin läjitysaltaaseen, jolloin vältetään kuljetukseen ja läjitykseen liittyvä kiintoaineen karkaaminen. Ruoppausmassat sisältävät savea ja silttiä ja niiden on arvioitu sisältävän haitallisia aineita siinä määrin, että ne on perusteltua läjittää maalle. Toisaalta niiden on arvioitu rakenteensa perusteella olevan heikkokantoisia ja siten huonosti sopivia esim. laituritäyttöön. Porin Satamalla on Technip Offshore Finland Oy:n suostumus läjittää noin 340 000 m 3 ruoppausmassaa alueelle. Sopimuksen mukaisesti Porin Satama vastaa asianmukaisten lupien hankkimisesta sekä tarpeellisten rakenteellisten töiden, kuten tarpeellisten pengerrysten korottamisten suorittamisesta. Suostumukseen on liitetty karttapiirros, johon läjitysalue on merkitty.

4 Läjitysalueen täyttämistä varten on laadittu uusi tasopiirustus "Technipin läjitysallas, periaatepiirros", Piir.nro 1060.001 sekä leikkauspiirustus "Technipin läjitysallas, periaatepoikkileikkaus", Piir.nro 1060.002. Piirustusten mukaan moreenipenkereitä korotetaan vuonna 2003 rakennetuista noin +3,70 m korkeista penkereistä +5,0 6,0 m korkeiksi. Uudet penkereet rakennetaan moreenista ja niiden korkeudesta ja säilytettävästä luiskakaltevuudesta johtuen penkereet ovat aiempaa leveämpiä ulottuen osittain vanhan imuruoppausmassakerroksen päälle. Perustamistavan todetaan tarkentuvan pohjatutkimusten jälkeen. Vanhan läjityskerroksen ja nyt penkereen korotuksessa käytettävän moreenin väliin laitetaan suodatinkangas. Ruoppausmassat syötetään läjitysalueelle koillisosasta merenpuolelta penkereen reunan yli. Läjitysalueen vanha pohjoiseteläsuuntainen välipenger jää pohjapadoksi. Sen itäpuolelle tehdään uusi luode-kaakkosuuntainen välipenger. Pintavedet ohjautuvat itäiseltä alueelta vanhan penkereen yli länsialueelle. Läjitysalueen ylivuotovedet johdetaan läjitysalueen länsiosasta aiempaan tapaan penkereen yli mereen. Vastineen yhteydessä 24.6.2009 hakija on täydentänyt aiemmin esittämäänsä ja esittänyt yksityiskohtaiset suunnitelmat läjitysalueen rakentamisesta. Suunnitelmat sisältävät mm. reunapenkereen vakavuustarkastelua, reunapenkereen korotus- ja vahvistamissuunnitelmat sekä yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman. Vastineeseen on liitetty piirustukset "Suunnitelmakartta, Technipin läjitysallas", Piir.nro 1060.035 ja 10 reunapenkereen poikkileikkauspiirustusta "Poikkileikkaus A A, Technipin allas", Piir.nro 1060.36 "Poikkileikkaus J J, Technipin allas", Piir.nro 1060.45 sekä välipenkereen poikkileikkauspiirustus "Poikkileikkaus K K, Technipin allas", Piir.nro 1060.46. Läjitysalueen penkereitä vahvistetaan korotuksen yhteydessä pohjois- ja itäreunalla penkereen ulkopuolella moreenisilla vastapenkereillä. Reunapenkereen luiskan kaltevuus on ulkoreunaltaan 1:2 ja sisäreunaltaan 1:3. Reunapenkereen harjan korkeus on N60 +4,9 m ja harjan leveys 5 m. Välipenger rakennetaan ympäröivästä materiaalista tasoon N60 +4,9 m, harjan leveytenä vähintään 1 m. Välipenkereen luiskien kaltevuudet ovat 1:5. Läjitysalueen ylivuotokynnyksen harjan korkeus on N60 +4,5 m ja leveys vähintään 20 m. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Hakemukseen liitetyn selvityksen "Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutukset, Pori", Ramboll Finland Oy 10.3.2009 mukaan ylivuotoveden sisältämäksi kiintoaineen pitoisuudeksi arvioidaan oletetulla yli 24 tunnin viipymällä "purkualtaassa" alle 50 mg/l. Ruoppausmäärällä 1 500 m 3 vuorokaudessa arvioidaan kiintoainepäästöksi mereen n. 750 kg/vrk ja vastaavasti kuparin enimmäispäästöksi n. 45 g/vrk ja nikkelin enimmäispäästöksi n. 11 g/vrk.

5 Ruoppaustyön ja läjitysaltaan järjestelyillä huolehditaan siitä, että altaasta mereen purkautuva ylivuotovesi ehtii selkeytyä. Allasta reunustavat tiiviit moreenipadot estävät kiintoaineen kulkeutumisen suotovesien mukana takaisin mereen. Arvio hankkeen vaikutuksista Sedimentin laatua selvittäneet tutkimukset Sataman ruopattavalta alueelta on pohjasedimenttien haittaainepitoisuuksia selvitetty vuosina 2000, 2004, 2005 ja 2009. Vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä selvityksissä ("Mäntyluodon syväväylän ja Porin sataman syventäminen/pohjasedimenttien tutkimustulokset 25.11.2004 sekä jatkotutkimuksen tulokset 29.4.2005", Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) otettiin näytteet pintasedimenteistä seitsemästä sataman alueella olevasta pisteestä (P1 P7). Näytteistä tehtyjen analyysien mukaan sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet alittivat ympäristöministeriön 19.5.2004 päivätyssä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn alemman laatukriteeritason (taso 1). Elohopeaa tai PCB- ja PAH-yhdisteitä ei todettu lainkaan. Myös tributyylitinan (TBT) pitoisuudet olivat alle määritysrajan (org. Sn<5 µg/kg k.a.) tutkituissa pisteissä (P1 P2). Normalisoidut kuparipitoisuudet (200,9 720,8 mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuudet (71,9 350,0 mg/kg k.a.) olivat sen sijaan huomattavan korkeita (P1 P6) ja ylittivät em. ympäristöministeriön ohjeessa esitetyn ylemmän laatukriteeritason (taso 2; Cu 90 mg/kg k.a.; Ni 60 mg/kg k.a.) Pisteessä P7 kupari- ja nikkelipitoisuudet olivat matalia (Cu 21,8 mg/kg k.a.; Ni 16,3 mg/kg k.a.) ja alittivat alemman kriteeritason 1 (Cu 50 mg/kg k.a.; Ni 45 mg/kg k.a.). Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä sataman alueelta tarkistettiin pisteen P2 sedimentin haitta-ainepitoisuudet. Sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat tason 1 alapuolella. Elohopeaa tai PCB- ja PAH-yhdisteitä ei todettu lainkaan. Tribytyylitinaa todettiin määritysrajan ylittävä pitoisuus, org. Sn 7 µg/kg k.a. Normalisoitu kuparipitoisuus (249,3 mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuus (107,3 mg/kg k.a.) olivat samaa tasoa kuin vuonna 2004 ja ylittivät tason 2. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä ("Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutukset, Pori", Ramboll Finland Oy 10.3.2009) määritettiin sedimentin haitta-ainepitoisuudet kolmesta (P10 P12) sataman alueelta otetusta näytteestä. Normalisoidut sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet alittivat tason 1 tai olivat hieman tason 1 yläpuolella (Cd 0,6 mg/kg k.a.; Cr 65 mg/kg k.a.; Zn 223 mg/kg k.a.) sedimentin pinnassa (0 0,3 m). Normalisoidut kuparipitoisuudet (262 973 mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuudet (119 276 mg/kg k.a.) ylittivät tason 2 selvästi sedimentin pinnassa. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä selvitettiin myös sedimentin läjityskelpoisuutta maa-alueelle. Pisteen P11 pintasedimentissä kupari- (600 mg/kg) ja nikkelipitoisuudet (150 mg/kg) olivat korkeimmat ja ylittivät valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja

6 puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tarkoitetun ylemmän ohjearvon (Cu 200 mg/kg; Ni 150 mg/kg). Pisteen P11 pintasedimenttinäytteelle tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus 1-vaiheisena ravistelutestinä liuossuhteessa L/S 10 l/kg. Kaikkien tutkittujen parametrien (As, Sb, Ba, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Zn, Se, Cl -, F -, SO4 2-, DOC) paitsi kloridin osalta alittuivat valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen liukoisuudelle asetetut raja-arvot. Testissä saatu korkea kloridipitoisuus (4 700 mg/kg k.a.; raja-arvo 800 mg/kg k.a.) selittyy meriveden kloridipitoisuudella. Läjitysalueen ylivuotoveden aiheuttama pilaantumisriski Ruoppausmassoissa on edellä olevien selvitysten perusteella paikoin suuria kupari- ja nikkelipitoisuuksia, jotka sinällään aiheuttavat ympäristön pilaantumisriskin. Kiintoaine laskeutuu läjitysalueen purkupaikan läheisyyteen, mutta kulkeutuu pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (50 mg/i= 50 g/m 3 ), on mereen joutuvan kiintoaineen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Ruoppausmassoja kertyy kaiken kaikkiaan noin 300 000 m 3, josta haitta-ainepitoista maa-ainesta on noin 10 %. Tällöin mereen purkautuu haitta-ainepitoista maa-ainesta n. 1 500 kg, jossa on kuparia enimmillään 0,9 kg ja nikkeliä 0,25 kg. Mikäli ruoppausmäärä on 1 500 m 3 vuorokaudessa, joutuu ylivuodon kautta mereen noin 15 000 m 3 vettä vuorokaudessa, jolloin kiintoainemäärä on 750 kg/vrk. Ko. määrä sisältää vuorokaudessa kuparia suurimman havaitun pitoisuuden mukaan 45 g ja nikkeliä 11 g. Pitoisuustaso vaihtelee kuitenkin melkoisesti ruoppausalueella, joten pääsääntöisesti mereen joutuvat haitta-ainemäärät ovat huomattavasti pienempiä. Tehdyn Iiukoisuustestin perusteella kiintoaineesta ei liukene veteen juurikaan metalleja, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Metallipitoisuuksia tulee kuitenkin tarkkailla ruoppaustyön aikana. Ruoppausmaiden kaatopaikkakelpoisuus Tehdyn liukoisuustestin perusteella raskasmetalleja sisältävää, imuruoppauksella poistettavaa maa-ainesta voidaan sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle. Pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdot raskasmetallien liukoisuuden osalta täyttyvät. Tarkkailu Läjitysalueen ylivuotovesien tarkkailua suoritetaan silmämääräisesti ja näytteenotoin sillä taajuudella, että raja-arvojen ylitys pystytään estämään. Kiintoainepitoisuutta tutkitaan ottamalla näyte jokaisena työpäivänä ja näytteet tutkitaan asianmukaisessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymässä laboratoriossa. Näytteenotossa tutkitaan kiintoainepitoisuus sekä kupari- ja nikkelipitoisuudet.

7 Tarkkailutulokset raportoidaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin ympäristötoimistolle. Laboratorionäytteistä lähetetään haluttaessa kopioita jatkuvasti näille viranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Porin kaupungin ilmoitustauluilla 15.5. 15.6.2009. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksien aikana nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Porin kaupungin hallintokeskuksessa. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu 8.5.2009 päivätyllä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on tiedotettu yhdessä Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta koskevan vesilain mukaisen lupahakemuksen (dnro LSY- 2007-Y-384) kanssa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan 16.5.2009 todennut muun muassa, että pilaantumattoman ruoppausmassan sijoittaminen maalle vaatii maan omistajan suostumuksen. Massojen läjitys maalle saattaa vaatia myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan. Täyttöihin kelpaamattomien, pehmeiden maalajien läjityspaikkaa, Technip Offshore Finland Oy:n telakkaalueella olevaa läjitysallasta on aiemminkin käytetty täyttöihin sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen, viimeksi vuonna 2003. Pilaantuneet ruoppausmassat ovat jätettä ja esitetty massojen läjittäminen altaaseen on jätteen käsittelyä, jolla on oltava ympäristölupa. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä ei sovelleta, kun tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja ruoppausmassoja sijoitetaan maahan sen vesiväylän läheisyyteen, josta se on ruopattu. Esitetty ympäristölupahakemus on hyvin pintapuolinen. Ympäristökeskus katsoo, että ennen läjitysalueen käyttöönottoa tulee esittää lupaviranomaisen hyväksyttäväksi tarkempi suunnitelma läjitysalueen pohja- ja pengerrakenteista, vaikka alueelle on läjitetty aiemminkin ruoppausmassoja. Hakemuksen liitteenä on Ramboll Finland Oy:n laatima selvitysraportti Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutuksista, jonka mukaan sedimentin (P11, P12 ja P13) pinta-

8 näytteissä (0 0,3 m) oli kohonneita kuparin ja nikkelin pitoisuuksia yli tason 2, joten näitä ruoppausmassoja ei voi läjittää mereen. Hakemuksessa ei ole esitetty tributyylitinan tai polyaromaattisten yhdisteiden mahdollista esiintymistä sataman ruoppausmassoissa. Ympäristökeskus esittää, että mainittujen yhdisteiden mahdollinen esiintyminen ruoppausmassoissa tulee selvittää, jos sitä ei ole poissuljettu jo jossain aiemmassa tutkimuksessa. Selvityksessä ehdotetaan laboratoriossa suoritettuihin laskeutuvuuskokeisiin perustuen ylivuotoveden keskimääräiseksi kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi 50 mg/l ja tilapäiseksi yksittäiseksi ylitykseksi enintään 100 mg/l. Ympäristökeskus katsoo, että keskimääräinen kiintoainepitoisuus ylivuotovedessä saa enintään olla 100 mg/l ja suurin sallittu tilapäinen ylitys enintään 200 mg/l. Näkemys perustuu ympäristökeskuksen käytettävissä oleviin aikaisempiin seurantatuloksiin. Hakemuksessa esitettyyn ylivuotoveden tarkkailuun liittyen Lounais- Suomen ympäristökeskus katsoo, että silmämääräinen tarkkailu ei ole riittävää ja että hakijan tulee esittää vähintään kuukausi ennen läjityksen aloittamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ylivuotovesien yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma seurantamenetelmineen sekä suunnitelma siitä, miten toimitaan siinä tapauksessa, että raja-arvot uhkaavat ylittyä. Hakijan tulee huolehtia siitä, että pilaantuneita massoja sisältävän altaan suoto- ja ylivuotovedet eivät aiheuta haittaa ja siinä tarkoituksessa hakijan tulee olla selvillä suoto- ja ylivuotovesien laadusta. Satama-alueen läjitystöiden edistymisestä on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy selville ruopatut ja läjitetyt massamäärät. Pöytäkirja on sitä pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Hankkeen valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Ruoppausmassojen sijoittamisesta tulee laatia valvontaviranomaisille toimitettava raportti, josta ilmenee ainakin läjitettyjen ruoppausmassojen määrä ja laatu, tarkkailun tulokset ja niihin perustuva asiantuntijan arvio läjityksen ympäristövaikutuksista. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa pyyntöön aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, jos edellä mainitut selvitykset on tehty ja valvontaviranomainen on ne hyväksynyt. Porin kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan 16.6.2009 todennut, että telakan läjitysalue ja käytännön imuruoppaus tulee toteuttaa niin, että voidaan varmistaa vesipitoiselle ruoppausmassalle yli vuorokauden viipymä läjitysalueella. Työssä tulee

9 valmistautua patojen korottamiseen niin, että tarvittaessa korotus on toteutettavissa viipymättä. Koska hakemuksen mukaan saostuskemikaalien käyttö laskeutuksen tehostamisessa voi aiheuttaa suurempia ympäristöhaittoja kuin itse kiintoaine, ei kiintoaineen pidättämiseksi tule käyttää kemikaaleja. Mikäli kiintoaineen karkaamista läjitysalueelta ei saada patoja korottamalla estettyä, tulee ruoppaustyö keskeyttää. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuutta tulee tarkkailla silmämääräisesti työn aikana sekä analysoida näytteenotolla kerran vuorokaudessa. Näytteistä tulee säännöllisesti analysoida lisäksi sen kupari-, nikkeli-, lyijy-, kadmium- ja sinkkipitoisuudet. Näytteiden analysointi tulee toteuttaa niin, että analyysitulos on käytettävissä viipymättä. Ruoppaustyön päättymisen jälkeen ylivuotovedestä tulee ottaa näytteitä niin kauan kuin ylivuotovettä syntyy. Hienojakoisten ruoppausmaiden sijoittamista koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitseva läjitysalue on asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueen täyttäminen ruoppausmassalla, jonka keskimääräinen kuparipitoisuus tehtyjen tutkimusten perusteella ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyn ylemmän ohjearvon, saattaa muuttaa läjitysalueen maaperän pilaantuneeksi. Mikäli läjitys alueelle toteutetaan hakemukseen mukaisena, tulee hakijan esittää Lounais- Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma ruoppausmassojen peittämisestä. Tässä suunnitelmassa tulee huomioida ruoppausmassojen laatu ja alueen tuleva käyttö. Ympäristölupahakemuksen mukaan raskasmetallipitoisia ruoppausmassoja voitaisiin niiden liukoisuusominaisuuksien perusteella sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle Kirrinsantaan, koska pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdot toteutuvat. Kirrinsannan läjitysalue on kuitenkin asemakaavassa osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi eikä läjitysalueelle ole hakemuksessa esitetty rakennettavaksi pysyvän jätteen kaatopaikalta edellytettäviä pohjarakenteita. Hakemukseen päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta ei ole huomautettavaa. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan 26.6.2009 todennut, että satama-alueen ruoppausmassoista moreenit ja louheet voidaan hyödyntää sataman rakennustöissä. Ongelmallisempia ovat pehmeät massat, joissa on sedimenttitutkimusten perusteella tason 2 ylittävä määrä kuparia ja nikkeliä. Hakemusasiakirjoista ei selviä, miten nämä ympäristön kannalta haitallisimmat eli pehmeät sedimentit sijoittuvat ruopattavalle alueelle. Pehmeät massat on tarkoitus sijoittaa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuutta on tarkoitus seurata päivittäin.

10 TE-keskuksen mielestä myös ylivuotoveden kupari- ja nikkelipitoisuutta tulee seurata säännöllisesti. Muistutukset ja mielipiteet Tämän ympäristölupahakemuksen ja vesilain mukaisen väylän ja satama-altaan ruoppausta ja läjitystä koskevan lupahakemuksen (dnro LSY-2007-Y-384) kuuluttamisen yhteydessä jätetyt muistutukset eivät sisältäneet tätä hakemusasiaa koskevia vaatimuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 24.6.2009 ja 7.7.2009 antamissaan vastineissa lausunut seuraavaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) lausuntoon liittyen on todettu, että LOS:n kannanotto maisematyöluvasta huomioidaan. Maisematyölupa haetaan Porin kaupungin rakennustarkastajalta. Suunnittelun edetessä on tehty yksityiskohtaisempaa suunnittelua läjitysalueen reunapenkereestä. Suunnitelmat sisältävät mm. reunapenkereen vakavuustarkastelua, reunapenkereen korotus- ja vahvistamissuunnitelmat sekä yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman. Nämä suunnitelmat ovat vastineen liitteenä. PAH-yhdisteiden pitoisuusarvot ovat alle ohjearvojen. Tributyylitinan arvot on myös tutkittu ja niiden normalisoitu pitoisuus sataman alueella on ylittänyt kahdessa pisteessä (vuonna 2000 tehty selvitys) veteen läjittämisen tason 2 ohjearvon. Vesilain mukaisen hakemuksen liitteenä on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n selvitys näistä arvoista. Tributyylitinaa sisältävät massat imuruopataan Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueelle eikä niitä läjitetä veteen. Kiintoainepitoisuuden arvoista on LOS esittänyt raja-arvot vesilain mukaisen luvan lausunnossaan. Näitä raja-arvoja hakija sitoutuu noudattamaan eli keskimääräinen kiintoaineen raja-arvo 100 mg/i ja suurin sallittu tilapäinen arvo 200 mg/i ovat hyväksyttäviä. Arvot tullaan testaamaan myöhemmin hyväksytettävällä tavalla riittävän tihein näytteenotoin. Lisäksi silmämääräinen tarkkailu on tarpeen mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Hakemuksessa ei ole esitetty pelkästään silmämääräistä havainnointia. Hakija tulee hyväksyttämään Lounais-Suomen ympäristökeskuksella tarkkailuohjelman ko. raja-arvojen varmistamiseksi. Ruoppaustöiden toteuttamisesta tullaan pitämään pöytäkirjaa, mikä asia on tarpeen paitsi ympäristömielessä myös tehdyn työn urakkamenettelyn massalaskelmien varmistamiseksi.

11 Porin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon liittyen on todettu, että pilaantuneiden ja pehmeiden ruoppausmaiden läjitysalueena käytettävän Technip Offshore Finland Oy:n läjitysaluetta tullaan myöhemminkin käyttämään pehmeiden maiden läjitysalueena Technip Offshore Finland Oy:n oman väylän ruoppauksen yhteydessä. Alue tullaan siinä yhteydessä peittämään pilaantumattomilla maa-aineksilla. Peittäminen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista vaan sillä päinvastoin pienennettäisiin käytössä olevaa läjitystilavuutta. Kallonlahden sataman ja Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueet samoin kuin Merisatamantien läjitysalue eivät ole linnustoalueita, joten niihin tehtävä täyttö voidaan tehdä huomioimatta lintujen pesintäaikoja. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon liittyen on todettu, että vaatimus tutkia sataman pehmeiden maiden imuruoppauksen ylivuotovedestä kiintoaineen lisäksi myös kupari- ja nikkelipitoisuutta säännöllisesti voidaan hakijan mielestä hyväksyä ja tutkimusta tehdään myöhemmin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on 30.11.2009 antamallaan päätöksellä nro 96/2009/2 (diaarinumero LSY-2007-Y-384) myöntänyt Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille luvan väylän ja satama-alueen ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen merialueella ja täyttämiseen sataman laituri- ja kenttärakenteissa. Tätä lupa-asiaa käsiteltäessä on ollut käytettävissä edellä mainitun asian (LSY-2007-Y-384) hakemusasiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Porin kaupungille ympäristöluvan Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamiseksi Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen hakemuksen ja vastineen (24.6.2009) yhteydessä toimitettujen yleis- ja rakennepiirustusten mukaisesti. (Liite 1) Koheesiomaiden läjittämisestä läjitysaltaaseen ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua korvattavaa vahinkoa tai haittaa.

12 Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Läjitysaltaaseen sijoitettavat ruoppausmassat 1. Läjitysaltaaseen saa sijoittaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 96/2009/2, 30.11.2009 mukaisesti Mäntyluodon satama-altaan ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa enintään noin 320 000 m 3 ktr. Läjitysaltaan saa täyttää enintään korkeuteen noin +4,5 m keskivedenkorkeudesta (N60) mitattuna. Mikäli läjitysaltaaseen halutaan sijoittaa muita pilaantuneita ruoppausmassoja, niiden sijoittamiseen on oltava erikseen ympäristölupaviraston lupa. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) Rakenteet 2. Olemassa olevat penkereet tulee korottaa siten, että niiden harjan korkeus on joka paikassa vähintään +4,9 m keskivedenkorkeudesta (N60) mitattuna koko harjan, noin 5 m, leveydeltä. Ylivuotokynnyksen harjan korkeus tulee olla vähintään +4,5 m keskivedenkorkeudesta (N60) mitattuna. Penkereiden vastapenkereet ja penkereiden kaltevuudet tulee tehdä hakemuksessa esitettyjen rakennepiirustusten (Piir.nro:t 1060.36 1060.45) mukaisesti. Samoin käyttöluokan N3 suodatinkankaat tulee asentaa pengerrakenteeseen em. rakennepiirustusten mukaisesti. (YSL 43, YSA 37 ) 3. Läjitysaltaan keskiosaan rakennussuunnitelmassa (Piir.nro 1060.35) esitettyyn paikkaan on rakennettava hakemuksessa esitetyn rakennepiirustuksen (Piir.nro 1060.46) mukaisesti uusi välipenger siten, että sen korkeus on noin +5 m keskivedenkorkeudesta (N60) mitattuna koko harjan, noin 1 m, leveydeltä. (YSL 43, YSA 37 ) 4. Valmiiden pintarakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niissä mahdollisesti ilmenevät viat on korjattava välittömästi. Läjityksen aikana pintarakenteiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. (YSL 5, 43, 46 ) Ruoppausmassojen käsittely alueella ja ylivuotovesien hallinta 5. Imuruopatut ruoppausmassat tulee syöttää läjitysaltaaseen rakennussuunnitelmassa (Piir.nro 1060.35) esitettyyn paikkaan. (YSL 43 ) 6. Läjitysaltaan vesien keräily ja käsittely ennen altaasta poisjohtamista ylivuotokynnyksen kautta on järjestettävä siten, että altaan ylivuotovesistä aiheutuva haitta ympäristölle rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Ylivuotovesien riittävä viipymä ja puhdistuminen läjitysal-

13 taassa on varmistettava läjitysaltaan pinnan muotoilulla, ylivuotokynnyksen harjan korkeutta säätämällä, saostuskemikaaleja käyttämällä, läjitystä rajoittamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 100 mg/l seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Edellä olevan raja-arvon noudattamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon mittauksen kokonaisepävarmuus. (YSL 43, YSA 37 ) Jätteet ja niiden käsittely 7. Läjityksessä ja siihen liittyvässä työssä syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. (YSL 43, 46, JäteL 6, 15, VNp 659/1996) Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 8. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. (YSL 5, 46, 62, JäteL 6 ) Päästöjen tarkkailu 9. Läjitysaltaan ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on määritettävä läjityksen aikana vuorokausittain ja kupari- ja nikkelipitoisuudet kuukausittain. Ylivuotoveden pitoisuustarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. (YSL 43, 46 ) 10. Päästöjen tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai edellä määräyksessä 6 asetun raja-arvon noudattamisen valvottavuutta. (YSL 43, 46 ) 11. Näytteiden otto, mittaukset ja analysointi on suoritettava CENstandardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 ) Aloittamis- ja valmistumisilmoitukset 12. Läjittämisen aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuoje-

14 luviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen läjittämisen aloittamista. Läjittämisen lopettamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vuorokauden kuluessa läjittämisen lopettamisesta. (YSL 43, JäteL 52 ) Kirjanpito ja raportointi Raportointi 13. Läjittämistyöstä tulee laatia yhteenvetoraportti, josta ilmenevät ainakin seuraavat tiedot: läjityksen ajankohdat ja läjitetyn ruoppausmassan määrä (m 3 ktr) suoritetun tarkkailun tulokset arvio läjitysalueelta mereen johdetusta ylivuotovedestä arvio läjityksen aikaisista päästöistä mereen (kiintoaine, Cu, Ni) tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista tiedot läjitystyössä mahdollisesti syntyneistä jätteistä (jätenimike, määrä, toimittamispaikka) läjitysalueen korkeustiedot läjityksen jälkeen. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa läjitystyön päättymisestä. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito 14. Läjittämisen edistymisestä ja siihen liittyvästä tarkkailusta on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä määräyksessä 13 esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Vastuuhenkilö 15. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Samoin vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti em. valvontaviranomaisille. (YSL 43, 45, JäteA 10 )

RATKAISUN PERUSTELUT 15 Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta läjittäminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Hakemuksessa esitetyn ja edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen läjitystoiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden luvanvaraisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on asemakaavan mukaista. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitetut luvan myöntämisedellytykset. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti voidaan ruoppausmassojen läjittämisen katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Sedimentin läjittäminen tehdään läjitysaltaaseen, johon on jo 1990- luvun lopulta lähtien sijoitettu lähialueelta imuruopattuja massoja, jotka ovat olleet haitta-ainepitoisuuksiltaan ja sortimentiltaan pääasiassa samoja kuin tässä hankkeessa. Nyt ruoppausmassan läjitykseen myönnetty lupa sallii läjitysaltaan käyttämisen läjitykseen vastaavaksi ajaksi kuin vesilain mukaisessa sataman ja väylän ruoppaukseen myönnetyssä lupapäätöksessä on määrätty hanke suoritetavaksi. Kyseisessä päätöksessä on määrätty työt suoritettavaksi olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. Läjitysalueen ylivuotovesien mukana mereen kulkeutuvan kiintoaineen ja kiintoaineen mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden, lähinnä kuparin ja nikkelin määrän, arvioidaan hakemuksessa esitetyn selvityksen ja aiempiin läjityksiin liittyneen seurannan perusteella olevan suhteellisen vähäisiä ja vaikutusten vesistössä voidaan arvioida rajoittuvan pääasiassa purkupaikan läheisyyteen. Sedimentille tehdyn liukoisuustestin perusteella metallit ovat kiintoaineessa niukkaliukoisessa muodossa eli ylivuotoveden metalleista ei aiheudu juurikaan riskiä ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin kohdan 3) mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Luvan saaja on vastineessaan esittänyt, että läji-

16 tysaluetta tullaan vielä tämän läjityksen jälkeenkin käyttämään vastaavanlaisten pehmeiden pilaantuneiden sedimenttien läjitykseen ja että alue tullaan tässä yhteydessä peittämään puhtailla maaaineksilla. Ottaen lisäksi huomioon läjitettävän massan ominaisuudet, kuten liukoisuudet, alueen sulkemista koskevat määräykset eivät ole tässä vaiheessa tarpeen. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettua jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaa vakuuden asettamista ei ole tässä tapauksessa pidetty tarpeellisena, koska hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Sijoitettava ruoppausmassa ei myöskään tehtyjen selvitysten perusteella ole ongelmajätettä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1 5. Määräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja läjitystoiminnasta aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi. Jätelain 6 :n jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Rakenteita koskevat vaatimukset on asetettu luvan hakijan vastineessa esitetyn mukaisina. Ottaen lisäksi huomioon määräyksessä 6 ylivuotoveden kiintoainepitoisuudelle asetettu raja-arvo läjitystoiminnan järjestämisen voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Lupamääräys 6. Määräys on tarpeen läjitysaltaan ylivuotovesistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja mereen johdettavien päästöjen minimoimiseksi. Aiempien mittaustulosten mukaan ylivuotoveden kiintoainepitoisuudelle asetettu raja-arvo saavutetaan läjittämällä imuruoppausmassa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja järjestämällä poistoveden viipymä läjitysaltaassa riittävän pitkäksi. Ruopattavan ja läjitettävän sedimentin haittaainepitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella raja-arvojen asettaminen muille parametreille kuin kiintoainepitoisuudelle ei ole tarpeen. Lupamääräys 7. Jätteitä koskeva lupamääräys on tarpeen, koska jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteen kuljettaja ja tuottaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Lupamääräys 8. Häiriötilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset 9 ja 10. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästötarkkailusta. Määräykset ovat tarpeen myös valvonnan suoritta-

17 miseksi, edellä määräyksessä 6 asetetun raja-arvon valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Lupamääräys 11. Ympäristönsuojelulain 108 :n ympäristölupapäätöksessä sekä sen perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräykset 12, 13 ja 14. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupa-määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja suorittamiseksi. Lupamääräys 15. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESTETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa kuuden vuoden ajan siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on oltava lainvoimainen lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saaja voi aloittaa ympäristöluparatkaisun mukaisen ruoppaus massojen läjittämiseen liittyvän toiminnan lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Perustelut 18 Ruoppausmassojen läjittäminen luvan mukaiselle alueelle annettujen määräysten mukaisesti ei lisää sanottavasti päästöjä alueella. Läjitysaltaaseen on jo aiemmin useaan otteeseen läjitetty vastaavanlaisia ruoppausmassoja. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Hanke liittyy suoraan Mäntyluodon sataman syvennyshankkeeseen. Ympäristöluparatkaisun toiminnan täytäntöönpanomääräyksen antaminen ei edellytä tässä tapauksessa vakuuden asettamista, koska luvan saajana on kunta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 101, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 9,10, 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) 2 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 913 euroa. Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan alueellisen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla siirtämän lupa-asian käsittelystä peritään alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukainen maksu. Taulukon mukaan maksu on 4 380 euroa, kun kyseessä on kompostointilaitos tai muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa. Maksu on tässä tapauksessa asian vaatiman työmäärän takia peritty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana.

MUUTOKSENHAKU Liitteet 19 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Liite 1. Läjitysalueen periaatepiirros 2) Liite 2. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Tapio Pylkkö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö. TP/ts

Läjitysalueen periaatepiirros LIITE 1

VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 4.

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 96/2009/2 Dnro LSY-2007-Y-384 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2009 ASIA Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta, ruoppausmassojen läjittämistä, merialueen täyttö, uuden laiturin rakentamista ja julkisen kulkuväylän muuttamista koskeva vesilain mukainen lupahakemus sekä hakemus töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pori LUVAN HAKIJAT Merenkulkulaitos ja Porin kaupunki HAKEMUS Merenkulkulaitos ja Porin kaupunki ovat 10.12.2007 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 1.10.2008, 7.1.2009 ja 18.3.2009 ja 25.9.2009 pyytäneet lupaa syventää Porin Mäntyluodon satamaa ja sinne johtavaa väylää 12,0 metrin kulkusyvyyteen. Ruoppausmassojen sijoittamiselle haetaan lupaa merellä sijaitsevalle vesiläjitysalueelle, uuden laiturin taustatäyttöön ja Kallonlahden pohjukkaan. Massoja sijoitetaan myös kolmelle maalla sijaitsevalle läjitysalueelle, joista Kirrinsannalla sijaitsevaan läjitykseen liittyy vesialueen täyttöä. Porin kaupunki on hakenut 18.3.2009 Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella toteutettavalle läjitykselle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa (dnro LSY-2009-Y-60). SUUNNITELMA Yleiskuvaus hankkeesta Länsi-Suomen vesioikeus on 14.11.1994 päätöksellään nro 76/1994/2 määrännyt Mäntyluodon 10,0 metrin syvyisen väylän ja siihen liittyvän Porin kaupungin Mäntyluodon Kallonlahden satamaosan julkiseksi kulkuväyläksi. Hankkeen tarkoituksena on syventää Porin Mäntyluodon satama-allasta ja sinne johtavaa väylää 12,0 metrin kulkusyvyyteen. Väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen ja sataman kääntöpaikan vähimmäissyvyys kasvaa nykyisestä 10 metrin kulkusyvyydestä 12 metriin. Väyläalue levenee ruopatulla alueella 20 metriä ja hieman väylän ulko-osalla sen eteläpuolisen matalikon kohdalla tehtävän merkitsemisen vuoksi.

2 Louhittuja ja ruopattuja massoja hyödyntäen rakennetaan nykyisen satamakentän pohjoisreunaan uusi laituri. Väylällä ruopattava yhtenäinen alue alkaa Morriksen reunamerkin kohdalta ja jatkuu satamaan saakka. Väylältä ruopattavaksi tulee noin 1,1 milj. m 3 ktr hiekkaa. Satamasta ruopattavaksi tulee yhteensä noin 720 000 m 3 ktr, josta arviolta 340 000 m 3 ktr on moreenia, 320 000 m 3 ktr koheesiomaata ja 56 000 m 3 ktr kalliota. Väylältä ruopattavat massat sijoitetaan joko maalle Kirrinsannalle (Kirrinsannan maaläjitysalue) ja Vasikkaniemeen (Vasikkaniemen/Merisatamantien läjitysalue) tai läjitetään vesialueelle. Läjitysalue sijaitsee noin 3 4 km Morriksen reunamerkistä länteen ja noin 7 km satamasta länsilounaaseen. Satamasta louhittavia kalliomassoja käytetään uuden laiturin taustatäyttöön ja varastoidaan satamaalueelle tulevaa käyttöä varten. Satamasta ruopattavat kitkamaat sijoitetaan maihin Kirrinsannalle ja Vasikkaniemeen sekä täyttöihin kelpaamattomat koheesiomaat Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueelle. Edellisten lisäksi massoja on suunniteltu sijoitettavan Kallonlahden eteläpäähän sijoittuvalle täyttöalueelle. Alueen yleiskuvaus, kaavoitus ja maanomistus Hankealue Vesialue Mäntyluodon satama sijaitsee niemellä Porin kaupungin luoteispuolella. Mäntyluodon itäpuolella Kokemäenjoki laskee Pihlavanlahden pohjukkaan ja länsipuolella avomeri alkaa heti kallon aallonmurtajan jälkeen. Kokemäenjoen vesi leviää Ahlaisten saariston kautta pohjoiseen ja Eteläselän kautta edelleen Kallon ja Reposaaren kalasataman aallonmurtajien välisestä aukosta mereen. Veden perusvirtaussuunta on Pohjanlahden Suomen puoleisella rannikolla pohjoiseen, mutta paikallisesti vedenkorkeuden vaihtelut ja tuulet vaikuttavat oleellisesti virtaussuuntiin. Mäntyluodon edustan merialueella on varsin tasaisesti syvenevä hiekkapohja. Suuria ja syviä eristettyjä altaita ei ole. Veden ja pohjan laatu Porin edustan merialueella Kokemäenjoen ja Porin edustan vesialueen vuoden 2005 yhteistarkkailuraportin mukaan merialueen vedenlaatu on pitkällä aikavälillä parantunut selvästi. Happitilanne on hyvä, mutta Pihlavanlahti, Ahlaisten saaristo ja Eteläselkä kuuluvat rehevään tuotantotyyppiin. Ulkomeri on lähellä karua tuotantotyyppiä ja rehevyystaso siten puhtaaseen meriveteen verrattuna jonkin verran kohonnut. Alueella vuonna 2005 suoritetun velvoitetarkkailuun liittyneen kartoituksen perusteella väylän ja vesiläjitysalueen lähellä tavataan normaalia pohjaeläimistöä.

Suojelualueet 3 Aluetta lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Kokemäenjoensuisto (FIO200079) ja Preiviikinlahti (FIO200080 ja FI0200151). Kalasto ja kalastus Vaikutusalueella kalastaa noin 35 ammattikalastajaa. Tärkeimmät saaliskalat ovat silakka, siika ja lohi. Saaliina saadaan myös taimenta, haukea, madetta ja kuhaa. Siikaa pyydetään rysillä ja pesillä sekä pohja- ja ajoverkoilla, lohta erilaisilla rysäpyydyksillä ja silakkaa verkoilla. Lohen ja siian rysäpyyntiä harjoitetaan Porin kaupungin vesialueilta vuokratuilla rysäpaikoilla. Verkkopyynti tapahtuu olosuhteiden ja tilanteen mukaan laajalla alueella Enskerin ja Preiviikin välillä. Vapaa-ajan kalastusta alueella harjoittaa noin 2 100 ruokakuntaa. Suosituimpia pyydyksiä ovat verkot, erilaiset koukkupyydykset, mato-onki ja heittovapa. Runsaimmat saalislajit ovat ahven, särki, hauki ja kuha. Alueen kaavoitus ja maanomistus Ympäristöministeriön 1999 vahvistamassa seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") Mäntyluodon satama-alue, Vasikkaniemen maaläjitysalue mukaan lukien, on merkitty vesiliikenteen alueeksi. Kirrinsannan maaläjitysalueet samoin kuin pehmeiden maiden läjitysalue Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Seutukaava ei kata väyläaluetta. Porin kaupunginvaltuuston 6.3.2000 hyväksymässä osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") Mäntyluodon satama-alue, Vasikkaniemen maaläjitysalue mukaan lukien, on merkitty vesiliikenteen alueeksi. Kirrinsannan maaläjitysalueet on merkitty teollisuusja varastoalueeksi sekä osin suojaviheralueeksi. Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitseva pehmeiden maiden läjitysalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Väyläalue on kaavoitettu vesialueeksi. Ajantasaisessa (helmikuu 2007) asemakaavassa Mäntyluodon satama-alue, Vasikkaniemen maaläjitysalue mukaan lukien, on merkitty satama-alueeksi. Kirrinsannan maaläjitysalueet on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi sekä osin suojaviheralueeksi. Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitseva pehmeiden maiden läjitysalue on merkitty teollisuusrakennusten kortteli-alueeksi. Väyläalueelta ei ole asemakaavaa. Kirrinsannan teollisuusalueen asemakaavaa ollaan tarkistamassa Porin Sataman kehittämistarpeiden ja Meri-Porin osayleiskaavan periaatteiden mukaan ottaen huomioon vanha kaatopaikka ja luontokäytävät. Kirrinsannan ja Vasikkaniemen täytöt sekä asemakaavamuutos liittyvät yhdessä alueen kehittämiseen.

Hankesuunnitelma 4 Mäntyluotoa lähellä oleva väylän osa ja satama-alue ovat Porin kaupungin omistuksessa. Meren puoleinen väylän osa on yleistä vesialuetta. Ruoppaus Väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen vähimmäisleveys kasvaa vastaamaan suurempaa aluskokoa. Syventäminen edellyttää noin 1 100 000 m 3 ktr ruoppaamista. Ruopattava maa-aines on pääsoin karkeaa silttiä ja hienoa hiekkaa. Väylältä ja läjitysalueelta otetuista sedimenttinäytteistä ei ole todettu pilaantumattoman sedimentin tason 1 (Ympäristöministeriö: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, 19.5.2004) ylittäviä pitoisuuksia. Väylän ruoppauksessa käytetään hopperia tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavaa tekniikkaa. Satama-allasta syvennetään nykyisen Kallon laiturin pohjoispuolelta, minne myös uusi laituri rakennetaan. Satamasta ruopattavaksi tulee yhteensä noin 720 000 m 3 ktr, josta arviolta 340 000 m 3 ktr moreenia, 320 000 m 3 ktr koheesiomaata ja 56 000 m 3 ktr kalliota. Satamasta vuosina 2004 ja 2005 otetuista sedimenttinäytteistä todettiin kohonneita pitoisuuksia kuparia, nikkeliä ja orgaanisia tinayhdisteitä. Metallien kohonneet pitoisuudet johtunevat metallirikasteiden käsittelystä satamassa. Sedimenttitutkimuksissa on todettu kohonneiden metallipitoisuuksien rajoittuvan pintasedimenttiin. Sataman koheesiomaat ruopataan hopperilla ylijuoksutusta välttäen tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavalla tekniikalla. Moreenin ja kallionlouheen ruoppauksessa käytetään kuokkaruoppausta tai vastaavaa tekniikkaa. Massat kuljetetaan täyttöalueille proomu- ja autokalustoa käyttäen. Ruoppaustöiden arvioidaan kestävän kaksi avovesikautta. Hakijat esittävät, että ruoppaustyöt voidaan tehdä aikarajoituksetta. Läjitys Väylältä ruopattavat massat sijoitetaan maalle Kirrinsannan ja Vasikkaniemen täyttöihin tai läjitetään vesiläjitysalueelle. Väylän ruoppausmassoista ei ole löytynyt sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn tason 1 ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten hakijoiden käsityksen mukaan ne ovat meriläjityskelpoisia. Läjitysvaihtoehto määräytyy rakentamisvaiheessa maa-aineksen teknisen käyttökelpoisuuden ja vaihtoehtojen keskinäisten kustannusten tarkennuttua. Väylältä ruopattavien massojen mahdollinen meriläjitysalue sijaitsee väylän ulko-osan välittömässä läheisyydessä. Läjitys tehdään tason MV2005 20,0 m alapuolelle, jolloin alueen tilavuus on noin 5,7 miljoonaa m 3.

5 Läjitysalueen kulmapisteiksi on hakemuksen liitteen 2 kartassa "Väyläsuunnitelmapiirustus Väylä" (Piir.nro 2.126.TuSp.2.2.AOP) merkitty seuraavat kartastokoordinaattijärjestelmän koordinaatit: (X = 6 830 250, Y = 1 517 750), (X = 6 830 250, Y = 1 519 000), (X = 6 829 000, Y = 1 519 000) ja (X = 6 829 000, Y = 1 517 750). Satama-altaan syventämisestä saatava moreeni sijoitetaan maalle Kirrinsannan ja Vasikkaniemen täyttöihin. Täyttötarkoitukseen kelpaamattomat koheesiomaat sijoitetaan Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Osa kalliomassoista käytetään uuden laiturin taustatäyttöihin ja loput varastoidaan satama-alueelle tulevaa käyttöä varten. Satamasta vuosina 2004, 2005 ja 2009 otetuista sedimenttinäytteistä on todettu tason 2 ylittäviä pitoisuuksia kuparia ja nikkeliä. Aiemmin otetuista näytteistä on myös todettu kohonneita tributyylitinan (TBT) pitoisuuksia. Vuoden 2000 sedimenttitutkimuksissa todettiin kohonneiden metallipitoisuuksien rajoittuvan pintasedimenttiin. Hakijoiden käsityksen mukaan satamasta ruopattavat koheesiomaat ovat meriläjitykseen kelpaamattomia ja ne on suunniteltu sijoitettavaksi tiivillä moreenipadoilla eristettyyn läjitysaltaaseen Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella. Telakan alueen allasta on käytetty aiemminkin täyttöihin sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen. Massat siirretään sataman ruoppausalueelta putkea pitkin läjitysaltaaseen, jolloin vältetään kuljetukseen ja läjitykseen liittyvä kiintoaineen karkaaminen. Ruoppaustyön ja läjitysaltaan järjestelyillä huolehditaan siitä, että altaasta mereen purkautuva ylivuotovesi ehtii selkeytyä. Allasta reunustavat tiiviit moreenipadot estävät kiintoaineen kulkeutumisen suotovesien mukana takaisin mereen. Telakan alueella tehtävälle läjitykselle on haettu erillistä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Uuden laiturin rakentaminen Mäntyluodon nykyisen sataman pohjoispäähän Reposaaren vastaiselle sivulle rakennetaan uuden kulkusyvyyden mukainen laituri. Uuden laiturin pituudeksi tulee noin 250 m ja sen taustatäyttö käsittää noin 12 000 m 2 :n suuruisen vesialueen. Kallonlahden täyttö ja täyttöjen uusi käyttöjärjestys Hakemuksen täydennyksessä (1.10.2008) on lisätty Kallonlahden eteläpään täyttöalue. Kallonlahden eteläpään vesialue on tarkoituksenmukaista täyttää tässä yhteydessä ruoppauksista saatavilla massoilla, koska sataman toiminta on voimakkaasti lisääntynyt Kallonlahden alueella ja lisää satamakenttää tarvitaan lisääntyneelle liikenteelle.

6 Läjitysalueita käytetään seuraavassa järjestyksessä: a) Laiturin taustatäytöt ja tausta-alueet (Insinööritoimisto Pitkälä Oy:n piirustus 1461/65), b) Kallonlahden eteläpään läjitysalue (Porin kaupunki piirustus AT/su 10583), c) Merisatamantien läjitysalue (Porin kaupunki piirustus AT/su 10582) ja d) Kirrinsannan läjitysalue (Porin kaupunki piirustus AT/su 10581). Täyttöihin kelpaamattomat savi- ja silttimaat läjitetään imuruoppaamalla Aker Mäntyluoto Oy:n /Technip Ofshore Finland Oy:n läjitysalueelle. Julkisen kulkuväylän muuttaminen Väylän linjaus ja satama-altaan sijainti säilyvät entisellään. Väyläalue levenee sisäosan ruopatulla alueella 20 metrillä vastaamaan kasvavan aluskoon vaatimuksia. Lisäksi väyläalue laajenee hieman ulko-osastaan, kun väylän eteläpuolisen matalikon merkitseminen tulee tarpeelliseksi ja väyläalue ulotetaan uudelle poijulle saakka. Kasvavan aluskoon ja laiturin myötä myös satama-allasta on tarpeen levittää. Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeesta aiheutuvat haitat, niiden vähentäminen ja korvaaminen Yleistä Hankkeeseen liittyen on laadittu useita erillisselvityksiä sekä pyydetty yhteysviranomaiselta lausunto hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarpeellisuudesta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon hankkeen YVA-menettelyn tarpeesta vuonna 2006. Lausunnossaan ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen vaikutukset eivät ole YVA-lain tarkoittamalla tavalla merkittäviä eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristökeskus on edellyttänyt kuitenkin hankkeen Preiviikinlahden Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ns. esiselvityksenä luonnonsuojelulain mukaisesti. Hankkeesta on laadittu kalatalousselvitys vuonna 2005. Selvityksen mukaan saaliit saattavat jäädä töiden aikana tavanomaista pienemmiksi pyydysten likaantumisen, veden samentumisen ja työstä aiheutuvan melun kaloja karkottavan vaikutuksen vuoksi. Vaikutusten todetaan ulottuvan laajimmillaan muutaman kilometrin päähän työalueesta. Väyläruoppaus saattaa haitata silakan kutua Mäntyluodon edustalla, mutta töistä ei todennäköisesti aiheudu merkittävää vahinkoa alueen silakkakannalle. Ruoppaustöiden aiheuttamia saalismenetyksiä on mahdollista korvata istutuksin.

7 Hankkeen vaikutuksista väylä- ja satama-alueen sekä Kirrinsannan täyttöalueiden linnustoon on laadittu selvitys vuonna 2007. Selvityksen mukaan väylätyön vaikutuksia Kaijakarin selkälokkipopulaatioon on mahdotonta arvioida. Vaikutus veden laatuun Ruoppaus- ja läjitystöistä ei ole odotettavissa pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Ruoppaus- ja läjitystyö aiheuttaa tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentaatiota, jonka arvioidaan aikaisempien ruoppaushankkeiden seurantojen perusteella ulottuvan tyypillisesti vain muutaman sadan metrin päähän työkohteista. Sedimenttien laatu Ruopattavilta alueilta väylältä ja satamasta on tutkittu pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuuksia vuosina 2004 ja 2005. Sataman sedimenteistä löydettiin korkeita kupari- ja nikkelipitoisuuksia sekä kohonneita orgaanisen tinan pitoisuuksia. Satama-alueen 7:ssä näytteessä ylittyi yhtä lukuun ottamatta ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen nikkeli- ja kuparipitoisuuden tasot 2. Siten sedimentti on määriteltävissä pilaantuneeksi. Likaantumisen on arvioitu rajoittuvan pintasedimentteihin perustuen vuoden 2000 sedimenttitutkimuksiin. Tuolloinen tutkittava alue oli osittain yhtenevä nyt ruopattavan satama-alueen kanssa. Vuonna 2005 otetussa satama-alueen näytteessä (P2) oli kohonnut orgaanisen tinan pitoisuus (TBT normalisoituna 26 µg/kg ylittäen tason 1 pitoisuuden 3 µg/kg), kun vastaavan pisteen pitoisuus oli vuonna 2004 alle määritysrajan (5 µg/kg). Aiemmissa tutkimuksissa v. 2000 ja 2002 on saman pisteen läheisyydessä tavattu normalisoidut pitoisuudet TBT 46 µg/kg ja org. Sn 29 µg/kg. Sataman sedimenttejä helmikuussa 2009 kolmesta pisteestä tutkittaessa todettiin kaikkien pintanäytteiden (0 0,3 m) normalisoitujen kupari- ja nikkelipitoisuuksien olleen yli laatukriteerien tason 2 (Cu 262 973 mg/kg ja Ni 119 276 mg/kg). Yhdestä pisteestä tutkittiin sedimentti myös syvyydeltä 0,3 0,5 m ja todettiin pitoisuuksien olleen laatukriteerien tason 1 alapuolella. Saven (< 2 µm) osuus oli sataman edustan näytteissä 5 9 % ja orgaanisen aineen 1,3 3,2 %. Väylän ja meriläjitysalueen sedimenteissä ei havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Niiden rakeisuustutkimusten mukaan saven (< 2 µm) osuus oli noin 1 % ja orgaanisen aineen osuus 0,4 0,8 %. Vaikutus eliöstöön Hankkeen vaikutuksista Preiviikinlahden Natura-alueeseen on laadittu selvitys, jonka mukaan hankkeella ei voida arvioida olevan merkittävää meren pohjan tilaa pysyvästi heikentävää vaikutusta. Väylätyö voi samentumisen vuoksi vaikuttaa Kaijakarin selkälokkipopulaatioon, mikäli samentuma ulottuu saaren ympäristöön asti

8 (n. 4,5 km ruoppausalueelta ja n. 4 km vesiläjitysalueelta). Vaikutuksen merkitystä on mahdotonta arvioida, sillä lokit hakevat ruokansa pääasiassa ulkomereltä. Satama-alueella pesivistä lintulajeista monet ovat hyötyneet sataman rakennustoiminnasta. Pesintä estyy sataman tulevalla työmaaalueella lintujen häiriintyessä työstä niin varhaisessa vaiheessa, että ne hakevat pesimäpaikkansa muualta asettumatta lainkaan työmaaalueelle. Tuleva täyttö vaikuttaa pääasiassa ruovikkolinnustoon. Alueella on sopivia ruovikoita pesimäpaikan vaihtoon ja Kokemäenjoen suiston Natura-alue rajoittuu alueeseen. Ruovikoiden raivaaminen talvella tulevan täytön alta estää lintuja asettumasta pesimään. Vaikutus suojelualueisiin Preiviikinlahti on laaja, matala merenlahti, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiiviin mukaisena kohteena. Preiviikinlahti on kansainvälisesti merkittävä linnustonsuojelualue sekä erittäin tärkeä vesi- ja kahlaajalinnuston muutonaikainen levähdysalue. Alueeseen kuuluvat myös Yyterin sannat hiekkadyyneineen. Yyterin santojen avoin dyynialue on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue. Preiviikinlahden luonnonsuojelualueen raja kulkee lähimmillään noin 3 km väylän ruoppauskohteesta kaakkoon. Suurehkon etäisyyden ja pohjoiseen suuntautuvan päävirtaussuunnan johdosta hankkeella ei ole nähtävissä vaikutuksia Preiviikinlahden luonnonsuojelualueeseen. Hakemukseen liitetyn Natura-arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu yksinään eikä yhteisvaikutuksena Kemira Pigments Oy:n jätevesien kanssa sellaisia vesistövaikutuksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta Preiviikinlahden Natura-alueiden arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon. Vaikutus kalastukseen, virkistyskäyttöön ja vesiliikenteeseen Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen muodostuu lähinnä työnaikaisesta kiintoaineen ja samentuman leviämisestä sekä työmelusta, jolloin voi ilmentyä ruoppaustyön suorittamisen ajankohdasta riippuen pyydysten likaantumista, kalasaaliiden pienenemistä tai kalojen kudun häiriintymistä. Verkkopyyntiä harjoitetaan laajalla alueella Porin edustan merialueella ja kalastajat voivat suunnata ainakin jossakin määrin pyyntiään alueille, missä ruoppaustöistä aiheutuvia haittoja ei esiinny. Rysäpyynti sen sijaan on paikkaan sidottua eikä haittojen välttäminen pyyntipaikkaa vaihtamalla ole samalla tavalla mahdollista. Suunnitellut ruoppaukset tapahtuvat nykyisillä väylä- ja satama-alueilla, joilla seisovien pyydysten käyttö ei ole mahdollista.

9 Väyläruoppaus saattaa häiritä silakan kutua Mäntyluodon edustalla sijaitsevalla silakan kutualueella. Koska Porin edustalla on kuitenkin melko runsaasti muita kutualueita, on todennäköistä, ettei töistä aiheudu silakkakannalle merkittävää vahinkoa. Muut kutualueet sijaitsevat jo niin kaukana, etteivät työt todennäköisesti tule vaikuttamaan niihin. Hakijoiden esitys haittojen estämiseksi ja korvauksiksi Ruoppaustyönaikaisten haittojen kompensoinniksi esitetään määrättäväksi kalatalousistutuksiin käytettävä kalatalousmaksu. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastukselle tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta esitetään korvattavaksi tapauskohtaisesti. Korvaukset ammattikalastukselle esitetään määritettäväksi hankkeen toteuttamisen jälkeen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty esimerkiksi vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Hakija saattaa korvausasian vireille ympäristölupavirastossa hakkeen päättymisen jälkeen. Porin kaupungilta vuokratuilla alueilla harjoitettavalle rysäpyynnille aiheutuvista haitoista ei kuitenkaan vuokrasopimuksen ehtojen perusteella makseta korvauksia. Tarkkailu Vesistö- ja kalataloustarkkailu Vesistö- ja kalataloustarkkailua toteutetaan ammattikalastukselle aiheutuvien mahdollisten haittojen selvittämiseksi. Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Hakija on täydentänyt hakemustaan (1.10.2008) lisäksi siten, että hankkeelle annettaisiin töiden aloittamislupa ennen luvan lainvoimaiseksi tulemista. Kasvava satamaliikenne tarvitsee lisätilaa. Lisäksi laivakoon kasvu edellyttää kulkusyvyyden lisäämistä. Jos hanke myöhästyy, aiheutuu hakijalle huomattavia taloudellisia menetyksiä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta 15.5. 15.6.2009 ympäristölupavirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 15.6.2009. Samassa yhteydessä on annettu tiedoksi ympäristönsuojelulain mukaisesti hakemus tämän asian ruop-

10 pausmassojen sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n alueella sijaitsevalle läjitysalueella (asian diaarinumero LSY-2009-Y-60). MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että väylältä ruopattavien massojen sijoittamiseen tarkoitettu läjitysalue, kooltaan noin 1,5 km 2, sijaitsee väylän vierialueella (kartan mukaan läjitysalueen kaakkoisnurkka on väylällä). Merenpohja läjitysalueen kohdalla on lievästi kallellaan koillisesta lounaaseen (noin 2 m/1200 m). Merenpohjan korkeus läjitysalueella on MW 21,5 23,5 m. Suunnitelman mukaan läjitystä tehtäisiin enintään tasoon MW 20,0 m. Läjitysalueen tasaisuudesta johtuen läjitettävät ruoppausmassat ovat alttiina meriveden virtauksille ja saattavat levitä aiottua laajemmalle. Mereen em. läjitysalueelle sijoitettavien ruoppausmassojen määrä selviää ilmeisesti vasta töiden kuluessa, koska ruopattavaa hiekkaa on tarkoitus kuljettaa myös maihin satama-alueelle. Ruoppaus- ja läjitystöiden etenemisestä on tämän vuoksi pidettävä pöytäkirjaa. Väylän ruoppaus tehdään imuruoppausalusta käyttäen. Läjitysalueen pohjasedimentistä näytepisteestä S5 on analysoitu yksi näyte ilmeisesti yhdeltä näytteenottosyvyydeltä, todennäköisesti pinnasta. Normalisoitujen tulosten mukaan tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät siinä ylitä ympäristöministeriön ohjeen tasoa 1. Väylältä näytepisteistä S1 S4 otetut näytteet ovat ilmeisesti myös yhdeltä näytteenottosyvyydeltä ja samoin todennäköisesti pinnasta. Myöskään näiden näytteiden normalisoiduissa analyysituloksissa tutkittujen haitallisten aineiden pitoisuus ei ylitä tasoa 1. Satamasta ruopattavien moreenimaiden ja louhittavan kallion alueellinen sijainti sataman ruoppausalueella ei käy ilmi suunnitelmaasiakirjoista. Tyyppipoikkileikkauspiirustuksen mukaan pehmeän pohja kerroksen paksuus on noin 1,5 m, sen alapuolella on moreenikerros. Kallio on syvyydessä pohja 3,0 m. Sataman pohjasedimentin laatua on tutkittu näytepisteistä P1 P7, sekä P10 P12. Näytepisteet P1 P7 ovat todennäköisesti pintanäytteitä. Lukuun ottamatta näytepistettä P7, kaikissa sataman näytepisteissä oli tutkittuja haitallisia aineita yli tason 2. Näytepiste P7 sijaitsee satamaan tuloväylällä sataman ruoppausalueen ulkopuolella. Näytepisteet P1 ja P5 ovat sataman ruoppausalueen ulkopuolella. Näytepiste P10 sijaitsee ruoppausalueen reunalla ja näytepisteet P11 ja P12 aikaisempien pisteiden P4 ja P6 kohdalla. Mikäli tarkempiin tutkimuksiin pilaantuneeksi luokiteltavan ruoppausmassan rajaamiseksi ei ryhdytä, ympäristökeskus katsoo, että ruoppausalueen pehmeät massat on kuorittava imuruoppauksella vähintään 0,7 metrin syvyyteen asti ja läjitettävä merestä erotettuun läjitysaltaaseen. Kuorinnan jälkeen satamarakenteisiin soveltuvat pehmeät ruoppausmassat voidaan sijoittaa suunnitelman mukaisiin täyttöihin. Porin satamalla on telakan läjitysaltaan omistajan Technip

11 Offshore Finland Oy:n kirjallinen suostumus altaan käyttämisestä noin 340 000 m 3 :n läjittämiseen. Hakemussuunnitelman mukaisten täyttöjen tekemiseen nykyisen sataman pohjoisreunaan uutta laituria varten ja Kallonlahden eteläreunaan ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa. Hakijat esittävät, että työt voitaisiin tehdä aikarajoituksetta. Ruoppaustöiden arvioidaan kestävän kaksi avovesikautta. Ympäristökeskus ei pidä esitystä kohtuuttomana. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Preiviikinlahden Natura-alueen luonnonarvoja. Hankkeen toteuttamiseksi ei myöskään tarvitse hakea muutoksia Karhuluodon hiekkaranta ja dyynit -nimisen luonnonsuojelualueen (LTA204081) ja Herranpäivien lehto -nimisen luonnonsuojelualueen (YSA022952) rauhoitusmääräyksiin. Mikäli hakijoille myönnetään lupa asiakohdan hankkeen toteuttamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ympäristökeskus edellä esittämänsä lisäksi esittää hankkeen lupamääräyksiin laitettavaksi: - Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. - Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia vesistöön on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Töidenaikaisen seurannan sisältävä ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. - Väylän ja satama-alueen ruoppaus- ja läjitystöiden edistymisestä on pidettävä pöytäkirjaa, josta päivittäin käy selville ruoppausalueen sijainti koordinaatteineen sekä ruopatut ja läjitetyt massamäärät. Myös läjityspaikka koordinaatteineen on merkittävä pöytäkirjaan. Pöytäkirja on sitä pyydettäessä annettava ympäristökeskuksen käyttöön. - Sataman ruoppausalueen pintakerros on kuorittava imuruoppauskalustoa käyttäen vähintään 0,7 m:n syvyyteen, ja ruoppausmassat on läjitettävä suunnitelmassa esitetyllä tavalla merestä erotettuun läjitysaltaaseen. - Hankkeen valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijoille voidaan myöntää töidenaloittamislupa. Porin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan todennut, että hakemusten mukainen Mäntyluodon väylän ja satamaaltaan syventäminen voidaan toteuttaa vesilain ja ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttäen. Päätöksessä tulee huomioida seuraavat asiat.

12 Väylältä otettujen sedimenttinäytteiden määrä on erittäin vähäinen verrattuna ympäristöministeriön ohjeeseen ruoppauksesta ja läjityksestä. Miljoonan kuutiometrin ruoppausta toteutettaessa näytemääräksi on ohjeistettu vähintään 16, kun nyt on vuosina 2004 2005 otettu vain muutama näyte. Ottaen huomioon alueen kuormitushistorian ja lähistölle kaavaillun Morenia Oy:n merihiekan ottohankkeen arvioinnin yhteydessä esitetyt vaatimukset, on perusteltua, että ministeriön ohjeistusta noudatettaisiin myös tässä hankkeessa ja että näytteenottoa täydennetään ennen töiden aloittamista. Satamaaltaan osalta näytteenotto on riittävä. Satama-altaan pohjan pilaantuneisuus tulee raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden osalta selvittää riittävin näytteenotoin ruoppaustyön valmistuttua. Aiempien väyläsyvennyksien yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan lievää samentumaa voi esiintyä 2 4 km:n etäisyydellä ruoppaustyömaasta. Näin ollen samentumavyöhyke voi aika-ajoin ulottua Preiviikinlanden Natura-alueen pohjoisreunaan Herrainpäivien alueelle. Vaikka väylä- ja satamatyö on luonteeltaan kertaluonteista, on alueen vesiluonto syytä ottaa mukaan tarkkailuun töiden ajaksi. Hakemuksessa esitetään, että työt voitaisiin tehdä aikarajoituksetta. Uniluodon ja Kallon asuinalueiden läheisyydessä tehtävät merkittävää melua aiheuttavat työt tulee ajoittaa päiväsaikaan niin, että valtioneuvoston päätöksessä asetetut melun ohjearvot täyttyvät. Suurimmat vaikutukset linnustoon aiheutuvat täytöistä teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, koska vesialueet ruovikkoineen häviävät. Lintujen pesinnän häiritseminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty ja erityisen tarkasti suojelua toteutetaan lintudirektiivin I- liitteessä mainittujen lajien osalta, joita täyttöalueilta nykyisin löytyy pesivänä. Työt on ajoitettava ajankohtiin, jolloin se voidaan tehdä pesintää häiritsemättä. Hakemuksessa esitetään kalakannoille aiheutuvien haittojen korvaamista istutuksin. Koska istutusten todellinen merkitys kalakannoille jää monesti epäselväksi, katsoo ympäristövirasto että kalatalousvelvoitetta voisi käyttää ainakin osin myös muihin alueen kalataloutta edistäviin toimiin, kuten kalataloustutkimuksiin. Hakemuksen mukaan vuosina 2001 2002 satama-alueella tehdyt ruoppaukset eivät vaikuttaneet Eteläselän haukien elohopeapitoisuuksiin. Nyt ruopattavat alueet eivät kuulu säännöllisen elohopeaseurannan piiriin. Koska kalasta saatavilla aineilla on vaikutuksia ihmisen terveyteen, esitetään alueella tehtäväksi hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti tutkimus kalojen raskasmetallipitoisuuksista ennen ruoppaustyötä ja sen jälkeen. Mäntyluodon edustalla oleva silakan kutualue tulee kärsimään väylätöiden aikana. Vaikutuksia voidaan vähentää ajoittamalla väylätyöt silakan kutu-ajan ulkopuolelle. Väylätyömaan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Porin kaupungin omistamilla vesialueilla ammattikalastajien kiinteitä pyydyspaikkoja. Tehtyjen vuokrasopimusten mukaan kalastajat eivät ole oikeutettuja erillisiin korvauksiin tämän

13 tyyppisen vesirakennuksen johdosta. Heille on kuitenkin ilmoitettava tehtävistä töistä ja niiden aikataulusta vähintään kuukautta ennen töiden alkua. Koska kalastajat ovat oikeutettuja vuokranalennukseen kalastuksen keskeytyksen tai kalastushaitan vuoksi, on vastaava ilmoitus tehtävä myös ympäristövirastoon, joka johtosäännön mukaan hallinnoi kalastusta Porin kaupungin omistamilla vesialueilla. Hakemuksen mukaan raskasmetallipitoisia ruoppausmassoja voitaisiin niiden liukoisuusominaisuuksien perusteella sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle Kirrinsantaan, koska pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdot toteutuvat. Kirrinsannan läjitysalue on kuitenkin asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi eikä läjitysalueelle ole hakemuksessa esitetty rakennettavaksi pysyvän jätteen kaatopaikalta edellytettäviä pohjarakenteita. Hakemukseen töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei ole huomautettavaa. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalouspalvelut on muistutuksessaan todennut, että väylältä tehtyjen haittaainepitoisuuksia selvittäneiden sedimenttitutkimusten perusteella näyttää siltä, että hiekkainen sedimentti on varsin puhdasta. Otettu näytemäärä on kuitenkin melko suppea ja tulokset koskevat ilmeisesti vain pintasedimenttiä. Väylän ruoppauksen haitat eivät siis aiheudu myrkyllisten sedimenttien käsittelystä, vaan työmelusta, samentumisesta ja roskaantumisesta. Siltinsekaisen hiekan imuruoppaaminen aiheuttaa veden samentumista ruoppausalueen ympärille. Vaikutukset ovat samantapaiset kuin suunnitellun Morenia Oy:n merihiekan nostohankkeen yhteydessä. Mikäli ruopattua sedimenttiä läjitetään mereen suunnitellulle läjitysalueelle, samennusta aiheutuu myös läjitysalueen ympäristössä. Hakemusasiakirjoissa on melko hyvin arvioitu samentumisen aiheuttamia kalataloudellisia haittoja. Kalojen karkoittuminen, varsinkin silakkaan, mutta mahdollisesti muihin lajeihin kohdistuvat lisääntymisongelmat, kalastuksen estyminen ja häiriintyminen, pyydysten likaantuminen ja jopa rikkoutuminen ovat aikaisempien väylätöiden yhteydessä todettuja haittoja. Hakemuksessa mainitaan, että massoja voidaan myös läjittää vesiläjitysalueelle, mutta hakemuksesta ei käy ilmi, että kuinka paljon massoja on tarkoitus läjittää mereen ja millä perusteella nämä massat valitaan. Läjitysalueelta ei ole tehty virtaustutkimusta, joten ei ole tiedossa onko kyseessä sedimentaatioalue. Läjitysalue ei sijaitse syvänteessä vaan melko tasaisella pohjalla, väyläalueen välittömässä läheisyydessä. Hakemuksessa arvioidaan, että toiminta on haitatonta, koska hiekkapohjalle läjitetään puhdasta hiekkaa. Luultavasti väylän läheisyys voi kuitenkin lisätä läjittämisestä aiheutuvaa samentumishaittaa.

14 Satama-alueen massoista moreenit ja louheet voidaan hyödyntää sataman rakennustöissä. Ongelmallisempia ovat pehmeät massat, joissa on sedimenttitutkimusten perusteella tason 2 ylittävä määrä kuparia ja nikkeliä. Hakemusasiakirjoista ei selviä, miten nämä ympäristön kannalta haitallisimmat eli pehmeät sedimentit sijoittuvat ruopattavalle alueelle. Koska satama-alueella liikutellaan myrkyllisiä pohjasedimenttejä, työn aikana voi hienoaineksen mukana levitä myrkkyjä myös läheiselle merialueelle. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, onko töiden aikana tarkoitus käyttää samentumisen leviämistä estäviä silttiverhoja tms. Jos ruoppauksessa käytetään myös kauharuoppaajaa, kauhan tulisi olla suljettavaa mallia, jossa kauha suljetaan veden alla läpällä, joka estää ruoppausmassan leviämisen kauhan noston aikana veteen. Esimerkiksi Turun sataman tekemissä Aurajoen alaosan ruoppauksissa on käytetty ns. ympäristökauhaa, joka toimii kyseisellä periaatteella. Todennäköistä kuitenkin on, että ruoppauksesta aiheutuu myös myrkyllisten aineiden leviämisen aiheuttamaa haittaa. Hakemusasiakirjoissa suhtaudutaan hieman vähätellen silakan kudulle hankkeesta aiheutuvaan haittaan. TE-keskus toteaa, että väylän ja sataman ruoppaamista koskevan hankkeen on suunniteltu jatkuvan kaksi vuotta, joten aiheutuvat haitat ovat myös melko pitkäaikaisia. TE-keskuksen käsityksen mukaan hankkeen toteuttamiselle tulee asettaa aikarajoitus, joka turvaa kevätkutuisten kalojen lisääntymisen niinä vuosina kuin ruoppaustöitä suoritetaan. Ruoppauksia ei tule tehdä 1.5. 31.7. välisenä aikana. Tämä on tarpeen myös satama-alueen sedimenttien myrkyllisyyden vuoksi. TE-keskuksen käsityksen mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa. Kuten hakemusasiakirjoissa todetaan, ruoppaus- ja läjitystöiden aiheuttamia kalataloudellisia haittoja on mahdollista korvata kalatalousmaksun kautta toteutettavien istutusten avulla. TE-keskus katsoo, että hakijalle tulee määrätä 10 000 euron suuruinen kalatalousmaksu maksettavaksi niinä vuosina kuin luvan mukaisia töitä tehdään sekä kaksi vuotta töiden päättymisen jälkeen. Hakijalle tulee myös määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen seuraamiseksi. Ratahallintokeskus on todennut muistutuksessaan, että hakemusten kohteena olevan alueen läheisyydessä kulkee Pori Mäntyluoto rautatie ja Mäntyluoto Tahkoluoto rautatie. Läjityksen vaikutus ratapenkereen vakavuuteen on tarkasteltava erikseen. Läjittäminen voi aiheuttaa muutoksia ratapenkereeseen. Hakijan tulee selvittää kustannuksellaan radan painumariskin arviointi ennen töiden aloittamista. Arviointi on mahdollista tilata esimerkiksi Oy VR-Rata Ab:n Rautatiesuunnittelun georyhmästä. Tulokset tulisi lähettää Ratahallintokeskukseen. Rautatien läheisyydessä toimittaessa on noudatettava radanpidon turvallisuusohjeita (B12 Radanpidon turvallisuusohjeet). Rautatiealueella tehtävään työhön vaaditaan TURVA-pätevyys. Mikään työkone tai sen osa ei saa ulot-

15 tua ATU:n sisäpuolelle ilman liikenteenohjauksen lupaa. Muistutukseen on liitetty ohje työskentelystä rautatien läheisyydessä. Erkki Sjöholm on todennut muistutuksessaan olevansa ammattikalastaja, jolla on vuoteen 2011 saakka voimassa oleva 30 verkon ja yhden rysäpaikan kalastuslupa. Nämä pyyntialueet ovat Reposaaren ja Mäntyluodon väliin jäävällä Eteläselällä. Porin Mäntyluodon sataman ja sinne johtavan väylän rakentaminen haittaa kalastusta monin tavoin: samentamalla vettä, aiheuttamalla työmelua, likaamalla pyydyksiä ja karkottamalla kaloja. Ei-kaupalliset ruoppausmassat tulisi kuljettaa maalle, jossa niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa kalastajille. Kirrisanta soveltuisi hyvin tähän tarkoitukseen. Ruoppausmassoja ei myöskään tulisi viedä ulkomeren syvänteisiin, koska ne ovat vuosikymmenien ajan olleet parhaita siikapaikkoja. Syvänteiden läjitys siis haittaisi tai estäisi kokonaan niissä tapahtuvan kalastuksen. Näiden edellä mainittujen haittojen aiheuttajat ovat korvausvastuussa. Kalastajien ansiomenetysten lisäksi haitan aiheuttajilla tulee olla kalojen istutusvelvoitteita. On myös huomattava, että tehtävät ruoppaukset vähentävät Reposaaren kalastusimagoa ja samalla mitätöivät kalasataman kehittämiseen tehtyjä huomattavia investointeja. Nämä kalojen elinympäristöä haittaavat ja pilaavat toimet ja toisaalta kalasataman jatkuva kehittäminen ovat siis keskenään ristiriitaisia kehityslinjoja. Tämä osoittaa toimijoilta Porin imagon ja kalatalouden kokonaisvaltaisen yhteisen ja koordinoidun suunnittelun puutetta. Muistuttaja on todennut muistutuksessa mainittuihin seikkoihin nojaten pidättävän itsellään oikeuden hakea ruoppausten kalastukselleen aiheuttamista haitoista korvausta. Mäntyluodon asukasyhdistys ry on todennut muistutuksessaan Mäntyluodon asukkaiden saaneen kuluvan kesän aikana tietää, että osa Porin sataman edustalla suunnitellusta väylänsyvennyksen ruoppausaineksesta tullaan läjittämään Kallonlahteen ja sen myötä sataman toimintoja tultaisiin laajentamaan kohti Kalloa ja yhä lähemmäs asutusta sekä virkistysalueita. Porin satamajohto tiedotti sataman tulevaisuudensuunnitelmista Mäntyluodon koululla kevättalvella 2009, mutta tuolloin läjityksestä ja satamakentän laajentamisesta ei nyt suunnitellussa laajuudessa asukkaille kerrottu. Tuolloin satamajohtaja esitteli kolmivaiheista visiota, missä satama mahdollisesti laajenisi vaiheittain kohti Kalloa, mikäli tarvetta tulevaisuudessa ilmaantuisi. Suunnitelma on kuitenkin muuttunut kaikessa hiljaisuudessa ja suunniteltu noin 12 ha:n kokoinen kenttä tulisi täyttämään kerralla lähes koko Kallonlahden. Katsomme, että asiassa ei ole riittävästi selvitetty hankkeen vaikusta lähialueen asukkaille ja ympäristölle, eikä alueen asukkaita ole myöskään riittävästi asiasta tiedotettu.

16 Satamatoiminnot, lähinnä rikasteen purku sekä romutavaran lastaus, aiheuttavat jo nykyiselläänkin huomattavia pöly- ja meluhaittoja alueen asukkaille. Rikasteiden kohdalla voidaan puhua jopa huomattavista terveysriskeistä. Mikäli toimintoja, olkoonkin ne ainoastaan tavaran säilytystä kentällä, tuodaan vielä lähemmäs asutusta, aiheutuu lähiasukkaille entistä enemmän pöly- ja meluhaittoja. Kallontien viereen suunniteltu kivikenttä tulisi keräämään rikaste ym. pölyä, joka työkoneiden nostattamana ja tuulen mukana leviäisi asutuksen piiriin. Pöly- ja meluhaittojen lisäksi suunniteltu kivikenttä tulisi pilaamaan maisemallisesti yhden Meri-Porin kauneimmista rannoista ja olisi näin peruuttamaton virhe. Lisäksi asukkaita askarruttaa, mikä olisi vaikutus Kallon virkistyskäyttöön jatkossa. Kallontien toisella puolella, aivan suunnitellun kentän vieressä, sijaitsee mm. kaupungin virallinen uimaranta. Mäntyluodon asukasyhdistyksen jäsenten vaatimus on, että suunnitelma otetaan uuteen tarkasteluun ja väylänsyvennyksestä muodostuva maa-aines hyödynnetään ja läjitetään jonnekin muualle, missä asukkaisiin kohdistuvaa haittaa ei ole. Näin ollen asukasyhdistys on pyytänyt ympäristölupavirastoa olla myöntämättä lupaa ennen kuin edellä esitetyt asiat on hoidettu. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat 24.6.2009 antamassaan ja 7.7.2009, 28.8.2009 ja 31.8.2009 täydentämässään selityksessä lausuneet muistutuksien johdosta muun muassa seuraavaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutukseen liittyen hakijat ovat todenneet, ettei heillä ole siihen huomautettavaa ja ympäristökeskuksen esittämät seikat tullaan sinällään huomioimaan työn toteutuksessa. Ratahallintokeskuksen muistutukseen liittyen hakijat ovat todenneet, että he toimittavat Ratahallintokeskukselle radan painumariskin arvioinnin ennen töiden aloittamista. Radanpidon turvallisuusohjeet otetaan työn toteutusvaiheessa huomioon työskenneltäessä radan läheisyydessä. Porin ympäristönsuojeluviraston muistutukseen liittyen hakijat ovat todenneet, että väylältä määrävälein otettujen näytteiden mukaan ruopattava materiaali on puhdasta. Sataman pilaantuneet massat läjitetään imuruoppausmassojen läjitysalueelle. Siten hakijoiden mielestä lisänäytteenotolla ei saavuteta uutta lisäarvoa. Natura-alueen vesiluontoselvitykset tullaan tekemään Lounais- Suomen ympäristökeskuksen myöhemmin hyväksymällä tavalla.

17 Ylivuotoveden tarkkailu ja raja-arvot tehdään ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Merkittävää melua aiheuttava työ on kallion louhinnan räjäytystyö. Se tullaan tekemään päiväsaikana. Poraustyö ja ruoppaustyö, jotka eivät aiheuta merkittävää melua voidaan hakijan mielestä suorittaa keskeytyksettä. Kallonlahden sataman ja Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueet samoin kuin Merisatamantien läjitysalue eivät ole linnustoalueita, joten niihin tehtävä täyttö voidaan tehdä huomioimatta lintujen pesintäaikoja. Sen sijaan mahdollisesti tapahtuva läjitys Kirrinsannan läjitysalueelle tullaan suorittamaan lintujen pesintäajan ulkopuolella. Linnustoselvityksessä on edellytetty, että ruoppaustöillä ei saa häiritä alkanutta lintujen pesintää. Tämä tullaan huomioimaan töiden toteutuksessa. Kalatalousselvityksen mukaan ruoppaustöillä ei ole aiemmin ollut vaikutusta kalojen elohopeapitoisuuteen. Siksi hakijat eivät katso tällaista tutkimusta tarpeelliseksi. Väylän ruoppaustöiden ajoittaminen silakan kutuajan ulkopuolelle on vaatimuksena kohtuuton, koska silakalla ei ole yksiselitteisesti määriteltyä kutuaikaa. Ruoppaustöiden rajoittaminen päinvastoin aiheuttaa mahdollisen haitta-ajan pitkittymisen ja sitä kautta suuremmat vahingot silakkakannalle. Lupahakemuksen liitteenä olevan kalatalousselvityksen mukaan töistä ei todennäköisesti aiheudu silakkakannalle merkittävää vahinkoa. Ruoppaustöiden mahdollisesti aiheuttama silakan kudun häiriintyminen tullaan kompensoimaan kalatalousmaksulla. Raskasmetallipitoisia läjitysmaita ei sijoiteta Kirrinsannan läjitysalueelle vaan ainoastaan Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueelle. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen muistutukseen liittyen hakijat ovat todenneet, että sataman alueelta ruopatuissa massoissa ohjearvot ylittäviä arvoja on pääsääntöisesti hienojakoisessa maa-aineksessa ja sen pintaosassa. Nämä massat on tarkoitus imuruopata Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueelle ja ylivuotoveden kiintoaineksen ja kuparin ja nikkelin pitoisuuksia tarkkaillaan myöhemmin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Koska ruoppaus on imuruoppausta, silttiverhoa ei ruoppauksen yhteydessä ole tarpeen käyttää. Satama-altaan ruoppauksessa moreenin ja louheen osalla käytetään kuokkaruoppausta. Koska haitta-ainepitoisuudet kertyvät pääasiassa hienoainekseen, ei suljettavaa kauhamallia ole tarpeen käyttää eikä se moreenin ja louheen osalta ole edes mahdollista, koska veden alla sulkeutuva kauha ei sovellu kovien maa-aineksien kaivamiseen. Esitetty aikarajoitus 1.5. 31.7. ei työteknisistä ja aikataulusyistä ole mahdollista. Kyseinen rajoitus pitkittäisi hanketta ainakin vuodella,

18 mikä puolestaan lisää mahdollisten haittavaikutusten kestoaikaa. Hakijoiden mielestä ruoppauksille ei tule asettaa aikarajoituksia. Kalatalousmaksun tarpeellisuutta ja suuruutta harkittaessa tulee huomioida Porin kaupungin ja kalastajien välisissä pyydyssopimuksissa sovittu tämän kaltaisten töiden mahdollisesti aiheuttamien haittojen kompensoimisesta. Sopimusten mukaan mahdollinen haitta oikeuttaa vuokranalennukseen, mutta ei korvaukseen mahdollisista haitoista. Esitetty kalataloushaittojen tarkkailuvelvoite on hyväksyttävissä. Erkki Sjöholmin muistutukseen liittyen hakijat ovat todenneet, että Porin kaupungin ja kalastajien välisen sopimuksen mukaisesti kiinteiden pyydyspaikkojen vuokraajalla ei ole oikeutta kalataloudellisiin korvauksiin ruoppaustöiden yhteydessä vaan pelkästään vuokraalennukseen. Hakijat ovat esittäneet lupahakemuksessa määrättäväksi haittojen kompensoimiseksi kalaistutuksiin käytettävää kalatalousmaksua ja ammattikalastajille korvauksia jälkikäteen tarkkailun pohjalta. Mäntyluodon asukasyhdistys ry:n muistutukseen annetussa selityksessä on todettu, että Porin Satama on pitänyt helmikuussa Mäntyluodon koululla yleisötilaisuuden, jossa on esitelty Porin Sataman yleissuunnitelma vuosille 2008 2018. Tilaisuudesta on ilmoitettu paikallisessa Satakunnan Kansa -lehdessä. Kyseisessä tilaisuudessa on esitelty karttapiirrokset ja suusanallisesti kerrottu sekä seikkaperäisesti selvitetty sataman kehittämistä tulevana vuosina. Tilaisuuden esitys on selityksen liitteenä. Tilaisuudessa esiteltiin lähiajan tulevista investoinneista erityisesti nyt toteutettavaa väylähanketta ja ns. sataman porttirakennushanketta. Paikalla on ollut ko. Mäntyluodon asukasyhdistys ry:n jäseniä. Lisäksi kaupungin ja sataman taholta on oltu yhteydessä asukasyhdistykseen ja selvitetty hanketta asukasyhdistyksen puheenjohtajalle. Muistutuksessa esille tuotuihin kierrätysmetallin ja rikasteen käsittelyhaittoihin liittyen hakija on todennut, että Mäntyluodon Kallonlahden satamanosassa ei ole kierrätysmetallia käsitelty kesän 2007 jälkeen, jolloin satama muutti alueen konttien käsittelyalueeksi. Kierrätysmetallin käsittely on vuodesta 2007 saakka tapahtunut Porin Sataman Alaskan alueella, sementtisiilon välittömässä läheisyydessä laituripaikalla 16 ja 17. Porin Satama on parhaillaan rakentamassa Kallonlahteen rikasteen käsittelyjärjestelmää, jonka oli tarkoitus olla käyttövalmiina 2009 lopussa. Rakentamisen aikana tapahtui kuitenkin odottamaton suppilorakenteen romahtaminen ja se joudutaan rakentamaan toimittajan lukuun uudelleen. Projektin odotetaan olevan valmis 2009 lopussa tai 2010 alussa. Kyseessä on ympäristöhanke, jolla muutetaan käsittelyprosessia ympäristöystävällisempään suuntaan.

19 Porin Satama suoritti vuonna 2008 Mäntyluodon alueella paikallisen Unikirrin päiväkodin pihassa ilman laadun tarkkailua yhden vuoden ajan. Alueelta mitattiin hiukkasia vuokratulla mittausasemalla. Rikasteliikenteessä vuosi 2008 oli huippuvuosi. Mittaukset tehtiin ympäristöluvan mukaisesti ja haluttiin saada varmuus siitä, leijaileeko raskas rikaste läheiselle asuma-alueelle. Mittaustulosten mukaan alueella on erittäin hyvä ilman laatu verrattuna mihin tahansa muuhun mittauspisteeseen ja ainoat pitoisuudet mittauksessa aiheutti hiekoitushiekan siivoaminen kaduilta keväällä. Rikastepölyä mittauksissa ei havaittu. Kallontien viereen ei olla rakentamassa kivikenttää, vaan siihen läjitetään sataman väylältä ja kääntöaltaasta aallonmurtajan sisäpuolelta tuleva kalliomurske ja muu hyödynnettävä maa-aines. Tarkoituksena on rakentaa yleissuunnitelman mukainen sataman kenttäalue projektilastien säilytykseen. Kenttä tullaan asfaltoimaan ja viemäröimään ympäristöluvan mukaisesti. Alue on nykyistä satama-aluetta. Samoin voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LV). Kallontien toisella puolella olevaan uimarantaan rakennustoimenpiteet eivät vaikuta. Asukasyhdistyksen puheenjohtajan kanssa on sovittu, että lomakauden jälkeen, syyskuussa pidetään Mäntyluodon koululla aiheesta yleisötilaisuus. Tilaisuutta varten Porin Satama valmistelee parhaillaan ns. havainnekuvia siitä, miltä kenttä tulee valmiina näyttämään. Kuvien valmistuttua ne esitellään tilaisuudessa ja osallistujien mielipiteet huomioidaan rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan. Tehtyjen suunnitelmien lähtökohtana on alusta asti ollut selvää, että Kallontien ja satama-alueen väliin jätetään puistomainen suojavyöhyke istutuksineen, jollainen alueella on jo nyt. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakemusta on täydennetty 25.9.2009 erityisesti Kallontien ja suunnitellun läjitysalueen välisen asemakaavan mukaisen viheralueen toteutuksen osalta. Kartan mukaisesti alueelle istutetaan suojapuustoa siten, että tien pohjoispuolelle muodostuu yhtenäinen suojaistutus yhtyen itäpäässä jo olemassa olevaan metsään. Lisäksi läjitysaluetta on kavennettu länsilaidasta siten, että uuden paikan mukaisesti reunapenkereen satamalaiturin suuntainen linja on penkereen harjalta arvioituna 250 m laiturilinjasta. MUSEOVIRASTON LAUSUNTO Ympäristölupaviraston saatua tiedon Kallonlahdella sijaitsevista laivahylystä ja sellaisen osista on Museovirastolta pyydetty 12.11.2009 lausunto niiden tutkimis- ja suojelutarpeista muinaismuistolain mu-

20 kaisesti. Museovirasto on lausunnossaan 16.11.2009 todennut seuraavaa: Museoviraston tietoon on tullut, että Porin kaupunki suunnittelee täyttötyötä Mäntyluodon Kallonlahden alueella, jossa sijaitsee puualuksen hylky. Hylky on Museoviraston vedenalaislöytöjen rekisterissä id-numerolla 2622. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki hylylle tarkastussukelluksen 5.11.2009. Hylyn voidaan olettaa olevan yli sata vuotta sitten uponnut, joten sen katsotaan olevan muinaismuistolain (295/63) 1 :n ja 20 :n nojalla rauhoitettu vedenalainen muinaisjäännös. Tarkastussukelluksen aikana hylkyä havainnoitiin silmämääräisesti, sen näkyvissä olevista osista otettiin päämitat ja sitä kuvattiin videokameralla. Museovirasto arvioi, että hylky on merkitykseltään sellainen, että dendrokronologisten ajoitusnäytteiden ottamisen ja hylyn rakenteen dokumentoimisen jälkeen hylkyä ei tarvitse säilyttää. Museovirasto ja Porin kaupunki ovat jo aloittaneet muinaismuistolain 15 :n mukaiset neuvottelut asiasta. Neuvottelussa 11.11.2009 sovittiin, että Porin kaupunki ja Museovirasto tekevät kirjallisen sopimuksen kohteen dendrokronologisesta ajoittamisesta, kohteen dokumentoinnista ja näihin toimiin liittyvien kustannusten hoitamisesta. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Neuvottelussa hahmotettiin menettely hylyn suhteen pääpiirteissään seuraavasti: Hylystä otetaan dendrokronologiset näytteet hylyn ajoittamiseksi vuoden 2009 lopulla. Ennen Kallonlahden täytön ulottumista hylyn lähelle löytökokonaisuuden uloimmat reunat merkitään poijuin ja täyttöä tehdessä hylyn kohdalle jätetään allas riittävin varovyöhykkein. Mikäli dendrokronologinen ajoitus varmistaa hylyn olevan muinaismuistolain rauhoittama, arkeologit dokumentoivat hylyn. Allasta yritetään pumpata tyhjäksi vedestä, jotta hylky voidaan dokumentoida kuivan maan olosuhteissa. Jos altaan tyhjentäminen ei onnistu, hylky nostetaan arkeologien valvonnassa maalle dokumentoitavaksi. Ennen nostoa sedimentti poistetaan hylyn päältä. Museovirasto kokoaa riittävän arkeologisen henkilökunnan hankkeeseen. Dokumentointityöhön kuuluvat myös jälkityöt ja arkeologisen tutkimusraportin kirjoittaminen. Dokumentointihankkeen kustannuksista vastaa Porin kaupunki. Museovirasto puoltaa Kallonlahden täyttöhanketta sillä edellytyksellä, että hylkyä 2622 ei peitetä eikä muulla tavalla vahingoiteta hankkeen yhteydessä ennen kuin se on dokumentoitu Museoviraston tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Kallonlahden alueelta Museovirastolla on ollut tiedossa myös puuhylyn osa, joka on ollut Museoviraston vedenalaislöytöjen rekisterissä id-numerolla 1749. Museoviraston meriarkeologian yksikkö tarkasti tämän kohteen löytöpaikan 6.11.2009. Havaittiin, että hylyn osa ei enää ole ilmoitetulla sijaintipaikalla. On mahdollista, että hylyn osa on ajelehtinut muualle tai jäänyt jonkin aiemman muutostyön alle. Kohde 1749 ei siten aiheuta toimenpiteitä. Jos se kuitenkin havai-

21 taan hanketta toteutettaessa, se otetaan talteen ja dokumentoidaan hylyn 2622 dokumentoinnin yhteydessä. Hakemus kattaa töitä myös Mäntyluodon väylällä ja käyttöön tulee uusi läjitysalue. Väylän keskilinja pysyy samana, mutta mikäli väylän läheisyydessä on vedenalaisia muinaisjäännöksiä, urakoitsijoiden alusten ankkuroiminen ja mahdolliset pohjaan tukeutuvat työlautat vahingoittavat muinaisjäännöksiä. Mikäli uudella läjitysalueella on vedenalaisia muinaisjäännöksiä, läjittäminen peittää ne. Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa vedenalaisten muinaisjäännösten sijainneista. Vedenalaisten muinaisjäännösten suojelemiseksi on aiheellista tehdä ennen hankkeen toteuttamista vedenalaisinventointi niillä alueilla, joiden merenpohjan hankkeen toteuttaminen tulee muuttamaan. Museoviraston meriarkeologian yksikkö neuvottelee mielellään Merenkulkulaitoksen kanssa vedenalaisinventoinnin järjestämisestä. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on 30.11.2009 antamallaan päätöksellä nro 97/2009/2 myöntänyt Porin kaupungille ympäristönsuojelulain mukaisen luvan satama-altaasta ruopattavien pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen maa-aluelle. Päätös on täytäntöönpantavissa luvan määräyksen mukaan muutoksenhausta huolimatta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimiin: 1) Porin Mäntyluodon julkisen kulkuväylän ja Mäntyluodon sataman vesialueen ruoppaus, 2) väylän ruoppausmassojen läjitys merialueelle Morriksen reunamerkistä länteen sijaitsevalle merialueelle, 3) Mäntyluodon sataman uuden 250 metrin pituisen laiturin rakentaminen ja merialueen täyttäminen ruoppausmassoilla, ja 4) noin yhdeksän hehtaarin suuruisen satamakentän rakentaminen merialuetta täyttämällä Kallonlahden eteläosassa. Ympäristölupavirasto muuttaa lisäksi Mäntyluodon ja Porin kaupungin Mäntyluodon Kallonlahden satama-alueen julkista kulkuväylää koskevaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 76/1994/2 seuraavasti: 1) väylän kulkusyvyys on 12,0 metriä, ja 2) väylän sijainti on hakemuksen mukainen (väyläsuunnitelmapiirustus nro 2.126.TuSp.2.2.AOP ja 2.126.TuSp.2.3.A1, 19.12.2005). Vesialueille aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava lupamääräyksen 13) mukainen kalatalousmaksu. Hankkeesta voi aiheutua ammattikalas-

22 tajille vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jonka korvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 14). Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, ei hankkeesta aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Lupamääräykset Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. 1) Ruoppaus- ja läjitystyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Töissä tulee käyttää sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. 2) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja läjitysalueet on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisellä kulkuväylällä, luvan saajan on tiedotettava asiasta paikallisesti kuulutuksin etukäteen. 3) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että ruoppaus- ja läjitysalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit eivät vahingoitu. 4) Julkiselta kulkuväylältä satama-alueen ulkopuolelta saadaan ruopata massoja haraussyvyyteen MW2005 14 m. Massojen kokonaismäärä on enintään noin 1 100 000 m 3 ktr. 5) Satama-alueelta saadaan ruopata massoja haraussyvyyteen MW2005 13,5 m. Massojen kokonaismäärää on enintään noin 720 000 m 3 ktr. Satama-alueella ruoppaus on toteutettava siten, että sedimentin pintakerroksena oleva savi ja siltti kuoritaan mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla tavalla vähintään noin 0,5 metrin paksuudelta. Kuorinnan jälkeen alueelta voidaan ruopata moreeni, muu massa ja louhittava kallio määrättyyn haraussyvyyteen saakka. 6) Julkiselta kulkuväylältä satama-alueen ulkopuolelta ruopattavat hyötykäyttöön kelpaamattomat massat saadaan läjittää hakemuksen mukaiselle meriläjitysalueelle. Läjitysalueen sijainti on määritelty päätöksen liitteen kartassa (Liite 1). Läjitys on tehtävä siten, että läjityksen korkeus jää tason MW2005 20 m alapuolelle. Työ on tehtävä läjittäen massoja tasaisesti alueelle. Mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten esiintymisen selvittämiseksi, tutkimiseksi ja suojelemiseksi tulee meriläjitysalueella ja

23 vastaavasti väylän levennyskohdissa tehdä ennen hankkeen toteuttamista vedenalaisinventointi niillä alueilla, joiden merenpohjan hankkeen toteuttaminen tulee muuttamaan. Työ tulee tehdä yhteistyössä Museoviraston kanssa, siten kuin muinaismuistolaissa säädetään. 7) Satama-alueelta kuorittava sedimentti (savi ja siltti) on sijoitettava maalle paikkaan, johon on ympäristölupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 8) Uusi laituri on tehtävä hakemuksen täydennykseen liitetyn poikkileikkauspiirustuksen (työ n:o 1461 piirustus n:o 65, 12.9.2008) mukaisesti. Taustatäytössä saa käyttää satamasta ja väylältä saatavia karkeita ruoppausmassoja (moreenia, kalliota, hiekkaa tai vastaavaa), jotka eivät sisällä haitallisia aineita siinä määrin että ne arvioidaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti pilaantuneiksi (haitallisia aineita yli tason 2). 9) Merisatamantien ja Kirrinsannan läjitysalueelle saa läjittää vain puhtaita ruoppausmassoja. Läjitys on tehtävä hakemuksen täydennykseen liitettyjen piirustusten Merisatamantien maaläjitysalue (AT/su 10582, 17.09.2008) ja Kirrinsannan maaläjitysalue (AT/su 10581, 16.09.2008) mukaisesti sekä siten, etteivät massat pääse valumaan takaisin mereen. Veden poisto massojen läjitysalueilta on tarvittaessa järjestettävä asianmukaisesti. Kirrinsannan lammikon täyttö on tehtävä vaiheittain pengertämällä siten, että läjitetyt massat pysyvät hallitusti sijoituspaikoillaan ja valumavedet voidaan kunkin vaiheen jälkeen ohjata hallitusti alueelta. Läjitykset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan alueen lintujen pesintäajan ulkopuolella. Luvan saajien on selvitettävä läjitysalueiden viereisten junaratojen painumariski ja toimitettava selvitys Ratahallintokeskukselle ennen töiden aloittamista Kirrinsannan ja Vasikkaniemen (Merisatamantien) alueilla. 10) Kallonlahden eteläosan merialuetta saa täyttää hakemuksen täydennykseen liitetyn piirustuksen Kallonlahden eteläpään maaläjitysalue (AT/su 10583, 17.09.2008) ja hakemuksen täydennyksenä toimitetun piirustuksen Suojaistutukset Havainnekuva (piir.n:o 1, 24.9.2009) mukaisesti. Mikäli rakennettavien penkereiden alta tai muualta täytön alta ruopataan pehmeitä massoja, on ruoppausalueen sedimentin pintakerros kuorittava mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavaa menetelmää käyttäen noin 0,5 m:n paksuudelta ennen varsinaisen ruoppauksen suorittamista. Kuorimista ei tarvitse tehdä, jos massojen haitta-aineiden pitoisuus on alle ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen. Kuoritut massat on sijoitettava paikkaan, jolle on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. Täytössä saa käyttää satamasta ja väylältä saatavia karkeita ruoppausmassoja (moreenia, kalliota, hiekkaa tai vastaavaa), jotka eivät sisällä haitallisia aineita siinä

24 määrin että ne määritellään sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti pilaantuneiksi (haitallisia aineita yli tason 2). Täyttöalueen reunapenger on tehtävä hakemuksen täydennykseen liitetyn piirustuksen Kallonlahden eteläpään maaläjitysalue (AT/su 10583, 17.09.2008) mukaisesti. Täyttö tulee toteuttaa siten, että se mahdollistaa Kallontien pohjoispuolelle tehtävät maisemoinnit hakemuksen täydennykseen liitetyn piirustuksen "Suojaistutukset Havainnekuva" (24.9.2009) mukaisesti. Täytön yhteydessä tulee alueelta löydetyn laivahylyn (Museoviraston vedenalaislöytöjen rekisterissä id-numerolla 2622) tutkimisen mahdollistamiseksi tehdä sen ympärille suojapenkereet siten, että hylyn ympäristö pysyy mahdollisuuksien mukaan koskemattomana. Suojapenkereiden rakenteen tulee olla joko alueen ulkopenkereen mukaisia tai vastaavan tasoisia siten, että niiden kestävyys mahdollistaa tarvittaessa veden poistamisen hylyn ympäriltä tutkimusten aikana. Mikäli Museovirasto katsoo tutkimusten jälkeen mahdolliseksi, voidaan allas täyttää ja rakenteet poistaa. 11) Ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville proomuittain ruoppaus- ja läjitysalue koordinaatteineen tai muu sijoituspaikka, sekä ruoppausmassojen määrä ja laatu. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 12) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitykset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. 13) Luvan saajien on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppaus- ja läjitystöitä tehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettava Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle 10 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 14) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava vahinkoa kärsineelle, ellei toisin sovita.

25 Luvan saajien on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, asia tulee saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä luvan saajien esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi, selvitys luvan saajien maksamista korvauksista sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. 15) Luvan saajien on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on etukäteen tiedotettava hankkeen vaikutusalueen ammattikalastajille ruoppaus- ja läjitystöiden aikataulusta. Aikataulusta voidaan tiedottaa myös paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 16) Ruoppaus- ja läjitystyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. 17) Tämän päätöksen mukaisten töiden tultua suoritetuiksi luvan saajan on 60 päivän kuluessa töiden valmistumisesta ilmoitettava siitä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen ruoppaus- ja läjitysalueiden sijainnin osoittava sekä läjitysalueiden pohjan korkeustiedot sisältävä kartta. Perustelut Mäntyluodon satamaan johtavan väylän syventäminen mahdollistaa entistä suurempien laivojen käynnin Mäntyluodon satamassa, mistä aiheutuu kuljetuskustannusten säästöjä erityisesti Harjavallassa sijaitsevan sulaton rikastekuljetuksille sekä konttiliikenteelle. Laiturin rakentaminen ja Kallonlahden alueen täyttö lisäävät lastinkäsittelymahdollisuuksia Mäntyluodon satamassa. Hanke on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi Merenkulkulaitoksen Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelmassa vuosille 2007 2016, jossa esitetään sen toteuttamista vuonna 2010. Väylän ja satama-alueen ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä merialueelle sekä täyttötöistä aiheutuu toimenpidealueiden lähistön merialueen veden samentumista ja meriläjitysalueella poh-

26 jan liettymistä. Hankkeesta aiheutuu paikallista väliaikaista haittaa kalastolle ja kalastukselle lähinnä väyläalueen ja meriläjitysalueen läheisyydessä. Julkista kulkuväylää koskevan päätöksen (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 14.11.1994 nro 76/1994/2) muuttaminen on tarpeen väylän syventämisen ja väyläalueen muuttamisen vuoksi. Merialueen osa täyttää kohtuudella ne vaatimukset, jotka alueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Väylän ja satama-alueen ruoppaamisesta ja ruoppausmassojen läjittämisestä tämän lupapäätöksen mukaisesti saatava hyöty on huomattava verrattuina hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Satama-alueella tapahtuva ruoppaus on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Hakemukseen liitetyn Natura-arvion mukaan hankkeesta ei aiheudu yksinään eikä yhteisvaikutuksena alueen teollisuuslaitosten jätevesien kanssa sellaisia vaikutuksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta läheisen Preiviikinlahden Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon. Ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvaa haittaa kalojen lisääntymiselle ja vesialueen virkistyskäytölle vähennetään tekemällä työ mahdollisimman yhtäjaksoisesti lupamääräyksen 1 mukaisesti. Väylän ruoppaamisesta ja ruoppausmassojen läjityksistä merialueelle aiheutuu vahinkoa ja haittaa työkohteiden ja niiden lähialueiden kalastolle ja kalastukselle. Kalataloudelle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää tai se ehkäistään kalaston hoitotoimenpiteillä. Toimenpiteiden sijasta on tarkoituksenmukaista määrätä kalatalousmaksu. Alueen ammattikalastajille aiheutuvien mahdollisten menetysten arvioiminen ei ole lopullisten korvausten määräämistä edellyttävällä tavalla etukäteen mahdollista. Tästä syystä ympäristölupavirasto antaa korvauksia koskevan lupamääräyksen 14. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, ei hankkeesta aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä.

27 Vesilain 1 luvun 23 c edellyttää, että lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä muinaismuistolaissa (295/63) ja sen nojalla säädetään. Kallonlahdelta löydetty ja Museoviraston tietoon syksyllä 2009 tullut laivahylky on tutkittu alustavasti 5.11.2009 ja sen mukaan hylyn voidaan olettaa uponneen yli sata vuotta sitten. Muinaismuistolain 20 :n mukaan tällaisen aluksen hylky tai hylyn osa on rauhoitettu ja hylystä ja sen osasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteästä muinaisjäännöksestä säädetään. Mahdollisen muinaismuistolain mukainen suojelu on otettu huomioon lupamääräyksissä 6 ja 10. Määräykset 2 ja 3 ovat tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jo vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. Määräykset väyläalueen ja satama-alueen syvyydestä ovat hakemuksen mukaiset. (Määräykset 4 ja 5) Läjitysalueesta annetulla määräyksellä varmistetaan läjityksen asianmukainen toteuttaminen ja ehkäistään mahdollista massojen leviämistä alueelta. Koska Museoviraston lausunnon mukaan muutettavan väylän tai meriläjitysalueen pohjaa ei ole aiemmin tutkittu, on edellytetty Museoviraston lausunnon mukaisesti selvitettävän myös kyseisten alueiden pohjasta mahdolliset hylkyesiintymät. (Määräys 6) Satama-alueella suoritetuissa sedimenttitutkimuksissa on todettu sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (YM1/401/2004, 19.5.2004) laatukriteerien mukaisen tason 2 ylittäviä haitta-aineiden (nikkeli ja kupari) pitoisuuksia. Tämän vuoksi ruoppausmassat on ruopattava ja läjitettävä asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen eikä niitä voida sijoittaa mereen. (Määräys 7) Uuden laiturin taustatäyttöihin voidaan käyttää väylältä ja sataman alueelta ruopattuja massoja. Lähinnä merta jäävälle alueelle sijoitetaan louhetta. Louheen ja sen taakse sijoitettavan moreenin, hiekan tai muun vastaavan materiaalin väliin sijoitetaan suodatinkangas. Taustatäytössä voidaan siten käyttää myös ruoppaus- ja läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 väliin kuuluvia massoja. (Määräys 8) Hakemuksen mukaisista maa-alueelle sijoittuvista läjitysalueista Kirrinsannan alue, kokonaisalaltaan noin 32 ha, sisältää kahden lammikon täyttämisen. Täyttö on asemakaavan mukaista. Lammikot sijoittuvat täyttöalueen keskiosaan ja niiden välissä kulkee Kirrinsannantien itäinen jatke. Täyttöalueen läpi pituussuuntaan kulkee Kolpantien linjaus. Tielinjaus on myös asemakaavassa. Kirrinsannan läjitysalueen itälaidassa on Mäntyluodon ja Tahkoluodon välinen satamarata. Vasikkaniemen läjitysalueen pohjoispuolella on Porista Mäntyluodon satamaan kulkeva rautatie. Ratahallintokeskus on muistutuksessaan edellyttänyt läjitysalueiden läheisten ratojen painumariskien selvittämistä. Läjitys Kirrinsannalle tulee lupamääräyksen mukaan tehdä suunnitelmallisesti siten, ettei aiheuteta

28 haittaa edellä mainituille alueen läheisyydessä olemassa oleville tai asemakaavan mukaisille suunnitelluille rakenteille. (Määräys 9) Kallonlahden mahdollisten pehmeiden massojen poistamiseen liittyvä määräys on annettu samanlaisena kuin itse sataman aluetta koskeva määräys. Täyttöalueen reunapenger tehdään moreenista ja lisäksi mahdollisesti louheesta. Luiskaan tulee suodatinkangas. Täytössä voidaan käyttää puhtaiden ruoppausmassojen lisäksi myös ruoppaus- ja läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 väliin kuuluvia massoja. Täyttöaluetta on pienennetty länsireunalla täydennyksen 1.10.2009 mukaisesti. Laivahylyn tarkemman tutkimisen mahdollistamiseksi on annettu Kallonlahden täyttöä koskevan määräyksen osana velvoite. (Määräys 10) Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeellisia työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 11, 12, 15, 18 ja 19) Kalatalousmaksu on määrältään riittävä kattamaan tarvittavien toimenpiteiden kustannukset kalataloushaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi on otettu huomioon mahdolliset ennalta arvaamattomat vahingot. Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen, vahinkojen tai muiden edunmenetysten arvioinnissa voidaan hyödyntää kalataloustarkkailusta saatavia tietoja. Mikäli mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvauksista ei päästä sopimukseen, on asia tältä osin ratkaistavissa uudessa hakemusasiassa. (Määräykset 13 ja 14) Määräys 15 on tarpeen valvonnan vuoksi ja töistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 23 c, 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11, 22, 4 luvun 1 a, 2 a, 3, 3 a, 6, 8 ja 8 a sekä 16 luvun 24 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43 ja 46 Töidenaloittamislupa Perustelut Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Väylän ja satama-alueen syventäminen sisältyy Merenkulkulaitoksen Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelmaan ja se on esitetty toteutettavaksi vuonna 2010. Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle huomattavaa haittaa. Ruoppauksesta ja läjityksestä määräysten mukaan toteutettuna ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa.

29 Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksessa esittämä vaatimus tehdä lisätutkimuksia satama-alueen sedimenteistä pilaantuneeksi luokiteltavan ruoppausmassan rajaamiseksi, ja mikäli näin ei tehdä, kuoria ruoppausalueen pehmeät massat imuruoppauksella vähintään 0,7 metrin syvyyteen asti ja läjittää ne merestä erotettuun läjitysaltaaseen, on otettu huomioon erityisesti määräyksessä 7. Hakemuksen ja hakijoiden muistutuksista antaman selityksen mukaisesti pilaantuneet ja pehmeät ruoppausmaat, mukaan lukien kyseiset kuorittavat satama-alueen pintasedimentit läjitetään maalle Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueelle, jolle myönnetään tämän luvan kanssa samanaikaisesti ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Kyseiselle alueelle on arvioitu voitavan läjittää massoja noin 320 000 m 3. Tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan on ilmeistä, että haitallisia metalleja (erityisesti nikkeli ja kupari) sisältävät sedimentit ovat pintakerroksessa. Ruoppaustyö tehdään imuruoppauksella ja telakan alueen altaaseen on tarkoitus läjittää satama-altaan kaikki hienojakoinen sedimentti. Karkeamman aineksen ei arvioida sisältävän haitta-aineita yli tason 1 ja se voidaan hyötykäyttää sataman rakenteissa. Porin kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus näytteenoton täydentämisestä väyläalueella ei ole tarpeen ottaen huomioon tehdyt selvitykset. Satama-altaan osalta haitta-aineita voidaan arvioida olevan enintään noin 50 cm:n syvyydessä hienojakoisessa sedimentissä. Alueella on tehty myös aiemmin ruoppauksia. Hienojakoinen aines poistetaan koko satama-altaasta imuruoppauksella. Satamaaltaan pohjan karkeampaa ainesta on lisäksi tarkoitus hyödyntää rakenteissa. Lisänäytteenotto ruoppauksen jälkeen ei siten ole tarpeen. Kalojen raskasmetallipitoisuuksien selvittäminen ennen ruoppaustyötä ja sen jälkeen voidaan ottaa huomioon vaikutustarkkailuja hyväksyttäessä. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesti melua aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on toiminnanharjoittajan tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut töiden rajoittamista silakan kudulle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. Silakan kudulle mahdollisesti aiheutuva haitta kohdistuu lähinnä Mäntyluodon edustalla sijaitsevalle kutualueelle. Töiden toteuttaminen haitto-

30 jen minimoimiseksi on tarkoituksenmukaista, että työt tehdä yhtäjaksoisesti ja mahdollisimman nopeasti. Tällöin väyläalueen läheisyydessä aiheutuvan silakan kutualueelle aiheutuva haitta ajoittuu yhden vuoden ajalle. Jos ruoppaustyötä rajoitettaisiin enemmälti, haitta saattaisi jatkua useana vuonna. Mäntyluodon asukasyhdistys ry:n on muistutuksessaan vaatinut, että suunnitelma otetaan uuteen tarkasteluun ja väylänsyvennyksestä muodostuva maa-aines hyödynnetään ja läjitetään jonnekin muualle asukkaita haittaamattomaan paikkaan. Ympäristölupavirasto viittaa tältä osin erityisesti määräyksen 10 alueen täyttöä koskeviin rajoituksiin. Läjitys toteutetaan tiedoksiannon yhteydessä esitettyä suunnitelmaa suppeampana ja maisemahaittoja ehkäisten. Muistutuksessa tarkoitetut alueen myöhemmät toiminnat ja niihin liittyvät mahdolliset pölyämis- ja meluhaitat eivät tule rajoitettavaksi vesilain mukaisessa luvassa, vaan ne kuuluvat sataman toimintaan liittyvän ympäristöluvan piiriin. Sataman toimintaa varten on vuonna 2006 myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jonka määräysten toteutumista, muuttamisen tarvetta tai edellytyksiä ympäristöluvan muuttamiselle ei ratkaista vesilain mukaisen luvan yhteydessä. Täytön aikaisten melu- ja pölyhaittojen osalta ympäristölupavirasto viittaa lisäksi edellä Porin kaupungin ympäristölautakunnalle vastattuun. Muiden esitettyjen vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin ja määräysten perusteluihin. Merenkulkulaitos merkitsee väylän merikarttaan. Väylän sijaintia osoittavat kartat ovat tämän päätöksen perusteena olevien asiakirjojen yhteydessä ja väyläpäätös on ympäristölupaviraston päätösrekisterissä. KÄSITTELYMAKSU 8 140 euroa Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan. Suoritemaksu on määrätty asetuksen liitteen vesilain mukaisia vesitalousasioita koskevien asioiden kohdan "ruoppaus tai vesialueen täyttö yli 200 000 m 3 ktr " mukaan. Maksu peritään 35 % ympäristöministeriön taulukon mukaista maksua (6 030 euroa) korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Asiassa on ollut kyse pilaantuneen sedimentin ruoppaamisesta ja sijoittamisen edellytysten selvittämisestä.

31 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta väylä- ja satama-alueesta ruoppaus- ja läjitysalueineen 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Heikki Penttinen Tapio Pylkkö

32 Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö. TP/ts

Kartta väylä- ja satama-alueesta ruoppaus- ja läjitysalueineen LIITE 1

VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 5.

VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 10/0280/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 1.11.2010 02059/09/5201 00015/10/5201 ASIA Valitus vesitalousasiassa MUUTOKSENHAKIJAT 1. Tapio Hacklin, Pori PÄÄTÖS, JOTA VAATIMUS KOSKEE 2. Porin seudun ympäristöseura ry., Pori Viranomainen Päivämäärä Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 30.11.2009 Nro 96/2009/2 Ympäristölupavirasto on myöntänyt Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimiin: 1) Porin Mäntyluodon julkisen kulkuväylän ja Mäntyluodon sataman vesialueen ruoppaus, 2) väylän ruoppausmassojen läjitys merialueelle Morriksen reunamerkistä länteen sijaitsevalle merialueelle, 3) Mäntyluodon sataman uuden 250 metrin pituisen laiturin rakentaminen ja merialueen täyttäminen ruoppausmassoilla, ja 4) noin yhdeksän hehtaarin suuruisen satamakentän rakentaminen merialuetta täyttämällä Kallonlahden eteläosassa. Ympäristölupavirasto on muuttanut lisäksi Mäntyluodon ja Porin kaupungin Mäntyluodon Kallonlahden satama-alueen julkista kulkuväylää koskevaa

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 76/1994/2 seuraavasti: 1) väylän kulkusyvyys on 12,0 metriä, ja 2) väylän sijainti on hakemuksen mukainen (väyläsuunnitelmapiirustus nro 2.126.TuSp.2.2.AOP ja 2.126.TuSp.2.3.A1, 19.12.2005). Vesialueille aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava lupamääräyksen 13) mukainen kalatalousmaksu. Hankkeesta voi aiheutua ammattikalastajille vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jonka korvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 14). Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, ei hankkeesta aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä ympäristölupaviraston päätöksessä annettuja määräyksiä. Töidenaloittamislupa VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Ympäristölupavirasto on myöntänyt hakijoille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 1. Tapio Hacklin on vaatinut, että lupapäätös kumotaan siltä osin, kuin päätöksessä on myönnetty lupa rakentaa Kallonlahden eteläosan merialueelle noin 9 hehtaarin suuruinen satamakenttä läjitysmassoja hyväksi käyttäen. Satamakentän laajentaminen asutuksen suuntaan aiheuttaa Uniluodon asukkaille vakavia pölyhaittoja, jotka lisääntyvät uuden syväväylän kautta tulevien yhä isompien laivojen rikastelastien purkamisesta. Porin kaupungin lupaukset pölyttömien purkausjärjestelmien kehittämisestä eivät ole toteutuneet. 2. Porin seudun ympäristöseura ry. on vaatinut lupapäätöksen muuttamista siten, että Kallonlahden täyttösuunnitelmaan ei myönnetä lupaa. Kallonlahden täyttöalue on lisätty lupahakemukseen jälkeenpäin vasta lokakuussa 2008 ja vääriä lähtökohtia esittäen. Sataman toiminta ei ole vastoin lupahakemusta voimakkaasti lisääntynyt eikä näin ollen uuden satamakentän rakentamiselle ole perusteita. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon YVAmenettelyn tarpeesta vuonna 2006 todeten tällöin, että hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristökeskuksella ei kuitenkaan ollut tietoa Kallonlahden täyttösuunnitelmasta ja sataman laajentamisesta yhä lähemmäs asuntoaluetta. YVA-menettely olisikin pitänyt suorittaa ja arvioida hankkeen vaikutukset virkistys- ja asuntoalueelle, Uniluodon hiekkadyynialuetta käytetään yleisesti uimarantana vaikka kaupungin uimaranta on Kallon saaressa.

ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Porin kaupunginhallitus on antanut valitusten johdosta vastineen, jossa se on muun muassa korostanut sitä, että Porin Sataman Mäntyluodon satamassa toiminnan painopiste on voimakkaasti painottunut 2000-luvun jälkeen Kallonlahden alueelle laivakoon suurentumisen vuoksi. Kallonlahdessa on kuitenkin liian vähän säilytyskenttää ja tavaraa joudutaan nyt kuljettamaan pitkiä matkoja satama-alueella. Kallonlahden eteläpään kenttä rakennetaan Kallonlahdella käsiteltävien muiden tuotteiden kuin rikasteen tarpeisiin. Nämä tuotteet eivät ole jauhemaisia irtotavaroita, vaan koneita ja laitteita, kontteja ja erilaisia merivientipakkauksia. Rakentamiseen liittyy asemakaavassa olevan Kallonpuiston toteuttaminen, samalla rakennetaan maavalli vaimentamaan satamassa syntyvien äänien kulkeutumista Uniluodon asuntoalueelle. Erkki Sjöholm on vastinekirjelmässään kertonut olevansa ammattikalastaja, jolla on vuoteen 2011 saakka voimassa oleva 30 verkon ja yhden rysäpaikan kalastuslupa, pyyntialueet ovat Reposaaren ja Mäntyluodon väliin jäävällä Eteläselällä. Porin Mäntyluodon sataman ja sinne johtavan väylän rakentaminen haittaa hänen kalastustaan monin tavoin: samentamalla vettä, aiheuttamalla työmelua, likaamalla pyydyksiä ja karkottamalla kaloja. Ruoppausmassat tulisi kuljettaa maalle eikä läjittää mereen. Sjöholm on ilmoittanut pidättävänsä itsellään oikeuden hakea ruoppausten kalastukselle aiheuttamista haitoista korvausta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna asiassa vastinetta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon. Epäselvää on, onko Hacklinilla asianosaisena valitusoikeus asiassa. Sjöholm ei ole valittanut päätöksestä eikä hänen vastineessaan esittämiä muista valituksista poikkeavia vaatimuksia voida siten tutkia. Porin Satama on esittänyt hakemuksessaan riittävän selvityksen sille, että luvassa tarkemmin määritelty Kallonlahden eteläpuoleisen alueen täyttö on tarpeen sataman toimintaa varten. Sataman toiminnasta aiheutuvasta pölystä ja melusta aiheutuvan haitan ehkäisemisestä määrätään sataman toiminnallisessa ympäristöluvassa. Vaasan hallinto-oikeuson 9.4.2010 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt päätöksen täytäntöönpanon siltä osin kuin Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille on annettu lupa noin yhdeksän hehtaarin suuruisen satamakentän rakentamiseen merialuetta täyttämällä Kallonlahden eteläosassa. Mahdollisesti jo aloitetut työt on heti keskeytettävä. Porin seudun ympäristöseura ry.on antanut vastaselityksen. Tapio Hacklinon antanut vastaselityksen.

Porin Satamaon pyytänyt, että hallinto-oikeus käsittelee täytäntöönpanon kieltoa koskevan asian uudelleen ja toimittaa alueella katselmuksen. Hanke on yleisiltä vaikutuksiltaan hyvin merkittävä ja hankkeen siirtyminen tai hidastuminen aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia seurauksia. Porin kaupunkion vaatinut asianajaja Markku Asmalan laatimassa kirjelmässä, että hallinto-oikeus käsittelee täytäntöönpanon kieltämistä koskevan asian uudelleen. Hanke on taloudellisesti erittäin merkittävä ja sen siirtyminen aiheuttaa huomattavia taloudellisia seuraamuksia. Vaasan hallinto-oikeuson välipäätöksensä 6.9.2010 numero 10/0211/1 mukaisesti toimittanut asiassa tarkastuksen 16.9.2010. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja liitteineen on liitetty asiakirjoihin. Merkintä HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä olivat käsillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston asiakirjavihko dnro ESAVI/190/04.09/2010 ja siinä asiassa 20.5.2010 annettu aluehallintoviraston päätös nro 75/2010/4. Hallinto-oikeus valitukset enemmälti hyläten muuttaa Kallonlahden eteläosan täyttämistä koskevaa luparatkaisua siten, että lupa myönnetään noin yhdeksän hehtaarin asemesta ainoastaan 6,6 hehtaarin täytölle. Täyttö sallitaan Porin Sataman tarkastuksessa 16.9.2010 esittämän 7.10.2009 päivätyn havainnekuvan osoittamassa laajuudessa. Kyseinen havainnekuva on otettu tämän hallinto-oikeuden päätöksen liitteeksi. Kalastaja Erkki Sjöholmin vastineessa esittämän johdosta hallinto-oikeus toteaa, että lupamääräyksessä 14 on erityisesti säädetty menettely, jolla ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvat vahingot korvataan. Töidenaloittamislupa, täytäntöönpanon kielto Hallinto-oikeus muuttaa 9.4.2010 antamaansa välipäätöstä nro 10/0082/1 siten, että kyseinen kielto ei koske läjitystä ja satamakentän rakentamista nyt hallinto-oikeuden päättämässä laajuudessa eli läjitys- ja rakentamistyöt noin 6,6 hehtaarin satamakentän rakentamiseksi Kallonlahteen voidaan aloittaa. Töidenaloittamislupa on edellä kuvatulla tavalla voimassa hallinto-oikeuden tämän päätöksen antopäivästä lukien. Korkein hallinto-oikeus voi mahdollisen valituksen johdosta kumota aloittamisluvan tai määrätä työt keskeytettäviksi tai rajoitettaviksi. Perustelut

Vesilain 2 luvun 3 :n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten: 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle; 2) ettei kalakantaa vahingoiteta; 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä: a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista; b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa; c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina. Vesilain 2 luvun 4 :n mukaan on harkittaessa rakentamisen edellytyksiä otettava asemakaava huomioon. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 ja 2 momenttien mukaan, jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä 2 luvun 3 :ssä ja 2 luvussa jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei 2 luvun 5 :stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin 2 luvun 11 :ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään 2 luvun 7-9 :ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon. Mäntyluodon väylän ja satama-alueen ruoppaus on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi ja hankkeesta saatava hyöty huomattavaksi verrattuna hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Valituksissa on kysymys laajahkon ruoppaus- ja

läjityshankkeen yhdestä osasta eli Porin Sataman hakemuksesta saada rakentaa Kallonlahden eteläosaan noin 9 hehtaarin suuruinen satamakenttä vesialuetta täyttämällä ja samalla ruoppausmassoja hyödyntäen. YVA-menettelyn osalta hallinto-oikeus toteaa, että lupahakemuksen mukainen toiminta ei ruoppausmassojen läjittäminen Kallonlahteen huomioidenkaan aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät YVAmenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n mukaisesti. Porin Satama on korostanut sitä, ettei satama ole tulossa lähemmäs asuntoaluetta. Hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavassa sataman maa- ja vesialue on merkitty merkinnällä LS-1 eli "Satama-alue. Alueella saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi autopaikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satama-alueelle." Asemakaavakartassa Kallonlahti on vesialuetta eikä asemakaavan toteuttamisella voi perustella Kallonlahden täyttöä. Hallinto-oikeus pitää näin ollen perusteltuna valituksissa esiintuotua seikkaa siitä, että sataman toiminnot uuden kentän rakentamisen seurauksena tulevat lähemmäksi asuinaluetta. Toisaalta maiseman muuttaminen tapahtuu alueella, joka on satamatoimintoihin asemakaavassa varattu. Valituksissa on valitusperusteluina tuotu esiin meluun ja pölyyn liittyviä seikkoja, erityisesti on korostettu nikkelirikasteen käsittelyn seurauksena Uniluodon asuinalueelle aiheutuvaa pölyhaittaa. Hallinto-oikeus toteaa, että valmiiksi rakennetun kentän käytöstä määrätään ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa eikä nyt esillä olevassa vesitalousluvassa. Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Porin Satamalle Mäntyluodon sataman toimintaan ympäristöluvan 29.12.2006 antamallaan päätöksellä. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksensä 15.10.2008 Porin Sataman haettua muutosta ympäristölupapäätökseen. Sikäli kuin voimassaoleva ympäristölupa ei kata nyt suunniteltuja alueita ja niille sijoittuvia toimintoja, on toiminnoille haettava ympäristölupa, jonka käsittelyn yhteydessä tutkitaan myös satamatoiminnasta aiheutuvat melu- ja pölyhaitat ja annetaan niistä tarvittavat lupamääräykset. Valituksenalaisessa vesitalousluvassa tarkoitetusta läjittämisestä ja satamakentän rakentamisesta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja, mutta ne ovat väliaikaisia. Tarkastuksessa 16.9.2010 selvitettiin Porin Sataman ja kaupungin puolesta, että syvätiivistysmenetelmällä rakennettu satamakenttä on mahdollista pinnoittaa heti. Näin ollen perusteita Kallonlahden eteläosan täyttöluvan epäämiselle kokonaisuudessaan ei ole.

Hallinto-oikeuden valituksenalaiseen päätökseen tekemä muutos Hallinto-oikeus on pienentänyt merkittävästi Kallonlahden täyttöaluetta ja näin ollen myös vähentänyt vesialueen täytöstä maisemaan välttämättä aiheutuvaa muutosta. Hallinto-oikeuden päätöksen mukainen täyttö ulottuu suunnilleen Kallontien levikkeen kohdalle ja Kallonlahden eteläosan nykyisestä vesialueesta menetetään noin kolmannes. Asian käsittelyn aikana toimitetuista kirjelmistä ja erityisesti tarkastuksessa 16.9.2010 on tullut selvitetyksi se, että Porin Sataman tarpeet eivät vaadi Kallonlahden täyttämistä valituksenalaisessa päätöksessä olevassa laajuudessa. Täyttöalueen pienentäminen noin 9 hehtaarista noin 6,6 hehtaariin vastaa hallinto-oikeuden käsityksen mukaan vesilain 2 luvun 3 :ssä edellytettyä eli että rakentaminen on suoritettava siten ettei vesiluontoa vahingollisesti muuteta tai ympäristön viihtyisyyttä vähennetä enempää kuin on välttämätöntä. Töidenaloittamislupa Hallinto-oikeus on edellä muuttanut lupapäätöstä koskien Kallonlahden eteläosan täytön laajuutta. Hallinto-oikeus katsoo, ettei sen välipäätöstä 9.4.2010 ole enää syytä sellaisenaan pitää voimassa eikä asiassa ole myöskään syytä määrätä, että vesilain mukaiset Kallonlahden satamakentän rakennustyöt saisi aloittaa vasta lainvoimaisen vesitalouslupapäätöksen nojalla. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja vesilain 2 luvun 26 JULKIPANO Päätös on annettu julkipanon jälkeen. PÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN MUUTOKSENHAKU Porin kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään 1.12.2010. Valitusosoitus on liitteenä VeJp (07.07).

02059/09/5201 00015/10/5201 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Marjatta Korsbäck ja Heikki Huhta sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Jan Eklund. Marjatta Korsbäck Jan Eklund Heikki Huhta Esittelijä hallinto-oikeussihteeri Matti Suontausta

Diaarinumerot 02059/09/5201 00015/10/5201 JAKELU Päätös Tapio Hacklin Satamakatu 5A 28880 Pori Porin seudun ympäristöseura ry. Presidentinpuistokatu 29 B 11 28130 Pori Jäljennös Erkki Sjöholm Iso-Katava 28900 Pori Porin Satama/ Satamajohtaja Jaakko Nirhamo Merisatamantie 13 28880 Pori Liikennevirasto / väyläyksikkö PL 185, 00101 Helsinki Porin kaupunki PL 121, 28101 Pori Porin kaupungin ympäristövirasto Valtakatu 11, 28100 Pori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue PL 115, 00231 Helsinki Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue PL 523, 20101 Turku Suomen ympäristökeskus PL 140, 00251 Helsinki

ARS/AJä LIITE Päätökseen liittyvä karttakopio

LIITE 6.

Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/4372/2016 9.3.2017 Nro 3/2017 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Porin Satama Oy Merisatamantie 4 28880 PORI HANKKEEN KUVAUS Hanke Hanke käsittää kahden erillisen laiturirakenteen sekä niihin liittyvien kenttäalueiden rakentamisen Mäntyluodon sataman Kallonlahden satamanosaan (ks. liite 1. Hankealueen sijainti). Porin Satama Oy hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa em. toimenpiteisiin. Rakentamisen yhteydessä sataman edustaa joudutaan myös ruoppaamaan ja mahdollisesti louhimaan. Hankealue sijoittuu Mäntyluodon satamaan, joka sijaitsee noin 15 km Porin keskustasta pohjoiseen. Hankealue kattaa osan Vasikkaluodon satama-alueesta. Alue on Porin Satama Oy:n hallinnassa. Kallonlahden satamanosan eteläosaan aiotaan rakentaa uusi laiturirakenne, jonka seurauksena sataman toiminta tehostuu ja kasvaa. Uusi laituri on ro-ro-laituri ja se rakennetaan Kallonlahden eteläosaan. Uusi laituri rakennetaan liitteen 1 ylemmässä ilmakuvassa näkyvän hankealueen pohjoissivustalle. Täyttömaalle laiturin eteläpuolelle rakennetaan kenttäalue. Laiturin ja kentän rakentamisen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös ruoppaus. Uuden laiturin pituus on noin 115 metriä. Laituri on noin 2,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Rakennettavan kenttäalueen pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria ja kenttäalueen eteläpäähän rakennetaan liittymä Kallontielle. Hankkeen suurimpana hyötynä on uusi laivapaikka, joka mahdollistaa suuremmat vienti- ja tuontimäärät sataman kautta. Uusi laituri mahdollistaa siis sataman kasvun ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyn. Myös rakennusvaihe lisää työpaikkoja alueella. Lisäksi sataman hyvä kunto ja nykyaikaisuus ovat imagollisesti tärkeitä kaupungille ja satamayhtiölle. Kallonlahden satamanosan koillisosaan aiotaan rakentaa uusi laiturirakenne, jonka seurauksena sataman toiminta tehostuu ja kasvaa. Uusi laituri on massiivirakenteinen kulmatukimuurilaituri ja se rakennetaan Kallonlahden satamanosan koillisosaan. Uusi laituri rakennetaan liitteen 1 alemmassa ilmakuvassa näkyvän hankealueen koillissivustalle. Laiturin eteläpuolelle rakennetaan kenttäalue. Laiturin ja kentän rakentamisen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös ruoppaus. Uudelle laiturialueelle rakennetaan yksi 250m pitkä laivapaikka. Kokonaisuudessaan laiturialueen pituus on 500 m. Toinen laituripaikka rakennetaan myöhemmin osana pitkän aikavälin yleissuunnitelmaa. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku Valtakatu 6, 28100 Pori

2/12 Hankkeen suurimpana hyötynä on kaksi uutta laivapaikkaa, jotka mahdollistavat suuremmat vienti- ja tuontimäärät sataman kautta. Uusi laituri mahdollistaa sataman kasvun ja sitä kautta uusien työpaikkojen synnyn. Myös rakennusvaihe lisää työpaikkoja alueella. Lisäksi sataman hyvä kunto ja nykyaikaisuus ovat imagollisesti tärkeitä kaupungille ja satamayhtiölle. Karkea arvio ruopattavan massan määrästä väylän syventämiseksi 12 metriin on noin 380 000 kuutiota, josta ehkä noin 20 000 kuutiota puhdasta ruoppausmassaa käytettäisiin uuden laiturin taustatäyttöön. Loput ruoppausmassat on tarkoitus läjittää Technip Offshore Mäntyluoto Oy:n läjitysalueelle. Laiturihankkeen ympäristö ja maankäyttö sekä hankkeen ympäristövaikutukset Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) vuonna 2011. Hankealue on Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu satamaalueeksi (LS). Lisäksi alue sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle. Molemmat suunnitellut laiturialueet sijoittuvat maakuntakaavan satama-aluerajauksen sisäpuolelle. Meri-Porin yleiskaava Alueella on osittain voimassa oleva Meri-Porin yleiskaava vuodelta 2000. Satamaalueen maankäyttömuodoksi on merkitty LV, joka on vesiliikenteen alue. Yyterinniemen osayleiskaavan laatiminen on asetettu vireille vuonna 2013 ja osayleiskaavaluonnoksen valmistelu on käynnissä. Asemakaava Porin asemakaavassa hankealue on osoitettu satama-alueeksi (LS-1). Kaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Suunnitellun laiturin rakentaminen ei ole asemakaavan vastaista eikä edellytä kaavamuutoksia. Rakennustöiden aikaiset ympäristövaikutukset Yleisesti vesirakentamisen on todettu aiheuttavan vedessä sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousua. Tämä karkottaa eläimistöä alueelta ja tuhoaa rakennuskohdassa pohjakasvistoa ja -eläimistöä. Rakentaminen lisää myös hetkellisesti merialueen melua. Vaikutukset vedenlaatuun Rakentamisen aikaiset vaikutukset veteen riippuvat sedimentin laadusta ja käytettävistä menetelmistä ja suojauksista. Vaikutukset eliöstöön Hankealueella on odotettavissa vähäistä veden sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousua vesistötöiden aikana, mikä on tyypillistä vesirakentamiselle. Veden samentumisen ja kiintoainespitoisuuden nousun aiheuttamalla lisääntyneellä sedimentaatiolla voi olla haitallisia vaikutuksia eliöstöön. Samea vesi karkottaa osan kaloista ja lisääntynyt sedimentaatio voi haitata kalojen kutua. Kalastovaikutusten oletetaan olevan kuitenkin paikallisia ja ohimeneviä. Lisääntynyt sedimentaatio vaikuttaa yleensä negatiivisesti pohjaeläimistöön ja etenkin simpukoiden lisääntymiseen.

3/12 Eläimistön puuttuminen voi vaikuttaa paikallisesti kalojen ravinnon saantiin. Vaikutus jäänee kuitenkin niin paikalliseksi, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta kalojen ruokailun kannalta. Mikäli pohjasedimentin haitta-aineet pääsevät merkittävästi leviämään, tällä voi olla vaikutusta eliöstöön. Hankealue on jo valmiiksi osin alusliikenteen kuormittamaa. Näin ollen alueen pohjaeliöstö on melko yksipuolista. Hankkeella ei ole vaikutuksia linnustoon tai muihin maaeläimiin. Lähimmät luonnonsuojelu- tai Natura-alueet sijaitsevat niin kaukana, ettei niiden suojeltuihin arvoihin ole myöskään vaikutusta. Vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen Sataman edustan vesialuetta käytetään jonkin verran kalastukseen. Aivan sataman edustalla kalastusta ei harjoiteta, mutta kauempana Eteläselällä toimii kalastajia. Rakennusvaiheessa sedimenttiä voi levitä Eteläselän suuntaan, mikä aiheuttaa veden samentumista ja voi karkottaa kaloja. Myös vedenalainen melu aiheuttaa haittaa kaloille. Pysyviä haittoja ei kuitenkaan synny, sillä sataman laivaliikenne pysyy ympäristöluvan määräämissä mitoissa. Alueen virkistyskalastus on vähäistä satamaalueen läheisyyden vuoksi. Vaikutukset vesiliikenteeseen Rakennustyöt toteutetaan vesilain mukaisen luvan mukaisesti. Ne eivät aiheuta pysyviä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Vastapuolella Kallonlahtea sijaitsee pienvenesatama, mutta rakennustyöt eivät estä pääsyä satamaan tai sieltä pois. Hankealue ei sijaitse yleisellä väylällä eikä alueella ole reittiliikennettä. Vaikutukset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ja merenhoitosuunnitelman tavoitteisiin Valtioneuvoston joulukuussa 2015 hyväksymä Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot mm. vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista vuosille 2016-2021. Suunnitelman tavoitteena on vähentää mm. rehevöitymistä, vesistöjen rakenteessa ja veden määrällisessä vaihtelussa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia, happamuuskuormitusta sekä vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymistä. Suunnitelmassa teollisuus- ja yritystoiminta on tunnistettu mm. ravinnekuormiin ja tätä kautta vesistöjen eutrofikaatioon vaikuttavaksi painetekijäksi. Hanke edistää yritystoiminnan kasvua, mutta ei itsessään tuota juuri ravinteita vesistöön. Ruoppauksen aikana syntyvä kiintoaines kuitenkin sisältää jonkin verran ravinteita, jotka pääsevät uudestaan kiertoon Eteläselän alueella. Myös vesiliikenne on tunnistettu paineeksi, sillä alusten jätevesipäästöt kuormittavat vesistöjä. Suunnitelman yleisiin tavoitteisiin nähden hanke on pieni eikä vaikuttane tavoitteiden saavuttamiseen. Pohjan ruoppaus ja laiturin rakentaminen voivat nostaa ravinteita kiertoon, mutta eivät lisätä niiden määrää vesistössä. Hanke ei lisää happamuutta eikä siitä aiheudu haitallisten aineiden pääsyä vesistöön. Meristrategiapuitedirektiivin edellyttämän merenhoitosuunnitelman mukainen toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 hyväksyttiin vuoden 2015 lopussa. Se sisältää 29 uutta toimenpidettä, jotka tähtäävät Itämeren parempaan tilaan. Hankkeen seurauksena satamatoiminta Mäntyluodossa kehittyy ja turvallisuus- sekä ympäristövahinkojen todennäköisyys infrastruktuurin parantuessa pienenee. Tämä on merenhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista. Edistämällä satamatoiminnan turvallisuutta hankkeen nähdään edistävän myös merenkulun turvallisuutta, joka on yksi toimenpideohjelman uusista toimenpiteistä. Hanke nostaa hetkellisesti melutasoja veden

4/12 alla ja lisää myös impulssimaista melua, joita merensuojeluohjelman avulla pyritään vähentämään. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia, ja kokonaisuutena hankkeen arvioidaan edistävän toimenpideohjelmaa. Merensuojeluohjelmassa pyritään ruoppausten haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Hankkeen ruoppaus on massamääriltään ja pinta-alaltaan pieni ja tehdään ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankkeen liikennevaikutukset Mäntyluodon sataman alusliikennemäärä on vähentynyt jatkuvasti 375 vuotuisesta käynnistä 304 käyntiin vuosina 2011 2015. Samalla tavaramäärä satamassa ei ole vähentynyt samassa suhteessa, vaan on pysytellyt lähes samana (1,48 milj. t/a v. 2011 ja 1,34 milj. t/a v. 2015). Keskimääräinen lastikoko on laskennallisesti kasvanut vuoden 2011 noin 3900 tonnista vuoden 2015 noin 4400 tonniin per aluskäynti. Koillisosaan rakennettava n. 250 metrin mittainen laituri 12 metrin kulkusyväyksellä mahdollistaa alusten lastimäärien kasvattamisen nykyisen Alaskan laitureiden (paikat 14 19) 7,5 metrin kulkusyväyksen sallimasta noin 10 000 tonnista 30 000 35 000 tonniin. Esimerkiksi noin 170 200 metriä pitkien sahatavara-alusten lastaus, joka on aloitettu paikassa 14, on jouduttu siirtämään Kallonlahteen joko paikkaan 25, jossa on 10 metrin kulkusyväys, tai paikkaan 1, johon johtaa 12 metrin väylä. Tällaisten sahatavara-alusten lastit on sijoitettu Mäntyluodon sataman satamaalueelle niihin varastoihin, joihin operaattoriyhtiö on voinut ne sijoittaa. Lastit tulevat joskus jopa viikkoja ennen lastaustapahtumaa. Lastit kuljetetaan pääsääntöisesti rekoilla muualta maasta. Rekkamäärän ei odoteta suoraan kasvavan laiturin rakentamisen jälkeen. Junaradan sähköistyksen jälkeen pyritään volyymeja ohjamaan enemmän raiteille. Tämä riippuu VR:n rahdeista, mutta sähkön odotetaan parantavan raiderahtien kilpailukykyä Mäntyluotoon. Hanke mahdollistaa myös varaston / varastojen rakentamisen Kallonlahden koillisosaan laiturin yhteyteen. Sahatavaran rekkaliikenne kulkee satamaan pääportista (portti 1) vastaanoton kautta varastoihin. Keskiarvoviikkona vuonna 2016 Mäntyluodon satamaan on liikennettä pääportin kautta 1253 ajoneuvoa, näistä 401 rekkaa. Vuositasolla rekkoja käy noin 20 000 kappaletta. Junia käy arkipäivisin keskimäärin 6 kpl, joista vähintään 5 rikastejunaa. Tarkastelujakson tilastoa Mäntyluodon rekkaliikenteen määristä: Vuosi Rekkoja kpl 2011 32159 2012 34278 2013 29173 2014 28984 2015 24580 Vaikutukset rikastepurkutoimintaan Rikasteen tuontiliikenne on vertailuvuosina ollut noin 650 000-770 000 tonnia vuodessa. Laivat puretaan pääsääntöisesti Conico-kuljetinjärjestelmää käyttäen. Rikaste kuljetetaan junilla Mäntyluodosta Harjavaltaan tehtaalle. Satamassa sijaitseva varastokapasiteetti riittäisi ehkä määrällisesti, jos kuljetukset toteutuisivat tasaisesti. Koska kuitenkin laivaukset ja tehtaan käyttämät laadut eivät aina kohtaa, välillä varastotilan loppuessa rikastevarastossa H21, on käyttöön jouduttu ottamaan myös

5/12 varastot H27, H20 sekä viimeisimpänä H1. Poikkeustapauksissa on tarkastelujakson 2011 2015 aikana jouduttu varastoimaan rikasteita myös Tahkoluodon syväsataman 3.vyöhykkeen varastokentälle. H1:een varastoidut rikasteet on purettu poikkeuksellisesti Mantsinen 110 RCT materiaalinkäsittelylaitteella aluksista suoraan ajoneuvoihin. Tämä liikenne on ohjattu laituripaikkoihin 6, 14 tai 15 sataman muun liikenteen mukaan, jotta ajomatka H1- varastoon on saatu lyhennettyä. Ajoneuvon alla on suojana erillinen kaukalo, johon ajoneuvo ajaa lastauksen ajaksi. Rikastelasteja kuljettaneiden aluksien koot ovat kasvaneet siten, että 2011 keskimääräinen lastimäärä oli 7 104 tonnia. Vuonna 2015 vastaava luku oli 9 525 tonnia. Vuosi Keskimääräinen lastikoko, tonnia 2011 7104 2012 7048 2013 7156 2014 7587 2015 9525 2016/9 8683 Tuotaessa rikastetta Nunavikin kaivokselta aluksen syväys täydessä lastissa ylittää kymmenen metriä, joten sitä ei voida ottaa suoraan normaalille rikastepurkauspaikalle laituripaikka 23:een, jonka väyläsyväys on 10 metriä. Tämä alus joudutaan ottamaan paikkaan 1, jossa syväys on 12 metriä. Nunavik-alus kevennetään Mantsisella ajoneuvoihin, jotta se pystyy siirtymään rikastepurkauspaikalle. Ajoneuvojen alla käytetään samaa suojakaukaloa kuin muutenkin ajoneuvoihin lastatessa. Tämä helpottaa huomattavasti alueen puhtaanapitoa sekä työn jälkeistä siivousta. Melu Melumallinnus on päivitetty syksyn 2016 aikana. Mallinnuksessa on kuvattu uudet hankkeet, joista koillisosan laituriin on kuvattu normaali n. 200 metrinen alus, jossa on kaksi Liebherr LHM 550 tyyppistä mobiilinosturia työskentelemässä. Eteläpään laituriin on mallinnettu roro-ramppi sekä alus, jossa on vetomestari-tyyppisiä vaakasiirtokoneita työskentelemässä. Samalla siinä on yksi satamanosturi työskentelemässä sääkannella. Näin on saatu selville kohteiden melupäästöt. Mallinnuksen mukaan hanke ei lisää melutasoja lähistön häiriintyvissä kohteissa. Yhteenveto Kallonlahden laiturihankkeiden ei lyhyellä aikavälillä katsota vaikuttavan liikenteeseen kasvattavasti, vaan ne tarjoavat mahdollisuuden sataman logistiikan kehittämiseen sisäisesti sekä parantavat mm. raskaiden projektilastien käsittelyä ja varastointia satamassa. Porin sataman liikenne-ennuste vuodelle 2016 on 3,2 Mt, josta Mäntyluodon osuus on noin 1,3 Mt. Uusilla laitureilla voidaan korvata vanhentuvaa laitu-

6/12 rikapasiteettia, jonka kunnostaminen matalan kulkusyväyksen satamaosaan ei ole kannattavaa. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Kuuleminen Hankkeesta vastaava on 9.9.2016 toimittanut ELY-keskukselle kirjallisen tarveharkintapyynnön. Pyyntöä on täydennetty 7.11.2016 arviolla hankkeen vaikutuksista liikenteeseen ja rikastepurkuun sekä 22.12.2016 meluselvityksellä. ELY-keskus on 26.1.2017 pyytänyt asiasta lausuntoa Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Satakuntaliitolta. Satakuntaliitto on 17.2.2017 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa. Satakunnan maakuntakaavassa hankkeen kohteena oleva alue on osoitettu merkinnällä LS, satama-alue. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan aluetta suunniteltaessa tulee Liikennevirastolle ja satamatoiminnoista vastaavalle taholle sekä museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi Mäntyluodon sataman laiturihankkeen alueella on osoitettu Satakunnan maakuntakaavassa kh-kohdemerkinnällä maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Satakunnan rakennusperintö 2005 -selvityksen mukaisesti. Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jossa todetaan seuraavaa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen oleellisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri- maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Satakunnan maakuntakaavassa kh-kohdemerkinnällä osoitettu Mäntyluodon majakka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2000) osana Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristöä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että sataman tekemässä Mäntyluodon laiturirakentamishankkeiden alustavassa vaikutusarvioinnissa ei ole tässä vaiheessa tehty maankäyttöä ja eri kaavatasoja koskevaa tarkastelua. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että kyseinen tarkastelu tehdään osana lupaprosesseja. Lisäksi Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että museoviranomaiseen ollaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana hankkeen suunnittelua ja lupaprosessien käynnistymistä. Satakuntaliiton käsityksen mukaan hankkeessa ei ole tarvetta toteuttaa erillistä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Porin kaupungin ympäristölautakunta on 21.2.2017 ELY-keskukselle toimittamassaan lausunnossa todennut, että käytettävissä olevien tietojen ja selvitysten perusteella kokonaisuutta arvioitaessa, hanke ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia verrattuna YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisiin hankkeisiin, eikä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn so-

7/12 veltaminen ole tarpeen. Laiturirakentamisessa ja ruoppauksessa on kyse olemassa olevan satamatoiminnan toimintaedellytysten parantamisesta. Hankkeella on ennakoitavissa olevia ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät laiturirakentamisen aiheuttamaan veden samentumiseen, kiintoainespitoisuuden nousuun, pohjasedimentin haitta-aineisiin sekä meluun. Keskeisenä vaikutuksen kohteena on kalasto ja pohjaeliöstö sekä vesialueen kalastus ja virkistyskäyttö esimerkiksi Kallon pienvenesataman ja uimarannan osalta. Lähimmille asuinalueille saattaa aiheutua viihtyvyyshaittaa myös melusta. Lautakunta katsoo kuitenkin, että tarpeelliset ja riittävät selvitykset sekä asianmukainen vaikutusten arviointi on mahdollista laatia vesilain mukaisessa lupaprosessissa. Tässä yhteydessä myös ympäristövirasto ottaa niihin kantaa. Muun muassa haitallisia aineita sisältävien sedimenttien käsittelyyn ja sijoittamiseen sekä samentumisen määrään ja samentuneen veden leviämiseen tulee kiinnittää huomiota. Porin Satama Oy on 1.3.2017 ilmoittanut, ettei se katso aiheelliseksi antaa vastinetta annettuihin lausuntoihin ja hyväksyy lausunnoissa esitetyt näkemykset sellaisenaan. RATKAISU JA PERUSTELUT Arviointimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu Perustelut Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko, b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus.

8/12 YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. Hankeluettelon kohdan 9 f mukaan arviointimenettelyä sovelletaan pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettaviin meriväyliin, satamiin, lastaus- tai purkulaitureihin yli 1 350 tonnin aluksille. Suunnitellun laiturihankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteerien perusteella. Hankkeen ominaisuudet ja vaikutusten luonne Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat laiturirakentamisen aiheuttamasta veden samentumisesta, kiintoainespitoisuuden noususta, pohjasedimentin haitta-aineista sekä melusta. Pohjasedimenttien mahdollisesti sisältämiä haitta-aineita voi ruoppauksen yhteydessä vapautua ympäristöön ja ne voivat vaikuttaa ruoppausmassojen sijoittamisedellytyksiin. Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa, jossa voidaan antaa määräyksiä asiasta. Ruoppaus- ja läjitystoiminnasta vapautuvien haitta-aineiden haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin ennakoitavissa eivätkä ne laajuutensa tai luonteensa perusteella ole merkittäviä. Keskeisenä vaikutuksen kohteena on kalasto ja pohjaeliöstö sekä vesialueen kalastus ja virkistyskäyttö esimerkiksi Kallon pienvenesataman ja uimarannan osalta. Lähimmille asuinalueille saattaa aiheutua viihtyvyyshaittaa myös melusta. Satakunnan maakuntakaavassa kh-kohdemerkinnällä osoitettu Mäntyluodon majakka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2000) osana Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristöä. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat pitkälti ennakoitavissa. Ympäristövaikutukset ovat laajuudeltaan ja kestoltaan rajallisia ja ympäristön tilan palautumiskyky jo ennestään muuttuneessa satamaympäristössä on ennalta arvioiden hyvä. Olemassa olevan tiedon perusteella hankkeen ei arvioida aiheuttavan pysyviä muutoksia ympäristön tilassa. Hanke sijoittuu satama-alueelle, missä luonto- ja virkistysarvot eivät ole kovin suuret. Rakenteet eivät peitä suurta alaa merenpohjasta eivätkä tuhoa ekosysteemiä alueelta. Laiturirakenteiden eteen luodaan uusi tukipenger, joka peittää hieman merenpohjaa laiturin edessä. Hankkeen seurauksena laivaliikenne voi hieman kasvaa, mikä voi aiheuttaa lisääntynyttä vedenalaista melua ja ympäristöä häiritseviä pyörteitä ja virtauksia. Alueen ekosysteemi on kuitenkin sopeutunut tällaiseen häiriöön, joten suuria vaikutuksia ei ole. Hankkeen sijainti Hankealue sijaitsee maakunta-, yleis- ja asemakaavan mukaisella satama-alueella. Hankealueen eteläisempi osa (ro-ro-laituri) sijaitsee noin 200 metriä Uniluodon asuinalueelta pohjoiseen. Läheisyydessä on myös runsaasti luontoarvoja. Lahden länsipuolella sijaitsevalla Kallon saarella on rantakalliota ja hieman metsää. Vasikkaluodon eteläpuolella on Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue. Mäntyluodon rannikon luontoarvot ovat merkittävät, ja suurin osa Mäntyluodosta satama-aluetta lukuun ottamatta kuuluukin kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA). Alueella on myös paljon luontopolkuja ja muita luonnonläheisiä virkistysalueita. Lähin luonnonsuojelualue on Karhuluodon hiekkaranta ja dyynit -niminen kohde, joka sijaitsee heti Vasikkaluodon eteläpuolella. Toinen suojelualue on Levonlammen kosteikko, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi, mutta ei ole kuitenkaan luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Hankealuetta lähimpänä olevat Natura 2000 alueet ovat Preiviikinlahden Naturaalue (FI0200080) ja Kokemäenjoen suiston Natura-alue (FI0200079). Ne sijaitsevat lähimmillään noin 2 ja 2,7 kilometrin päässä hankealueesta etelään ja itään. Preiviikinlahti on suojeltu luontodirektiivin mukaisena suojelualueena (SCI), kun Kokemä-

9/12 enjoen suisto on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena suojelualueena. Kallonlahti aukeaa Eteläselälle, josta pääsee salmen kautta Kolpanlahdelle ja avomerelle, mutta hankealue ei ole suoraan yhteydessä Natura-alueisiin. Natura-alueet sijaitsevat niin kaukana hankealueesta, ettei niille aiheudu juuri vaikutuksia. Rakennustöiden aikainen veden mahdollinen samentuminen ja kiintoainespitoisuuden nousu ei yllä Natura-alueille. Kokemäenjoen suiston Natura-alue on yhteydessä Eteläselkään, mutta virtaussuunta on Natura-alueelta pois ja matkaa on yli kolme kilometriä, joten vaikutuksia ei arvioida syntyvän. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jotka ovat Uniluodon asuinalue, Kallon luotsiasema, satamaasema ja tunnusmajakka, jotka kaikki ovat osa Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristöä. Tämän kulttuuriympäristön sisällä on useita rakennusperintörekisterin kohteita, kuten noin 400-500 metrin etäisyydellä sijaitsevat Ryssäntorni, Kalloniemen luotsitalo ja majakka. Myös Yyterin maisemakokonaisuuden raja kulkee satamaalueen eteläpuolella. Näiden lisäksi ympäristössä on neljä muinaisjäännöstä, Mäntykallo, Kallon tykit sekä hankealueen sisäpuolella sijaitsevat kaksi tuhoutuneeksi merkittyä muinaisjäännöstä, jotka liittyvät Mäntyluodon hylky -nimiseen kohteeseen. Kyseinen muinaisjäännös kartoitettiin ja tutkittiin sataman kenttäalueen laajennushankkeen yhteydessä vuosina 2008-2009. Hankealueen sijainti asutuksen, merkittävien luonto-, virkistyskäyttö- ja kulttuuriarvojen läheisyydessä asettaa vaatimuksia hankkeen jatkosuunnittelulle. Hankealue sijaitsee kuitenkin kaavan mukaisella satama-alueella, joka on luonnonoloiltaan muuttunutta aluetta. Yhteenveto Hankkeen ominaisuudet, luonne ja sijainti huomioon ottaen sen toteuttaminen ei aiheuta sellaisia todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat verrattavissa YVA-asetuksessa mainittujen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin. Hankkeeseen ei siten ole tarpeen soveltaa arviointimenettelyä. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Museoviranomaiseen tulee olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana hankkeen suunnittelua ja lupaprosessien käynnistymistä. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä.

10/12 Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Ylitarkastaja Seija Savo Ylitarkastaja Petri Hiltunen PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Porin Satama Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Porin kaupunki Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Satakuntaliitto Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla palvelupiste Porinassa, osoitteessa Yrjönkatu 6 B, Pori, ajalla 10.3.2017-24.3.2017. Päätös on nähtävänä niin ikään palvelupiste Porinassa ja sähköisenä myös ympäristöhallinnon internetsivuilla, lyhytosoitteessa www.ymparisto.fi/yva-paatokset/varsinaissuomi-ja-satakunta. Liitteet 1. Hankealueen sijainnin osoittavat ilmakuvat 2. Valitusosoitus

Liite 1. Hankealueen sijainnin osoittavat ilmakuvat 11/12

12/12 Liite 2. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00 16.15

LIITE 7.

LIITE 8.

PORIN SATAMA OY KALLONLAHDEN SATAMA KOILLISOSAN LAAJENNUS SUUNNITELMASELOSTUS 21.3.2017

Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy 1 PORIN SATAMA OY KALLONLAHDEN SATAMA Koillisosan laajennus SUUNNITELMASELOSTUS 1. RAKENNUSPAIKKA Porin Satama Oy rakennuttaa Kallonlahden sataman koillisosaan laajennuksen, jolla nykyisen Laiturin 1 itäpäätyä pidennetään kaakkoon n. 420m. Laituriallas laajennuksen edustalla ruopataan samalla haraustason N2000-13.40 (=MW 2017-13.53) ala-puolelle eli samaan 12m kulkusyvyyteen kuin nykyinen kääntöallas ja tuloväylä; laituriallas liittyy pohjoispäässä Laiturin 1 edustalla olevaan kääntöaltaaseen. Laiturin perustusalueen keskiosalla on pohjapinnassa ylimpänä ohut, alle 1m kerros lieju- ja savimaita. Sen alapuolella on 1-3m paksuinen hiekkakerrostuma, jonka alapuolella on kallioon ulottuva moreenikerros. Kalliopinta on laiturin perustusalueella yleensä tason N2000-16.0 alapuolella. Perustusalueen pohjois- ja eteläpäissä lieju- ja savikerrosten paksuus on selvästi suurempi, paikoin jopa yli viisi metriä. Suunniteltu laituriallas sijoittuu suurimmaksi osaksi olemassa olevan Mäntyluodon väylän alueelle, missä pehmeitä pintamaita on ruopattu pois aiemmin. Tästä syystä laiturialtaan kohdalla pohjapinnassa ylimpänä olevan lieju- ja savimaakerrosten paksuus on yleensä alle 1m. Sen alla olevan hiekka/moreenikerrostuman on yleensä 5-7m paksuinen. Kalliopinta on yleensä tason N2000-14.0 alapuolella, mutta laiturialtaan keskiosalla on laajahko kallioalue, jossa kalliopinta on vajaan metrin suunnitellun haraustason yläpuolella. Koska koko ruoppausalue sijaitsee yli sata vuotta vanhan tuloväylän kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä, ovat merenpohjan pintasedimentit odotetusti likaantuneet siinä määrin, että nämä massat ovat pääsääntöisesti vesiläjityskelvottomia. 2. PÄÄMITAT JA MASSAMÄÄRÄT Koillisosan laiturilaajennus on suunniteltu toteutettavan betonielementtirakenteena, joka koostuu kaksiripaisista kulmatukimuurielementeistä ja seinämäisistä välielementeistä; rakenteen kokonaispituus on n. 420m. Laiturin perustusalueelta ja laiturialtaasta leikataan aluksi sekä likaantuneet pintamaat että puhtaat lieju- ka savimaat imuruoppauksena; massat pumpataan ja läjitetään Technip Oy:n läjitysaltaaseen noin 2 300m etäisyydelle ruoppauskohteesta. Kaikkiaan pehmeitä massoja ruopataan 10.0ha alueelta n. 135.000m 3, joista puhtaiden massojen osuus on n. 90.000m 3 Seuraavaksi leikataan hiekka- ja moreenimaat kuokkaruoppaajalla, joita on 0.5m ruoppausvaroineen kaikkiaan n.300.000m 3. Laiturin ja eroosiolaatan perustusalue ruopataan tasoon N2000-14.65 ja laituriallas tason N2000-13.40 alapuolelle. Massat siirretään proomuilla Mäntyluodon sataman länsiosaan käytöstä poistettujen Kivilaiturin sekä Hirsiarkkulaiturin ja sen jatkeena olevan paalulaiturin kulmaukseen tulevan satamakentän perustäytöksi. Täyttöalueen merenvastainen luiskapinta verhoillaan louheella, jota tarvitaan kaikkiaan n. 5.000m 3. Kalliota louhitaan laiturin perustusalueelta ja satama-altaasta kaikkiaan n. 90.000m 3, joka käytetään rakennuskohteen täyttöihin. Perustusalueen tasaukseen käytetään mursketta yhteensä n. 2.500m 3 ja laiturielementtien taustalle louhemateriaalia kaikkiaan n. 160.000m 3, josta n. 130.000m 3 saadaan laiturialtaan louhinnoista; työkohteen ulkopuolelta tarvitaan vielä lisälouhetta 30.000m 3. Päällysrakennekerroksiin tarvitaan murskemateriaaleja n. 10.000m 3 sekä louhekiviä laiturin eteläpään luiskaverhouksiin n. 2.000m 3. Ins.tsto Matti Pitkälä Oy varaa kaikki oikeudet tähän asiakirjaan. Asiakirjaa ei saa kopioida, muuttaa tai käyttää muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen ilman Ins.tsto Matti Pitkälä Oy:n lupaa.

Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy 2 3. MAA- JA VESIRAKENNUSTYÖT Länsilaiturin laajennus on suunniteltu toteutettavan seuraavasti: 1 Nykyisen Laiturin 1 koillispäädystä poistetaan päädyn tuki-/ankkuriputki sekä laiturivarusteet rakennustyön edellyttämässä laajuudessa. 2 Laiturin perustusalueella ja laiturialtaassa tehdään pehmeiden ja likaantuneiden maiden leikkaukset imuruoppauksena; massat pumpataan ja läjitetään Technipin läjitysaltaaseen. 3 Laiturilaajennuksen ja eroosiosuojalaatan perustusalue kaivetaan, ruopataan ja louhitaan tasoon N2000-14.65. Laituriallas kaivetaan, ruopataan ja louhitaan haraustason N2000-13.40 (=MW 2017-13.53) alapuolelle. Ruopatut kitkamaat läjitetään täytöksi Mäntyluodon sataman länsiosaan käytöstä poistettujen Kivilaiturin sekä Hirsiarkkulaiturin ja sen jatkeena olevan paalulaiturin rajaamaan kulmaukseen. Louhe otetaan kuiville ja käytetään täyttöalueen luiskaverhouksiin; loput louhemassoista käytetään myöhemmin täyttöihin laiturielementtien ja rantapenkereen välille. 4 Laiturin ja eroosiolaatan perustusalue tasataan murskeella #20...100mm perustamistasoon N2000-14.33. 5 Laiturielementit valetaan ja varustellaan esim. rantapenkereellä rakennettavan laiturin taustalla; elementit siirretään ja asennetaan paikalleen uivalla nosturilla tai rantapenkereeltä tela-alustaisella nosturilla. 6 Laiturin taustan louhetäyttö tehdään elementtien kohdalla niiden yläreunan tasalle ja muualla päällysrakenteiden alapintaan saakka. 7 Laiturielementtien väliset saumat tiivistetään laastivaluilla. 8 Seuraavaksi valetaan laiturin reunamuurirakenteet; samalla asennetaan ankkuri-/tukiputki kävelysiltoineen laiturin ja Kivilaiturin päätykulmauksen välille. 9 Laiturikentän yläosat täytetään hienolouheella päällysrakennekerrosten alapintaan. 10 Lopuksi asennetaan laiturivarusteet ja tehdään taustakentän päällysrakennekerrokset viemäröinteineen sekä tehdään valmiiksi muut viimeistelytyöt. 4. RUOPPAUSTÖIDEN VAIKUTUKSET Rakennus- ja ruoppaustyöt toteutetaan suljetulla satama-alueella, eivätkä ne aiheuta pysyviä tai tilapäisiä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Hanke ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Työnaikainen veden sameutuminen jää pehmeiden maiden leikkauksessa kohtuulliseksi imuruoppausmenetelmästä johtuen ja kitkamaiden ja louheen kuokkaruoppauksessa vähäiseksi materiaalista johtuen. Myös ruoppausaika ja mahdolliset haitat saadaan näillä menetelmillä mahdollisimman lyhytkestoisiksi. Vantaalla 21. maaliskuuta 2017 Liitteet: Piir. 1717 / 33 Asemapiirros -"- 1717 / 35 Yleispiirustus, Pohjakuva- ja sivukuvat -"- 1717 / 36 Yleispiirustus, Poikkileikkaus B-B -"- 1717 / 37 Yleispiirustus, Poikkileikkaus C-C -"- 1717 / 38 Laiturielementit, Asennuskaavio -"- 1717 / 39 Kulmaelementit K34-K65, Mitat -"- 1717 / 40 Saumaelementit S34-S65, Mitat Ins.tsto Matti Pitkälä Oy varaa kaikki oikeudet tähän asiakirjaan. Asiakirjaa ei saa kopioida, muuttaa tai käyttää muuhun kuin sovittuun tarkoitukseen ilman Ins.tsto Matti Pitkälä Oy:n lupaa.

LIITE 9.

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 78/2013/2 Dnro ESAVI/153/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2013 ASIA HAKIJA Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventäminen ruoppaamalla ja vesialueen täyttäminen moreenilla ja louheella sekä imuruoppausmassojen läjittäminen telakan alueella olevaan läjitysaltaaseen, Pori Technip Offshore Finland Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Technip Offshore Finland Oy on 11.10.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventämiseen ruoppaamalla, vesialueen täyttämiseen moreenilla ja louheella sekä imuruoppausmassojen läjittämiseen telakan alueella olevaan läjitysaltaaseen Porin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 30.11.2009 lupapäätöksen nro 96/2009/2 Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille. Vesilain mukainen päätös koskee mm. Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta, ruoppausmassojen läjittämistä, merialueen täyttöä ja uuden laiturin rakentamista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 30.11.2009 lupapäätöksen nro 97/2009/2 Porin kaupungille. Ympäristölupapäätös koskee Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Kaavoitustilanne Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 217/2011/4 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle luvan vesialueen ruoppauksiin ja vesialueen täyttöön. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin 105 000 m 3 ktr. Telakan tontin pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin 25 000 m 2 ja täyttö saadaan ulottaa tasolle N 60 +0,5 m. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 121/2011/1 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen läjitysaltaaseen. Lupamääräyksen 1) mukaan läjitysaltaaseen saa sijoittaa aluehallintoviraston päätöksen nro 217/2011/4, 19.10.2011 mukaisesti telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa noin 70 000 m 3 ktr. Ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistamassa (lainvoimainen 4.4.2001) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ruopattava vesialue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valmisteilla oleva Satakunnan Seutukaava 5:n korvaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2009 ja lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi 11.3.2010. Kaavasta on valitettu. Ruopattava vesialue on maakuntakaavassa merkitty satama-alueeksi (LS) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) Porin kaupunginvaltuuston 6.3.2000 hyväksymässä Meri-Porin osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") ruoppausalue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue on merkitty Porin kaupungin voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi merkinnällä TT-2. Alueelle sijoittuvat pääosa ruopattavasta merialueesta sekä ruoppausmassojen läjitysalueet. Ruoppausalue ulottuu etelässä Mäntyluodon satama-alueen vesialueelle, joka on merkitty satama-alueeksi merkinnällä LS-1. 2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Mäntyluodon satama-alue sijaitsee niemellä Porin kaupungin luoteispuolella. Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Hankealueen länsipuolella on Porin

kaupungin Mäntyluodon satama, jonka kautta lastataan vuosittain noin viisi miljoonaa tonnia tavaraa. Mäntyluodon itäpuolella Kokemäenjoki laskee Pihlavanlahden pohjukkaan ja länsipuolella avomeri alkaa heti Kallon aallonmurtajan jälkeen. Kokemäenjoen vesi leviää Ahlaisten saariston kautta pohjoiseen ja Eteläselän kautta edelleen Kallon ja Reposaaren kalasataman aallonmurtajien välisestä aukosta mereen. 3 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Pohjan laatu Syvennettävää vesialuetta käytetään Mäntyluodon telakan valmistamien meriteknisten tuotteiden kuljetuksiin. Käynnissä olevan Big Dog -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman vesialueen syventämistä. Telakan tuotanto suuntautuu tulevaisuudessakin massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten vesialueen syventämisellä lisätään tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Telakan edustan vesialuetta ja väylää syvennetään kääntymisen ja hinaajien kulun mahdollistamiseksi. Ruoppaukset tehdään imuruoppaamalla, kaivamalla ja louhimalla. Imuruoppausmassat sijoitetaan telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Moreeni- ja louhemassat sijoitetaan telakan tonttiin kuuluvalle vesialueelle. Merialueen veden yleislaatu on alueella (Eteläselkä) tyydyttävä. Kokemäenjoki vaikuttaa veden laatuun voimakkaasti, koska osa jokiveden virtaamasta kulkee Eteläselän kautta avomerelle. Ajoittain altaaseen tunkeutuu myös murtovettä tuulen painaessa vesimassoja aallonmurtajaa kohti. Pohjalla on yleensä suolainen murtovesikerros pintaveden ollessa lähes jokivettä. Jokiveden vaikutuksesta Eteläselän vesi on sameaa ja runsasravinteista. Myös hygieenistä likaantumista esiintyy ajoittain. Merialueen vedenlaatu on kuitenkin parantunut viime vuosina. Eteläselän alueella harjoitetaan sekä ammatti- että harrastekalastusta verkoilla ja rysillä, ja saaliskalat ovat pääasiassa hauki, siika ja kuha. Lisäksi vapaa-ajan kalastaja käyttävät erilaisia koukkupyydyksiä, mato-onkia ja uistimia ympäri vuoden. Nyt syvennettävien alueiden eteläosista on käytettävissä Porin kaupungin vanhoja pohjatutkimustuloksia. Pohjoisosista on pohjatutkimustuloksia varustelualueen rakentamisen ajalta 1980-luvulta. Aiempien pohjatutkimusten tulosten perusteella tiedetään, että ruopattavan alueen eteläosassa pohja on hiekkaa tasosta MW 2010 2,5 m alaspäin noin tasoon MW 2010

Sedimentin laatu 6,0 m saakka. Pohja on syvemmällä savea ja silttiä tason MW 2010 10,0 m alapuolelle saakka. Levennettävän syvänteiden MW 2010 13,0 m ja 12,4 m alueilla pohjassa on ohuelti sedimentoitunutta hienoainesta. Muilta osin ruopattava aines on moreenia ja kalliota. Laivaväylällä tasoon MW 2010 11,2 m ruopattavalla alueella maaperä on pintaosaltaan liejua syvemmällä savea ja silttiä. Väylän koillispuolella tiivis moreeni ja kallio ovat lähellä pohjaa. Pohjasedimentistä otettiin näytteitä telakan edustalta joulukuussa 2009 (P1-P3) ja väylältä heinäkuussa 2012 (P11-P16). Näytteitä otettiin niin syvältä kuin käsin painamalla saatiin eli 0 0,3 m:n syvyydestä kaikista pisteistä ja syvyysväliltä 0,3 0,8 m lukuun ottamatta pisteitä P1 ja P3. Pisteestä P12 saatiin näyte lisäksi syvyysväliltä 0,8 1,0 m. Näytteenotto lopetettiin tiiviin silttikerroksen tai kivisen moreenikerroksen pintaan, josta ei saatu otettua näytettä. Pisteen P2 aivan meren pohjan pinnasta (0 0,2 m) otetun näytteen kuparipitoisuus oli koholla (180 mg/kg) ylittäen pima-asetuksen (Vna 214/2007) alemman ohjearvon. Arseenipitoisuudet olivat lisäksi niukasti yli kynnysarvon pisteissä P2 ja P3. Muuten näytteiden metallipitoisuustaso oli alhainen. Pisteiden P1 ja P3 näytteiden pitoisuustaso vastasi luonnollisia tausta-arvoja. Pisteen P12 syvyydeltä 0,8 1 m otetun näytteen kuparipitoisuus oli 560 mg/kg ylittäen ylemmän ohjearvon. Ylempänä syvyydeltä 0,3 0,8 otetun näytteen pitoisuus oli 180 mg/kg. Myös pisteissä P13, P15 ja P16 aivan meren pohjan pinnasta otettujen näytteiden pitoisuudet (180 190 mg/kg) ylittivät alemman ohjearvotason. Lisäksi kynnysarvotaso ylittyi pisteissä P11 ja P13. Arseenipitoisuudet olivat kaikissa otetuissa näytteissä yli kynnysarvon 5 mg/kg suurimman pitoisuuden ollessa 35 mg/kg pisteen P12 syvimmästä pisteestä. Edellä mainitun näytteen sinkkipitoisuus oli 250 mg/kg ylittäen alemman ohjearvotason. Vuonna 2009 tutkituissa näytteissä pisteistä P1, P2 ja P3 havaittiin hyvin pieniä pitoisuuksia (0,002 0,018 mg/kg) tribytyylitinaa. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,001 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2012 tutkituissa kahdeksassa näytteessä pitoisuustaso vaihteli 0,005 0,007 mg/kg. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,005 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2009 tutkituissa pisteen P2 näytteissä ei juurikaan havaittu PAHyhdisteitä. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuustaso (0,01 0,04 mg/kg) oli korkeimmillaankin vain hieman yli määritysrajan. Vuonna 2012 kaikkien tutkittujen näytteiden yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä ja pääsääntöisesti alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Suurimmat havaitut pitoisuudet olivat 0,01 0,003 mg/kg. 4

Kaikkien vuosina 2009 ja 2012 tutkittujen näytteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan 0,001 0,002 mg/kg. Näytteistä P2 (0 0,2 m), P12 (0,8 1 m) sekä P16 (0 0,3 m) tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus 1- tai 2-vaiheisena ravistelutestinä liukoisuussuhteessa L/S=10 massojen läjityskelpoisuuden sekä ylivuotoveden ympäristöriskin arviointia varten. Kaikki liukoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot alittuivat paitsi kloridipitoisuus, joka oli näytteessä P2 4 700 mg/kg, näytteessä P12 3 000 mg/kg ja näytteessä P16 3 500 mg/kg. Myös fenoli-indeksit ylittivät raja-arvon ollen välillä 2,6 7 mg/kg. Kloridin suuri pitoisuus selittyy meriveden vaikutuksesta. Kokonaispitoisuuden perusteella arvioitavien yhdisteiden osalta PAHyhdisteitä havaittiin pisteen P2 näytteessä 1,4 mg/kg ja pisteen P12 näytteessä 1 mg/kg, mitkä ovat kuitenkin selvästi alle pima-asetuksen kynnysarvon 15 mg/kg ja myös selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä suurin pitoisuus oli pisteessä P2 bentso(b)fluoranteenilla (0,24 mg/kg), mikä sekin on selvästi alle kynnysarvon 1 mg/kg. Orgaanisen hiilen (TOC), oksygenaattien (BTEX), mineraaliöljyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen raja-arvojen. Ruoppausmassan mereen läjityskelpoisuutta (Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, ympäristöministeriö 2004) arvioitaessa taso 2 ylittyi kuparin osalta pisteissä P2, P3, P11, P12, P13, P14, P14, P15 ja P16 sekä nikkelin osalta pisteissä P12, P14 ja P16. Taso 1 ylittyi kuparin osalta pisteessä P1, nikkelin osalta pisteissä P2, P3, P11, P13 ja P15, sinkin osalta pisteissä P2, P12, P14, P15 ja P16, kadmiumin osalta pisteissä P2, P12, P14 ja P16, arseenin osalta pisteessä P12, kromin osalta pisteissä P12, P14 ja P16, elohopean osalta pisteissä P11, P12, P14, P15 ja P16 sekä TBT:n osalta kaikissa tutkimuspisteissä. Ruopattavaa sedimenttiä voidaan pitää lievästi pilaantuneena kohonneen kuparipitoisuuden vuoksi. Suoritettavat toimenpiteet Ruoppaus Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa kahta pitkittäistä kuormaussyvännettä syvennetään tasoilta MW 2002 11,5 m tasoille MW 2012 13,0 m ja 12,4 m. Telakan väylää syvennetään tasolle MW 2012 11,2 m. Väylän pohjoispuolisia reunoja syvennetään lisäksi kääntymisen ja hinaajien kulun mahdollistamiseksi. Esitetyt uudet syvyydet ovat haraussyvyyksiä MW 2012 ±0 m -tasosta mitattuna. Väylää syvennetään imuruoppaamalla maaperän ollessa hiekkaa, silttiä ja savea. Syvänteen (MW 2012 13,0 m) ja pohjoispuolisten alueiden ruoppaukset käsittävät pehmeiden pintakerrosten poiston imuruoppaamalla, moreenin kaivun kuokkaruoppaamalla ja tarvittavin osin syventämisen kalliota 5

Kiinteistötiedot louhimalla. Arvioitu kokonaismassamäärä on 250 000 m 3 ktr, josta 200 000 m 3 ktr on imuruoppausmassoja ja 50 000 m 3 ktr moreenia ja louhetta. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa vuosien 2013 14 aikana. Ruoppausmassojen läjitys Tehtyjen selvitysten perusteella imuruoppausmassat eivät sovellu mereen läjitettäväksi, vaan ne läjitetään lievästi pilaantuneina telakan omaan läjitysaltaaseen. Tontille on läjitetty ennen tätä hanketta yhteensä noin 750 000 m 3 ktr. Tehtyjen mittausten mukaan altaan kapasiteetti on vielä noin 300 000 m 3 ktr. Tässä hankkeessa läjitettävien massojen määrä on noin 200 000 m 3 ktr. Läjitysaltaan reunapenger on vahvistettu moreenista rakennetuin vastapenkerein ja sen vakavuus on arvioitu Porin kaupungin ruoppaushankkeen yhteydessä. Penkereen yläharjan suunnittelukorkeus on N 60 +4,90 m ja ylivuotokynnys N 60 +4,50 m, joita vastaavat N2000-järjestelmän korkeudet ovat +5,27 m ja +4,87 m. Kesällä 2012 tehdyissä mittauksissa penkereen harjan todettiin olevan kauttaaltaan tason N2000 +5,00 m yläpuolella. Vesipinnan maksimikorkeus on N2000 +5,00 m, jolloin täytön maksimikorkeus altaan sisäpuolella saa keskimäärin olla noin tasolla N2000 +4,40 m. Reunapenkereet ja ylivuotokohta suunnitellaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin päästään kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. Vesialueen täyttö Puhtaat moreeni- ja louhemassat sijoitetaan telakan tonttiin kuuluvalle vesialueelle tontin pohjoisreunalle. Täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 35 000 m 2. Vesialueen syvyys on enimmillään noin 2 m täytön uloimmassa kohdassa. Täyttö tehdään noin tasoon N2000 +0,9 m saakka. Täyttöalueen luiskat verhoillaan kaltevuuteen 1:2 louheella eroosion estämiseksi. Täyttöalue rakennetaan myöhemmin varustelukentäksi tekemällä kantava päällysrakenne noin tasoon N2000 +1,8 m saakka. Ruopattava vesialue sijaitsee Porin kaupungin 65. kaupunginosassa eli Mäntyluodossa korttelissa 4 sijaitsevan tontin nro 1 (kiinteistötunnus 609-65-4-1) ja Porin kaupungin Yyterin kylässä kiinteistön Mäntyluoto (kiinteistötunnus 609-454-1-686) alueilla. Ruoppausmassojen sijoitusalueet ovat em. tontin (kiinteistötunnus 609-65- 4-1) nykyisellä läjitysalueella, joka rajoittuu idässä yleiseen tiehen (Reposaaren maantie, mt 269) sekä tontin pohjoisosan vesialueella. 6

Technip Offshore Finland Oy omistaa tontin 609-65-4-1. Porin kaupunki omistaa kiinteistön Mäntyluoto kiinteistötunnus 609-454-1-686. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankkeen vaikutukset Porin Satama, liikelaitoksen johtokunta on 19.10.2012 antanut suostumuksen ruoppaustöiden suorittamiseen satama-alueella. Ruoppaus ja massojen läjitys aiheuttavat tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentoitumista lähialueelle. Aikaisempien vedenlaadun tarkkailujen perusteella ruoppauksen vaikutukset ulottuvat vain muutamien satojen metrien etäisyydelle satama-altaaseen, missä kalastus on kielletty. Vaikutukset vesistön laatuun ovat jääneet suppealle alueelle. Koska haitta-aineita ja samentumista pääasiassa aiheuttava hienoaines poistetaan imuruoppaamalla, ei silttiverkon käyttöä voida pitää tarpeellisena. Myöskään suljettavan ns. ympäristökauhan käyttö ei ole mahdollista hienoaineksen alapuolisissa tiiviissä ja kovissa maakerroksissa. Kiintoaines laskeutuu läjitysaltaan ylivuotoveden purkupaikan läheisyyteen, mutta voi kulkeutua pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (100 mg/l), on kiintoaineksen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni ja sitä kautta myös haitta-ainemäärät ovat hyvin pieniä. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Kuparin ja sinkin liukoisuudet ovat hyvin pieniä, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Ruoppaus- ja läjitystöistä ei ole odotettavissa pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilaan, vedenlaatuun tai vesieliöstöön. Ruoppaustyöllä ei haitata sataman liikennettä. Ruoppaustyön rajoituksista sovitaan urakkasopimuksessa. Esitys haittojen estämiseksi ja korvaamiseksi Läjitysalueella viipymä pidetään niin suurena, että liete ehtii laskeutua altaan pohjalle (vähintään 24 tuntia), ja näin mereen purkautuvan veden kiintoainesmäärä pysyy riittävän pienenä. Veden kiintoainemäärää tarkkaillaan ruoppauksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa, ja tarvittaessa altaan viipymää lisätään. Kalastukselle saattaa aiheutua ohimeneviä haittoja ruoppausalueen läheisyydessä. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastajille tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta esitetään korvattavaksi tapauskohtaisesti. Haitat ammattikalastajille määritetään hankeen toteuttamisen jälkeen, kun mahdolliset haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Kalatalousmaksun suuruus ja maksuaika määritellään lupaehdoissa. Ensimmäinen maksu suoritetaan ennen töiden aloittamista ja sen jälkeen vuosittain lupaehtojen mukaisesti. 7

8 Vesistötarkkailu Ylivuotovesien kuormitustarkkailu Imuruoppausmassojen läjitysaltaan ylivuotokohdasta otetaan vesinäytteet kuukausittain vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Pitoisuustarkkailu lopetetaan noin kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. Näytteistä määritetään kupari, kadmium, sinkki, nikkeli ja lyijy. Kiintoaineen määrä ylivuotovedessä mitataan läjityksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa. Kiintoaineksen haitallisen pitoisuuden arvioinnissa tavoitteena on, ettei meriveden laatua heikennetä merkittävästi. Mikäli viipymä purkualtaassa on yli 24 h, päästään helposti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä, mikä on onnistunut myös aikaisemmissa ruoppaustöissä. Kiintoaineksen keskimääräiselle pitoisuudelle ehdotetaan arvoa 100 mg/l. Tilapäinen yksittäinen pitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Metallipitoisuuksien tavoitearvot ylivuotovedessä ovat seuraavat: Alkuaine Cu Ni Pb Cd Zn Enimmäispitoisuus 7,5 g/l 380 g/l 9,2 g/l 1 g/l 87,5 g/l Merialueen tarkkailu Ruoppaustöiden aikaisia vaikutuksia merialueeseen esitetään tarkkailtavaksi vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Lisäksi voidaan hyödyntää Porin merialueen yhteistarkkailuun kuuluvia pisteitä vaikutusten arvioinnissa. Tarkkailu aloitetaan yhdellä näytteenottokerralla ennen ruoppaustöiden alkua. Tarkkailua tehdään töiden alettua kerran kuukaudessa niiden valmistumiseen saakka. Jälkitarkkailu suoritetaan noin kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Näytteet otetaan 1, 3 ja 6 m:n syvyyksiltä sekä metrin etäisyydeltä pohjasta. Näytteenottokohdasta määritetään näkösyvyys. Näytteistä määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Pintasamennuksen laajuudesta tehdään havainnot maastokäyntien ja näytteenottokertojen yhteydessä. Samentumista raportoidaan näytteenottajille, jotta lisänäytteenottoa voidaan harkita. Raportointi Tarkkailuohjelma tarkistetaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesistön ja kalaston tilan arvioinnissa käytetään tehtävän vesistötarkkailun tuloksia. Tarkennetut tarkkailuohjelmat toimitetaan hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle.

Tarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua lupaehtoja valvoville viranomaisille. Tarkkailutuloksista laaditaan valvontaohjeen mukainen yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan töiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja mahdollisia haittoja. Kalataloudellinen tarkkailu Vaikutuksia vesistöön ja kalastoon arvioidaan vesistötarkkailun tulosten perusteella, jota tehdään merialueella ruoppaustöihin liittyvien tarkkailujen lisäksi säännöllisesti koko ajan Porin Sataman toimesta. Vaikutukset kalastoon ovat aikaisempien ruoppaustöiden yhteydessä olleet vähäisiä. Kalaston tilaa voidaan arvioida tarvittaessa veden ruoppaustyön aikaisten laatutietojen lisäksi mm. aikaisempien tutkimusten tulosten, kalastajien haastattelujen, (kalojen käyttö- ja kauppakelpoisuus, pyydysten likaantuminen) tai koekalastuksen perusteella. Työssä hyödynnetään ammattikalastajarekisteriä. Esitys tarkkailuohjelmaksi toimitetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle hyväksyttäväksi. 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 15.2.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta sekä Porin kaupungilta ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan viitannut aikaisempaan lausuntoonsa aluehallintovirastolle 23.5.2011 ja todennut, että nyt vireillä oleva hanke on ruoppausmassamäärän osalta isompi, mutta sen toteuttaminen ei ole esteenä vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hankkeen lupamääräyksiksi voidaan soveltuvin osin käyttää Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 19.10.2011 nro 217/2011/4 lupamääräyksiä. 2) Porin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hanke sijoittuu vesialueelle, jolla on suoritettu erilaisia vesialueen syventämisiä

säännöllisesti vuodesta 1998 alkaen. Alue on luonteeltaan teollisuus- ja satama-aluetta. Imuruoppausmassat läjitetään hakijan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Aikaisemmin toteutettujen imuruoppausmassojen läjitysten yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Vuonna 2001 toteutetun ruoppauksen yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan noin 500 mg/l. Tarkkailusta raportoineen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mukaan ylivuotoallas ei toiminut kovin hyvin. Luvan saajan tuleekin laatia suunnitelma toimenpiteistä tilanteessa, jossa ylivuotoveden kiintoainepitoisuus nousee yli 100 mg/l:ssa. Lupaharkinnassa tulee huomioida, että Porin kaupunki on vuokrannut Reposaaren pengertien ja aallonmurtajien väliseltä alueelta Eteläselällä neljälle kalastajalle yhteensä viisi pyydyspaikkaa, joissa saattaa ilmetä ruoppaus- ja läjitystyön seurauksena kalastusta haittaavaa veden samennusta. 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että telakan läjitysaltaasta purkautuvien ylivuotovesien kiintoainesmäärä saadaan pysymään alle arvon 100 mg/l, mikäli viipymä on yli 24 tuntia. Telakan ja Porin Sataman ruoppaushankkeissa vuosina 2001 ja 2002 ylivuotovesien laatua seurattiin kerran vuorokaudessa tapahtuvalla näytteenotolla. Vuoden 2001 tarkkailussa kiintoainespitoisuudet olivat suuria (paljon yli 100 mg/l olevia tuloksia), ja perustellusti seurantaraportissa todettiin altaan toimineen huonosti. Vuonna 2002 altaan ylivuotokohtaa muutettiin ja veden kiertoaikaa (viipymää) pidennettiin, jolloin tulokset paranivat niin, että kaikki kiintoainepitoisuudet olivat alle 100 mg/l suurimman pitoisuuden ollessa 66 mg/l. Toisin sanoen altaaseen on mahdollista saada sellainen viipymä, että kiintoainesta saadaan laskeutettua riittävästi. Läjitysaltaaseen on sen jälkeen läjitetty vuonna 2011 Porin Sataman satama-altaan syventämisessä syntyneet imuruoppausmassat. Viipymän ja laskeutumisen tehostamiseksi rakennettiin tuolloin alueen keskelle uusi ohjauspato, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös uudessa läjityksessä. Purkukohtaa joudutaan mahdollisesti muuttamaan aikaisemmasta. Vuoden 2011 ylivuotoveden laadun tarkkailutuloksia ei ole ollut käytettävissä. Lopullinen allasalueen suunnittelu tehdään vuoden 2013 aikana, jolloin arvioidaan lopullisesti tarvittavan viipymän aikaansaamiseksi tarvittavat rakenteet. Tarkkailusta toimitetaan valvovalle viranomaiselle lopullinen tarkkailuohjelmaehdotus, jossa otetaan huomioon lupapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Mikäli ylivuotoveden kiintoainespitoisuus on ruoppaustyön aikana toistuvasti yli 100 mg/l, ruoppaustyö keskeytetään väliaikaisesti, jolloin virtaama altaassa pienenee ja viipymä suurenee. Työt voidaan aloittaa kiintoainepitoisuuden ollessa hyväksyttävällä tasolla kuitenkin niin, että altaaseen pumpattavan ruoppauslietteen määrää pienennetään aikaisemmasta. Kalastajien haittoja hakija on valmis korvaamaan hakemuksessa ja lupapäätöksessä esitettävällä tavalla.

MERKINTÄ Aluehallintovirasto on 2.5.2013 antamallaan päätöksellä nro 87/2013/1 (diaarinumero ESAVI/280/04.08/2012) muuttanut Technip Offshore Finland Oy:lle 19.10.2011 myönnetyn ympäristönsuojelulain mukaisen luvan nro 121/2011/1 lupamääräystä 1. 11 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Technip Offshore Finland Oy:lle luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin Porin kaupungissa (liite 2): 1) Porin Mäntyluodossa sijaitsevan telakan edustan vesialueen ja väylän ruoppaus 2) vesialueen täyttö. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Telakan tontin (609-65-4-1) pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin 35 000 m 2 hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 3.12.2012 päivättyjen suunnitelmakartan (MK 1:1 000) piirustusnro 2 ja tyyppipoikkileikkauksen (MK 1:100) piirustusnro 9 mukaisesti. Täyttö saadaan ulottaa tasolle N2000 +0,9 m. Töiden suorittaminen Täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot. 2) Telakan edustan merialuetta saadaan ruopata hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan 3.12.2012 päivätyn suunnitelmakartan piirustusnro 1 (MK 1:2000) mukaisesti. Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa kahta pitkittäistä kuormaussyvännettä syvennetään tasoilta MW 2002 11,5 m tasoille MW 2012 13,0 m ja 12,4 m. Telakan väylä syvennetään tasolle MW 2012 11,2 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin 250 000 m 3 ktr. Ruoppaus on toteutettava siten, että sedimentin pintakerros kuoritaan mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla menetelmällä vähintään noin 0,5 m:n paksuudelta. Kuorinnan jälkeen alueelta voidaan ruopata moreeni ja louhittava kallio edellä sanottuun haraussyvyyteen saakka.

3) Ruopattavat pehmeät massat (hiekka, siltti, savi) on sijoitettava maaalueelle paikkaan, jolla on ympäristölainsäädännön mukainen ympäristölupa kyseisenlaisten ruoppausmassojen sijoittamiseen. 4) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että merialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 5) Ruoppaus- ja läjitystöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 6) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja täyttöalue on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. 7) Alueella mahdollisesti kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit on selvitettävä ennen ruoppausten aloittamista ja niiden suojauksista tai siirroista on sovittava niiden omistajien kanssa. 12 Tarkkailu 8) Ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppausajankohdat ja ruoppauspaikat sekä ruoppausmassojen määrä- ja laatutiedot sekä läjitysalue tai muu sijoituspaikka. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueeseen kuukausittain vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Näytteistä tulee määrittää lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Tarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 10) Luvan saajan on tarkkailtava vaikutuksia kalatalouteen Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen tarkkailun ja töiden aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. 11) Tarkkailujen tulokset on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea.

13 Kalatalousmaksu ja korvaukset 12) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppaus- ja läjitystöitä tehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kalatalousmaksua 2 500 euroa. käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksu on käytettävä hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi mukaan lukien toimenpiteiden suunnittelu ja tuloksellisuuden seuranta. 13) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan tulee saattaa asia hakemuksella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä luvan saajan esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Ilmoitukset 14) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 15) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Porin Satamalle. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Porin Satamalle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen läjitysalueen lopulliset rakennetiedot ja kartta, mistä ilmenee hankkeen laajuus sekä telakan edustan vesialueen ja väylän syvyystiedot.

14 Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräykset Porin Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Käynnissä olevan Big Dog -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman suunniteltua vesialueen syventämistä. Hanke on tarpeen myös laivojen turvallisen kulun sekä niiden kiinnittymisen vuoksi. Lisäksi telakan tuotanto on suuntautunut massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten vesialueen syventämisellä lisätään telakan tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Toteutettavat ruoppaukset sijoittuvat pääasiassa telakan omalle tontille, mutta myös osin Porin kaupungin omistamalle vesialueelle. Porin kaupunki on antanut suostumuksensa ruoppauksille. Lievästi pilaantuneet ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Tontin pohjoisreunan vesialueen täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja. Ruoppauksista ja vesialueen täytöstä aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista merialueen veden samentumista. Ruoppausmassat sijoitetaan läjitysaltaaseen, jolla on ympäristölupa. Lisäksi hankkeesta aiheutuu väliaikaista haittaa lähialueiden kalakannoille ja kalastukselle. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Eteläselän vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Ottaen huomioon alueen nykyinen käyttö sekä hankkeen vaikutusten lyhytaikaisuus, hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen määrä ja niiden sisältämien haitallisten aineiden vähäinen määrä sekä lupamääräykset, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Rakenteita koskeva määräys on annettu hakemuksessa esitetyn mukaisena. (Määräys 1) Alueella suoritetuissa sedimenttitutkimuksissa on todettu ympäristöministeriön 19.5.2004 päivätyn sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (dnro YM1/401/2004) laatukriteerien mukaisen tason 2 ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Ruoppausmassat on ruopattava asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen. (Määräys 2) Töiden suorittamista koskevat määräykset ovat tarpeen haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (Määräykset 3 5)

Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Määräykset ovat tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jo vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. (Määräykset 6 ja 7) Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuu vahinkoa ja haittaa työkohteen ja lähialueen kalakannoille ja kalastukselle. Määräyksen mukainen kalatalousmaksu on riittävä kalataloushaittojen ehkäisemiseksi. Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen, vahinkojen ja muiden edunmenetysten arvioinnissa voidaan hyödyntää kalataloustarkkailusta saatavia tietoja. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tältä osin saatettava asia erikseen vireille aluehallintoviranomaisessa. Tässä yhteydessä korvausten määrää ei voida varmuudella arvioida. (Määräykset 12 ja 13) Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 8, 9, 10, 11, 15 ja 16) Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Porin ympäristölautakunnan vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 14 620 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (yli 200 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 14 620 euroa. Asetuksen mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan käsittelymaksun suuruinen maksu.

16 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie 170 28880 PORI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Porin Satama Listan dpoesavi-153-280-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Ruoppaus- ja läjitysalueet Tapio Kovanen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara (esittelijä).

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.6.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2

LIITE 10.

4 45 1 44 29 42 41 27 40 23 4 3 31 45 44 5 30 30 12 43 28 30 32 33 47 31-11 1 42 7 34 30 43 50 30 4 5 5 38 47 33 67 26 Yyterin kylä 26 31 44 42 2 30 27 4 30 11 11 42 30 26 41 4 5 23 23-2 8-8 2 8 22-8 2-11 1-2 7 2A 4 e=0.40 41 64 3 16 TT-2 43 4 25 43 36 64 23 23 30 92 91 +85.0 30 41 31 30 35 32 24 30 21 5A 6-2 8 21 22 23 22 21 17 41 22 21 22 31 37 41 4 41 42 3-2 8 22 23 22 5 42 42 42 42 41 22 22 13 3 21 42 22 26 2 21 20-2 8 22 2 22 21 9-7 6 22 21 40-2 8 22 22 21 21 21 22 22 21 20-2 7 22 23 19 20 39 22 23 18 22 19 18 22 22 24 21 24 19 23 23 Yyterin kylä 20 21 19 22 26 23 27 24 22 23 26 30 22 20 41 24 22 22 34 40 28 20 4 22 3A 16 27 20 21 26 12 41 23 27 18 39 23 24 27 20 26 31 21 25 22 22 25 39 2 22 21 22 21 22 25 23 22 22 23 16 4 10 23 23 22 20 24 21 4 27 22 2 21 25 21 21 41 2 sr 24 22 21 33 19 22 22 21 22 21-2 7 21 22 22 22 22 18 22 22 21 454-1-686-M601 21-2 9 22 23 22 21 39 3 21 33 41 22 23 21 21 18 23 23 22 21 41 11-2 8 23 23 18 23 15 23 24 22 22 22 22 18 21 20 2 39 2 01 8 VAS 3 VAS 2 VAS 1 24 24 3 20 26 20 kt 18 23 23 kt 22 23 24 1:831 20 27 26 25 MAREOGRAFI 25 22 14 3 RM 1 2 50 1ap/100m2 23 24 25 25 22 14 2 1 24 28 22 25 25 28 15 1:686 92 23 21 24 45 II 29 1 99 05 21 16 10 3 16 10 5 ajo 15 1 4 3 2 29 11 2 ajo 18 1 16 11 Uniluodonpuisto 26 15 16 26 1 UNILUOTO 62. 4 31 32 1 4 37 11 20 33 41 03 51 30 4 25 5 28 44 45 2 3 1 4 1 11 3 4 57 40 15 2 17 28 3 31 28 34 ajo 26 53 40 7 2 1 ajo 4 24 13 143 4 28 43 4 4 9 49 6 542 kt 54 55 50 7 54 55 17 54 6 6 58 15 16 65 5 AK 59 59 64 13 5 59 58 10 67 8 19 49 AL 54 110 63 60 49 38 49 20 21 20 14 sp-3 14 14 MYRSKYLÄNPUISTO 1 VP I 100 14 W 1 10 3 II u1/2 300 4 58 6 100 47 55 Merisatamantie 53 TTV20 +11.00 ls-te 93 rm III 36 4 22 term-pp l-ls 45 39 28 44 42 2205m 2 satamakonttori 43 k 4 KTY-11 13 25 II 15 23 15 15 9 22 2 1 06 39 94 29 26 6 7 54 33 6 27 2as 23 24 24 25 15 24 27 26 +15,00 ev-hale 23 14 29 29 21 29 15 1:105 2 70 26 sp 69 16 1 1:383 2425 44 22 13 6 12 6 16 18 7 30 23 22 15 27 33 15 EV 23 MÄNTYLUOTO 65. 1:105 ajo 15 15 16 13 39 9 29 +20,00 18 36 23 28 et 454-1-105-M501 ev-le 8 22 22 12 10 2 9 1 10 23 27 20 TK 1 II 23 21 20 43 42 27 Yyterin kylä 17 22 21 25 e=0,70 08 25 20 35 22 16 19 25 18 4 ev-hale 07 25 29 24 20 07 25 37 29 2 +15,00 17 21 10 36 21 26 35 20 29 07 ev-le 17 26 40 38 7 11 26 32 19 11 08 23 l,to 10% 28 21 KKIR 6R0IN 1 11 II2 01 22 17 nä 15 LV-6 07 16 21 12 Yyterin kylä 23 10 08 12 11 16 10 1 w 13 18 15 17 12 11 Mer is 12 07 17 12 15 07 10 12 17 12 12 17 07 07 06 14 atam antie 13 23 11 11 07 23 1 1 08 11 Yyterin kylä s. rira 09 17 28 08 11 29 7 11 12 111 ra ev-hale 07 22 09 16 18 1 15 23 09 12 1 24 07 07 11 18 nä MER ISAT AMA NTIE 08 2368 39 23 17 1 1:105 Yyterin kylä 27 23 8 51 44 71 29 11 18 39 3 9 14 26 29 2 43 15.0 72 09 26 18 18 25 41 4 4 67 2 25 27 26 18 70 12 28 e=0.40 23 08 16 13 42 21 24 18 10 11 12 69 ajo 19 ev-hale 5 17 44 44 27 25 27 Y-2 454-1-831-M622 73 II 12 41 27 22 68 24 12 27 15 16 9 46 25 T-19 10 4 22 37 23 e=0,70 28 3 23 20 30 29 11 20 37 26 23 22 12 8 54 ev-le 29 2 16 19 +20,00 26 11 16 ev-le Merisatamantie 76 75 26 1:831 22 74 27 9 42 20 22 29 30 22 29 24 91 29 11 44 34 kt 24 24 2 4 38 23 23 LS-1 20 20 26 22 25 90 29 25 15 16 14 28 28 et 20 22 20 18 19 24 28 24 2 21 21 15 17 Veturitalli 28 23 21 24 21 89 28 23 20 42 50 35 21 19 20 26 24 27 26 +20,00 22 25 21 a k 2 e=0.45 27 24 23 77 26 92 K703 48 42 22 UNILUOTO 62. 25 27 23 23 29 27 26 5 2 Vs LS-1 43 29 24 22 78 21 29 28 52 5 2 p 43 I MÄNTYLUOTO 65. 57 44 6 23 30 2000 58 54 sp-3 KL-10 11 vl 2 16 35 kt 5 5 16 44 3 44 19 1 28 27 24 480 35 a 5 56 MERISATA 3 9IE 15 MANT 2 sr-43 24 24 24 23 29 kt 90 53 39 2 150 16 5 AK 49 59 1 s. 6 6 Tieraras. Tie sp 20 34 24 24 34 29 29 23 25 18 88 31 27 19 80 87 27 14 5 15 51 54 52 55 53 5 15 1 5 3 544 5 4 5 1 5 35 1 5 2 5 1 5 45 3 5 4 53 52 52 51 51 40 49 41 3 2 8 7 64 9 64 69 7 59 86 1 11 619 58 57 59 59 6 onkatu uod Unil 3 64 15 53 k 56 59 57 18 17 m 3 44 174 9 54 56 16 5 471 12 1 11 19 MERIPUISTO 15 k 15 43 44 12 14 kt ls-rky 32 65 1ap/100m2 47 31 31 HOTELLINPUISTO 6 15 Yyterin kylä sp 15 22 kt 49 k kt 4 15 39 kt II 14 34 YK 54 10 7 P5062 HEINENPUISTO 30 kt II 15 k 59 ajo 19 15 Heinenpuisto 11 9 39 24 13 10 74 2000 48 VP 10 VP 2 29 6 1 2 15 koulu k 43 22 1 17 37 hotelli 24 240 31 53 42 37 11 17 22 4 14 9 12 s. Ra ALK 7II 19 3 k MERIPUISTO6 39 tu k II 21 II 1 52 II 34 II k kt sr-6 4 19 13 puh 28 48 mä 10 tu ka ama 2 Sat 4 52 54 8 53 57 5 4 s. Ra AK 6 Vie 32 72 kt 8 50 11 54 59 58 39 s. 7 Ra 29 3 4 173 9 7 52 5 50 49 3 2 1 AMA4 U KAT 12 45 39 2 9 73 3 3 kt 20 47 SAT U K AT 10 55 53 RIN 1 15 2 23 23 1514 13 49 12 E YYT 22 23 30 7 52 1 6 I m29 400 12 50 16 49 atu onuk luoadt äntny K ET 3 44 29 24 kt 50 49 55 s. Ra ka ama Sat3 49 2 9 k OMDO 74 5 16 AK 15 34 51 54 51 9 56 56 8 46 U TYL 1 k 7 32 27 52 6 54 7 1 k 5 33 36 46 50 5 6 55 kt 54 /3I t 4 41 9 2 8 24 II II 7 21 6 24 VI 34 MÄ N 36 44 3 9 19 17 16 k ar m 2 44 1 50 54 53 48 48 45 50 AK 18 tu 62 2 26 272 7 25 1 51 a rink 2 46 34 50 50 4 44 3 8 katu on Kall 2 88 50 52 52 Yyte 30 1 35 5 47 1 5 49 50 33 33 K LON 4 8 KAL 49 6 43 39 62 2 8 25 6 57 17 1 Ras. 45 04 1 44 64 AK 63 ATU2 4 9 4 9 10 8 56 50 k 49 24 10 20 24 37 3 44 4 58 9 22 18 AT k 20 60 40 AK 51 51 50 5 49 40 49 Ys s. 7 Ra 39 29 29 34 10 10 39 3 4 katu 29 39 5 9 2 2 109 0 I1 2 50m 8 ar II 29 10 24 k kt 36 sr-35 28 50 21 22 1 38 5 43 on Kall 49 4 AK 39 40 30 11 66 45 4 4 65 28 29 1 5 67 45 11 20 17 19 4 13 22 19 21 S 6 24 23 3 21 2 3 3 2 31 25 18 8 k 15 Ras. 2 4 1 35 23 17 27 30 9 23 3 29 24 34 Merisatamantie 33 70 11 U KAT.A sm a R ATA 2 p 7 33 12 7 24 25 25 24 k 23 20 PI 00 30 MERISATAMANTIE3 1 13 19 LP 3 13 14 24 08 17 20 15 11 22 2 0m 20 UNILUODONPUISTO 24 24 7 23 23 320 2 3 30 P5062 17 23 16 VP 30 25 24 VII 4 26 59 33 02 ISTO KALLONPU 02 18 k 12 22 16 2 10 21 13 2 2 54 38 ALK 24 28 19 02 ALK 24 27 29 4 23 1 4 24 2 00m 32 rin kylä 12 2 412 m2 00 32 KALLONPUISTO 18 a 6 24 k 13 22 14 24 17 VII 32 10 23 12 2 0m 320 3 14 ajo 19 40 25 24 a 23 VII 53 22 1 17 24 23 5 08 3 2 20 P5065 69 4 18 3 24 16 28 8 20 1 34 24 65 II KL-8 s p 58 23 7 3 27-0 5 5 1 4 5 29 23 29 28 19 22 25 22 81 19 20 20 25 5 6 79 29 29 25 22 82 20 20 24 26 4 23 83 3:0 27 30 31 31 9 1 3 27 22 K702 27 29 23 15 17 20 21 KALLONTIE 22 Kallontie 2 22 23 18 19 20 VII VL Yyterin kylä 22 23 Uniluodonpuisto 25 27 31 30 kt 5:0 30 28 27 27 29 29 29 26 24 18 20 22 22 08 87 25 441 5 43 20 17 21 10 2 22 41 40 26 23 18 42 2 22 3 31 30 29 28 28 33 32 30 29 24 84 23 29 30 28 26 28 16 27 28 28 30 28 85 II 27 27 27 32 34 33 31 29 27 27 27 5 23 27 16 1 15 25 18 82 33 29 27 30 30 29 28 26 27 29 23 30 28 92 MÄNTYLUOTO 65. 26 26 26 29 29 28 27 31 k k 26 27 22 25 32 30 kt 26 73 97 10 28 26 26 25 15 26 27 3 10 30 28 27 k 27 30 27 Yyterin kylä 26 2 1 3 30 31 29 25 27 25 29 30 25 52 4 31 32 27 25 25 23 kt 10505 m2 30 30 27 26 31 26 15 2 4 25 25 25 24 27 26 26 86 24 25 26 41 28 29 30 26 24 22 21 19 25 27 25 kt 21 20 19 23 27 25 22 22 20 24 21 15074m2 23 26 28 24 19 20 27 kt 29 20 21 24 27 30 210m2 20 25 27 24 28 22 18 24 21 19 20 26 28 24 17 20 26 26 26 kt 26 26 26 25 26 21 5 Yyterin kylä 25 23 17 25 19 25 26 27 26 25 Yyterin kylä 27 21 25 19 26 27 25 25 29 28 30 29 28 25 kt 30 26 1 1 5 6 25 25 29 29 26 25 25 26 26 29 29 26 27 25 kt 26 19 24 27 26 kt k 30 2 45 6 6 30 27 27 26 13097m2 26 27 25 27 29 1ap/100m2 24 28 kt kt 3400 27 23 23 20 67 kt 24 26 24 47 26 30 KT 25 24 25 24 66 1ap/100m2 k 29 26 26 21 30 53 170m2 5 Yyterin kylä 11 1 25 25 3 24 76 6 e=0.10 5 25 5 18 26 34 1:671I 26 21 29 26 4 Yyterin kylä kt 24 2 III 6 72 kt 39 25 25 24 25 23 63 Y 19 45 24 3 2 21 20 2 aj o 9 10 7 25 23 25 23 26 28 28 27 26 13 25 23 16 rikkihappoa 27 6 3 21 18 4 27 29 26 26 28 27 28 26 24 71 6 27 24 25 20 22 1 25 kt 23 30 30 29 26 28 25 25 25 1 26 29 23 22 21 21 20 28 29 20 28 28 29 kt 25 25 25 kt 26 22 26 25 22 22 14 19 25 26 22 28 kt 26 25 4 13 24 24 26 24 4 1 22 30 26 26 30 30 30 30 21 24 19 31 26 24 26 31 21 454-1-831-M622 20 24 26 kt 27 k 37 24 27 20 26 23 kt 28 29 19 LAUTANTEKIJÄNTIE 32 28 26 26 26 26 26 22 34 43 24 23 21 24 28 24 24 25 29 25 25 3 26 4 21 26 25 24 24 24 RIN S 26 34 25 24 2 52 5 2 52 6 26 26 26 26 25 23 22 22 KIR 19 27 24 27 28 18 28 29 23 23 21 22 22 2 32 27 26 37 21 1 24 27 27 26 24 27 27 27 27 26 28 2288 2 8 24 11 8 28 24 21 kt 2 11 27 22 23 K604 27 22 22 kt 37 26 18 25 24 26 23 21 20 24 AN NA NT IE 24 26 21 28 27 26 25 24 26 26 26 1 26 23 26 2 k 27 27 27 26 1 22656 2 5 25 24 6 7 23 26 35k 1 24 20 9 8 24 19 31 6 1 22 22 25 25 sementtisiilo 39 27 2 Yyterin kylä 24 29 23 26 2 735 9 23 1 22 24 25 Yyterin kylä 24 2 24 24 4 21 23 24 3 22 21 24 25 26 1 25 1 3 25 25 26 22 25 25 25 25 nan tie 26 24 37 25 25 Kir rins an 22 22 21 29 16 Yyterin kylä Nosturi 2 23 24 25 2 22 23 22 2 19 26 2 32 Lautantekijäntie 21 12 101 23 23 /2

LIITE 11.

Pantone 300

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 2 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS... 7 3.1 KOKEMÄENJOKI... 7 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 8 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE... 9 4. SÄÄ- JA VESIOLOT...10 4.1 SADANTA...10 4.2 VIRTAAMAT...12 5. VESISTÖKUORMITUS...13 5.1 JOKIALUEEN JA PIHLAVANLAHDEN KUORMITUSTASO...15 5.2 TEOREETTINEN LAIMENEMINEN ERI VIRTAAMILLA...17 5.3 HUNTSMAN PIGMENTS AND ADDITIVES FINLAND OY (ent. Sachtleben Pigments Oy)...18 5.3.1. Mäntyluodon edustan kuormitus...18 5.3.2. Pihlavanlahden kuormitus...20 6. TARKKAILUTULOKSET...21 6.1 KOKEMÄENJOKI...21 6.1.1. Happitilanne...21 6.1.2. Sameus ja kiintoaine...24 6.1.3. Sähkönjohtavuus...26 6.1.4. Happamuus (ph)...27 6.1.5. Kokonaisfosfori...27 6.1.6. Kokonaistyppi...31 6.1.7. Ammoniumtyppi...33 6.1.8. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn )...34 6.1.9. Hygieeninen veden laatu...35 6.1.10. Klorofyllipitoisuus...37 6.2 HARJAVALLAN PATOALLAS...38 6.3 SONNILANJOKI...39 6.4 KOKEMÄENJOEN AINEVIRTAAMAT ASEMALLA KOJO/35...39 6.5 KOKEMÄENJOEN RASKASMETALLIPITOISUUDET...42 6.6 AHLAISTENJOKI KRITISKERINJOKI...43

7. MERIALUE... 44 7.1 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO... 44 7.1.1. Talvitulokset... 44 7.1.2. Alkukesän tulokset... 46 7.1.3. Keskikesän rehevyystarkkailu... 47 7.1.4. Loppukesän tulokset... 48 7.1.5. Syystulokset... 49 7.2 HUNTSMAN PIGMENTS AND ADDITIVES FINLAND OY:N PURKUALUE... 50 7.2.1. Lopputalvi... 50 7.2.2. Kesäkuu... 51 7.2.3. Heinäkuu... 52 7.2.4. Elokuu... 52 7.2.5. Lokakuu... 53 7.2.6. Yhteenveto Huntsman Pigments Oy:n vuoden 2015 tuloksista... 53 7.3 YYTERI PREIVIIKINLAHTI VIASVESI LANKOORI... 54 7.3.1. Yyterin edusta (as. 86)... 55 7.3.2. Outoori (as. 220)... 55 7.3.3. Preiviikinlahden keskiosa (as. 115)... 56 7.3.4. Viasvesi (as. 120) ja Lankoori (as. 122)... 56 7.4 ALUEITTAISET KESKIARVOT... 57 8. MERIALUEEN REHEVYYS... 60 8.1 Tarkkailun suoritus... 60 8.2 Tuotantotyypin yleistarkastelu... 62 8.2.1. Pihlavanlahti Ahlaisten saaristo Merikarvian edusta... 62 8.2.2. Porin eteläiset vedet (Reposaari, Yyteri, Preiviikinlahti, Viasvesi, Säpin alue, ulkomeri, Luvia) 63 8.3 Minimiravinnetarkastelu... 64 9. YHTEENVETO... 73 9.1 Sadanta ja virtaamat... 73 9.2 Jätevesikuormitus... 73 9.3 Vesistön tila... 74 9.3.1. Kokemäenjoki... 74 9.3.2. Merialue... 75 9.3.3. Huntsman Pigments and Additives Finland Oy:n purkualue... 75 9.3.4. Rehevyys... 76

VIITTEET LIITTEET: Liitteet 1 20. Tulostaulukot / vuosi 2015. Liite 21. Aseman KOJO/35 tulokset vuonna 2015. Liite 22. Huntsman Pigments Oy:n asemien rautapitoisuudet v. 2015 Liite 23. Harjavallan virtaamat vuonna 2015

Vesiosasto/HA 10.5.2016 Julkaisunumero 757 KOKEMÄENJOEN JA PORIN EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 1. JOHDANTO Kokemäenjoen ja Porin merialueen yhteistarkkailu on aloitettu vuonna 1975. Vuonna 1980 yhteistarkkailuun liitettiin Kemira Pigments Oy (nykyinen Huntsman Pigments and Additives Finland Oy) ja sen jätevesien purkualue ympäristöineen. Tarkkailulla seurataan Kokemäenjokeen ja Porin edustan merialueelle johdettavan kuormituksen määrää ja sen vaikutuksia vesistön tilaan. Tarkkailu on jatkuva ja sitä suoritetaan vuosittain. Tarkkailualue koostuu kolmesta osasta: Kokemäenjoesta Vammalassa sijaitsevan Liekoveden alapuolelta alkaen, Kokemäenjoen alapuolisesta Pihlavanlahdesta ja Ahlaisten saaristosta sekä Porin edustan merialueesta mukaan lukien Luvialla ja Merikarvialla sijaitsevat rannikon läheiset asemat. Mukana on siten vesiä makeista jokivesistä ulkomeren puhtaisiin merivesiin. Tarkkailualueella sijaitsee useita Suomen Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita, jotka käsittävät Pihlavanlahden suiston, Preiviikinlahden lahtialueet sekä osia Luvian, Porin ja Merikarvian edustan saaristoista. Alueelle johdetaan ns. pistemäistä vesistökuormitusta kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta, teollisuuden piiristä sekä Porissa sijaitsevilta lämpövoimalaitoksilta. Voimassa olevien lupapäätösten mukaan myös Porin satamat ovat osallistuneet vuodesta 2010 alkaen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Pistemäisen kuormituksen lisäksi Kokemäenjokea kuormittaa hajakuormitus, jota kohdistuu myös Luvian ja Merikarvian edustalle näille alueille laskevien jokivesien tuomana. Yhteistarkkailu ei kata alueella sijaitsevia kaatopaikkoja, turvetuotantoalueita eikä Luvian saaristossa ja Merikarvian edustalla sijaitsevia kalalaitoksia. Tarkkailu ei ole sisältänyt aiemmin myöskään Huntsman Pigments Oy:n Natura-tarkkailua, jota on suoritettu erikseen omana velvoitteenaan. Vuonna 2010 käyttöön otetussa ohjelmassa se on sisällytetty uudessa muodossaan (ulpukan haittaainepitoisuudet) tähän tarkkailuun. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere

2 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS Tarkkailuvelvoitteet perustuvat viranomaisten myöntämiin laskulupiin (Taulukko 2.1). Tarkkailu suoritettiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 hyväksymän (päätös dnro VARELY/28/07.00/2010) ohjelman mukaisesti. Kolmen vuoden välein tehtävät kasviplanktontutkimukset suoritettiin viimeksi vuonna 2014. Pohjaeläintutkimusten laaja näytteenotto toteutettiin vuonna 2015 ja tulokset raportoidaan erikseen. Ulpukan haitta-ainepitoisuudet sekä sedimenttien ja liejusimpukan haitta-ainepitoisuudet tutkitaan 6 vuoden rytmityksellä, seuraavan kerran vuonna 2016. Taulukko 2.1. Tarkkailuvelvolliset ja niille myönnetyt jätevesien laskuluvat. Aiemmin tarkkailuun kuuluneet Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Suominen Kuitukankaat Oy:n ja Suomen Kuitulevy Oy:n jätevedet on johdettu vuodesta 2010 lähtien Porin Luotsinmäen puhdistamolle. Luvan Luvan Toiminnanharjoittaja myöntäjä Lupapäivä numero Kemira Chemicals Oy (Finnish Chemicals Oy) LSSAVI 30.01.2015 12/2015/1 Sastamalan kaupunki, keskusjätevedenpuhdistamo LSSAVI 09.12.2011 153/2011/1 Sastamalan kaupunki, Äetsän taajaman jätevedenpuhdistamo LSSAVI 09.12.2011 154/2011/1 Finnamyl Oy, Kokemäki ESAVI 21.05.2015 118/2015/1 Boliden Harjavalta Oy (Harjavallan tehtaat) ESAVI 10.12.2014 239/2014/1 Norilsk Nickel Harjavalta Oy ESAVI 10.12.2014 240/2014/1 Kemira Oyj, Harjavallan tehtaat ESAVI 10.12.2014 238/2014/1 Yara Suomi Oy ESAVI 10.12.2014 241/2014/1 Kokemäen Vesihuolto Oy ESAVI 13.02.2013 14/2013/2 Corenso United Oy Ltd (Porin kartonkitehdas) ESAVI 30.12.2011 176/2011/1 Porin kaupunki, Luotsinmäki LSY 22.06.2004 43/2004/1 VHaO 20.04.2006 06/0118/3 KHO 17.08.2007 2027 Porin kaupunki, Reposaari LSY 20.06.2006 41 YLO Porin kaupunki, Ahlainen LSY 04.12.2008 111 YLO Porin kupariteollisuuspuisto *) Luvata Oy hoitaa jätevesiasiat *) Luvata Pori Oy, ESAVI 30.09.2015 225/2015/1 Cupori Oy, ESAVI 30.09.2015 227/2015/1 Boliden Harjavalta Oy Porin kuparisulatto ESAVI 30.09.2015 224/2015/1 Turun Kovakromi Oy Pori ESAVI 30.09.2015 229/2015/1 Outotec (Finland) Oy ESAVI 30.09.2015 226/2015/1 Aurubis Finland Oy ESAVI 30.09.2015 228/2015/1 Huntsman Pigments and Additives Finland Oy LSY 31.12.2007 50/2007/2 PVO-Lämpövoima, Tahkoluoto (lupamääräysten tarkistushakemus vireillä) LSY 20.12.2005 33/2005/2 Porin Satama,Tahkoluoto LSY 23.03.2007 13/2007/2 ESAVI 06.11.2014 220/2014/1 Porin Satama, Mäntyluoto LSY 29.12.2006 50/2006/2 ESAVI 06.11.2014 220/2014/1 Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos (lupamääräysten tarkistushakemus vireillä) LSY 25.10.2005 23/2005/2

3 Alueellisesti Harjavallan kohdalla (Harjavallan Suurteollisuuspuisto) tarkkailuun osallistuvia kuormittajia on 4 kpl: Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Yara Suomi Oy ja Kemira Oyj Harjavallan tehtaat (jätevedet Yara Suomi Oy:n viemäriin). Porin kupariteollisuuspuiston alueella sijaitsevien yhtiöiden (Luvata Pori Oy, Cupori Oy, Boliden Harjavalta Oy (Kuparielektrolyysi), Outotec Research Oy ja Stratum Oy) tarkkailua hoitaa Luvata Oy. Porin kaupungin jätevesiä johdettiin vesistöön kolmen puhdistamon (Luotsinmäki, Reposaari, Ahlainen) kautta. Kokemäenjoessa sijaitsi 13 virta-asemaa (Kuva 2.1) ennen vesien laskua Pihlavanlahteen. Lisäksi näytteitä otettiin Kokemäenjokeen laskevan Sonnilanjoen alaosalta (as KOJO/18) sekä kolmelta jokiasemalta Ahlaisista (asemat POME/K1, POME/K2 ja POME/A3). Kuva 2.1. Kokemäenjoen ja Porin merialueen kuormittajat (Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan, Suominen Kuitukankaat Oy ja Suomen Kuitulevy Oy:n jätevedet on johdettu vuoden 2010 aikana Poriin puhdistettavaksi) sekä jokialueen ja Pihlavanlahden vesistötarkkailuasemat (alleviivatut numeroinnit). Keltaisella merkityt asemat 16, 40 ja 50 on poistettu vuoden 2008 jälkeen ja asema 27 vuoden 2012 jälkeen. Maanmittauslaitos, lupa nro 242/MML/15.

4 Kuva 2.2. Porin edustan merialueen tarkkailuasemat. Porin edustan Natura -2000 alueet on merkitty karttaan vihreällä. Maanmittauslaitos, lupa nro 242/MML/15.

5 Pihlavanlahden veden laatua kuvaavat asemat 51, 52, 56 ja 57. Vaikka Porissa sijaitsevan Corenso United Oy:n jätevedet johdetaan Luotsinmäen puhdistamolle, vesistöön johdettavista jäähdytysvesistä aiheutuu vesistökuormitusta (lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus). Merialueella sijaitsevat havaintoasemat kattavat merialueen Luvian saaristosta Merikarvian Ourille (Kuva 2.2). Huntsman Pigments and Additives Finland Oy vesistötarkkailua (VUOR-asemat) on supistettu voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. Veden laatua tarkkailtiin tiheimmin jokialueelta (Taulukko 2.2 ja Kuva 2.1) Karhiniemen asemalta KOJO/06 otettiin näytteet kuukausittain Turun Veden tarpeiden takia syyskuuta lukuun ottamatta. Asemilla 15, 25 ja 46 toteutettiin haitta-ainemäärityksiä 6-8 kertaa vuoden aikana. Lisäksi asemalla 35 toteutettiin haitta-ainemäärityksiä ympäristöhallinnon toimesta. Analyysitulokset on esitetty liitetaulukoissa 1-22. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tulokset asemalta KOJO/35 on yhdistetty liitetaulukkoon 23.

6 Taulukko 2.2. Eri havaintoasemien tutkimusajankohdat vuonna 2015. (x = näytteenotto toteutettu kyseisellä pisteellä). 2015 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KOJO 1 x)* x x x x x x KOJO 5 x x x x KOJO 6 x)* x x x x x x x x x)* KOJO 13 x)* x x x x x KOJO 15 x)* x x x x x x KOJO 18 x x x x KOJO 21 x x x x KOJO 22 x KOJO 24 x x x x x x KOJO 35 x)* x x x x x x x KOJO 36 x KOJO 42 x x x x x x KOJO 46 x)* x x x x x x KOJO 47 x x x x x x POME K1 x x POME K2 x x POME A3 x x POME 51 x x x x x POME 52 x x x x POME 56 x x x x x POME 57 x x x x POME 58 x x x x x x POME 64 x x x x x POME 67 x x x x x POME 70 x x x x x POME 71 x x x x x POME 72 x x x x x POME 83 x x x x x POME 86 x x x POME 115 x x x x x POME 116 x x x x POME 117 x x x x x POME 119 x x x x x POME 120 x x x x POME 122 x x x x x VUOR 210 x x x x x VUOR 220 x x x x x VUOR 226 x x x x x VUOR 235 x x x x x VUOR 250 x x x x VUOR 260 x x x x x VUOR 265 x x x x x VUOR 270 x x x x x VUOR 276 x x x x VUOR 280 x x x x )* käyty kahdesti kuun aikana

7 3. PURKUALUEEN YLEISKUVAUS 3.1 KOKEMÄENJOKI Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Se kuuluu jokityypiltään erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Valuma-alueen pinta-ala on joen laskiessa Pohjanlahteen yhteensä 27046 km 2 (Ekholm 1993). Kokemäenjoen vesistöalueen latvat ulottuvat pohjoisessa Ähtäriin. Idässä rajana on Päijänne. Vanajaveden reitin latvat ulottuvat Lammin seudulle ja lännessä Ikaalisten reitin latvat ulottuvat Kihniöön saakka. Valuma-alueen eteläosassa virtaa Loimijoki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä. Kokemäenjoki alkaa Sastamalasta Liekoveden luusuasta, josta se virtaa Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, jonka alapuolella se laskee Pihlavanlahden kautta Pohjanlahteen. Keskivirtaama on Vammalassa (Hartolankoski) 175 m 3 /s ja Harjavallassa 223 m 3 /s (Taulukko 3.1). Kokemäenjokeen laskeva suurin sivujoki on Loimijoki, jonka keskivirtaama on Maurialankoskessa 22,2 m 3 /s. Pienempiä sivujokia ovat mm. Kauvatsanjoki ja Harjunpäänjoki. Taulukko 3.1. Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala (km 2 ) ja järvisyysprosentti (%) sekä vastaavat tiedot Kokemäenjoessa Hartolankosken ja Harjavallan voimalaitoksen kohdilla (Ekholm 1993). Kokemäenjoen virtaamatiedot Hartolankosken ja Harjavallan voimalaitoksen kohdilla (Korhonen ja Haavanlammi 2012). Kokemäenjoki / Kokemäenjoki / Kokemäenjoki / Hartonlankoski Harjavalta Pori Valuma-alue km 2 21207 26117 26820 Järvisyys % 13,1 11,3 11 Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s 1961-90 / 1991-00 387 / 417 641 / 552 Keskivirtaama MQ m 3 /s 1961-90 / 1991-00 183 / 181 231 / 235 Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 1961-90 / 1991-00 48,3 /37,3 39,7 / 46,7 Kokemäenjoen putouskorkeus on Liekoveden ja Pihlavanlahden välillä noin 57 metriä. Tämä on hyödynnetty lähes kokonaan jokialueen 4 voimalaitoksessa: Tyrvään vml (putouskorkeus 6,1 m), Äetsän vml (6,0 m), Kolsin vml (12,3 m) ja Harjavallan vml (26,5 m). Voimatalouteen liittyen yläpuoliset vesistöt ovat säännösteltyjä. Vuorokausisäännöstely vaikuttaa pinnankorkeuksiin myös jokialueella. Padotuksen, perkausten ja säännöstelyn vuoksi Kokemäenjoki on nimetty EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokittelussa voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Kokemäenjoen ylä- ja keskiosan ekologinen tila on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen selvityksen mukaan tyydyttävä ja alaosan välttävä. Heikoimmillaan veden laatu on ollut 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se oli aiemmin käytössä olleeseen veden laadun yleisluokitukseen perustuen ajoittain jopa huono. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edelleen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin Tampereella ja Nokialla sijainneiden selluloosatehtaiden toiminta loppui. Kuormituksen väheneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet

8 merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna. Ligniinipitoisuus on laskenut alle määritystarkkuuden 1,0 mg/l, eikä sitä enää analysoida. Veden laadun paranemisessa ratkaiseva vaikutus on ollut metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamien ongelmien häviäminen lähes kokonaan jokialueelta. Myös raskasmetallikuormitus on pienentynyt, eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on nykyisin ajoittain jopa hyvälaatuista. Veden hygieenisessä laadussa esiintyy ajoittaista heikkenemistä erityisesti Porin Luotsinmäen puhdistamon alapuolella. 3.2 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut ja rehevöitynyt maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineksen vaikutuksesta. Pihlavanlahden pohjukan vesi on lähes kokonaan peräisin Kokemäenjoesta, minkä seurauksena se on sameaa ja runsasravinteista. Lisäksi sähkönjohtavuus on alhaisempi kuin merialueella, joten jokiveden leima alueella on vahva. Suoraan Pihlavanlahteen kohdistuva kuormitus on loppunut vuoden 2010 jälkeen, sillä sinne johdetaan enää Suomen Kuitulevy Oy:n ja Huntsman Pigments Oy:n jäähdytysvesiä. Suomen Kuitulevy Oy:n ja Pihlavan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdettiin vuonna 2011 käsiteltäväksi Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Kuormituksen osuus jää Kokemäenjoen tuomiin ainevirtaamiin verrattuna vähäiseksi. Koska jäähdytysvesien tiheysero Kokemäenjoen veteen verrattuna on vähäinen, sekoittuminen on tehokasta. Pihlavanlahti ja Ahlaisten saaristo ovat syvyyssuhteiltaan matalaa vesialuetta (3-8 metriä). Kokemäenjoen vesi kulkeutuu osittain Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen, osittain Reposaaren maantiesillan alitse Eteläselälle ja edelleen Mäntykallion kautta avomerelle. Merivirrat kulkevat Porin edustalla pohjoiseen, joten joen vaikutus suuntautuu rannikolla pääosin kohti pohjoista. Talviaikana makeaa vettä saattaa kulkeutua myös etelään, mikäli merialueelle muodostuu pysyvä jääpeite. Pihlavanlahden ekologinen tila on välttävä. Jokiveden laadussa on kuitenkin tapahtunut merkittävää parantumista viime vuosikymmeninä. Merialueen kannalta suurin merkitys on ollut ravinnepitoisuuksien alenemisella. Pihlavanlahdella myös happitilanteen parantuminen ja metsäteollisuuden jätevesien leiman huomattava vähentyminen ovat parantaneet veden laatua merkittävästi. Runsaan hajakuormituksen takia veden samentuneisuus ja rautapitoisuus eivät ole Pihlavanlahdella suuresti muuttuneet. Lisäksi ravinnetaso on ylivalumien aikana edelleen korkea. Pihlavanlahti oli vielä 1970-luvulla huomattavan rehevä, minkä jälkeen tapahtunut kuormituksen väheneminen on alentanut rehevyystasoa. Tästä huolimatta Pihlavanlahti kuuluu edelleen reheviin vesiin. Myös Eteläselkä ja Ahlaisten saaristo kuuluvat vuosien 2005 (Oravainen 2006), 2008 (Perälä 2009) ja 2011 (Perälä 2013) ja 2014 (Alajoki 2015) rehevyystarkkailujen perusteella rehevään tuotantotyyppiin. Rehevyystaso laskee vasta saariston ulko-osassa.

9 3.3 PORIN EDUSTAN MERIALUE Merentutkimuslaitos on esittänyt Porin edustan jätevesien purkualueesta yleiskuvauksen. Myös Hannu Lehtonen on selvityksessään käsitellyt purkualuetta jätevesien vastaanottajana. Seuraavassa on esitetty lainauksia näistä selvityksistä: Sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet ovat Mäntyluodon edustalla varsin hyvät. Tämä ilmenee mm. pohjan laadusta, joka on tällä alueella yleensä hiekkaa tai soraa. Epäyhtenäisesti esiintyvillä savipohjillakin pohjan pinta on hiekan peittämä, mikä osoittaa myös hiekkakerroksen tietyissä oloissa liikkuvan. Meriveden pinnan vuotuinen nousevien muutosten summa on keskimäärin 28 m/vuosi. Rannanläheisillä alueilla vedenkorkeuden vaihtelu on eräs veden vaihtuvuuteen liittyvä tekijä. Tästä osatekijästä aiheutuva teoreettinen viipymä voidaan olettaa samaksi kuin keskisyvyyden ja pinnankorkeuden nousun vuotuisen summan suhde eli jos keskisyvyys on 10 m, viipymä olisi 0,36 vuotta (4,3 kuukautta). Resultanttivirtaus kulkee Selkämeren rannikolla rannikon suuntaisesti pohjoiseen nopeuden ollessa 2-4 cm/s. Vuorokauden aikana vesi etenee siten pari kilometriä pohjoiseen. Virtaus voi olla alueella kuitenkin päiväkausia voimakkaampikin ja suunnaltaan päinvastainen. Joka tapauksessa voidaan olettaa, että veden vaihtuvuus on pintakerroksissa erittäin tehokasta. Meren pohja syvenee Mäntyluodon edustalla loivasti ja varsin tasaisesti ulkomerelle päin. Suuria ja syviä eristettyjä altaita ei ole. Huntsman Pigments Oy:n purkualueen lounaispuolella on pieni vajoama, jossa esiintyi aiemmin monesti laimentumatonta jätevettä. Samoin Reposaaren ja Kaijakarin välissä on kynnyksellinen allasmuodostuma. Kokemäenjoen makea vesi leviää merialueelle Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja toisaalta Kallon aukosta etelään. Eteläinen virtaus kääntyy pääosin pohjoiseen Reposaaren ja Kaijakarin välistä. Tietyissä oloissa makeaa vettä leviää pintakerroksessa myös pitemmälle etelään ja Yyterin rannikolle. Talvella jääpeitteisenä aikana makea vesi levittäytyy ohuena jäänalaisena kerroksena myös Säpin suuntaan. Veden laadun osalta Ahlaisten saariston ulko-osat ovat lievästi reheviä. Aivan saariston ulkoreuna ja muu merialue ovat kuitenkin lähellä karua tyyppiä. Karuimmat vedet esiintyvät mm. Säpin suunnalla, jossa Kokemäenjoen vaikutus on vähäisempää. Porin edustan merialueen ekologinen tila on ulkosaaristossa tyydyttävä. Kokemäenjoen makeiden vesien pohjoiseen painottunut leviämissuunta on nähtävissä myös merialueen ekologisesta tilasta. Preiviikinlahdessa, jonne Kokemäenjoen vedet eivät ulotu, ekologinen tila on hyvä. Huntsman Pigments Oy:n jätevesien purkualueella tilanne on parantunut merkittävästi vuoden 1997 jälkeen. 1980-luvulla esiintyi vielä heikosti laimentunutta jätevettä pohjalla purkupaikan edustalla. Tässä vedessä mitattiin alhaisia ph-arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia. 1990-luvulla matalia ph-arvoja ei enää todettu. Vuosina 1998-2015, jolloin rautakuormitus on käytännöllisesti katsoen loppunut, rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle. Pitoisuusmaksimit esiintyvät jokiveden leimaamassa pintavedessä tai syvillä vesialueilla Selkämeren puolella.

10 4. SÄÄ- JA VESIOLOT 4.1 SADANTA Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2015 sademäärä oli Harjavaltaa mittapuuna käyttäen lähellä pitkän ajan keskiarvoa (Taulukko 4.1). Elokuu ja lokakuu olivat selvästi keskimääräistä kuivempia ja tammikuu, toukokuu ja joulukuu puolestaan keskimääräistä sateisempia (Kuva 4.1). Taulukko 4.1. Sadanta Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) kuukausittain vuonna 2015 sekä vuosien prosentteina (%) pitkän ajan (1971 2000) sademääristä. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-1960 40 29 25 34 39 50 76 77 62 61 50 43 586 1961-1990 41 29 32 36 38 54 77 83 67 58 56 47 618 1971-2000 44 31 36 35 36 60 81 81 64 62 57 48 635 Vuosi 2015 79 29 41 40 52 78 91 24 57 17 71 74 653 % normaalista (vertailuarvona käytetty keskiarvoa 1971-2000) 2007 159 58 72 80 122 105 153 60 108 90 89 142 2008 159 181 134 135 36 163 85 162 50 197 133 104 2009 75 81 69 54 83 98 111 64 53 79 107 77 2010 36 126 119 106 214 87 56 109 131 53 91 60 2011 142 68 77 65 114 107 109 76 190 81 63 208 2012 132 142 106 146 144 127 131 64 152 182 82 123 2013 77 77 42 114 50 145 62 104 46 118 132 131 2014 61 77 75 34 161 132 67 123 42 81 84 121 2015 180 94 114 114 144 130 112 30 89 27 125 154 Tampere-Pirkkalan lentoaseman sääaseman tietojen mukaan sademäärä oli normaalia suurempi tammikuussa, heinäkuussa ja joulukuussa (Kuva 4.2). Myös Porissa kyseiset kuukaudet olivat sateisimmat (Kuva 4.3). Koko vuoden sadesumma oli vuonna 2015 Tampereen seudulla pitkän ajan keskiarvoa vastaava (vuosien 1981 2010 keskiarvo Tampereella 601 mm), mutta Porin seudulla keskimääräistä suurempi (vuosien 1981 2010 keskiarvo Porissa 580 mm) ollen 583 mm Tampereella ja 665 mm Porissa.

11 % normaalista 2014 2015 100 % 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.1. Kokemäenjoen vesistöalueen sadanta (Harjavalta) % normaalista (1971 2000) vuosina 2014 ja 2015. mm 140 Tampere, Pirkkala 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 1981-2010 Kuva 4.2. Sadanta Tampereella vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän ajan (1971 2000) keskiarvo.

12 mm 140 Pori 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 1981-2010 Kuva 4.3. Sadanta Porissa vuosina 2014 ja 2015 sekä pitkän ajan (1971 2000) keskiarvo. 4.2 VIRTAAMAT Kokemäenjoen keskijuoksutus oli vuonna 2015 5 % pitkänajan keskiarvoa (1961 1990) pienempi (Taulukko 4.2). Keskivirtaamaksi muodostui 219 m 3 /s, eli vuosi oli virtaaman osalta normaali, eikä pitkän ajan keskiarvosta poikettu merkittävästi kuukausitasollakaan tarkasteltuna. Ainoastaan syyslokakuu olivat hieman tavallista kuivempia (Kuva 4.4). Taulukko 4.2. Kokemäenjoen (Harjavalta) keskimääräinen juoksutus (m 3 /s) kuukausittain ajanjaksojen 1961 1990 ja 1991 2000 aineistoista laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset vuosina 2007 2015. Harjavalta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1961-1990 236 235 240 319 324 211 164 169 180 201 250 249 231 1991-2000 254 249 272 335 299 224 196 159 141 183 237 270 235 2007 408 318 314 187 137 89 129 157 94 141 246 375 216 2008 421 424 417 445 237 161 137 251 270 279 540 540 343 2009 308 258 249 247 145 137 95 104 67 86 114 131 161 2010 96 113 151 379 268 227 111 100 122 99 182 119 164 2011 125 171 154 348 191 138 143 96 174 269 205 436 204 2012 383 292 293 428 369 269 194 169 171 434 412 249 305 2013 279 257 196 300 234 127 124 134 83 92 218 258 192 2014 330 250 245 101 98 114 101 105 84 77 138 233 156 2015 221 217 221 308 303 216 171 162 160 182 229 244 219 % - normaalista (1961-1990) 2015 94 92 92 97 94 102 104 96 89 90 92 98 95 0

13 Kuva 4.4. Kokemäenjoen kuukausijuoksutukset (m3/s) Harjavallassa vuonna 2015 sekä pitkän ajan keskiarvot (Lähde: www.ymparisto.fi). 5. VESISTÖKUORMITUS Pistemäistä jätevesikuormitusta kohdistuu jokialueen, Pihlavanlahden ja Reposaaren alueen (Taulukko 5.1) lisäksi Mäntyluodon edustalle (Huntsman Pigments and Additives Finland Oy:n prosessijätevedet). Yara Oy:n kuormituksen kohdalla on huomioitava, että yhtiöllä on Kemira Oyj:n kanssa yhteinen viemäri, jossa on myös yhteinen näytteenotin. Tästä johtuen alumiini ei tule Yaran toiminnasta vaan Kemiran ja myös sulfaatin osalta on arvioitu, että Yaran toiminnasta tulee todellisuudessa 2/3 taulukon 5.1. mukaisesta kuormituksesta. Lannoitetuotanto on lopetettu Yara Oy:llä maaliskuun lopussa 2015. Huntsman Pigments and Additives Finland Oy:n (ent. Sachtleben Pigments Oy) jätevesikuormitus esitetään aiempaan tapaan erikseen samoin kuin Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytysvesien laskennallinen kuormitus (luku 5.3.2). Koska jäähdytysvedet otetaan Kokemäenjoesta, esitetty kuormitus on käytännössä todellista kuormitusta runsaampaa. Esimerkiksi selkeytysaltaasta otettavien poistovesien fosforipitoisuus voi olla alhaisempi kuin Pihlavanlahdessa.

14 Taulukko 5.1. Vesistökuormitus ilman Huntsman Pigments and Additives Finland Oy:n Oy:n kuormaa vuonna 2015 sekä kokonaiskuormitusluvut vuosien 2007-2015 ajalta. ASUTUS 2015 Q BHK 7-ATU Kok.P. Kok.N. K-aine Kuormittaja m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % kg/d Kokemäen kaupunki 1390 3,3 4,6 98 0,25 0,35 95 14 20 57 8,8 Porin kaupunki, Luotsinmäki 32207 4,5 140 99 0,09 3,0 99 8,2 270 84 180 Porin kaupunki, Ahlainen 214 13,2 2,84 92 0,35 0,07 95 63,1 14-15,2 1,47 Porin kaupunki, Reposaari 402 4,2 1,7 95 0,25 0,1 93 26,5 2 0,0 2,1 Sastamalan kaupunki, keskuspuhdistamo 4900 8,4 41 95 0,47 2,3 92 31 150 27 97 Sastamalan kaupunki, Äetsän puhdistamo 889 7,3 6,5 97 0,26 0,23 97 39 35 20 6 Yhteensä: 2007-2010 40553 782 22,63 1071 1434 2011 45618 402 12 616 627 2012 46737 274 7,932 572 435 2013 38124 275 7,77 516 452 2014 35058 219 5,91 486 300 2015 40003 197 6 490 296 Q BHK 7-ATU Kok.P. Kok.N. K-aine TEOLLISUUS 2015 m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d Raisio Yhtymä Finnamyl Oy, Kokemäki 1114 10,5 0,6 8,8 21,4 Boliden Oy, Harjavalta 74395 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 1641 0,99 99 Yara Suomi Oy, Harjavalta 340 0,3 2,7 16,9 Kupariteollisuuspuisto, Pori (Luvata Oy) 21029 161,0 Corenso United Oy LTD, Pori 1339 69,1 0,1 1,8 51,1 PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluoto 494 0,00 0,001 0,002 Fortum Power and Heat, Meri-Pori 414 0,12 0,02 0,4 4,0 Yhteensä: 2007-2010 120192 430 1,9 148 712 2011 105160 112 1,1 174 216 2012 41106 173 3,6 161 142 2013 41614 82 4,2 83 552 2014 110065 80 2,1 121 82 2015 100766 80 2,0 112 254 Q BHK 7-ATU Kok.P Kok.N K-aine KOKONAISKUORMITUS m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d Yhteensä: 2007-2010 160745 1212 24,5 1219 2146 2011 150778 513 13,1 790 843 2012 88654 454 11,8 738 592 2013 79738 357 12,0 599 1003 2014 109974 300 8,0 607 382 2015 140769 276 8,1 603 550 Al Cu Ni Cr Zn Pb As Cd Hg SO 4 NaCl METALLIKUORMITUS 2015 kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Boliden Oy, Harjavalta 1,90 0,90 0,54 0,30 0,550 0,05 0,001 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 0,01 0,23 0,06 0,02 0,005 54934 3627 Yara Suomi Oy, Harjavalta 5,3 0,27 0,08 0,57 0,01 0,01 0,001 53 Kupariteollisuuspuisto, Pori (Luvata Oy) 2,38 0,47 0,110 0,38 0,04 0,26 0,11 0,00 369 PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluoto 0,000 0,000 Fortum Power and Heat, Meri-Pori 0,004 0,003 0,001 0,03 0,000 0,001 0,000 0,000 122 Yhteensä: 2007-2010 6,82 4,6 0,05 2,35 0,47 1,32 0,09 0,010 38992 1857 2011 8,06 3,9 0,29 2,98 0,41 0,96 0,11 0,005 63159 11556 2012 3,79 2,0 0,05 1,78 0,31 0,7 0,05 0,0000 60878 9877 2013 3,27 1,7 0,05 1,75 0,40 0,54 0,07 0,0002 54052 7142 2014 3,36 1,5 0,04 1,30 0,46 0,64 0,05 0,0012 60237 5568 2015 4,57 1,7 0,11 1,57 0,37 0,83 0,16 0,0010 55479 3627

5.1 JOKIALUEEN JA PIHLAVANLAHDEN KUORMITUSTASO 15 BHK-kuormittajista suurin yksittäinen kuormittaja oli aiempaan tapaan Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamo (140 kg/d). BHK-kokonaiskuorma on pienentynyt vuosien 2011 2015 aikana alle neljäsosaan vuoden 2010 tasosta (660 kg/d). Kuormitus on vähentynyt, vaikka puhdistamolle johdettiin vuosina 2010 ja 2011 myös Suomen Kuitulevy Oy:n jätevedet, jonka BHK-kuorma oli vuonna 2011 395 kg/d. Vuoden 2011 jälkeen Suomen Kuitulevy Oy:ltä ei ole enää tullut kuormitusta toiminnan loppumisen vuoksi. Myös Suominen kuitukankaat Oy:n toiminta on loppunut vuoden 2011 jälkeen. Kuitenkin kun huomioidaan myös Nakkilan, Harjavallan ja Ulvilan, Suominen Kuitukankaat Oy:n ja Pihlavan puhdistamoiden jätevesien siirto Luotsinmäen puhdistamolle, vuonna 2010 toteutunut puhdistamon saneerauksen vaikutus kuormituksen vähenemiseen on ollut suuri. BHK-kuormitus on kokonaisuudessaan laskenut radikaalisti viimeisten 40 vuoden aikana (Kuva 5.1). Suurin muutos on tapahtunut teollisuuden puolella, jonka BHK-kuormitus pieneni selvästi vuonna 1990 Porin Paperin toiminnan loppuessa. Asutuksen BHK-kuormitus väheni merkittävästi vuonna 1996 Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamon aloittaessa jätevesien biologisen käsittelyn ja vuonna 2010 toteutetulla Luotsinmäen puhdistamon saneerauksella oli niin ikään selkeä vaikutus BHKkuormituksen tasoon. Fosforia johdettiin vesistöön vuonna 2015 8,1 kg. Kuormitus oli enää vain kolmasosan vuoden 2010 kuormituksesta (25,5 kg/d). Fosforinpoistotehokkuus vaihteli kunnallisilla puhdistamoilla 92 99 %. Koko alueelle kohdistuneesta pistemäisestä fosforikuormituksesta 39 % tuli Porin Luotsinmäen puhdistamolta. Teollisuuden puolella ei ole enää suuria yksittäisiä fosforikuormittajia. Teollisuuden fosforikuormitus on nykytasollaan vähäistä. Fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti (Kuva 5.2). Typpikuormitus painottuu myös voimakkaasti asutuksen jätevesiin (Kuva 5.3), joiden osuus typpikuormasta oli hieman yli 80 %. Porin kaupungin puhdistamoiden osuus pistemäisestä typpikuormasta oli 47 %. Typen poistotehokkuudeksi muodostui Porin Luotsinmäellä 84 %. Ainevirtaamia tarkastelemalla voidaan päätellä, etteivät typen poiston vesistöhyödyt olisi kovin merkittäviä pistekuormituksen vähäisen osuuden takia varsinkaan, kun suurin puhdistamo poisti yli 80 % sinne johdetusta typestä. Teollisuuden puolella suurin typpikuormittaja on Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Kiintoainetta johdettiin vesistöön 550 kg/d. Kuormitus ei vaikuta merkittävästi Kokemäenjoen kiintoainepitoisuuksiin vaikutusasteen ollessa pitkän ajan keskivirtaamalla 223 m 3 /s vain 0,03 mg/l. Muutos on pieni, kun sitä verrataan Kokemäenjoen aseman 35 esim. vuoden 2015 kiintoainepitoisuuksien vaihteluväliin 3,6 35 mg/l (keskiarvo 12 mg/l). Sulfaattikuormitus on lisääntynyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan käynnistyttyä vuonna 2001. Vuoden 2015 kokonaiskuormitus (55 t/d) kohotti normaalitilanteessa jokiveden sulfaattipitoisuutta pitkänajan keskivirtaamalla 223 m 3 /d noin 2,9 mg/l, kun aseman 35 keskipitoisuus oli 15,8 mg/l (vuonna 2014 19,5 mg/l ja 2013 15,6 mg/l). Liekoveden luusuassa aseman KOJO/1 keskimääräinen pitoisuus oli noin 10 mg/l. Raskasmetallikuormituksessa ei tapahtunut vuoden 2015 perustilanteessa oleellista muutosta. Kupari- ja nikkelikuormitus ovat jääneet viime vuosina esim. vuotta 2001 (22,1 kg Cu/d ja 11,8 kg Ni/d) pienemmiksi. Näin oli myös vuonna 2014, kun tilanne oli Norilsk Nickel Oy:n kuormituksen osalta normaali. Kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa jätevesissä oli erittäin vähän. Raskasmetallit eivät normaalissa kuormitustilanteessa aiheuta veden laadun kannalta ongelmia, koska pitoisuusnousut ovat ve-

16 sistössä vähäisiä. Esimerkiksi kuparipitoisuus (kuormitus 2015: 4,57 kg/d) nousi joessa laskennallisesti vuoden 2015 keskivirtaaman (Harjavalta 219 m 3 /s) aikana vain 0,2 µg/l. Kiintoaineeseen sitoutuneet metallit sedimentoituvat herkästi ja voivat aiheuttaa sitä kautta suurempaa haittaa vesistössä kerääntymällä pohjalietteeseen, jonka laatua seurataan erikseen. Alumiinia oli jokivedessä savisameuden takia ajoin runsaasti (vaihtelu asemalla 35 240 4000 µg/l, keskiarvo 931 µg/l). Edellisvuosiin nähden alumiinipitoisuudet olivat selvästi suurempia. Natriumia jokivedessä oli keskimäärin 6,3 mg/l. kg BHK d -1 TEOLLISUUS TAAJAMAT 25000 22500 20000 17500 15000 12500 10000 7500 5000 2500 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 5.1. Kokemäenjoen BHK-kuormitus vuosina 1974 2015. kg P d -1 TEOLLISUUS TAAJAMAT 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 5.2. Fosforikuormitus vuosina 1974 2015.

17 kg N d -1 TEOLLISUUS TAAJAMAT 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 5.3. Typpikuormitus vuosina 1974 2015. 5.2 TEOREETTINEN LAIMENEMINEN ERI VIRTAAMILLA Vesistön happitilanteeseen pistekuormituksella ei ole nykyisin merkittävää primääristä vaikutusta, koska BHK-alkupitoisuus jää alhaiseksi hyvien laimennusolojen ansiosta. Keskivirtaaman aikana BHKalkupitoisuus on 0,01 mg/l ja alivirtaaman aikana 0,07 mg/l (Taulukko 5.2). Lisäksi kuormitus painottuu jokisuulle, josta se kulkeutuu nopeasti merialueelle, missä laimennusolot entisestään parantuvat. Nykyinen fosforikuormitus kohottaa Kokemäenjoen fosforipitoisuutta keskivirtaamalla 0,4 µg/l ja alivirtaamalla 2,1 µg/l. Kun pitoisuus oli alajuoksulla luokkaa 19 170 µg/l (aseman 35 keskiarvo vuonna 2015 49 µg/l), jätevesien osalta voidaan puhua enää varsin vähäisestä rehevöittävästä vaikutuksesta. Vuoden 2015 tasoinen typpikuormitus kohottaa Kokemäenjoen typpipitoisuutta keskivirtaaman aikana enää 31 µg/l ja alivirtaaman aikana noin 160 µg/l. Hajakuormitus aiheuttaa nykyisin selvästi suurempaa vaihtelua typpipitoisuuksissa. Typpipitoisuus vaihteli Porin yläpuolisella havaintopaikalla KOJO 35 välillä 700 2600 µg/l (keskiarvo 1305 µg/l). Kiintoainekuormitusta tuli jätevesissä yhteensä noin 550 kg/d vuonna 2015. Kuormitus ei vaikuta merkittävästi Kokemäenjoen kiintoainepitoisuuksiin. Keskialivirtaamallakin laskennallinen vaikutusaste jää 0,03 mg/l. Raskasmetallikuormat eivät aiheuta veden laadun kannalta ongelmia, koska pitoisuusnousut ovat vesistössä vähäisiä. Esimerkiksi kuparipitoisuuden nousu joessa jää keskivirtaaman aikana alle 0,3 µg/l.

18 Taulukko 5.2. BHK-, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vaikutukset Kokemäenjoen eri virtaamilla vuonna 2015. Keskivirtaamat on poimittu hydrologisesta vuosikirjasta (Korhonen & Haavanlammi 2012). Kuormittaja Vuoden 2015 vesistökuormitus BHK 7 -ATU kg/d Kiintoaine kg/d Kok.N kg/d Kok.P kg/d Porin m erialue / - Jokialueen ja Pihlavanlahden kuormittajat 276 550 603 8 Vesistövaikutukset eri virtaamilla Kokemäenjoki / Harjavalta 1991-2010 m 3 /s BHK 7 -ATU mg/l Kiintoaine mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Keskiylivirtaama MHQ 557 0,01 0,01 13 0,2 Keskivirtaama MQ 223 0,01 0,03 31 0,4 Keskialivirtaama MNQ 43,7 0,07 0,15 160 2,1 5.3 HUNTSMAN PIGMENTS AND ADDITIVES FINLAND OY (ent. Sachtleben Pigments Oy) 5.3.1. Mäntyluodon edustan kuormitus Titaanioksiditehtaiden tuotanto alkoi keväällä 1961. Jätevedet (prosessivedet) on johdettu purkuputkilla Selkämereen Karhuluodon edustalle. Vuoteen 2002 saakka jätevedet johdettiin noin 4 km päähän Karhuluodon rannasta. Vesisyvyys on aikaisemmalla purkualueella 16 17 metriä. Purkupaikalta länteen oli laajahko syvännealue, jonka maksimisyvyys oli 21 metriä. 1990-luvun lopulla alueelle läjitettiin väylätöiden ruoppausmassoja, minkä seurauksena kokonaissyvyys pieneni nykyiselleen. Samalla likaantunut pohja peittyi terveemmän sedimentin alle. Jätevedet johdetaan nykyisin noin 2 km päähän Karhuluodon rannasta alueelle, jonka vesisyvyys on noin 10 metriä. Purkuputkea on lyhennetty siten noin puolella. Jäähdytysvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta Pihlavanlahteen. Prosessiveden pääkomponentit ovat olleet rikkihappo ja rautasulfaatti. Lisäksi jätevesi on sisältänyt titaanidioksidia ja erilaisia metalleja. Vuoden 1997 lopulla valmistui jätevedenpuhdistamo, jossa jätevedet neutraloidaan ja rauta saostetaan. Rikkihapon väkevöinti- ja talteenottolaitos sekä jätevesien neutralointi merkitsivät rikkihappokuormituksen loppumista, eikä happamia jätevesiä johdeta mereen enää lainkaan. Rauta saostuu prosessissa lähes täysin. Vesistökuormitus loppui vuonna 1998 lähes kokonaan aikaisemmassa merkityksessä (Taulukko 5.3, Kuva 5.4, Kuva 5.5). Vuonna 1998 loppui myös muu metallikuormitus pääosin kokonaan. Jätevedessä on enää lähinnä mangaania (Taulukko 5.4) ja sulfaattia (69060 kg/d).

19 Taulukko 5.3. Jätevesimäärä ja pääkomponenttien kuormituksen kehitys vuosina 1971 2015. Q FeSO4 / H2SO4 TiO2 Vuosi m 3 /d Fe (2006->) t/d t/d t/d Keskiarvo 1971-75 7340 326 232 Keskiarvo 1976-80 10266 218 294 Keskiarvo 1981-85 10890 166 286 Keskiarvo 1986-90 12088 129 200 13,2 Keskiarvo 1991-95 10556 54,4 80 4,8 Keskiarvo 1996-00 11132 10,8 17 1,5 Keskiarvo 2001-05 11451 0,01 0 0,02 Keskiarvo 2006-10 13873 0,04 0 0,02 Keskiarvo 2011-14 14791 0,04 0 0,01 Vuosi 2015 15944 0,01 0 0,02 t d -1 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 5.4. Huntsman P&A Finland Oy:n rautakuormituksen kehitys vuosina 1971 2015. t d -1 350 300 250 200 150 100 50 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 5.5. Huntsman P&A Finland Oy:n rikkihappokuormituksen kehitys vuosina 1971 2015.

20 Taulukko 5.4. Huntsman P&A Finland Oy:n kiintoaine-, ravinne- ja metallikuormitus (kg/d) vuosina 1994 2015. Prosessijätevesi 1994-1999 ka 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 kiintoaine 211 235 240 307 300 187 216 207 224 188 mangaani 325 260 230 190 200 190 170 193 210 246 229 208 291 304 243 256 234 titaanidioksidi 2757 40 40 40 30 20 10 14 16 24 22 19 11 8,4 10 6,8 22 typpi 161 167 170 108 94 99 99 94 106 95 fosfori 8,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,5 0,3 0,3 0,0 0,1 0,1 0,8 rauta 21 46 49 40 54 42 43 26 25 15 nikkeli 4,7 1,6 1,5 1,5 1,7 2,1 2,2 2,3 2,3 2,8 2,2 2,5 2,3 3,3 2,3 1,8 2,3 koboltti 2,6 0,7 0,5 0,5 0,6 0,7 0,7 0,8 0,9 1,1 0,9 0,9 0,8 1,1 0,6 0,6 0,7 sinkki 48,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,5 0,6 0,4 0,2 0,3 0,6 0,2 0,1 alumiini 350 0,0 400 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,5 0,9 2,6 0,2 1,3 0,8 1,4 0,6 0,6 antimoni 1,7 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 elohopea 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 kadmium 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 kromi 19,7 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,07 0,00 0,07 0,04 0,01 0,01 0,02 kupari 1,6 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,02 0,03 0,02 0,02 lyijy 1,8 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,01 0,01 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 vanadiini 41,7 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,15 0,00 0,10 0,06 0,02 0,01 0,01 Jätevesien vaikutus- ja leviämismekanismi Jäteveden tiheys oli aikaisemmin noin 1,1 g/cm 3. Meriveden tiheyden ollessa 1,004 g/cm 3 jätevesi kerrostui purkualueella pohjalle ja valui painovoiman vaikutuksesta syvänteitä pitkin kohti ulkomerta. Purkuputken edustan lähisyvänteellä (kokonaissyvyys aikaisemmin 21 m) jätevettä todettiin loppukesällä usein vahvana, lähes laimentumattomana konsentraationa. Merivirtojen ollessa voimakkaita jätevettä nousi myös pintaveteen ns. kumpuamisen seurauksena aiheuttaen tällöin silmin havaittavaa pintaveden samentumista. Samentuma oli seurausta jätevesien laimentuessa tapahtuvasta raudan saostumisesta. Jätevesien laadun oleellinen parantuminen vähensi kerrostumista syvännealueelle. Vuosina 1990 1997 pohjalla ei esiintynyt enää laimentumatonta jätevettä. Vuodesta 1998 lähtien ph-arvot ovat olleet merivedelle normaaleja. Kerrostumista on vähentänyt jätevesien laadun parantumisen ohella purkualueen mataloituminen meriläjitysten ja purkuputken lyhentämisen vuoksi. 5.3.2. Pihlavanlahden kuormitus Huntsman P&A Finland Oy:n Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytysvesien mukana tulevan kuormituksen (Taulukko 5.5) osalta on huomattava, että siinä on mukana myös vesistöstä tuleva tausta, koska jäähdytysvedet on otettu tehtaalle Pihlavanlahdesta. Huomattavaa on myös, että poistovesien (jäähdytysvesien) fosforipitoisuus voi olla alhaisempi kuin Pihlavanlahdessa, koska vedet otetaan tehtaalle selkeytysaltaasta. Sama koskee kiintoainetta.

21 Taulukko 5.5. Pihlavanlahteen jäähdytysvesien mukana johdettu kuormitus vuosina 1993 2015. Jäähdytysvedet 1993-2000- 1999 ka 2005 ka 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 virtaama m 3 /d 155758 145567 162518 149710 163479 173499 141642 173627 159425 170926 kiintoaine t/d 1,9 1,9 2,1 2,0 1,8 1,3 1,7 1,8 1,5 1,6 1,4 1,7 sulfaatti t/d 8,9 9,7 12,9 10,8 8,8 14,4 17,1 11,9 7,6 12,9 10,8 10,2 rauta kg/d 645 466 493 521 639 416 460 597 484 499 377 470 mangaani kg/d 23 23 18 14 15 18 34 23 12 22 12 9,9 titaanidioksidi kg/d 146,0 123 97 102 94 66 89 105 67 78 77 79 fosfori kg/d 5,6 7,0 6,9 5,5 5,2 3,8 4,3 5,7 5,1 5,5 6,7 6,1 sinkki kg/d 3,2 2,0 1,3 2,0 1,9 1,7 1,8 0,9 1,1 6,1 2,7 2,0 kadmium kg/d <0,01 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kromi kg/d 0,6 0,8 0,6 0,8 1,0 1,0 1,1 1,3 0,8 0,8 0,6 0,8 Kuormitustaso on pysynyt varsin vakaana viime vuosina, eikä vuosi 2015 muodostanut poikkeusta. Vaikka kokonaismäärät ovat huomattavia, pitoisuudet ovat yleensä pieniä suuren vesimäärän takia. Pihlavanlahteen vuonna 2015 johdettujen jäähdytysvesien keskimääräinen fosforipitoisuus oli 36 µg/l, rautapitoisuus 2,8 mg/l ja sulfaattipitoisuus 59 mg/l. Fosforipitoisuus oli lievästi suurempi kuin Pihlavanlahdella keskimäärin, mutta merkittävää rehevöittävää vaikutusta jäähdytysvesillä ei ollut, sillä Kokemäenjoen (Harjavalta) vuoden 2015 keskivirtaamaa 219 m 3 /s hyväksi käyttäen fosforikuormitus kohotti purkuvesistön pitoisuuksia vain 0,3 µg/l. Rautakuormituksen vaikutus oli vuoden 2015 keskivirtaamalla laskettuna 25 µg/l ja sulfaattikuormituksen vaikutus 0,54 mg/l. 6. TARKKAILUTULOKSET 6.1 KOKEMÄENJOKI 6.1.1. Happitilanne Kokemäenjoen happitilanne oli koko vuoden 2015 hyvä. Alhaisimmillaan pitoisuus oli lämpimän veden aikaan elokuussa (Kuva 6.1), mutta tällöinkin kyllästysaste oli joen alajuoksu mukaan lukien normaali (Kuva 6.2). Kyllästysaste oli alimmillaan lokakuussa asemilla 24 42, joilla se laski alle 80 %. Muilla näytteenottokerroilla happikyllästysaste oli koko joen alueella yli 80 %. Happitilanteessa ei tapahtunut suuria, paikallisen pistekuormituksen aiheuttamia muutoksia, joten pistekuormituksella ei ole enää oleellista vaikutusta happitilanteeseen. Liekovedestä tulleiden vesien happikyllästysaste vaihteli välillä 82 110 % ja keskiarvo oli 93 %. Joen alajuoksulla (as. 46) happikyllästysaste vaihteli välillä 81 100 %, keskiarvon ollessa 88 %, joten tilanne ei muuttunut oleellisesti jokialueella. Suurimmat erot ylä- ja alajuoksun happitilanteessa mitattiin elokuussa, jolloin yläjuoksun happikyllästysaste oli 110 % ja alajuoksun 87 %. Happea kului tällöin vain 2,3 mg/l, eli hapen kuluminen jokialueella oli elokuussakin hyvin lievää.

22 Jokialueelle nykyisin kohdistuva orgaaninen kuormitus ei vaikuta juurikaan happipitoisuuksiin, vaan happitilanne on lähes sama sekä ylä- että alajuoksulla. Pistekuormittajien vaikutukset eivät ole siten tuloksista eriteltävissä. BHK-kuormituksen täytyy olla vähintään 2 t/d, jotta happipitoisuus laskisi 0,1 mg/l. Kuormitustaso oli vuonna 2015 n. 0,28 t/d, joten happipitoisuuden muutoksia ei ollut odotettavissa. Selvästi havaittavia muutoksia happitilanteeseen saisi keskivirtaamalla aikaan vasta BHK-kuormitustaso 20 t/d. Jopa koko Kokemäenjoen vesistöalueen BHK-kuorma on tätä pienempi. Happi mg/l 14 12 10 8 6 4 2 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.1. Kokemäenjoen happipitoisuus eri ajankohtina vuonna 2015. Happi, % 120 100 80 60 40 20 0 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.2. Kokemäenjoen happikyllästysaste eri ajankohtina vuonna 2015. Kokemäenjoen happitilanne on parantunut oleellisesti 1970-luvun alkuvuosista (Kuva 6.3). Viimeisin selvä muutos tapahtui 1980-luvun puolivälissä, jolloin Nokialla loppui selluloosan valmistus. Myönteinen vaikutus happitilanteeseen on ollut myös Lielahden tehtaan selluloosan valmistuksen loppu-

23 misella ja Valkeakosken seudun orgaanisen kuormituksen vähentymisellä. Yläpuoliset kuormittajat säätelivätkin 1970- ja 1980-luvuilla varsin pitkälle Kokemäenjoen talvisen happitilanteen. Happitilanne on nykyisin hyvä, eikä se aseta rajoituksia kalaston elinmahdollisuuksille jokialueella. Edes loppuvuoden 2002 ja 2003 erittäin niukat virtaamat eivät aiheuttaneet happiongelmia. Pieni alenema tosin talvella 2003 oli havaittavissa sekä jokialueella (Kuva 6.3) että Pihlavanlahdella (Kuva 6.4). Myös talvina 2010 ja 2011 happikyllästeisyys on jäänyt tasolle 70 %. Sonnilanjoen happitilanne on yleensä selvästi Kokemäenjokea heikompi. Vuoden 2015 näytteissä (n = 4) happikyllästeisyys vaihteli välillä 73 89 %. Happiminimi havaittiin aiempaan tapaan loppukesällä, mutta myös touko- ja lokakuussa happi oli lähellä vuoden minimitasoa. kyll % 120 100 80 60 40 20 lopputalvi loppukesä 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 6.3. Pintaveden (1 m) happikyllästysaste Kokemäenjoen yläjuoksulla (KOJO/01) vuosina 1965 2015. kyll% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 lopputalvi loppukesä 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 6.4. Pintaveden (1 m) happikyllästysaste Pihlavanlahdella (POME/51) vuosina 1965 2015.

24 6.1.2. Sameus ja kiintoaine Sameus on selvää etenkin Loimijoen liittymän alapuolella Loimijoelta tulevien savipitoisten vesien sekä jokivarren peltoalueilla tapahtuvan eroosion takia. Sameuden ja kiintoainepitoisuuden vaihtelu on sidoksissa valumaoloihin ja eroosion voimakkuuteen. Maksimiarvot esiintyvät yleensä kevätylivaluman aikana ja sateisina kausina. Etenkin asemien 6 ja 13 välille tulevat Loimijoen vedet lisäävät sameutta tuntuvasti, minkä seurauksena kevättulvan aikaan huhtikuussa 2015 esiintyi voimakas sameuden nousu aseman 6 alapuolella (Kuva 6.5). Myös toukokuun runsaat sateet näkyivät sameuden selvänä kohoamisena aseman 6 alapuolella. Talviaikaiset runsaat valumat ovat lisänneet samentuneisuutta Kokemäenjoella viime vuosina. Tammikuun alussa 2015 sameus lisääntyi voimakkaasti Loimijoen liittymän alapuolella ja kasvoi edelleen alajuoksua kohden, joskaan Harjavallan kohdalta ei ole tuloksia. Kuun lopulla vesi oli kirkastunut. Syyssateiden vaikutusta ei tarkkailutuloksilla saatu havainnollistettua, sillä sateet alkoivat vasta marraskuun puolella. Jätevesikuormituksen vaikutus sameus- ja kiintoainearvoihin on nykyisin vähäinen. Veden samentuminen on Kokemäenjoella alhaisimmillaan tyypillisesti joen yläjuoksulla, missä vesi on vielä kohtuullisen kirkasta. Kirkkaissa virtavesissä veden sameus on alle 5 FNU (kirkkaissa järvivesissä jopa alle 1,0 FNU). Liekoveden luusuassa (asema 1) sameus vaihteli vuonna 2015 välillä 1,1 6,2 FNU. Porin yläpuolisen aseman 35 veden keskimääräinen sameus oli vuonna 2015 20,4 FNU (n = 20) ja vaihteluväli 4,6 98 FNU. Sameus, FNU 100 90 80 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 70 60 50 40 30 20 10 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.5. Kokemäenjoen veden sameusarvot eri asemilla vuonna 2015. Kokemäenjoen yläjuoksun keskimääräinen sameus on pysynyt suunnilleen 5 FNU tasolla tai hieman alle (Kuva 6.6). Kolsin voimalaitoksen kohdalla asemalla 15 sameus on säännöllisesti voimakkaampaa ja sameus hieman voimistuu edelleen alemmaksi mentäessä. Veden sameudessa ei ole tapahtunut suuria, pysyväksi katsottavia muutoksia (ainakaan nousua) vuosien 1990 2015 aikana, vaan tilanne vaihtelee voimakkaasti valumaolojen mukaan, jolloin sattumallakin (näytteenoton ajoittuminen) on vaikutusta vuosikeskiarvoihin.

25 Kiintoaineen määrä on kirkkaisiin vesiin verrattuna koholla silloin, kun vedessä esiintyy samentumaa. Kokemäenjoen koko vedenlaatuaineistoa tarkasteltaessa kiintoaineen ja samentumisen välillä on voimakas positiivinen korrelaatio (n = 1859, r = 0,87). Hetkelliset tilanteet ovat siten kytköksissä valumiin ja hajakuormitukseen. Jätevesillä ei ole vaikutusta kiintoaineen määrään, joka siis vaihtelee valumatilanteen ja eroosion mukaisesti. Liekoveden luusuan kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 4 mg/l (n = 8) vuonna 2015. Alajuoksulla sijaitsevalla asemalla 35 taso oli samanaikaisissa näytteissä keskimäärin lähes kolminkertainen (11,7 mg/l, n = 9). Kiintoainepitoisuuden huippu todettiin tammikuun ja joulukuun (ELY:n näytteenotto) suurten virtaamien aikaan sekä toukokuussa runsaiden sateiden aikaan. Myös alkukesällä kiintoainepitoisuus oli koholla toukokuun sateiden jäljiltä (Taulukko 6.1). Kiintoainevirtaamaksi muodostui suurimmillaan 1729 t/d (ka 345 t/d). Jätevesistä aiheutunut kiintoainekuormitus oli alle 0,55 t/d eli hyvin marginaalinen kokonaiskiintoainevirtaamaan verrattuna. Sameus FNU kojo 1 kojo 15 kojo 35 kojo 46 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.6. Kokemäenjoen yläjuoksun (asema 1), keskijuoksun (as. 15), Porin yläpuolen (as. 35) ja joen alapään (as. 46) keskimääräiset sameusarvot vuosilta 1991 2015. Vuoteen 2014 asti keskiarvot eivät sisällä huhtikuun tuloksia. Vuonna 2015 keskiarvossa on mukana kaikki havainnot, sillä erot ilman huhtikuuta laskettuun keskiarvoon olivat pieniä.

26 Taulukko 6.1. Porin yläpuolelta mitatut kiintoainepitoisuudet ja kiintoainevirtaamat v. 2015. Määritykset eivät ole yhteismitallisia (ELY suodatin < 0,4 µg/l). Asema 35 Näytteen- Harjavalta Kiintoaine Kiintoaine Ainevirtaama Ainevirtaama Jätevedet Luonnonhuuht. Pvm ottaja MQ m 3 /s mg/l, GFC mg/l, nukleop. t/d, GFC t/d, nukleop. t/d t/d (1 mg/l) 08.01.2015 KVVY 221,0 35,0 668 0,550 19,1 19.01.2015 ELY 231,6 9,6 192 0,550 20,0 26.01.2015 KVVY 228,6 5,0 99 0,550 19,8 09.02.2015 ELY 220,5 3,6 69 0,550 19,1 10.03.2015 ELY 218,8 42,0 794 0,550 18,9 23.03.2015 ELY 225,9 8,4 164 0,550 19,5 25.03.2015 KVVY 224,9 5,2 101 0,550 19,4 30.03.2015 ELY 229,7 8,0 159 0,550 19,8 13.04.2015 KVVY 289,4 13,0 325 0,550 25,0 14.04.2015 ELY 305,3 15,0 396 0,550 26,4 20.05.2015 ELY 291,5 16,0 403 0,550 25,2 25.05.2015 KVVY 278,3 14,0 337 0,550 24,0 08.06.2015 KVVY 229,2 11,0 218 0,550 19,8 09.06.2015 ELY 226,8 12,0 235 0,550 19,6 30.07.2015 ELY 163,5 9,0 127 0,550 14,1 12.08.2015 ELY 156,3 6,9 93 0,550 13,5 20.08.2015 KVVY 164,8 6,9 98 0,550 14,2 07.10.2015 ELY 166,3 11,0 158 0,550 14,4 12.10.2015 KVVY 180,6 3,6 56 0,550 15,6 23.11.2015 KVVY/ELY 241,2 11,0 11,0 229 229 0,550 20,8 07.12.2015 ELY 251,7 82,0 1784 0,550 21,8 Aritmeettinen keskiarvo 226,0 11,6 18,0 236,8 369,4 0,6 19,5 6.1.3. Sähkönjohtavuus Kokemäenjoen yläjuoksun sähkönjohtavuus (liuenneiden suolojen määrä) vaihteli välillä 7,3 8,9 ms/m, kohoten alavirtaa kohti. Alajuoksulla taso vaihteli Isojuopassa (asema 46) välillä 9,2 15,2 ms/m ja Raumanjuopassa (asema 47) välillä 9,4 14 ms/m. Sähkönjohtavuus kasvaa alajuoksua kohti sekä jätevesikuormituksen että hajakuormituksen seurauksena (Kuva 6.7). Joen yläpäässä Sastamalan keskuspuhdistamon jätevesien vaikutus sähkönjohtavuuteen oli hyvin lievä (maks 0,2 ms/m) asemien 01 ja 5 välillä. Yläjuoksun jälkeen tapahtuu selvä nousu Loimijoen vaikutuksesta asemalla 13 (Kuva 6.7). Kiettareen yläpuolella sijaitsevan aseman 13 jälkeen sähkönjohtavuus kohoaa Harjavallan alueen jätevesikuormituksen vaikutuksesta asemalla 24 ja edelleen Porin seudulla jätevesien vaikutuksesta joen alaosan asemalla 46. Nousua tapahtuu muillakin asemilla, joka oli nähtävissä vuonna 2015 varsin tasaisesti kohoavasta sähkönjohtavuudesta joen alajuoksua kohti mentäessä (Kuva 6.7).

27 Sähkönj., ms/m 16 14 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 12 10 8 6 4 2 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.7. Kokemäenjoen veden sähkönjohtavuus eri asemilla eri ajankohtina vuonna 2015. Sähkönjohtavuus vaihtelee jätevesien laimenemisoloihin ja hajakuormituksen suuruuteen vaikuttavien virtaamien mukaan. Vuonna 2015 keskimääräiset sähkönjohtavuudet olivat asemilla 01 (n = 8), 35 (n = 22) ja 46 (n = 8) seuraavat: 7,9 ms/m, 10,7 ms/m ja 11,1 ms/m. Sähkönjohtavuus on pienentynyt jätevesikuormituksen vähentymisen myötä. Kun sähkönjohtavuus oli vuosina 1975 1985 luokkaa 13 14 ms/m, niin nykyinen taso vaihtelee välillä 8-12 ms/m. 6.1.4. Happamuus (ph) Kokemäenjoen ph-arvot olivat normaaleja vaihdellen Porin yläpuolella (asema 35) välillä 6,9 7,6. Happamuus on vähentynyt selvästi metsäteollisuuden kuormitustason alentuessa, sillä vuosina 1975 1985 Kokemäenjoen ph oli talviaikana 6,1 6,3 (Oravainen 2006). Nykyisin arvot vaihtelevat suunnilleen tasolla 6,8 7,5, joten muutos on ollut hyvin selvä. 6.1.5. Kokonaisfosfori Kokemäenjoen fosforipitoisuus on ollut tavallisesti pienimmillään lopputalvella, koska hajakuormitus on ollut silloin vähäistä ja yläpuolisten järvialtaiden fosforipitoisuus on alimmillaan. Toisaalta viime talvina esiintyneet runsaat loppusyksy- ja talvivalumat lisäävät hajakuormitusta ja muuttavat tilannetta. Fosforipitoisuus kohoaa aina virtaaman lisääntyessä, koska hajakuormitus on merkittävä kuormitustekijä. Ensimmäinen selvä pitoisuusnousu tapahtuu Loimijoen vaikutuksesta asemalla 13 (Kuva 6.8). Suurimmillaan pitoisuusnousu oli vuonna 2015 tammikuun alussa ja huhti-toukokuussa, jolloin fosforipitoisuus kohosi 36 48 µg/l. Jokialueelle kohdistuvan pistekuormituksen vaikutukset ovat vaikeammin tuloksista eriteltävissä, mutta Porin kaupungin alapuolella ne ovat kuitenkin ajoittain olleet todettavissa.

28 Fosforipitoisuuden lähtötaso Liekoveden luusuassa oli vuonna 2015 14 25 µg/l, keskiarvon (19 µg/l) oltua edellisvuosia matalampi (2012 2014: 23 24 µg/l). Perustaso on ollut viime vuosina lievästi rehevälle tai jopa rehevälle vedelle ominainen, josta se kohoaa alajuoksua kohti. Keskipitoisuus oli Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamon alapuolella vuonna 2015 45 µg/l, eli selvästi yläjuoksua korkeampi. Tammikuun alussa mitattu maksimi oli 130 µg/l, mikä kuitenkin johtui muista tekijöistä kuin puhdistamon vaikutuksesta, sillä asemalla 35 pitoisuus oli samanaikaisesti 140 µg/l. Myös huhtitoukokuussa mitattiin korkeita pitoisuuksia (45 49 µg/l). Muutoin vaihteluväli oli 23 30 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna keskipitoisuus oli selvästi korkeampi liittyen tammikuun alun pitoisuusmaksimiin. Kok.P, µg/l 160 140 120 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 100 80 60 40 20 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.8. Kokemäenjoen veden fosforipitoisuudet eri asemilla eri ajankohtina vuonna 2015. Ylä- ja alajuoksun (pisteet 01 ja 46) välinen pitoisuusero oli keskimäärin 23 µg/l vuonna 2015. Aiemmin 2000- ja 2010-luvulla se on vaihdellut välillä 11 32 µg/l. Keskipitoisuusnousulla 23 µg/l fosforivirtaaman kasvuksi saadaan vastaavan ajan (tammi-lokakuu 2015) keskivirtaamaan 216 m 3 /s suhteutettuna 429 kg P/d, kun jätevesikuorma ilman Loimijoen kuormittajia oli 8,1 kg/d. Vuoden 2015 jätevesien fosforikuorman vaikutusaste keskivirtaamalla 216 m 3 /d oli 0,4 µg/l. Valumaolojen mukaan tapahtuvat tasomuutokset ovat nykyään suurempia kuin paikallisten kuormittajien vaikutukset pitoisuuksiin. Suurimman kuormittajan eli Porin Luotsinmäen puhdistamon jätevesien vaikutus fosforipitoisuuteen oli keskimäärin vain 5 µg/l vuonna 2015 verrattaessa aseman 35 (Porin yläpuoli) pitoisuutta Luotsinmäen alapuolisen aseman (46) pitoisuuteen. Pitoisuuksien eroja asemien välillä ei selitä ainoastaan Luotsinmäen puhdistamolta tuleva kuormitus, sillä Luotsinmäen jätevesien laskennallinen vaikutus jäi vuonna 2015 alle 0,2 µg/l. Myös muualta tulevalla kuormituksella on siten vaikutusta. Yläjuoksun, samoin kuin muidenkin asemien keskipitoisuudet ovat laskeneet 1990-luvun alkupuolen tasosta (Kuva 6.9), mikä kertoo kuormituksen vähentymisestä. Liekoveden luusuan osalta muutos on seurausta jo Tammerkosken ja Tampereen Pyhäjärven fosforipitoisuuksien pienentymisestä. Vuonna 2015 keskipitoisuudet olivat Kokemäenjoen alaosissa edellisvuotta suurempia, mutta pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna normaaleja.

29 Kok.P µg/l kojo 1 kojo 15 kojo 35 kojo 46 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.9. Kokemäenjoen keskimääräisiä fosforipitoisuuksia asemilta 1, 15, 35 ja 46 vuosina 1991 2015. Vuoteen 2014 asti keskiarvot eivät sisällä huhtikuun tuloksia. Vuonna 2015 keskiarvossa on mukana kaikki havainnot, sillä erot ilman huhtikuuta laskettuun keskiarvoon olivat pieniä. Kokemäenjoen fosforipitoisuus vaihtelee nykyisin pääosin hajakuormituksen mukaan. Pienimmät pitoisuudet esiintyvät alivirtaamakausilla, vaikka jätevesien laimennusolot ovat silloin heikoimmat. Tämä on selvä osoitus hajakuormituksen hallitsevasta osuudesta. Pistekuorman osuus Kokemäenjoen fosforivirtaamasta oli koko vuoden 2015 keskivirtaaman perusteella laskettuna vuositasolla alle 1 % ja jäi pienimmilläkin virtaamilla kokonaiskuormitukseen suhteutettuna pieneksi (Taulukko 6.2). Taulukko 6.2. Kokemäenjoen hetkelliset fosforipitoisuudet ja fosforivirtaamat Porin yläpuolella vuonna 2015. Asema 35 Näytteen- Harjavalta Kok.fosfori Ainevirtaama Luonnonhuuht. Jätevedet Muu kuormitus Pvm ottaja MQ m 3 /s µg/l kg/d kg/d (10 µg/l) kg/d kg/d 08.01.2015 KVVY 221,0 140,0 2672,9 191 8 2474 19.01.2015 ELY 231,6 36,0 720,2 200 8 512 26.01.2015 KVVY 228,6 33,0 651,9 198 8 446 09.02.2015 ELY 220,5 30,0 571,6 191 8 373 10.03.2015 ELY 218,8 89,0 1682,6 189 8 1485 23.03.2015 ELY 225,9 31,0 605,1 195 8 402 25.03.2015 KVVY 224,9 28,0 544,1 194 8 342 30.03.2015 ELY 229,7 32,0 635,1 198 8 429 13.04.2015 KVVY 289,4 39,0 975,0 250 8 717 14.04.2015 ELY 305,3 40,0 1055,1 264 8 783 20.05.2015 ELY 291,5 53,0 1334,8 252 8 1075 25.05.2015 KVVY 278,3 47,0 1130,2 240 8 882 08.06.2015 KVVY 229,2 27,0 534,7 198 8 329 09.06.2015 ELY 226,8 34,0 666,4 196 8 462 30.07.2015 ELY 163,5 43,0 607,5 141 8 458 12.08.2015 ELY 156,3 31,0 418,6 135 8 275 20.08.2015 KVVY 164,8 26,0 370,2 142 8 220 07.10.2015 ELY 166,3 38,0 545,8 144 8 394 12.10.2015 KVVY 180,6 23,0 358,8 156 8 195 23.11.2015 KVVY/ELY 241,2 44,0 916,8 208 8 700 07.12.2015 ELY 251,7 170,0 3697,6 218 8 3472 Aritmeettinen keskiarvo 226,0 49,2 985,5 195,3 8,1 782,1

30 Kokemäenjoen yläjuoksun fosforipitoisuudet ovat pienentyneet selvästi, kun tarkastellaan maaliskuun ja elokuun vuosien 1965 2015 pitoisuuksia (Kuva 6.10). Vastaava muutos on tapahtunut myös Kokemäenjoen alaosalla sekä Pihlavanlahdella (Kuva 6.11). 1970-luvun puolivälissä fosforipitoisuus aleni merkittävästi mm. Tampereen kaupungin jätevesien käsittelyn tehostuessa. 1980-luvulla talvipitoisuudet eivät enää pienentyneet oleellisesti. Kesätuloksissa myönteinen kehitys on nähtävissä vielä 1980-luvullakin. 1990-luvun alussa pitoisuutta on saatu vielä hieman alenemaan ja talvella pitoisuus on laskenut yläjuoksulla usein 20 µg/l alapuolelle. Fosforipitoisuuden aleneminen tasolta 60 µg/l tasolle 20 µg/l on vaatinut noin 800 kg/d vähenemän fosforikuormituksessa. Vastaavaa parannusta on siten enää mahdoton saavuttaa pistekuormituksen osalta, sillä koko Kokemäenjoen vesistöalueen pistekuormitus on yhteensäkin huomattavasti tätä pienempi. µg/l 100 lopputalvi 90 loppukesä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 6.10. Kokemäenjoen yläjuoksun (KOJO/01) fosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä 1965 2015. µg/l 160 140 120 lopputalvi loppukesä 100 80 60 40 20 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 6.11. Pihlavanlahden (POME/51) fosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä 1965 2015.

31 6.1.6. Kokonaistyppi Kokonaistyppipitoisuus vaihtelee vuodenaikojen ja valumien mukaisesti kuten fosforipitoisuuskin. Taso on yleensä korkeimmillaan kevätylivaluman aikana. Myös talvella taso on korkeampi kuin kesällä, koska denitrifikaatio on kylmässä vedessä vähäistä ja typpi säilyy vedessä pidempään kulkeutuen alavirtaan. Toisaalta talvivalumien runsastuminen lisää hajakuormituksen vaikutusta näkyen myös typpipitoisuudessa. Kokemäenjokeen kulkeutuu typpikuormitusta myös Tampereen seudulta sekä Loimijoelta. Yläjuoksun typpipitoisuus vaihteli vuonna 2015 välillä 510 1100 µg/l, keskiarvon ollessa 860 µg/l. Ylemmässä vesistössä olevasta typestä osa denitrifioituu kesällä Kulo-Rautaveden alueella ja osa vielä ylempänä Vanajaveden alueella. Ammoniumtyppeä oli Liekoveden luusuassa vuonna 2015 1,5 24 µg/l. Ammoniumtyppeä ei tule jokialueelle yläjuoksulta enää talvellakaan merkittävästi, koska Tampereen puhdistamot nitrifioivat tehokkaasti läpi vuoden. Typpitasossa ei tapahtunut kovin suurta muutosta ennen Loimijoen liittymää, jonka alapuolella (asema 13) typpipitoisuus kohosi aiempaan tapaan kevättulvakaudella selvästi, mutta myös tammikuun alussa pitoisuus kohosi voimakkaasti (Kuva 6.12). Tammikuun alussa typpipitoisuus kohosi edelleen alajuoksua kohti mentäessä ja asemalla 35 ennen Poria typpeä oli jopa 4100 µg/l. Aseman 35 typpipitoisuuden keskiarvo oli vuonna 2015 1330 µg/l (n = 21), eli viime vuosien vaihteluvälissä (v. 2010 2014 ka 1203 1367 µg/l). Typpipitoisuuden keskimääräinen nousu vuonna 2015 asemien 1 ja 46 välillä samanaikaisesti otetuissa näytteissä (n = 8) oli noin 583 µg/l (860 -> 1442,5 µg/l), mikä merkitsi tammi-lokakuun keskivirtaamalla 216 m 3 /s typpivirtaaman lisääntymistä 10,9 t/d. Suurin nousu todettiin tammikuun alussa hajakuormituksen oltua joulu- ja tammikuun runsaan sademäärän vuoksi voimakasta. Pistemäisen typpikuorman määrä oli vuonna 2015 noin 603 kg/d, jolla on oma osuutensa typpitaseessa, minkä lisäksi jätevesien typpikuormaa tulee ylempää Tampereen seudulta sekä Loimijoesta. Laskennallisesti jätevedet kohottivat Kokemäenjoen typpipitoisuutta vuonna 2015 tammi-lokakuussa keskimäärin 32 µg/l, suhteutettuna kyseisen aikavälin keskivirtaamaan 216 m 3 /s. Kok.N, µg/l 4500 4000 3500 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.12. Kokemäenjoen veden typpipitoisuudet eri asemilla eri ajankohtina vuonna 2015.

, 32 Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 1990 2015 aikana (Kuva 6.13). Vuonna 2013 keskimääräinen typpipitoisuus oli ennätyskorkealla Kokemäenjoen alajuoksulla. Myös asemilla 15 ja 35 mitattiin erittäin korkeita pitoisuuksia. Tilanne oli vastaavanlainen myös vuonna 2015, mikä kertoo talven hajakuormituspiikkien merkityksen korostumisesta. Jätevesien mukana tuleva typpikuormitus on tasaisesti vähentynyt, joten tavallista korkeammat pitoisuuskeskiarvot eivät selity jätevesillä. Kuivana ja niukkavaluntaisena vuonna 2014 keskipitoisuudet olivat alhaisia. Alajuoksulla pitoisuustaso määräytyy yleensä lähinnä valumien mukaan, mutta Isojuopassa ennen Pihlavanlahtea myös Porin jätevesillä on vaikutusta. Suurimmillaan pitoisuusero oli vuonna 2015 Porin Luotsinmäen puhdistamon ylä- ja alapuolisen aseman välillä 200 µg/l, ajoittuen lopputalveen. Keskimäärin ero jäi kuitenkin pieneksi (48 µg/l), joten hajakuormituksella on ratkaiseva vaikutus joen typpitaseeseen ja edelleen mereen kohdistuvaan typpiainevirtaamaan kuten edellä mainitut luvut osoittavat. Kok.N µg/l kojo 1 kojo 15 kojo 35 kojo 46 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kuva 6.13. Kokemäenjoen keskimääräisiä typpipitoisuuksia asemilta 1, 15, 35 ja 46 vuosina 1991 2014. Vuoteen 2014 asti keskiarvot eivät sisällä huhtikuun tuloksia. Vuonna 2015 keskiarvossa on mukana kaikki havainnot, sillä erot ilman huhtikuuta laskettuun keskiarvoon olivat pieniä. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

33 Taulukko 6.3. Kokemäenjoen (Porin yläpuoli, as. 35) hetkelliset typpipitoisuudet ja typpivirtaamat vuonna 2015. Asema 35 Näytteen- Harjavalta Kok.typpi Ainevirtaama Luonnonhuuht. Jätevedet Muu kuormitus Pvm ottaja MQ m 3 /s µg/l kg/d kg/d (400 µg/l) kg/d kg/d 08.01.2015 KVVY 221,0 4100,0 78276,4 7637 603 70037 19.01.2015 ELY 231,6 1600,0 32009,5 8002 603 23404 26.01.2015 KVVY 228,6 1300,0 25679,7 7901 603 17175 09.02.2015 ELY 220,5 1300,0 24767,7 7621 603 16544 10.03.2015 ELY 218,8 2300,0 43481,9 7562 603 35317 23.03.2015 ELY 225,9 1200,0 23424,4 7808 603 15013 25.03.2015 KVVY 224,9 1300,0 25260,8 7773 603 16885 30.03.2015 ELY 229,7 1300,0 25801,0 7939 603 17259 13.04.2015 KVVY 289,4 1300,0 32500,9 10000 603 21898 14.04.2015 ELY 305,3 1300,0 34291,3 10551 603 23137 20.05.2015 ELY 291,5 1600,0 40297,0 10074 603 29620 25.05.2015 KVVY 278,3 1200,0 28856,2 9619 603 18634 08.06.2015 KVVY 229,2 780,0 15448,3 7922 603 6923 09.06.2015 ELY 226,8 900,0 17639,1 7840 603 9196 30.07.2015 ELY 163,5 1000,0 14127,3 5651 603 7873 12.08.2015 ELY 156,3 790,0 10668,4 5402 603 4664 20.08.2015 KVVY 164,8 610,0 8685,1 5695 603 2387 07.10.2015 ELY 166,3 840,0 12065,8 5746 603 5717 12.10.2015 KVVY 180,6 770,0 12013,6 6241 603 5170 23.11.2015 KVVY 241,2 1100,0 22919,8 8334 603 13982 07.12.2015 ELY 251,7 2600,0 23925,4 8700 603 14622 Aritmeettinen keskiarvo 226,0 1390,0 26292,4 7810,4 603,0 17879,0 6.1.7. Ammoniumtyppi Lähtötaso (1,5 24 µg/l) oli vuonna 2015 viimeaikaiseen tapaan alhainen, koska Tampereen seudulta ei tule enää merkittävää ammoniumtyppikuormaa. Muutokset joen ylä- ja keskijuoksulla ovat nykyisin pieniä. Kohottaviin tekijöihin kuuluu mm. Harjavallan seudun teollisuus. Nousu näkyi selvästi vuonna 2015 Harjavallan alapuolella sijaitsevalla asemalla 24 loppukesällä sekä Porin yläpuolella sijaitsevalla asemalla 35 tammikuun lopussa (Kuva 6.14). Joen alajuoksulla on ollut ajoin todettavissa selvempi nousu Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamon vaikutuksesta. Vuonna 2016 merkittäviä muutoksia ei puhdistamon alapuolella kuitenkaan todettu. Keskiarvo (ammoniumtyppeä ei tutkittu kaikilla asemilla huhtikuussa) oli yläjuoksulla 8,9 µg/l, Kolsissa 19 µg/l, Porin yläpuolella (as. 35) 41,2 µg/l ja Porin alapuolella (as. 46) 35,8 µg/l.

34 NH4-N, µg/l 120 100 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 80 60 40 20 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.14. Kokemäenjoen veden ammoniumtyppipitoisuudet eri asemilla eri ajankohtina vuonna 2015. 6.1.8. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallisen hapenkulutuksen ja ligniinin pitoisuudet ovat pienentyneet voimakkaasti metsäteollisuuden kuormituksen vähenemisen myötä. COD Mn oli yläjuoksulla vuonna 2015 8,8 11 mg O 2 /l, josta taso ei juurikaan kohonnut alajuoksulla (Kuva 6.15). Tammikuun alussa kemiallista hapenkulutusta kohotti hajakuormitus. Nykyiset COD Mn -lukemat ovat huomattavan alhaisia 1970-luvun tilanteeseen nähden (Kuva 6.16). COD(Mn), mg O 2 /l 18 16 14 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 12 10 8 6 4 2 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.15. Kokemäenjoen veden COD Mn -arvot eri asemilla eri ajankohtina vuonna 2015.

35 mg/l 35 30 25 lopputalvi loppukesä 20 15 10 5 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 6.16. Kokemäenjoen yläjuoksun (KOJO/01) COD Mn -arvot lopputalvella ja loppukesällä 1965 2015. 6.1.9. Hygieeninen veden laatu Uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos suolistoperäisiä enterokokkeja on alle 200 kpl/dl ja E. coli bakteereja alle 500 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 400 kpl/dl ja 1000 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Aiemmassa Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 292/96 uimavedelle oli esitetty seuraavat raja-arvot: lämpökestoiset koliformiset bakteerit < 500 kpl/dl ja alustavat enterokokit < 200 kpl/dl. Liekovedestä Kokemäenjokeen virtaavan veden hygieeninen laatu oli erinomainen, joskin selvää hygieenistä likaantumista todettiin tammikuun alussa, jolloin lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli 78 kpl/dl. Muutoin koliformeja todettiin 0-11 kpl/dl. Alustavien enterokokkien määrä vaihteli kaikki havaintoajankohdat huomioiden välillä 0-14 kpl/dl. Veden hygieenisen laadun selvimmät häiriöt painottuivat joen alaosalle ja tarkemmin Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamon alapuolelle (Kuva 6.17 ja Kuva 6.18). Selvää heikentymistä aiheuttivat myös Loimijoesta tulevat vedet. Tammikuun alussa veden hygieeninen laatu heikkeni jokialueella tasaisesti alajuoksua kohti ja vesi oli uimakelvotonta jo Loimijoen yhtymäkohdan alapuolella. Muilla havaintokerroilla vesi oli uimakelpoista kaikilla asemilla. Luotsinmäen puhdistamon alapuolisella asemalla (46) veden hygieeninen laatu heikkeni yläpuoliseen asemaan nähden 20 340 kpl/dl lämpökestoisten koliformien osalta ja 0-67 kpl/dl Alustavien enterokokkien osalta. Tilanne kuitenkin korjaantui nopeasti alempana ja jo asemalla 47 bakteeripitoisuus oli huomattavasti pienempi. Kokemäenjokeen Kokemäellä laskevassa Sonnilanjoessa (asema KOJO/18) ulosteperäisiä bakteereja esiintyi säännöllisesti (lämpökestoiset koliformit 55 490 kpl/dl ja alustavat enterokokit 10 130 kpl/dl). Sonnilanjokeen tulee jätevesikuormitusta ilmeisesti haja-asutuksesta, koska hygieeninen veden laatu on käytännössä säännöllisesti Kokemäenjokea heikompi. Lopputalvella ja syksyllä vedessä esiintyi jälleen myös ammoniumtyppeä 100 250 µg/l.

36 Lämpök. kolif., kpl/dl 600 500 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 400 300 200 100 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.17. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät eri havaintoajankohtina vuonna 2015. Al. enterokokit, kpl/dl 500 450 400 08.01.15 26.01.15 25.03.15 13.04.15 25.05.15 08.06.15 20.08.15 12.10.15 350 300 250 200 150 100 50 0 1 5 6 13 15 21 24 35 42 46 47 Kuva 6.18. Suolistoperäisten enterokokkibakteerien (alustava määritys) määrät eri asemilla eri havaintoajankohtina vuonna 2015.

37 6.1.10. Klorofyllipitoisuus Kasviplanktonin määrää ja rehevyyttä kuvaavat klorofyllipitoisuudet olivat elokuussa Harjavallan yläpuolisella jokiosuudella karun ja lievästi rehevän veden rajoilla ja Harjavallan alapuolella pitoisuus kohosi lievästi rehevän ja rehevän veden rajoille (Kuva 6.19). Korkeimmillaan pitoisuus oli Harjavallan alapuolisella asemalla 24. Vuoden 2015 matalista pitoisuuksista huolimatta Kokemäenjokea voidaan pitää viime vuosien tulosten (Taulukko 6.4) perusteella rehevänä. Rehevän veden raja-arvo on 10 µg/l ja erittäin rehevän veden raja 20 µg/l. Karuissa vesissä klorofyllia on alle 4 µg/l. 25 20 Klorofylli-a µg/l kesä elo loka 15 13 10 5 5 11,0 3,9 7,8 5 11 9 0 kojo 01 kojo 06 kojo 15 kojo 24 kojo 35 kojo 46 Kuva 6.19. Kokemäenjoen klorofyllipitoisuudet kesä- ja elokuussa eri asemilla vuonna 2015.

38 Taulukko 6.4. Kokemäenjoen eri asemien klorofyllipitoisuudet kesä- ja elokuussa vuosina 1990 2015. KOJO / 01 KOJO / 35 KOJO / 46 Vuosi kesä elo kesä elo kesä elo 1990 11,2 7,6 7,8 1991 10,5 3,1 11,2 8,9 13,3 8,0 1992 8,6 9,0 7,2 15,0 7,9 1993 7,7 4,8 10,4 3,3 12,4 4,3 1994 9,4 13,9 10,3 9,5 15,0 16,9 1995 12,0 14,0 9,8 10,0 8,8 13,0 1996 7,1 8,0 12,0 9,6 5,5 14,0 1997 8,1 15,0 14,0 11,0 12,0 17,0 1998 17,0 13,0 19,0 6,3 20,0 7,3 1999 12,0 13,0 14,0 9,9 17,0 18,0 2000 13,0 12,0 16,0 5,0 15,0 6,1 2001 15,0 15,0 18,0 9,0 18,0 11,0 2002 12,0 16,0 16,0 8,6 16,0 10,0 2003 11,0 13,0 10,0 8,4 11,0 13,0 2004 8,8 10,0 12,0 7,0 10,0 7,5 2005 9,2 16,0 15,0 6,1 13,0 4,9 2006 10,0 5,0 11,0 5,1 11,0 7,9 2007 6,1 11,0 9,1 9,3 12,0 8,1 2008 15,0 17,0 13,0 11,0 15,0 12,0 2009 9,9 6,5 14,0 12,0 14,0 13,0 2010 21,0 17,0 19,0 21,0 2011 11,0 12,0 12,0 2012 19,0 14,0 15,0 2013 11,0 13,0 15,0 2014 5,8 3,7 5,8 2015 5,3 11,0 9,2 Keskiarvo 10,7 11,5 13,3 9,1 13,4 11,0 6.2 HARJAVALLAN PATOALLAS Harjavallan suurteollisuuspuiston (Boliden Harjavalta Oy, Kemira Oyj, Yara Suomi Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy) läntinen purkuviemäri on vuodesta 2009 lähtien sijainnut 25 m päässä rantakaivosta ja sen ympärille on asennettu öljypuomit. Vuosina 2005 2008 purkuviemärin pää sijaitsi noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Näytteitä otetaan loppukesäisin (elokuussa) tarkoituksena selvittää happitilannetta ja jätevesien mahdollista kertymistä alusveteen. Jätevesien ollessa puhdasta vettä raskaampia, niiden kertyminen alusveteen on mahdollista etenkin jos kerrosteisuutta esiintyy. Patoaltaan vesipatsas oli 20.8.2015 hyvin lievästi kerrostunut (pinta 20,2 o C, pohja 19,6 o C) ja happitilanne koko vesimassassa melko hyvä, joskin pohjan läheisyydessä oli todettavissa happivajetta (kyll.% 60). Ylemmissä vesikerroksissa hapen kyllästysaste oli 75 91 %. Pohjalla havaittiin lievää ammoniumtyppipitoisuuden (110 µg/l) kohoamista muuhun vesipatsaaseen (22 52 µg/l) nähden ja vesi oli pohjan läheisyydessä sameaa (22 FNU). Myös metallipitoisuuksissa todettiin havaittava muutos, vaikka sinänsä ne olivat alhaisia, eivätkä esimerkiksi valtioneuvoston asetuksessa 1308/2015 annetut ympäristölaatunormit ylittyneet. Esimerkiksi nikkelipitoisuus kohosi pinnan 1,2 µg/l tasosta 3,1 µg/l:ssa pohjalla.

39 6.3 SONNILANJOKI Sonnilanjoki on voimakkaan hajakuormituksen alainen jokivesistö. Joen alajuoksulla on laajat peltoalueet. Valuma-alueen latvoilla sijaitsevat lisäksi laajat Vapo Oy:n Lammisuon turvetuotantoalueet. Myös Köyliön varavankilan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan joen latvoille. Sonnilanjoen vesi on sameaa, humuspitoista ja erittäin runsasravinteista. Sonnilanjoki kuuluu jokityypiltään pieniin kangasmaiden jokiin. Kokonaisfosforin luontainen pitoisuus tällaisella joella on 15 µg/l ja kokonaistypen 335 µg/l (Aroviita ym. 2012). Sonnilanjoen ravinnepitoisuudet (kok.p 34 90 µg/l, kok.n 1400 2200 µg/l) ylittivät vuonna 2015 luonnontason moninkertaisesti. Ammoniumtypen (11 250 µg/l) ja sähkönjohtavuuden (12 20 ms/m) ajoittainen kohoaminen viittaa jätevesien vaikutukseen. Ulosteperäisiä bakteereja esiintyi kaikilla havaintokerroilla. 6.4 KOKEMÄENJOEN AINEVIRTAAMAT ASEMALLA KOJO/35 Kokemäenjoki kuljetti Harjavallassa sijaitsevan aseman 35 kautta mereen keskimäärin 26 tonnia typpeä ja 0,9 tonnia fosforia vuorokaudessa vuonna 2015. Maksimit ajoittuivat tammikuulle ja joulukuulle (Taulukko 6.5). Valuma-alueen koko on Harjavallan kohdalla 26117 km 2 eli 97 % siitä, mitä se on Porissa (26820 km 2 ). Jätevesien typpikuormitus oli vuonna 2015 keskimäärin 603 kg/d ja fosforikuormitus 8 kg/d. Jätevesien (mukana mereen johdettu kuorma) osuus oli Kokemäenjoen keskimääräisestä typpiainevirtaamasta 2,3 % ja fosforiainevirtaamasta 0,8 %. Joen ravinnevirtaamiin (Kuva 6.21) ei voida tätä taustaa vasten vaikuttaa suuresti esimerkiksi typen poiston tehostamisella. Keskimääräisistä kuukausipitoisuuksista laskettuna aseman 35 kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo oli 1330 µg/l (Taulukko 6.5). Vuonna 2015 typen keskipitoisuus oli yksittäisten pitoisuuspiikkien vuoksi tavallista korkeampi. Ammoniumtyppeä (NH4-N) oli vuonna 2015 keskimäärin 31 µg/l (vaihteluväli 14 59 µg/l), eli pitoisuus oli alhainen. Nitraattityppeä oli läpi vuoden runsaasti. Fosforipitoisuuden vaihteluväli oli jälleen suuri (23 170 µg/l). Kuukausikeskiarvoista laskettuna keskitaso oli 49 µg/l. Taso vaihtelee valumiin liittyvän hajakuormituksen mukaan. Kokemäenjoen typpipitoisuus on kohonnut 1980-luvun alkuun verrattuna (Kuva 6.22). Vastaavaa kehitystä ei kuitenkaan ole havaittavissa typen ainevirtaamassa (Kuva 6.23). Fosforiainevirtaamassa on havaittavissa laskusuunta, mutta vuosien välillä esiintyy runsaasti vaihtelua (Kuva 6.24).

40 kg N/d 60000 µg N/l 3000 50000 2500 40000 30000 2000 1500 jokialueen jätevesikuormitus muu kuormitus luonnonhuuhtoutuma 20000 1000 Kok.N µg/l 10000 500 0 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 6.20. Kokemäenjoen kuukausittaiset typpipitoisuudet ja typpivirtaamat vuonna 2015. Muu kuormitus sisältää myös Tampereen suunnalta sekä Loimijoesta tulevien vesien aiheuttamaa jätevesikuormitusta. kg P/d 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 µg P/l 180 160 140 120 100 80 60 40 20 luonnonhuuhtoutuma muu kuormitus jokialueen jätevesikuormitus Kok.P µg/l 0 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 6.21. Kokemäenjoen kuukausittaiset fosforipitoisuudet ja fosforivirtaamat vuonna 2015. Muu kuormitus sisältää myös Tampereen suunnalta sekä Loimijoesta tulevien vesien aiheuttamaa jätevesikuormitusta.

41 Taulukko 6.5. Kokemäenjoen keskimääräiset typpi- ja fosforipitoisuudet (as. 35) kuukausittain vuonna 2015 sekä näiden mukaan lasketut ainevirtaamat Harjavallassa (taustapitoisuuksina käytetty 335 µg N/l ja 15 µg P/l) ja keskimääräinen jätevesikuormitus (kg/d). Typpivirtaama kg/d Vuosi 2015 Virt. Q Kok.N Luonn. Muu Jätevedet Yht. Kok.P Luonn. Muu Jätevedet Yht. Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. kuorma (kaikki) kg/d µg/l huuht. kuorma (kaikki) kg/d Tammikuu 221 2333 6408 37623 603 44634 70 287 1038 8,1 1333 Helm ikuu 217 1300 6268 17454 603 24325 30 281 273 8,1 561 Maaliskuu 221 1525 6398 22123 603 29124 45 286 565 8,1 859 Huhtikuu 308 1300 8912 25070 603 34586 40 399 644 8,1 1051 Toukokuu 303 1400 8776 27296 603 36675 50 393 909 8,1 1310 Kesäkuu 216 840 6251 8819 603 15673 31 280 281 8,1 569 Heinäkuu 171 1000 4945 9213 603 14761 29 221 191 8,1 421 Elokuu 162 700 4686 4503 603 9792 31 210 209 8,1 427 Syyskuu 160 753 4622 5157 603 10381 31 207 206 8,1 421 Lokakuu 182 805 5254 6769 603 12626 31 235 235 8,1 478 Marraskuu 229 1100 6629 14536 603 21768 37 297 427 8,1 732 Joulukuu 244 2600 7062 47142 603 54806 170 316 3259 8,1 3583 Keskiarvo 219 1305 6351 18809 603 25763 49 284 686 8,1 979 - kuukausikeskiarvoissa huomioitu kaikki ko. kuukauden pitoisuustulokset. Fosforivirtaama kg/d 1988-1989 315 1150 30900 60 1612 1990-1994 239 1258 26342 53 1079 1995-1999 227 1162 23218 50 1009 2000-2004 213 1344 27051 45 931 2005-2009 231 1224 8019 18313 1273 27200 47 200 919 23 1097 2010 164 1120 5668 11704 1286 18658 37 142 486 26 653 2011 204 1270 7068 17412 790 25261 43 176 703 13 892 2012 305 1174 8868 23657 738 33263 42 397 797 12 1206 2013 192 1308 5377 17491 599 23467 47 241 592 12 845 2014 156 1234 4525 12519 607 17650 40 203 344 8 555 2015 219 1305 6351 18809 603 25763 49 284 686 8 979 µg N/l 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 lopputalvi loppukesä 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.22. Kokemäenjoen typpipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä asemalla KOJO/35 v. 1980 2015.

42 kg N/d 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 µg N/l 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 keskiarvo kg N/d k.arvo kok.n µg/l 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2102 2013 2014 2015 Kuva 6.23. Kokemäenjoen aseman KOJO/35 vuotuisen typpipitoisuuden ja typpivirtaaman kehitys vuosina 1980 2014. Kuvassa esitetyt keskipitoisuudet on laskettu kunkin vuoden keskimääräisen ainevirtaaman (kg/d) ja vesimäärän (MQ) perusteella. kg P/d tai m 3 /s 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 µg P/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 keskiarvo kg P/d MQ m3/s k.arvo kok.p µg/l 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.24. Kokemäenjoen aseman KOJO/35 keskivirtaaman, vuotuisen fosforipitoisuuden ja fosforivirtaamien kehitys vuosina 1980 2015. Kuvassa esitetyt keskipitoisuudet on laskettu kunkin vuoden keskimääräisen ainevirtaaman (kg/d) ja vesimäärän (MQ) perusteella. 6.5 KOKEMÄENJOEN RASKASMETALLIPITOISUUDET Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisessa virtapaikkaseurannassa tehdään metallimäärityksiä Kokemäenjoella asemalla KOJO/35 (liite 22). Tulosten perusteella jokiveden metallipitoisuudet olivat GTK:n purovesitutkimuksen pitoisuustasoihin verrattuna normaalilla tasolla (Tenhola & Tarvainen 2008).

43 Nikkelipitoisuus vaihteli välillä 2,4 8,9 µg/l, eikä sille asetettu taustapitoisuus (21 µg/l, Verta ym. 2010) ylittynyt. Kobolttipitoisuus vaihteli määritystavasta riippuen välillä 0,025-1,2 µg/l, ollen GTK:n purovesitutkimuksen pitoisuustasoihin verrattuna normaali. Kadmiumpitoisuus ylitti sille valtioneuvoston asetuksessa 868/2010 asetetun ympäristölaatunormin 0,1 g/l hyvin lievästi marraskuussa (0,16 µg/l). Alumiinipitoisuus vaihteli vuonna 2015 välillä 240 4000 µg/l (keskiarvo 931 µg/l), ylittäen ekologiset raja-arvot lohikaloille (LOEC 200 µg/l, Nikunen ym. 1990) ja ajoittain myös vesikirpuille (LOEC 320 µg/l, Nikunen ym. 1990). GTK:n purovesitutkimuksessa alumiinipitoisuuden luonnontasoksi mitattiin 1,57 5260 µg/l, joten asemalla KOJO/35 mitatut pitoisuudet eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisen korkeita. 6.6 AHLAISTENJOKI KRITISKERINJOKI Kritiskerinjoen ja Ahlaistenjoen veden laatua on tarkkailtu lopputalvella ja loppukesällä vuodesta 2009 lähtien. Ahlaisten puhdistamon jätevedet johdetaan Kritiskerinjokeen kohtaan, jossa Eteläjoki haarautuu Kritiskerinjoeksi ja Ahlaistenjoeksi. Molemmat joet laskevat Ahlaisten edustalle Pihlavanlahden pohjoisosiin, Kritiskerinjoki Pohjaselälle ja Ahlaistenjoki Baablinginlahteen. Tarkkailuasema K1 sijaitsee Eteläjoella Ahlaisten jätevedenpuhdistamon yläpuolella ja tarkkailuasemat K2 (Kritiskerinjoki) ja A3 (Ahlaistenjoki) sijaitsevat puhdistamon alapuolella. Veden laatu määräytyy pitkälti jo puhdistamon yläpuolella, jossa mm. ravinnepitoisuudet ovat voimakkaasti kohonneita. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 47 74 µg/l. Vuonna 2015 pitoisuus oli lopputalvella 47 µg/l ja loppukesällä 48 µg/l, eli pitoisuus oli molemmilla näytteenottokerroilla vaihteluvälin alarajalla. Tavallisesti fosforipitoisuudet ovat olleet lopputalvella matalampia kuin loppukesällä. Kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut välillä 730 1400 µg/l. Vuonna 2015 typpeä oli lopputalvella 1200 µg/l ja loppukesällä 650 µg/l, eli aiempaa vähemmän. Vesi oli tyypilliseen tapaan tummaa ja lievästi sameaa. Rautapitoisuus oli korkea (1500 1800 µg/l). Sähkönjohtavuus oli jokivesille normaali. Happiongelmia ei ole puhdistamon yläpuolella esiintynyt. Hygieenistä nuhraantumista on ollut usein havaittavissa jo puhdistamon yläpuolella, vaikkakin pääasiassa veden hygieeninen laatu on ollut moitteeton. Vuonna 2015 lämpökestoisia koliformeja oli 14 18 kpl/dl ja alustavia enterokokkeja 4-38 kpl/dl. Ravinnepitoisuuksissa on ollut havaittavissa ajoittaista kohoamista puhdistamon yläpuoleiseen asemaan nähden, mutta erot eivät ole olleet merkittäviä, etenkin kun pitoisuudet ovat korkeita jo puhdistamon yläpuolella. Selvimpiä erot ovat olleet kokonaisfosforin osalta Ahlaistenjoella. Vuonna 2015 fosforipitoisuus kohosi puhdistamon yläpuoliseen asemaan nähden ainoastaan loppukesällä (48 -> 57 µg/l). Kritiskerinjoella puhdistamon alapuolella fosforipitoisuuden kohoamista ei todettu kummallakaan havaintokerralla. Ahlaistenjoella myös rautapitoisuudet ovat olleet selvimmin kohonneita puhdistamon yläpuoliseen asemaan nähden. Vuonna 2015 kohoamista todettiin vain loppukesällä (1800 µg/l -> 2100 µg/l). Typpipitoisuudessa ei ole havaittu merkittäviä eroja ylä- ja alapuolisten asemien välillä. Vuonna 2015 pitoisuudet olivat kaikilla asemilla lähes samalla tasolla. Veden hygieeninen laatu on ollut puhdistamon alapuoleisilla asemilla ajoittain jopa parempi kuin puhdistamon yläpuolella. Vuonna 2015 Ahlaistenjoen bakteerimäärät vaihtelivat lämpökestoisten koliformien osalta välillä 11 34 kpl/dl ja alusvien enterokokkien osalta välillä 14 66 kpl/dl. Kritiske-

44 rinjoella puhdistamon alapuolella bakteerimäärät vaihtelivat vastaavasti välillä 28 44 kpl/dl ja 8 24 kpl/dl. Bakteerimäärä kohosi siten lähinnä Ahlaistenjoella, mutta erot eivät olleet merkittäviä. Ahlaistenjoella happitilanne on loppukesäisin heikentynyt tyydyttävälle tasolle. Sama todettiin myös vuonna 2015, jolloin hapen kyllästysaste oli laskenut tasolle 57 %. Kritiskerinjoella on ollut havaittavissa vain lievää happitilanteen heikentymistä yläpuoliseen asemaan nähden ja toisinaan happitilanne on ollut täällä jopa puhdistamon yläpuolta parempi. Vuonna 2015 happipitoisuus laski 0,1-0,2 mg/l. Puhdistamon alapuolisilla asemilla sähkönjohtavuus on ollut yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta normaali, eikä niissä ole havaittavissa eroa puhdistamon yläpuoliseen asemaan nähden. Kritiskerinjoella ja Ahlaistenjoella veden laatuun voimakkaimmin vaikuttava tekijä on hajakuormitus, eivätkä puhdistamon purkuveden heikennä samean, kiintoainepitoisen ja ravinteikkaan veden laatua merkittävästi lisää. 7. MERIALUE 7.1 PIHLAVANLAHTI JA AHLAISTEN SAARISTO Kokemäenjoen vesi leviää murtovettä kevyempänä pintakerroksessa kohti ulkomerta. Talvella jääpeitteen estäessä tuulten sekoittavan vaikutuksen jokivesi leviää ohuena jäänalaisena kerroksena Pihlavanlahden läpi avomeren rajalle saakka. Leviämisalueen laajuus riippuu Porin edustan merialueen jäätilanteesta. Sopivissa oloissa makeaa vettä kulkeutuu myös etelään pitkin Yyterin rannikkoa ja pohjoiseen aina Merikarvian edustalle saakka. Kesällä sekoittumisen ollessa tehokkaampaa makeaa jokivettä esiintyy vain Pihlavanlahdella, missä makean veden leima on suuri etenkin lahden pohjukassa olevien asemien kuvatessa käytännössä vielä Kokemäenjoen vettä. Pienten virtaamien aikana, kuten syksyllä 2006 murtoveden vaikutusta voi esiintyä myös lähellä Kokemäenjoen suuta (3.10.2006 esim. asema 51 sähkönjohtavuus 1m: 278 ms/m ja 5 m: 562 ms/m). Vaikka jokiveden leima on suurin Pihlavanlahdella, niin se on selvä myös Ahlaisten saaristossa ja ajoin Reposaaren lounaispuolellakin. Talven 2008 suurten virtaamien aikana Pihlavanlahden pohjukan vesi oli sameuden ohella hyvin ravinnepitoista. Tällaisia tilanteita voi esiintyä tänäkin päivänä, viimeksi vuoden 2012 syksyllä. 7.1.1. Talvitulokset Kokemäenjoen talvella Pihlavanlahdelle tuomat ravinnemäärät vaihtelevat virtaamien ja talven sulamisvalumien mukaan. Erot eri vuosien välillä ovat suuria. Jätevesivaikutuksien suuruuteen Kokemäenjoessa ja sen alapuolisessa Pihlavanlahdessa vaikuttavat luonnollisesti laimenemisolot (vesimäärät). Kokemäenjoen virtaamat olivat tammi-maaliskuussa vuonna 2015 pitkän ajan keskiarvoon nähden normaaleja. Kun jätevesien aiheuttama typpikuormitus oli tammi-maaliskuussa 2015 noin 55 tonnia eli 1,8 % koko typpikuormasta (n. 2975 t) ja fosforikuormitus 0,7 tonnia eli vain noin 0,9 % koko fosforikuormasta (83,5 t), voidaan ymmärtää, ettei Kokemäenjokeen johdettujen jätevesien ravinnekuormituksella ole saaristossa yksinään ratkaisevaa merkitystä, vaikka oma osuutensa niillä toki on.

45 Pihlavanlahden (asemat 51, 52, 56, 57) vesi oli talvella 2015 kokonaisuudessaan makeaa vettä niin pinnan kuin pohjankin osalta. Eteläselällä (as. 58) vesi oli pinnan osalta makeaa vettä, mutta pohjalla oli merivettä. Huntsman Pigments Oy:n jäähdytysvesien purkualueella (asema 52) esiintyi lievää lämpötilan nousua pohjalla (0,1 -> 1 o C), kuten edellisvuosinakin on havaittu. Happikyllästeisyys oli koko Pihlavanlahden (asemat 50 58) päällysvedessä luokkaa 78 82 %, eikä merkittäviä eroja alusveteen nähden todettu. Niukkavirtaamaisena talvena, kuten vuonna 2003 happiolosuhteet voivat heikentyä, kun jokiveden mukana ei tule happitäydennystä. Vuonna 2015 normaalit virtaamaolosuhteet varmistivat happiolosuhteiden säilymisen lopputalvellakin hyvinä. Tilanne oli sisäsaaristossa yhtä hyvä, joskin asemilla 64 ja 70 happikyllästeisyys laski alusvedessä tasolle 70 71 %. Varsinaisista happiongelmista ei kuitenkaan ollut kyse. Veden sameusarvot olivat helmi-maaliskuussa 2015 lievästi koholla. Pihlavanlahdella sameudet olivat luokkaa 8-25 FNU, ja vesi oli sameinta Eteläselällä. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,4-1,2 m. Puhtaissa merivesissä sameutta on alle 1,0 FNU. Jokiveden vaikutus Pihlavanlahdella oli siten selvä ja se suuntautui myös Ahlaisten saaristoon (asemat 64, 70 ja 72, sameus 6,6 9,7 FNU), missä jokivedet kulkivat pinnassa alusveden oltua suolaista vettä (sähkönjohtavuus 652 807 ms/m). Jokiveden vaikutus ulottui kuitenkin myös pohjalle, jossa veden sameusarvot (6,8 13 FNU) olivat myös lievästi koholla. Jokivesien kulku pinnassa oli havaittavissa maaliskuun alussa selvimmin Eteläselän asemalla 58, jossa pintavesi oli sameaa (25 FNU) ja sähkönjohtavuus vain 15 ms/m. Alusvesi oli kuitenkin pääosin merivettä, sillä sähkönjohtavuus oli 867 ms/m ja sameus 9,4 FNU. Jokivedet virtasivat rannikon suuntaisesti kohti Merikarviaa, mutta niiden vaikutus oli Tahkoluodon luoteisosan edustalla (as. 67) ja Arvenkarin pohjoispuolella (as. 71) pintavedessä enää vähäinen, sähkönjohtavuuden ollessa 775 882 ms/m ja sameuden 4,5 5,8 FNU. Isojen Plokien asemalla 83 jokivesien vaikutus oli enää hyvin lievä. Rannikon läheisistä asemista suurimmat sähkönjohtavuudet (967 970 ms/m) todettiin helmimaaliskuussa 2015 Preiviikinlahdelta ja Viasvedeltä, jossa myös samentuminen (2,4 2,5 FNU) oli vain lievää. Varsinaiseen meriveteen verrattuna ravinnepitoisuudet olivat Pihlavanlahdella kohonneita typpitason oltua keskimäärin 1680 µg/l (1400 2500 µg/l) ja fosforitason 36 µg/l (28 58 µg/l). Taso laski edellistalven tapaan vasta Tahkoluodon luoteisosan edustan (as. 67) ja Arvenkarin pohjoispuolen (as. 71) tuntumassa (kok.n 640 720 µg/l, kok.p 18 23 µg/l). Isoilla Plokeilla (as. 83) typpipitoisuus oli 660 µg/l ja fosforipitoisuus 19 µg/l, eli samaa luokkaa kuin asemilla 67 ja 71. Ahlaisten saariston alueella mereisemmän alusveden fosforitasossa ei ollut merkittäviä eroja päällysveteen nähden, mutta typpeä oli noin puolet pintaveden tasosta. Porista etelään sijaitsevilla rannikkoasemilla (Preiviikinlahti ja Viasvesi) typpeä oli talvella 2015 380 390 µg/l ja fosforia 14 15 µg/l. Pihlavanlahdella oli todettiin ulosteperäisiä bakteereja (lämpök. kolif. 82 260 kpl/dl), mutta veden hygieeninen laatu oli sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokitukseen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perustuen erinomainen. Myös Ahlaisten saaristossa todettiin ulosteperäisiä bakteereja (10 92 kpl/dl), mutta selvästi Pihlavanlahtea pienempiä määriä. Pihlavanlahden aseman 51 ammoniumtyppitaso (46 µg/l) ei poikennut Kokemäenjoen alaosan asemista 42, 46 ja 47 (maaliskuun loppu: 28 31 µg/l), osoittaen, että Kokemäenjoelta tulleilla vesillä on ollut tässä suhteessa merkitystä Pihlavanlahdenkin ammoniumtyppitasoon. Asemalla 56 (Kolppa) pitoisuus oli laskenut tasoon 14 µg/l, mutta Ahlaisten sisäsaariston asemilla 64 ja 72 pitoisuus oli 29

46 30 µg/l. Kaikkiaan ammoniumtyppikuormitus on näkynyt viime vuosien aikana selvimmin talven 2003 niukoissa virtaamissa, jolloin saariston ulko-osassa sijaitsevalta Iso Plokilta (asema 83) mitattiin ammoniumtyppipitoisuus 270 µg/l. Sen jälkeen vaikutukset ovat vähentyneet ja vuodesta 2011 alkaen typpikuormakin. Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston vesien ollessa peräisin Kokemäenjoesta, pieni osa ravinteista on jätevesiperäistä. Suurin, veden sameutenakin näkyvä kuormitustekijä on nykyään hajakuormitus. Viasveden alueeseen verrattuna Pihlavanlahden ulko-osan (Kolppa 56) typpitaso (1400 µg/l) oli yli kolminkertainen ja fosforitaso (29 µg/l) lähes kaksinkertainen. 7.1.2. Alkukesän tulokset Alkukesän tilanteeseen vaikuttavat etenkin lahden sisemmissä osissa kevätylivalumakaudella Kokemäenjoen tuomat vedet. Jätevesien osuuden jäädessä nykyään hajakuormitusta pienemmäksi, viimeksi mainittu tekijä säätelee typpi- ja fosforipitoisuuden vaihtelua. Kevään ja alkukesän virtaamat olivat vuonna 2015 pitkän ajan keskiarvoon nähden normaaleja. Sademäärä sen sijaan oli normaalia runsaampi. Veden kerrostumista lämpötilan mukaan oli havaittavissa selvimmin vasta uloimmilla/syvemmillä asemilla. Makean veden vaikutus oli alkukesällä selvästi havaittavissa koko Pihlavanlahdella. Sähkönjohtavuuden (143 ms/m) perusteella meriveden osuus kasvoi pintavedessä vasta Eteläselällä. Alusvesi oli pääosin merivettä (sähkönj. 882 ms/m). Myös pintaveden typpitaso alkoi lieventyä Eteläselän alueella (730 µg/l), kun se Pihlavanlahdella vaihteli välillä 810 850 µg/l. Selvempää typpitason lasku oli vasta Ahlaisten ulkosaariston puolella (as. 67 ja 71), jossa se vaihteli välillä 280 300 µg/l. Näkösyvyydet olivat alkukesällä Pihlavanlahdella vain metrin luokkaa (sameus 7-9,1 FNU), mutta pienempiäkin on mitattu. Ahlaisten saaristossa (asemat 64, 70) näkösyvyys oli myös pieni (1 m) sameusarvojen oltua luokkaa 9,8 11 FNU. Asemalla 72 vesi oli kirkkaampaa kuin asemilla 64 ja 70 (sameus 5,7 FNU, näkös. 1,7 m) ja sähkönjohtavuus oli melko korkea (372 ms/m), kun asemilla 64 ja 70 se oli 127 130 ms/m. Asemilla 70 ja 64 alusveden sähkönjohtavuus ei juurikaan poikennut pinnanläheisestä vedestä, mutta asemalla 72 meriveden leima oli alusvedessä selvä (sähkönj. 587 ms/m). Saariston ulkoreunalla asemalla 83 pinnan sähkönjohtavuus oli vuonna 2015 781 ms/m ja Tahkoluodon luoteispuolella (as. 67) sekä Arvenkarin pohjoispuolella (as. 71) 766 845 ms/m. Sameustaso oli Ahlaisten ulkosaariston läntisellä alueella asemilla 67 ja 71 välillä 3 4,2 FNU ja Isoilla Plokeilla (as. 83) 3,6 FNU. Näkösyvyys oli luokkaa 2 2,7 m. Kesäkuun alun typpitaso oli Pihlavanlahdella pinnanläheisessä vedessä 810 850 µg/l, eli edellisvuoden tasolla (700 940 µg/l). Pohjan läheisyydessä pitoisuus oli samaa luokkaa. Eteläselällä typpeä oli pinnassa 730 µg/l ja pohjalla vain 280 µg/l. Ahlaisten saaristossa sisemmillä asemilla 64, 70 ja 72 typpitaso vaihteli pintavedessä välillä 570 760 µg/l, ollen samaa tasoa myös pohjan läheisyydessä. Iso Plokeilla saariston ulkoreunalla sekä saariston läntisillä asemilla 67 ja 71 typpitaso oli pinnassa 280 300 µg/l, eikä eroa alempiin vesikerroksiin juuri ollut, joten jokivesien vaikutus oli hyvin lievää. Iso Enskerillä (as. 119) typpitaso oli pinnassa 220 µg/l. Havaintoasemien väliset erot kuvaavat hyvin makeiden ja mereisten vesien tasoeroja.

47 Ammoniumtyppipitoisuudet olivat koko alueella Pihlavanlahdelta ulkomerelle pieniä tai alle määritysrajan. Nitraatteja oli vuonna 2015 Pihlavanlahdella runsaasti joen tuodessa niitä alueelle hajakuormituksen myötä. Ahlaisten sisäsaaristossa nitraattipitoisuus laski ja ulkosaaristossa (asema 83) tai Luvian Lankoorissa (asema 121) nitraatteja oli enää niukasti. Liuennut typpi loppuu yleensä avomeren tuntumasta heti kevään piilevämaksimin jälkeen, jolloin typestä tulee fosforin ohella tuotantoa rajoittava ravinne. Pihlavanlahdella nitraatteja esiintyy yleensä läpi kesän. Ahlaisten sisäsaaristostakin nitraatit ovat ajoin loppuneet jo kesän alussa. Pihlavanlahden fosforitaso on vaihdellut pinnan läheisyydessä yleensä tasolla 30 50 µg/l eli sitä voidaan pitää rehevänä vesialueena. Kesän 2015 alussa fosforipitoisuus oli Pihlavanlahdella 24 28 µg/l, Eteläselällä 23 µg/l, Ahlaisten saariston asemilla 64, 70 ja 72 25 35 µg/l, Ahlaisten saariston ulkoasemilla 67 ja 71 14 17 µg/l ja Iso Plokeilla (as. 83) saariston ulkoreunassa 13 µg/l. Pihlavanlahden ja Eteläselän pitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä, kuten edelliskesänäkin. Merikarviaa lähellä olevien Ourien asemalla 117 fosforia oli 11 µg/l. Tulokset havainnollistavat jälleen hyvin jokiveden ja meriveden välisiä tasoeroja. Myös päällysveden ja alusveden välillä on eroja; siellä missä alusvedessä on merivettä, pitoisuudet ovat alhaisempia kuin jokiveden vaikuttamassa pintavedessä. Pihlavanlahden klorofyllipitoisuudet (16 17 µg/l) olivat alkukesällä 2015 rehevää vettä vastaavalla tasolla. Sisemmässä saaristossa taso (9,3 22 µg/l) vaihteli enemmän, vastaten keskimäärin edelleen rehevää vettä. Ahlaisten saariston ulkoasemilla 67 ja 70 klorofyllipitoisuus (4,4 7,2 µg/l) vastasi lievästi rehevää vettä. Ulkoasemalla 83 (Isot-Plokit) klorofyllipitoisuus (7,2 µg/l) oli myös lievästi rehevän veden tasolla, mutta Porin eteläpuolella Yyterin, Preiviikinlahden ja Luvian edustalla pitoisuus vastasi karua vettä (< 4 µg/l). Klorofyllipitoisuuden tulee olla karussa merivedessä lähteestä riippuen < 2,0 - < 4,0 µg/l (ks. kpl 8.1). Merikarvian saaristossa rannikkoa lähin asema on 116. Vesi oli pääosin mereistä (sähkönjohtavuus pinnassa 852 ms/m), eikä eroa ulompana sijaitsevaan Ourien asemaan 117 (883 ms/m) juuri ollut. Merikarvian edustalla mereen laskee Karvianjoen vesistö. Fosforitasoltaan (11 14 µg/l) vesi oli lievästi rehevää. Pihlavanlahden ja saaristonkin veden laadussa esiintyy vaihtelua virtaus- ja sääolosuhteiden mukaan. Jokivettä voi levitä myös eteläiselle merialueelle Kolmikulman kautta. Kesäkuussa Reposaaren eteläpuolella ei todettu merkittävää jokivesien vaikutusta. Kaikkiaan jokiveden vaikutus oli Pihlavanlahdella voimakas, mutta alkoi lieventyä selvästi jo Eteläselällä. Kirkkaampaa vesi oli kuitenkin vasta ulkomeren tuntumassa asemilla 67, 71 ja 83. Ravinnepitoisuudet laskivat samaan tapaan ulkomerta kohti. Ulkomerellä tilanne on selvästi Pihlavanlahtea ja sisempää saaristoa parempi ja vakaampi. 7.1.3. Keskikesän rehevyystarkkailu Heinäkuussa tutkitaan veden rehevyyttä pintavesinäytteistä. Alueellisesti Pihlavanlahden ja Eteläselän veden fosforipitoisuus oli heinäkuussa tasolla 25 28 µg/l, eli muutosta ei alkukesään nähden ollut tapahtunut. Näkösyvyydet vaihtelivat välillä 0,8 1,2 metriä. Myös veden sähkönjohtavuuden osalta tilanne oli sama kuin alkukesällä. Typpipitoisuus vaihteli välillä 970 1100 µg/l. Alhlaisten saariston sisäosissakaan ei selviä muutoksia alkukesään nähden ollut tapahtunut. Fosforipitoisuus (28 33 µg/l) oli samaa tasoa kuin Pihlavanlahden ja Eteläselän alueella, mutta typpipitoisuus (580 980 µg/l) oli selvästi matalampi, viitaten meriveden vaikutuksen voimistumiseen. Makean

48 veden vaikutus oli kuitenkin selvä. Jokiveden vaikutus väheni sähkönjohtavuudella mitattuna sisäsaaristossa samaan tapaan kuin alkukesällä. Lannaskarilla rehevyystaso oli jälleen hieman korkeampi kuin muilla asemilla. Poikkeamat muusta alueesta rehevämpään suuntaan ovat olleet Lannaskarilla yleisiä, jolloin klorofyllipitoisuuskin on ollut korkeampi, kuten myös vuonna 2015. Ilmiölle on oltava jokin selitys. Todennäköisesti makean jokiveden ja suolaisen meriveden kohtaaminen aiheuttaa saostumia lisäten sedimentaatiota (Oravainen 2006). Pohjalle laskeutuva aines kuluttaa happea ja fosforia pääsee liukenemaan veteen juuri tällaisella alueella. Samankaltainen ilmiö oli kesällä 2015 havaittavissa asemalla 72. Ahlaisten saariston ulko-osassakaan (as.64 ja 71) fosforitaso (14 15 µg/l) ei ollut muuttunut alkukesästä, vaan pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasolla. Ero saariston sisempiin osiin oli kuitenkin edelleen selvä. Avomeren tuntumassa Iso Enskerin luoteispuolella (as. 119) ja Ourien alueella (as.117) fosforipitoisuus (10 12 µg/l) laski edelleen hieman. Typpeä oli ulkosaaristossa 250 280 µg/l, ja asemilla 83, 117 ja 119 230 280 µg/l. Ravinnetaso oli fosforin osalta edelliskesän kaltainen ja tätä edeltäneitä kesiä matalampi, mutta typpeä oli Pihlavanlahdella ja saariston sisäosissa edelliskesää enemmän. Nitraattia oli runsaammin vain Pihlavanlahdella ja taso laski ulkosaaristoa kohti. Fosfaattifosforia oli Pihlavanlahdella 6-7 µg/l ja sisä- ja ulkosaaristossa <2-4 µg/l. Uloimmilla asemilla fosfaattifosforipitoisuus alitti määritysrajan. Klorofyllipitoisuudet vastasivat Pihlavanlahdella ja sisemmässä saaristossa lievästi rehevää vettä tai paikoin jopa rehevää. Ulkosaaristossa ja uloimpana Ourissa klorofyllitaso vastasi karua tai korkeintaan lievästi rehevää vettä (<2 µg/l). Porin eteläpuoleisista asemista Luvian Lankoorissa, Viasvedellä ja Preiviikinlahdella vesi oli selvää merivettä ja ravinnetaso, samoin kuin levämäärä olivat karun veden tasolla. Porin eteläpuoleinen merialue on tavallisestikin ollut keskikesän rehevyystarkkailussa rehevyystasoltaan karumpi. 7.1.4. Loppukesän tulokset Kesäajan valumat olivat vuonna 2015 pitkänajan keskiarvoon nähden normaaleja. Sademäärä oli kuitenkin elokuussa erittäin vähäinen. Jokiveden vaikutus oli Pihlavanlahdella edelleen vahva (sähkönj. 14 60 ms/m). Sähkönjohtavuus kuitenkin kohosi Eteläselkää kohti ja Eteläselällä meriveden vaikutus oli jo vahva (sähkönj. 350 ms/m). Ahlaisten sisäsaaristossakin meriveden vaikutus oli voimistunut (sähkönj. 461 661 ms/m), joskin lievä jokiveden leima pintavedessä edelleen oli, pohjanläheisen veden oltua selvästi mereistä (sähkönj. 776 905 ms/m). Ulompana saaristossa jokiveden vaikutusta ei enää ollut havaittavissa. Myös Porin eteläisillä alueilla (Yyteri, Preiviikinlahti, Viasvesi) vesi oli puhdasta merivettä. Pihlavanlahden vesi oli totutusti sameaa (6,5 11 FNU) ja näkösyvyys luokkaa 0,8-1,2 m. Kirkasta vesi ei ollut sisäsaaristossakaan (NS: 0,8-1,8 m), vaikka meriveden osuus kasvoikin selvästi. Ulkosaaristossa vesi oli jo kirkkaampaa (esim. asema 67 ja 71 NS: 3-4 m). Samaa luokkaa näkösyvyys oli myös Iso Enskerin luoteispuolella ja Ourassa. Luotsinmäen puhdistamon jätevesien vaikutus veden laatuun näkyi Pihlavanlahdella lievästi kohonneena ulosteperäisten bakteerien määränä (lämpök. kolif. 36 46 kpl/dl). Vesi soveltui sosiaali- ja

49 terveysministeriön uimavesiasetuksen (STM päätös 177/2008) mukaan uimiseen hyvin. Bakteeritiheys laski nopeasti lahden pohjukasta saariston suuntaan mentäessä. Muita vaikutuksia ei ollut selvänä osoitettavissa. Happipitoisuus (1 m) oli jokisuulla (Sädösaari 51) 7,7 mg/l ja asemalla 52 8,2 mg/l, samoin kuin Kolpassa (as. 56). Happikyllästeisyydet vaihtelivat välillä 85 92 %. Lievää lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin ulkosaariston asemilla, ja alusveden happitaso oli alentunut, mutta happitilanne oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Lannaskarilla kuitenkin happitilanne oli erittäin heikko, alusvedessä happea oli enää alle 2 mg/l ja päällysvedessäkin vain 3,9 mg/l, kyllästysasteen oltua 43 %. Pihlavanlahden päällysveden typpipitoisuus vaihteli välillä 560 640 µg/l. Eteläselällä pitoisuus laski tasoon 440 µg/l. Edelliskesän elokuuhun nähden pitoisuus oli matalampi. Ammoniumtyppeä oli Pihlavanlahden pohjukassa 20 µg/l. Jokialueella pitoisuus oli Luotsinmäen puhdistamon alapuolella (asema 46) 40 µg/l ja Raumanjuovassa 34 µg/l. Sisäsaaristossa kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 380 570 µg/l, laskien saariston ulko-osissa tasoon 260 280 µg/l. Fosforia oli Pihlavanlahdella 25 27 µg/l. Eteläselällä pintaveden fosforipitoisuus oli 19 µg/l. Pitoisuudet osoittivat rehevää vesityyppiä. Fosforia oli sisäsaaristossa asemilla 70 ja 72 23 24 µg/l, mutta asemalla 64 pitoisuus oli jopa 48 µg/l. Saariston ulkoasemilla fosforipitoisuus (13 µg/l) laski lähelle karun veden tasoa. Klorofyllipitoisuudet Pihlavanlahdella (11 15 µg/l) ja Eteläselällä (9,3 µg/l) osoittivat myös rehevyyttä. Ahlaisten sisäsaaristossa Lannaskaria lukuun ottamatta klorofyllipitoisuus vastasi lievästi rehevää vettä (4,6 7,3 µg/l). Lannaskarilla (as. 64) klorofyllipitoisuus (24 µg/l) oli fosforipitoisuuden tapaan kohonnut muihin asemiin nähden korkeaksi. Ahlaisten saariston uloimmilla asemilla klorofyllitaso (1,9 2,6 µg/l) laski karun veden tasolle. Jokiveden leima Ahlaisten saaristossa vaihtelee vesiolojen ja virtausten mukaan. Esimerkiksi Iso- Väkkärän (asema 72) kohdalla pintaveden sähkönjohtavuus on vaihdellut vuosina 2007 2015 välillä 302 685 ms/m. Hieman edellistä ulompana sijaitsevan Iso-Plokien kohdalla sähkönjohtavuudet ovat vaihdelleet välillä 710 955 ms/m, joten täällä jokiveden vaikutus on jäänyt loppukesäisin vähäiseksi, mutta esim. loppukesällä 2011 ja 2012 sitä oli lievänä havaittavissa. Jokiveden vaikutus väheni Ahlaisten saaristossa ja saariston ulko-osissa fosforitaso oli samaa luokkaa kuin ulommilla asemilla. Päällysveden typpipitoisuus oli Iso-Plokien kohdalla 310 µg/l ja fosforipitoisuus 14 µg/l. Iso-Enskerin luoteispuolella (as. 119) fosforia oli 12 µg/l ja Ourien asemalla 117 11 µg/l. Porin eteläpuoleisilla rannikkoalueilla (Yyteri, Preiviiki, Viasvesi ja Lankoori) klorofyllipitoisuus (1,4 1,9 µg/l) oli samaa luokkaa kuin Ahlaisten ulkosaaristossa, samoin kuin fosforitaso (10 15 µg/l). Fosforitaso oli laskenut keskikesästä selvästi lähes kaikilla asemilla. 7.1.5. Syystulokset Kokemäenjoen virtaamat olivat loka-marraskuun vaihteessa hieman keskimääräistä pienempiä. Osa näytteistä otettiin lokakuun loppupuolella, osa marraskuun alussa. Myös sademäärä oli lokakuussa 2015 selvästi tavallista vähäisempi. Runsaammat sateet alkoivat vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Vähäsateisen syksyn ansiosta Pihlavanlahden samentuneisuus oli vain lievää ja meriveden vaikutus oli vahva jo asemalla 57 (sähkönj. 311 ms/m). Ravinnetasossa ei ollut tapahtunut muutoksia kesän tilanteesta fosforin osalta, mutta typpipitoisuus (570 780 µg/l) oli hieman kohonnut. Edellissyksyyn nähden fosforipitoisuus oli selvästi alhaisempi. Eteläselällä fosforipitoisuus laski tasolle 18 µg/l ja

50 typpipitoisuus tasolle 540 µg/l. Ahlaisten sisäsaaristossa ravinnetaso (kok.p: 13 23 µg/l ja kok.n: 360 490 µg/l) oli jopa laskenut loppukesästä. Happitilanne oli hyvä happikyllästeisyyden oltua Pihlavanlahden alueella keskimäärin 84 % ja Ahlaisten sisäsaaristossa 81 %. Saariston sisäosissa sameustaso oli Lannaskarin koillispuolta (as. 64) lukuun ottamatta lievästi Pihlavanlahtea matalampi. Lannaskarilla vesi oli melko sameaa (10 FNU). Makean veden vaikutus oli kaikilla asemilla vain lievää sähkönjohtavuuden vaihdellessa pintavedessä tasolla 650 863 ms/m. Alusvesi oli selvästi mereistä. Saariston ulko-osissa asemilla 71 ja 64 vesi oli kesällä todettuun tapaan selvästi mereistä myös pintavedessä ja vesi oli kirkasta (sameus 1,8 1,9 FNU, näkös. 2,5 3m). Fosforipitoisuus oli pinnassa tasolla 9-10 µg/l ja typpipitoisuus tasolla 250 280 µg/l. Ulkosaariston asemilla vesi oli myös kirkasta samentuminen (1,9 FNU) ja fosforipitoisuus karun ja lievästi rehevän veden tasolla. Porin eteläpuolen rannikon läheisillä asemilla ravinnetaso (kok.p: 9-11 µg/l, Kok.N: 260 270 µg/l) oli samaa luokkaa kuin Ahlaisten saariston ulkoasemilla. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,5-3 m. Veden hygieeninen laatu oli Pihlavanlahdella hyvä, vaikka ulosteperäisiä bakteereja todettiinkin pieniä määriä (lämpökestoisia koliformisia bakteereita 10 40 kpl/dl). 7.2 HUNTSMAN PIGMENTS AND ADDITIVES FINLAND OY:N PUR- KUALUE Huntsman Pigments Oy:n Mäntyluodon edustalle kohdistuva kuormitus on nykyisin vähäistä. Preiviikinlahti on jätevesien purkualueelta kaakkoon suuntautuva, suurelta osaltaan matala lahtialue. Varsinkin Preiviikinlahden perä on laaja ja rannoiltaan matala hietapohjainen merenlahti. Rannat ovat ruovikoituneet. Alueella on runsaasti edustavia rantadyynejä ja rantavalleja. Kasvillisuus on monipuolinen. Lähempänä jätevesien purkualuetta rannat ovat syvempiä ja kivikkoisempia. Myös Yyterin sannat sijaitsevat lähialueella, mutta eivät jätevesikuormituksen ensisijaisella vaikutusalueella, joksi voidaan arvioida nykyisen purkuputken suualueen ranta-alueista Herrainpäivien länsiranta sekä sen kärjessä sijaitseva Kräsoorannokka. 7.2.1. Lopputalvi Kokemäenjoen talvivirtaamat olivat lopputalvella 2015 pitkän ajan keskiarvoon nähden normaaleja. Virtaamien runsaudella ja rannikkoalueen virtausten suunnalla on merkitystä jokiveden mahdollisia vaikutuksia ajatellen. Makeita vesiä pääsee Porin eteläiselle merialueelle Kolmikulman aukon kautta. Talvinäytteenotto on ongelmallinen jääolojen vuoksi, minkä takia talvinäytteenotto on joskus ajoitettava vasta keväälle, jolloin makeiden vesien kulku pinnassa ei ole ollut enää yhtä selvää kuin talvella. Talvella 2015 jäätilanne oli edellisvuosia parempi ja näytteet saatiin otettua lopputalvella. Makeiden vesien vaikutus ulottui lopputalvella lievänä Kolmikulman aukon edustan pinnanläheiseen veteen. Sähkönjohtavuus vaihteli Reposaaren lähiasemilla välillä 665 948 ms/m. Alhaisin sähkönjohtavuus mitattiin Kolmikulman aukon edustalta asemalta 265, johon makeiden vesien vaikutus selvimmin ulottui. Veden sameustaso vaihteli lähes kirkkaasta melko sameaan (2,9 12 FNU). Sameinta vesi oli jokivesien vaikutusalueella asemalla 265. Jokivesien vaikutus ulottui lievänä myös asemalle

51 270, mikä osoittaa Kolmikulman kautta tulleiden vesien kääntyneen Kolmikulman edustalla virtaamaan kohti pohjoista. Jokiveden vaikutuksiin viittasi myös asemien 265 ja 270 ravinnetaso (kok.n 910 1100 µg/l, kok.p 27 31 µg/l), joka oli asemiin 220 ja 210 (kok.n 390 490 µg/l, kok.p 16 18 µg/l) verrattuna kohonnut. Syvemmissä vesikerroksissa sähkönjohtavuus kohosi ja ravinnetaso laski. Ulompana vesi oli asemia 226 ja 260 lukuun ottamatta melko kirkasta (1,1 3,6 FNU). Asemilla 226 ja 260 vesi oli pinnassa sameaa (9 FNU) ja sähkönjohtavuus madaltunut (707 746 ms/m), joten makeiden vesien vaikutus ulottui lievänä myös näille asemille. Muilla ulkomeriasemilla vesi oli sähkönjohtavuuden (923 998 ms/m) perusteella täysin mereistä. Myös ravinnetaso (kok.n 970 1000 µg/l, kok.p 26 28 µg/l) oli etenkin typen osalta kohonnut asemilla 226 ja 260. Muilla asemilla ravinnetaso vaihteli fosforin osalta välillä 20 24 µg/l ja typen osalta välillä 280 500 µg/l. Lopputalvella 2015 keskimääräinen sähkönjohtavuus oli kaikki asemat mukaan lukien koko vesipatsaan osalta 966 ms/m ja pintaveden (1 m) osalta 858 ms/m. Pintaveden keskiarvoa pudottaa tavallisesti jokivesien leviäminen pinnassa, mutta nyt ero koko vesipatsaan keskiarvoon oli pieni. Tarkasteltaessa vain Reposaaren lähiasemia (210, 220, 226, 265 ja 270) niiden pintaveden keskimääräinen sähkönjohtavuus oli vuonna 2015 806 ms/m, kertoen selvemmin makeiden vesien kulkeutumisesta Kolmikulman kautta. Ero koko alueen pintavesien keskiarvoon oli kuitenkin edelleen pieni, joten Kokemäenjoelta tulevien vesien vaikutus oli lopputalvella 2015 lievä. Jokivesien vaikutusalueella Reposaaren ja Kolmikulman aukon edustalla näkösyvyys oli vuonna 2015 0,8-1,2 metriä. Uloimmalla asemalla 280 näkösyvyyttä oli samaan aikaan 2,5 metriä, eli aivan kirkasta vesi ei ollut sielläkään. Jokivesien vaikutus näkyi myös rautapitoisuudessa, jonka pitoisuus vaihteli asemilla 226, 265, 260 ja 270 pintavedessä (1 m) välillä 470 620 µg/l, kun muilla asemilla rautapitoisuus oli luokkaa 61 200 µg/l (liitetaulukko 24). Ulkomeren asemalla 280 rautaa oli pinnassa 190 µg/l. Huntsman Pigments Oy:n purkuputken edustalla rautaa oli pinnassa 200 µg/l, eli se ei poikennut juuri ulkomerialueen tasosta. Kaikkien Huntsman Oy:n havaintoasemien koko vesipatsaan keskimääräinen rautapitoisuus oli lopputalvella 135 µg/l (vuonna 2013 58 µg/l ja v. 2014 46 µg/l). Vastaavasti pintaveden (1 m) keskiarvo oli 297 µg/l (vuonna 2013 105 µg/l ja vuonna 2014 65 µg/l), eli selvästi koko vesipatsaan keskiarvoa suurempi. 7.2.2. Kesäkuu Merialueen lämpötilakerrosteisuus oli kesäkuun tarkkailukerralla vasta muodostumassa pintaveden lämpötilan oltua 10,8 11,9 o C ja syvemmillä asemilla alusveden 8,3 10,2 o C. Sähkönjohtavuuden perusteella vesi oli kaikilla asemilla selvästi mereistä myös pintavedessä. Vesi oli melko kirkasta (1,1 2,3 FNU) ja näkösyvyys vaihteli välillä 3,1 5,5 m. Jokiveden vaikutus oli hyvin lievänä havaittavissa asemilla 265 ja 270 hieman muita asemia voimakkaamman sameuden perusteella. Koko vesimassan keskimääräinen sähkönjohtavuus oli kesäkuussa 2015 966 ms/m ja pintaveden keskimääräinen sähkönjohtavuus 931 ms/m. Rautaa koko vesimassassa oli kesäkuun alussa keskimäärin 68 µg/l ja pintavedessä 84 µg/l (vaihteluväli 58 110 µg/l). Purkualuetta lähinnä olevalla asemalla 210 vesipatsaan rautapitoisuus oli pinnassa 110 µg/l ja pohjalla 52 µg/l, eikä se poikennut muista Reposaaren lähiasemista. Veden ph (6,9-8) oli merivedelle normaali.

52 Fosforipitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä 10 12 µg/l ja asemien väliset erot olivat pieniä. Lopputalveen nähden fosforipitoisuudet olivat selvästi laskeneet ollen nyt kaikilla asemilla karun veden tasolla. Jokiveden vaikutuksia ei ollut selkeästi havaittavissa fosforipitoisuuksista. Samanaikaisesti Eteläselän asemalla 58 päällysveden fosforipitoisuus oli 23 µg/l. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat kesäkuussa 2015 välillä 1,1-3 µg/l, vastaten karulle vedelle tyypillistä tasoa. Korkein pitoisuus mitattiin Kolmikulman aukon edustalta asemalta 265, mutta koska ero muihin asemiin oli hyvin pieni, jokiveden vaikutusta ei voitu klorofyllipitoisuudenkaan perustella todeta. Huntsman Pigments Oy:ltä ei tule fosforikuormitusta, joten sen suhteen tilanteeseen vaikuttavat muut tekijät. Fosfaattifosforin määrä oli 4 µg/l tai alle. Nitraattia esiintyi kesäkuun alussa eniten Mäntyluodon-Reposaaren edustalla. Muualla sitä oli selvästi vähemmän tai ei lainkaan. 7.2.3. Heinäkuu Heinäkuussa 2015 otettiin pääasiassa pintavesinäytteitä (1 m). Sähkönjohtavuudet olivat pintavedessä korkeita (867 965 ms/m) lukuun ottamatta asemia 270, 250 ja 220 (608 778 ms/m), joille jokivesien vaikutus on täytynyt ulottua. Asemalta 265 ei analyysejä saatu tehtyä. Näkösyvyydet vaihtelivat välillä 2-5 ollen pienimmillään asemilla 265 ja 270. Fosforipitoisuus vaihteli heinäkuussa välillä 8-21 µg/l, ollen korkeimmillaan poikkeuksellisesti ulkomeriasemalla 250. Myös asemilla 270 ja 220 pitoisuus (16 19 µg/l) oli muita asemia (10 13 µg/l) korkeampi. Asemalla 250 myös klorofyllipitoisuudet (5,8 µg/l) olivat korkeampia kuin muilla asemilla, joilla pitoisuus vaihteli välillä 1,2 3,2 µg/l, vastaten karua vettä. 7.2.4. Elokuu Kokemäenjoen virtaama oli pitkänajan keskiarvoon nähden koko kesäkauden 2015 normaali. Vedet olivat elokuussa koko alueella kirkkaita (0,58 1,9 FNU). Kerrostuneisuus oli syvemmillä asemilla selvää, mutta happiongelmia ei esiintynyt. Jokiveden voimakasta vaikutusta ei edelleenkään esiintynyt, joskin jokiveden leima oli havaittavissa jälleen asemalla 265 sähkönjohtavuuden (751 ms/m) oltua pinnassa muita asemia alhaisempi. Pintaveden sähkönjohtavuus vaihteli muilla asemilla välillä 870 975 ms/m, ollen kaikki asemat mukaan lukien keskimäärin 910 ms/m. Koko vesipatsaan keskimääräinen sähkönjohtavuus oli 969 ms/m. Rautapitoisuudet olivat elokuussa 2015 Kolmikulman aukon edustan asemaa 265 (120 µg/l) lukuun ottamatta alhaisia pintaveden pitoisuuden vaihdellessa välillä 10 69 µg/l. Koko alueen pintavedessä rautaa oli keskimäärin 49 µg/l. Jätevesien purkualueen läheisen aseman 210 rautapitoisuudet olivat koko vesipatsaassa tasolla 44 46 µg/l (vuonna 2014 25 27 µg/l, v. 2013 23 25 µg/l). Huntsman Pigments Oy:n purkualueella ei siten todettu kuormituksen vaikutuksia elokuussa 2015. Mangaanipitoisuuskin oli pieni (6 17 µg/l). Selkeämmin kohonneita rautapitoisuuksia esiintyi vain syvempien alueiden viileämmissä ja sameahkoissa pohjanläheisissä vesissä. Pintaveden (1 m) fosforitaso vaihteli välillä 10 14 µg/l, vastaten karua tai lievästi rehevää vettä. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,1 4,8 µg/l, ollen asemaa 250 lukuun ottamatta alle 2 µg/l kaikilla asemilla.

53 Näkösyvyydet vaihtelivat elokuussa välillä 2,2 6,3 m, ollen heikoimmillaan asemalla 265. 7.2.5. Lokakuu Syksy 2015 oli kuiva, mutta se ei vaikuttanut merkittävästi Kokemäenjoen virtaamiin lokamarraskuussa. Vesimassa oli Huntsman Pigments Oy:n havaintoasemilla sekoittunut ja vesi oli lähes tasalämpöistä. Jokiveden vaikutus ulottui Reposaaren ja Mäntyluodon eteläpuolelle hyvin lievänä lokakuussa. Sähkönjohtavuus asemilla 265 ja 270 (864 871 ms/m) oli lähes samaa tasoa kuin muualla (954 967 ms/m). Sameustaso (2,2 FNU) oli hieman korkeampi, kun muualla se vaihteli välillä 1,3 1,9 ms/m. Rautapitoisuus asemilla 265 ja 270 sen sijaan ei poikennut muun alueen tasosta. Pintaveden fosforitaso vaihteli koko alueella välillä 9-15 µg/l. Korkeimmillaan pitoisuus oli asemalla 265. Rautapitoisuus oli pintavedessä kaikki asemat huomioiden keskimäärin 90 µg/l ja koko vesipatsaassa 85 µg/l. Huntsman Pigments Oy:n jätevesien purkualueella asemalla 210 pitoisuus oli 66 67 µg/l, eli jätevesien vaikutuksia ei edelleenkään havaittu. 7.2.6. Yhteenveto Huntsman Pigments Oy:n vuoden 2015 tuloksista Jätevesien purkualueen asemalla 210 ei todettu sellaisia yksilöitävissä olevia veden laadun muutoksia, jotka olisivat olleet Huntsman Pigments Oy:n jätevesikuormituksen aiheuttamia. Rautakuormituksen vähäisyyden ja jätevesien neutraloinnin ansiosta ne eivät ole myöskään todennäköisiä. Myös mangaanipitoisuudet (6-17 µg/l) olivat alhaisia, vaikka jätevedet aiheuttavat juuri mangaanikuormitusta. Tämä kertoo hyvistä laimennusoloista purkualueella. Purkualueen veden laatuun vaikuttaa ajoin jokivesi, joka lisää pintaveden sameutta ja rautapitoisuuksia, mikä oli havaittavissa vuonna 2015 maaliskuussa ja alkukesällä, joskin vaikutukset jäivät vähäisiksi. Muuallakin jokiveden vaikutukset jäivät varsin vähäisiksi ja pintaveden rautapitoisuuden osalta vaihtelu eri havaintoasemien välillä oli suurinta tammikuussa, jolloin pitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmillaan. Tavallisesti pintaveden rautapitoisuudet vaihtelevat jokiveden vaikutuksen (vrt. sähkönjohtavuus) mukaan, jolloin rautapitoisuudella ja sähkönjohtavuudella on selvä käänteinen korrelaatio (esim. vuonna 2015 r = -0,72). Suurimmat yksittäiset pintaveden rautapitoisuudet mitattiin lopputalvella Reposaaren edustan asemilta 265, 270, 260 ja 226 (Kuva 7.1). Jokivesien vaikutus suuntautui vuonna 2015 pääosin Ahlaisten saaristoon. Jätevesien ensisijaisella purkualueella (as. 210) ei todettu pohjallakaan yleistilanteesta poikkeavaa rautapitoisuuden nousua. Tarkkailualueen koko vuoden keskimääräinen rautapitoisuus oli 91 µg/l (liitetaulukko 24). Pitoisuudet ovat olleet asemaverkoston supistumisen jälkeen (2009 2014) seuraavat: 79 µg/l, 133 µg/l, 84 µg/l, 101 µg/l, 47 µg/l ja 47 µg/l. Rehevyys vaihtelee jokivesien tuomien ravinteiden mukaan. Ravinnepitoisuuksiin vaikuttavat myös tuuliolot (veden sekoittuminen). Huntsman Pigments Oy:n ravinnekuormitus on vähäistä. Reposaaren lähivesillä rehevyystaso oli ajoin muuta ympäröivää aluetta havaittavasti korkeampi alueen kuuluessa kuitenkin keskiarvojen perusteella karuihin tai lievästi reheviin vesiin. Uloimmilla asemilla fosforipitoisuus oli lopputalvea lukuun ottamatta pääasiassa karun veden tasolla.

54 µg Fe/l A 700 600 500 400 300 200 100 maalis kesäkuu elokuu lokakuu keskiarvo 0 265 270 210 226 220 235 250 260 276 280 µg Fe/l 300 B 250 200 150 100 50 maalis kesäkuu elokuu lokakuu keskiarvo 0 265 270 210 226 220 235 250 260 276 280 Kuva 7.1. Pintaveden (1 m, kuva A) ja pohjan läheisen veden (p-1 m, kuva B) keskimääräinen rautapitoisuus eri ajankohtina vuonna 2015. 7.3 YYTERI PREIVIIKINLAHTI VIASVESI LANKOORI Preiviikinlahti Natura-alueineen sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä Kallon aukosta kaakkoon. Alue on suhteellisen avointa lahden avautuessa lähes suoraan avomerelle ilman suurempaa saaristoa. Merivirrat kulkevat Porin edustalla pohjoiseen, joten pohjoisempana Pihlavanlahteen laskevan Kokemäenjoen vaikutus suuntautuu rannikolla pääosin kohti pohjoista. Talviaikana makeaa vettä saattaa kulkeutua myös etelään, mikäli merialueelle muodostuu pysyvä jääpeite. Edelliseen viitaten Kokemäenjoen makea vesi leviää merialueelle toisaalta Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja toisaalta Kallon aukosta etelään. Eteläinen virtaus kääntyy pääosin pohjoiseen Reposaaren ja Kaijakarin välistä. Tietyissä oloissa makeaa vettä leviää pintakerroksessa myös pitemmälle

55 etelään ja Yyterin rannikolle. Kokonaisuutena jokivesien vaikutus varsinaisella Preiviikinlahdella jää vähäiseksi. Preiviikinlahti on otettu mukaan Naturaan luontodirektiivin (SCI) perusteella ja se sisältää myös lintudirektiivin (SPA) mukaan rajatun alueen. Alueen pinta-ala on 55,52 km 2. Suuri osa alueesta on matalaa lahtialuetta. Varsinkin Preiviikinlahden perä on laaja ja rannoiltaan suhteellisen matala hietapohjainen merenlahti. Rannat ovat ruovikoituneet. Yyterin alueella on dyynejä, rantavalleja, hiekkarantoja ja särkkiä. Lähinnä Huntsman Pigments Oy:n jätevesien purkualuetta sijaitseva Herrainpäivät on moreeni- ja kalliopohjainen, osaksi hietainen niemi. Yyterin alue on muodostunut hiekasta ja se on liikkuvine dyyneineen harvinainen muodostuma Suomessa. Kohde kuuluu osittain myös merkittävään harjualueeseen ja saaristakin useimmat ovat pitkulaisesti suuntautuneita moreeniselänteitä. Alueella on runsaasti edustavia rantadyynejä ja rantavalleja. Myös kasvillisuus on monipuolinen. Vesialueella ei ole selvää vyöhykkeisyyttä, vaan kasvillisuus loppuu vähitellen 8 metrin syvyydessä. Suurin osa lahtea on kuitenkin selvästi matalampaa ja noin 4 metrin syvyyteen saakka kasvillisuus on usein tuuheaa. Preiviikinlahden pesivä vesilinnusto on maamme monipuolisin ja alue on myös erittäin merkittävä vesilinnuston ja kahlaajien muuttolevähdys- ja sulkasatoalue. Pesivinä lajeinakin on monia lintuharvinaisuuksia. 7.3.1. Yyterin edusta (as. 86) Veden laatu on ollut asemalla 86 viime vuosina hyvä. Vesi on parhaimmillaan kirkasta ja karua merivettä näkösyvyyden ollessa 3-5 metrin luokkaa. Yyterin edustalla on kuitenkin ollut ajoin havaittavissa sähkönjohtavuuden laskun perusteella lievää jokiveden vaikutusta, jolloin vesi samenee aavistuksen verran. Veden laatu oli vuonna 2015 hyvä. Veden laatua tarkkailtiin velvoitetarkkailuun liittyen kesä-, heinäja elokuussa. Ravinnepitoisuudet (kok.n 210 260 µg/l, kok.p 9 15 µg/l) olivat alhaisia ja levän määrää kuvaavat klorofyllipitoisuudet (1,2 2,7 µg/l) olivat karun veden tasolla. Vesi oli melko kirkasta ja vahvasti mereistä. Kokemäenjoen vesien ja etenkään Huntsman Pigments Oy:n kuormituksen vaikutusta ei ole viime vuosina ollut havaittavissa, mutta puhtaiden ja kirkkaiden merivesien tasoa veden laatu ei aina ole vastannut. 7.3.2. Outoori (as. 220) Asema 220 sijaitsee Outoorin ja Herrainpäivien niemen välisellä vesialueella avomeren rajalla. Veden peruslaatu on hyvä suurimpien näkösyvyyksien ollessa jopa yli 6 m, jolloin veden sameusarvotkin ovat selvästi alle 1,0 FNU. Vuonna 2015 näkösyvyys vaihteli välillä 2,2 5 m, ollen alimmillaan maaliskuussa ja marraskuussa. Lievää jokivesien vaikutusta on ollut pintavedessä täälläkin ajoin todettavissa. Vuonna 2015 makeiden vesien vaikutuksia ei ollut selvästi havaittavissa, vaikka sähkönjohtavuus (778 954 ms/m) ajoin

56 laskikin puhdasta merivettä alemmalle tasolle. Fosforipitoisuudet (10 16 µg/l) olivat pääasiassa karun veden tasolla lukuun ottamatta maaliskuuta ja heinäkuuta, jolloin fosforipitoisuus oli lievästi rehevän veden tasolla. 7.3.3. Preiviikinlahden keskiosa (as. 115) Preiviikinlahden veden laatu on yleisesti tarkasteltuna hyvä. Vesi ovat perustyypiltään kirkasta, mutta merenkäynnin aikana se voi mataluuden (kok.syvyys asemalla 11 m) takia samentua. Lahden keskiosassa ei ole yleensä todettavissa voimakasta Kokemäenjoen vesien vaikutusta, mutta ajoin tätäkin on lievänä nähtävissä, viimeksi keväällä 2012. Suurimmat näkösyvyydet ovat olleet 12 viime vuoden (2004 2015) aikana pääasiassa luokkaa 4-5 metriä (vuonna 2014 2,5 4,4 m). 2-3 metrin näkösyvyyksiä voidaan pitää vielä tavanomaisina, mutta pienempiäkin voi esiintyä, kuten esim. keväällä 2012. Sameustaso vaihteli pintavedessä vuonan 2015 välillä 1,1 2,5 FNU, eli vesi oli melko kirkasta. Happiongelmia ei alueella esiinny. Sähkönjohtavuuksien perusteella vedet ovat mereisiä. Sähkönjohtavuus vaihteli pintavedessä vuonna 2015 välillä 913 1330 ms/m. Fosforitaso (9-14 µg/l) oli keskimäärin karun ja lievästi rehevän veden rajoilla. Virtausolosuhteilla on selvästi vaikutusta Preiviikinlahden keskiosan fosforitasoon. Huntsman Pigments Oy:n Mäntyluodon edustalle kohdistuva kuormitus on nykyisin vähäistä, eikä jätevesillä ole enää oleellista vaikutusta veden laatuun Mäntyluodon tai Karhuluodon edustalla. Vaikutuksia ei esiinny tämän perusteella kauempana sijaitsevalla Preiviikinlahdellakaan. Myöskään vuonna 2003 suoritetussa Natura-tarkkailussa ei havaittu selvästi eroteltavissa olevia biologisia vaikutuksia (Vahteri 2004). Preiviikinlahden keskiosassa (as. 115) ei ole todettu pitemmälläkään aikavälillä voimakasta jokivesien vaikutusta, vaikka se onkin mahdollista Herrainpäivien alueella (asema 210). Fosforipitoisuuksien perusteella Preiviikinlahti on lievästi rehevää aluetta. Ero puhtaisiin ulkomeren arvoihin (kok.p < 10 µg/l) on usein ollut selvä. Sameudet ovat keskiarvona selvästi yli 1,0 FNU, kun kirkkaissa vesissä taso on alle 1,0 FNU, jolle Preiviikinlahdellakin parhaimmillaan päästään. 7.3.4. Viasvesi (as. 120) ja Lankoori (as. 122) Viasvesi on varsin matala lahtialue. Vedet ovat fosforipitoisuuden perusteella karuja tai lievästi reheviä merivesiä. Porin alueen jätevesikuormituksen vaikutuksia ei ole täällä saakka erotettavissa. Lankoorin asema 122 sijaitsee Luvian saariston pohjoisosassa. Vesi on täällä usein ulkomerta sameampaa. Näkösyvyys vaihtelee pääasiassa tasolla 3-4 m. Happiongelmia ei esiinny. Päällysveden fosforitaso vaihteli vuonna 2015 välillä 10 20 µg/l, ollen korkeimmillaan lopputalvella. Muilla näytteenottokerroilla pitoisuus oli karun ja lievästi rehevän veden rajoilla. Klorofyllipitoisuus vaihteli Lankoorissa vuonna 2015 välillä 1,1 1,9 µg/l, vastaten karua vettä. Näkösyvyys vaihteli välillä 3-5,2 m ja sameustaso välillä 1,3 2,2 FNU, eli vesi oli melko kirkasta.

57 7.4 ALUEITTAISET KESKIARVOT Vuosittaiset pistekohtaiset vedenlaatutulosten keskiarvot on jaettu alueittaisiksi keskiarvoiksi tulosten kuvailun ja tarkastelun helpottamiseksi. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että aluejako (Taulukko 7.1) on keinotekoinen ja siinä on jouduttu tekemään kompromisseja. Pintaveden keskiarvoissa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) on huomioitu alueittaiset lopputalven, alkukesän, keskikesän, loppukesän ja syksyn tulokset (Taulukko 7.2). Pihlavanlahti erottuu muusta tarkkailualueesta veden sameuden, alhaisemman sähkönjohtavuuden ja korkeampien ravinnepitoisuuksien perusteella (Kuva 7.2). Rehevyys on siten voimakkaampaa kuin muilla alueilla sen erottuessa myös makeamman veden alueena. Jokiveden rehevöittävä vaikutus on nähtävissä myös sisäsaaristossa selvänä. Ahlaisten ulkosaaristossa vaikutukset jäävät lieviksi tai ne eivät ole selvästi erotettavissa. Kolmikulman kautta etelään purkautuvien vesien vaikutus on ollut erotettavissa tuloksista Reposaaren ja ajoin Yyterinkin edustalla, mutta ei yhtä voimakkaana kuin Ahlaisten saariston puolella. Vuonna 2015 jokivesien vaikutus Porin eteläpuoleisella merialueella oli vain lievä. Taulukko 7.1. Porin edustan merialueen havaintoasemat/käytetyt osa-alueet vuonna 2015. Ohjelman Asemien "Tutkimusalue" tunnus lukum. Asemien koodit Pihlavanlahti POME 5 kpl 51 52 56 57 58 Sisäsaaristo POME 5 kpl 64 67 70 71 72 Ulkosaaristo POME 4 kpl 83 116 117 119 Yyterin edusta, vain kesä POME 1 kpl 86 Preiviikinlahti POME 1 kpl 115 Sachtleben / Reposaaren lähiasemat VUOR 4 kpl 210 220 265 270 Sachtleben / ulkopisteet VUOR 6 kpl 226 235 250 260 276 280 Viasvesi POME 1 kpl 120 Lankoori POME 1 kpl 122

58 Taulukko 7.2. Porin edustan merialueen pintaveden (1 m) laatu eräiden suureiden osalta talvella, alkukesällä, keskikesällä, loppukesällä ja syksyllä vuonna 2015, sekä alueittaiset keskiarvot koko vuoden osalta. Lt Happi Sameus Sähkonj ph Väri CODMn Kok.N Kok.P Fe Suol F.kolit o C mg/l % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l o/oo kpl/dl Helmi-maaliskuu 2015 Pihlavanlahti 0,2 11,8 81 12,1 12 7,0 73 11,7 1680 36 960 <1 147 Sisäsaaristo 0,4 12,4 85 6,9 357 7,3 50 9,3 1112 29 523 2,2 14 Ulkosaaristo 0,7 12,8 89 3,1 834 7,8 22 7,1 540 19 220 4,7 3 Sachtleben / Reposaari 0,6 12,6 88 7,0 822 7,8 31 7,4 723 23 360 4,7 29 Preiviikinlahti 0,7 12,5 87 2,4 970 7,9 380 14 5,6 Sachtleben / ulkomeri 1,0 12,5 88 4,5 882 7,8 23 7,0 580 23 256 5,0 Viasvesi 0,7 12,4 86 2,5 967 7,9 390 15 100 5,6 Kesäkuu 2015 Pihlavanlahti 14,5 10,4 102 8,3 43 7,6 55 10,4 810 26 530 <1 10 Sisäsaaristo 13,3 10,4 100 6,7 448 7,8 36 9,3 528 23 373 2,4 1 Ulkosaaristo 12,8 10,2 97 2,0 857 8,0 16 6,9 250 13 109 4,9 0 Sachtleben / Reposaari 11,5 10,2 93 1,9 905 8,0 11 6,8 270 11 94 5,2 0 Preiviikinlahti 12,5 10,3 96 2,5 927 7,9 260 13 130 5,3 Sachtleben / ulkomeri 11,3 10,4 95 1,5 949 8,0 10 6,8 212 10 77 5,4 Viasvesi 12,0 10,5 98 1,3 971 8,0 220 13 76 5,6 Keskikesä / Heinäkuu 2015 Pihlavanlahti 18,2 54 7,4 1023 26 <1 Sisäsaaristo 16,6 498 7,9 580 24 Ulkosaaristo 15,4 862 7,9 257 12 Sachtleben / Reposaari 16,5 767 8,1 380 15 Preiviikinlahti 17,1 978 8,1 215 9 Sachtleben / ulkomeri 16,4 888 8,1 262 12 Viasvesi Elokuu 2015 Pihlavanlahti 20,0 8,1 89 7,6 97 7,4 50 9,5 574 25 518 0,8 30 Sisäsaaristo 18,8 6,8 74 5,1 681 7,7 26 8,1 378 24 344 3,8 4 Ulkosaaristo 20,0 9,1 99 1,1 845 8,1 14 7,2 275 15 60 4,8 0 Sachtleben / Reposaari 19,1 9,2 99 1,4 861 8,2 14 6,9 248 11 67 4,9 0 Preiviikinlahti 19,2 8,8 95 1,2 892 8,1 240 14 53 5,1 Sachtleben / ulkomeri 19,0 9,2 99 0,8 943 8,2 9 7,0 232 11 38 5,4 Viasvesi 20,0 8,9 98 0,7 963 8,1 210 10 310 5,5 Loka-marraskuu 2015 Pihlavanlahti 7,7 10,1 84 4,9 143 7,5 49 8,4 674 20 373 0,9 17 Sisäsaaristo 8,2 9,5 81 4,1 822 7,8 18 7,0 368 15 257 4,7 1 Ulkosaaristo 8,1 9,7 82 2,8 904 7,9 12 6,7 305 11 154 5,2 0 Sachtleben / Reposaari 9,2 9,8 85 2,0 914 7,9 12 6,6 290 12 99 5,2 0 Preiviikinlahti 9,8 10,8 96 2,0 1330 7,9 260 11 91 7,8 Sachtleben / ulkomeri 9,5 10,3 90 1,6 1042 7,9 9 6,6 267 10 78 6,0 Viasvesi 7,5 11,3 E 2,8 1020 7,9 270 9 130 5,9 Keskiarvot, koko vuosi Pihlavanlahti 12,1 10,1 89 8,2 70 7,4 56 10,0 952 27 595 0,6 51 Sisäsaaristo 11,5 9,8 85 5,7 561 7,7 33 8,4 593 23 374 3,3 5 Ulkosaaristo 11,4 10,5 92 2,2 860 7,9 16 7,0 325 14 135 4,9 1 Sachtleben / Reposaari 11,4 10,4 91 3,0 854 8,0 17 6,9 382 15 155 5,0 7 Preiviikinlahti 14,1 10,1 95 1,8 972 8,0 254 12 84 5,5 Sachtleben / ulkomeri 11,4 10,6 93 2,1 941 8,0 13 6,9 310 13 112 5,5 Viasvesi 10,1 10,8 94 1,8 980 8,0 273 12 154 5,6

59 Kuva 7.2. Porin edustan merialueen keskimääräinen sameus, sähkönjohtavuus, typpipitoisuus ja fosforipitoisuus (lopputalvi, alkukesä, keskikesä, loppukesä ja syksy) eri alueilla vuonna 2015.