Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventäminen ruoppaamalla

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 78/2013/2 Dnro ESAVI/153/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventäminen ruoppaamalla ja vesialueen täyttäminen moreenilla ja louheella sekä imuruoppausmassojen läjittäminen telakan alueella olevaan läjitysaltaaseen, Pori Technip Offshore Finland Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Technip Offshore Finland Oy on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Mäntyluodon telakan edustan vesialueen ja väylän syventämiseen ruoppaamalla, vesialueen täyttämiseen moreenilla ja louheella sekä imuruoppausmassojen läjittämiseen telakan alueella olevaan läjitysaltaaseen Porin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen nro 96/2009/2 Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille. Vesilain mukainen päätös koskee mm. Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta, ruoppausmassojen läjittämistä, merialueen täyttöä ja uuden laiturin rakentamista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen nro 97/2009/2 Porin kaupungille. Ympäristölupapäätös koskee Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Kaavoitustilanne Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 217/2011/4 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle luvan vesialueen ruoppauksiin ja vesialueen täyttöön. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin m 3 ktr. Telakan tontin pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin m 2 ja täyttö saadaan ulottaa tasolle N 60 +0,5 m. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 121/2011/1 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen läjitysaltaaseen. Lupamääräyksen 1) mukaan läjitysaltaaseen saa sijoittaa aluehallintoviraston päätöksen nro 217/2011/4, mukaisesti telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa noin m 3 ktr. Ympäristöministeriön vahvistamassa (lainvoimainen ) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ruopattava vesialue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valmisteilla oleva Satakunnan Seutukaava 5:n korvaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi Kaavasta on valitettu. Ruopattava vesialue on maakuntakaavassa merkitty satama-alueeksi (LS) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) Porin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Meri-Porin osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") ruoppausalue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue on merkitty Porin kaupungin voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi merkinnällä TT-2. Alueelle sijoittuvat pääosa ruopattavasta merialueesta sekä ruoppausmassojen läjitysalueet. Ruoppausalue ulottuu etelässä Mäntyluodon satama-alueen vesialueelle, joka on merkitty satama-alueeksi merkinnällä LS-1. 2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Mäntyluodon satama-alue sijaitsee niemellä Porin kaupungin luoteispuolella. Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Hankealueen länsipuolella on Porin

3 kaupungin Mäntyluodon satama, jonka kautta lastataan vuosittain noin viisi miljoonaa tonnia tavaraa. Mäntyluodon itäpuolella Kokemäenjoki laskee Pihlavanlahden pohjukkaan ja länsipuolella avomeri alkaa heti Kallon aallonmurtajan jälkeen. Kokemäenjoen vesi leviää Ahlaisten saariston kautta pohjoiseen ja Eteläselän kautta edelleen Kallon ja Reposaaren kalasataman aallonmurtajien välisestä aukosta mereen. 3 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Pohjan laatu Syvennettävää vesialuetta käytetään Mäntyluodon telakan valmistamien meriteknisten tuotteiden kuljetuksiin. Käynnissä olevan Big Dog -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman vesialueen syventämistä. Telakan tuotanto suuntautuu tulevaisuudessakin massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten vesialueen syventämisellä lisätään tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Telakan edustan vesialuetta ja väylää syvennetään kääntymisen ja hinaajien kulun mahdollistamiseksi. Ruoppaukset tehdään imuruoppaamalla, kaivamalla ja louhimalla. Imuruoppausmassat sijoitetaan telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Moreeni- ja louhemassat sijoitetaan telakan tonttiin kuuluvalle vesialueelle. Merialueen veden yleislaatu on alueella (Eteläselkä) tyydyttävä. Kokemäenjoki vaikuttaa veden laatuun voimakkaasti, koska osa jokiveden virtaamasta kulkee Eteläselän kautta avomerelle. Ajoittain altaaseen tunkeutuu myös murtovettä tuulen painaessa vesimassoja aallonmurtajaa kohti. Pohjalla on yleensä suolainen murtovesikerros pintaveden ollessa lähes jokivettä. Jokiveden vaikutuksesta Eteläselän vesi on sameaa ja runsasravinteista. Myös hygieenistä likaantumista esiintyy ajoittain. Merialueen vedenlaatu on kuitenkin parantunut viime vuosina. Eteläselän alueella harjoitetaan sekä ammatti- että harrastekalastusta verkoilla ja rysillä, ja saaliskalat ovat pääasiassa hauki, siika ja kuha. Lisäksi vapaa-ajan kalastaja käyttävät erilaisia koukkupyydyksiä, mato-onkia ja uistimia ympäri vuoden. Nyt syvennettävien alueiden eteläosista on käytettävissä Porin kaupungin vanhoja pohjatutkimustuloksia. Pohjoisosista on pohjatutkimustuloksia varustelualueen rakentamisen ajalta 1980-luvulta. Aiempien pohjatutkimusten tulosten perusteella tiedetään, että ruopattavan alueen eteläosassa pohja on hiekkaa tasosta MW ,5 m alaspäin noin tasoon MW 2010

4 Sedimentin laatu 6,0 m saakka. Pohja on syvemmällä savea ja silttiä tason MW ,0 m alapuolelle saakka. Levennettävän syvänteiden MW ,0 m ja 12,4 m alueilla pohjassa on ohuelti sedimentoitunutta hienoainesta. Muilta osin ruopattava aines on moreenia ja kalliota. Laivaväylällä tasoon MW ,2 m ruopattavalla alueella maaperä on pintaosaltaan liejua syvemmällä savea ja silttiä. Väylän koillispuolella tiivis moreeni ja kallio ovat lähellä pohjaa. Pohjasedimentistä otettiin näytteitä telakan edustalta joulukuussa 2009 (P1-P3) ja väylältä heinäkuussa 2012 (P11-P16). Näytteitä otettiin niin syvältä kuin käsin painamalla saatiin eli 0 0,3 m:n syvyydestä kaikista pisteistä ja syvyysväliltä 0,3 0,8 m lukuun ottamatta pisteitä P1 ja P3. Pisteestä P12 saatiin näyte lisäksi syvyysväliltä 0,8 1,0 m. Näytteenotto lopetettiin tiiviin silttikerroksen tai kivisen moreenikerroksen pintaan, josta ei saatu otettua näytettä. Pisteen P2 aivan meren pohjan pinnasta (0 0,2 m) otetun näytteen kuparipitoisuus oli koholla (180 mg/kg) ylittäen pima-asetuksen (Vna 214/2007) alemman ohjearvon. Arseenipitoisuudet olivat lisäksi niukasti yli kynnysarvon pisteissä P2 ja P3. Muuten näytteiden metallipitoisuustaso oli alhainen. Pisteiden P1 ja P3 näytteiden pitoisuustaso vastasi luonnollisia tausta-arvoja. Pisteen P12 syvyydeltä 0,8 1 m otetun näytteen kuparipitoisuus oli 560 mg/kg ylittäen ylemmän ohjearvon. Ylempänä syvyydeltä 0,3 0,8 otetun näytteen pitoisuus oli 180 mg/kg. Myös pisteissä P13, P15 ja P16 aivan meren pohjan pinnasta otettujen näytteiden pitoisuudet ( mg/kg) ylittivät alemman ohjearvotason. Lisäksi kynnysarvotaso ylittyi pisteissä P11 ja P13. Arseenipitoisuudet olivat kaikissa otetuissa näytteissä yli kynnysarvon 5 mg/kg suurimman pitoisuuden ollessa 35 mg/kg pisteen P12 syvimmästä pisteestä. Edellä mainitun näytteen sinkkipitoisuus oli 250 mg/kg ylittäen alemman ohjearvotason. Vuonna 2009 tutkituissa näytteissä pisteistä P1, P2 ja P3 havaittiin hyvin pieniä pitoisuuksia (0,002 0,018 mg/kg) tribytyylitinaa. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,001 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2012 tutkituissa kahdeksassa näytteessä pitoisuustaso vaihteli 0,005 0,007 mg/kg. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,005 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2009 tutkituissa pisteen P2 näytteissä ei juurikaan havaittu PAHyhdisteitä. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuustaso (0,01 0,04 mg/kg) oli korkeimmillaankin vain hieman yli määritysrajan. Vuonna 2012 kaikkien tutkittujen näytteiden yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä ja pääsääntöisesti alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Suurimmat havaitut pitoisuudet olivat 0,01 0,003 mg/kg. 4

5 Kaikkien vuosina 2009 ja 2012 tutkittujen näytteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan 0,001 0,002 mg/kg. Näytteistä P2 (0 0,2 m), P12 (0,8 1 m) sekä P16 (0 0,3 m) tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus 1- tai 2-vaiheisena ravistelutestinä liukoisuussuhteessa L/S=10 massojen läjityskelpoisuuden sekä ylivuotoveden ympäristöriskin arviointia varten. Kaikki liukoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot alittuivat paitsi kloridipitoisuus, joka oli näytteessä P mg/kg, näytteessä P mg/kg ja näytteessä P mg/kg. Myös fenoli-indeksit ylittivät raja-arvon ollen välillä 2,6 7 mg/kg. Kloridin suuri pitoisuus selittyy meriveden vaikutuksesta. Kokonaispitoisuuden perusteella arvioitavien yhdisteiden osalta PAHyhdisteitä havaittiin pisteen P2 näytteessä 1,4 mg/kg ja pisteen P12 näytteessä 1 mg/kg, mitkä ovat kuitenkin selvästi alle pima-asetuksen kynnysarvon 15 mg/kg ja myös selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä suurin pitoisuus oli pisteessä P2 bentso(b)fluoranteenilla (0,24 mg/kg), mikä sekin on selvästi alle kynnysarvon 1 mg/kg. Orgaanisen hiilen (TOC), oksygenaattien (BTEX), mineraaliöljyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen raja-arvojen. Ruoppausmassan mereen läjityskelpoisuutta (Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, ympäristöministeriö 2004) arvioitaessa taso 2 ylittyi kuparin osalta pisteissä P2, P3, P11, P12, P13, P14, P14, P15 ja P16 sekä nikkelin osalta pisteissä P12, P14 ja P16. Taso 1 ylittyi kuparin osalta pisteessä P1, nikkelin osalta pisteissä P2, P3, P11, P13 ja P15, sinkin osalta pisteissä P2, P12, P14, P15 ja P16, kadmiumin osalta pisteissä P2, P12, P14 ja P16, arseenin osalta pisteessä P12, kromin osalta pisteissä P12, P14 ja P16, elohopean osalta pisteissä P11, P12, P14, P15 ja P16 sekä TBT:n osalta kaikissa tutkimuspisteissä. Ruopattavaa sedimenttiä voidaan pitää lievästi pilaantuneena kohonneen kuparipitoisuuden vuoksi. Suoritettavat toimenpiteet Ruoppaus Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa kahta pitkittäistä kuormaussyvännettä syvennetään tasoilta MW ,5 m tasoille MW ,0 m ja 12,4 m. Telakan väylää syvennetään tasolle MW ,2 m. Väylän pohjoispuolisia reunoja syvennetään lisäksi kääntymisen ja hinaajien kulun mahdollistamiseksi. Esitetyt uudet syvyydet ovat haraussyvyyksiä MW 2012 ±0 m -tasosta mitattuna. Väylää syvennetään imuruoppaamalla maaperän ollessa hiekkaa, silttiä ja savea. Syvänteen (MW ,0 m) ja pohjoispuolisten alueiden ruoppaukset käsittävät pehmeiden pintakerrosten poiston imuruoppaamalla, moreenin kaivun kuokkaruoppaamalla ja tarvittavin osin syventämisen kalliota 5

6 Kiinteistötiedot louhimalla. Arvioitu kokonaismassamäärä on m 3 ktr, josta m 3 ktr on imuruoppausmassoja ja m 3 ktr moreenia ja louhetta. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa vuosien aikana. Ruoppausmassojen läjitys Tehtyjen selvitysten perusteella imuruoppausmassat eivät sovellu mereen läjitettäväksi, vaan ne läjitetään lievästi pilaantuneina telakan omaan läjitysaltaaseen. Tontille on läjitetty ennen tätä hanketta yhteensä noin m 3 ktr. Tehtyjen mittausten mukaan altaan kapasiteetti on vielä noin m 3 ktr. Tässä hankkeessa läjitettävien massojen määrä on noin m 3 ktr. Läjitysaltaan reunapenger on vahvistettu moreenista rakennetuin vastapenkerein ja sen vakavuus on arvioitu Porin kaupungin ruoppaushankkeen yhteydessä. Penkereen yläharjan suunnittelukorkeus on N 60 +4,90 m ja ylivuotokynnys N 60 +4,50 m, joita vastaavat N2000-järjestelmän korkeudet ovat +5,27 m ja +4,87 m. Kesällä 2012 tehdyissä mittauksissa penkereen harjan todettiin olevan kauttaaltaan tason N ,00 m yläpuolella. Vesipinnan maksimikorkeus on N ,00 m, jolloin täytön maksimikorkeus altaan sisäpuolella saa keskimäärin olla noin tasolla N ,40 m. Reunapenkereet ja ylivuotokohta suunnitellaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin päästään kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. Vesialueen täyttö Puhtaat moreeni- ja louhemassat sijoitetaan telakan tonttiin kuuluvalle vesialueelle tontin pohjoisreunalle. Täytettävän vesialueen pinta-ala on noin m 2. Vesialueen syvyys on enimmillään noin 2 m täytön uloimmassa kohdassa. Täyttö tehdään noin tasoon N ,9 m saakka. Täyttöalueen luiskat verhoillaan kaltevuuteen 1:2 louheella eroosion estämiseksi. Täyttöalue rakennetaan myöhemmin varustelukentäksi tekemällä kantava päällysrakenne noin tasoon N ,8 m saakka. Ruopattava vesialue sijaitsee Porin kaupungin 65. kaupunginosassa eli Mäntyluodossa korttelissa 4 sijaitsevan tontin nro 1 (kiinteistötunnus ) ja Porin kaupungin Yyterin kylässä kiinteistön Mäntyluoto (kiinteistötunnus ) alueilla. Ruoppausmassojen sijoitusalueet ovat em. tontin (kiinteistötunnus ) nykyisellä läjitysalueella, joka rajoittuu idässä yleiseen tiehen (Reposaaren maantie, mt 269) sekä tontin pohjoisosan vesialueella. 6

7 Technip Offshore Finland Oy omistaa tontin Porin kaupunki omistaa kiinteistön Mäntyluoto kiinteistötunnus Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankkeen vaikutukset Porin Satama, liikelaitoksen johtokunta on antanut suostumuksen ruoppaustöiden suorittamiseen satama-alueella. Ruoppaus ja massojen läjitys aiheuttavat tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentoitumista lähialueelle. Aikaisempien vedenlaadun tarkkailujen perusteella ruoppauksen vaikutukset ulottuvat vain muutamien satojen metrien etäisyydelle satama-altaaseen, missä kalastus on kielletty. Vaikutukset vesistön laatuun ovat jääneet suppealle alueelle. Koska haitta-aineita ja samentumista pääasiassa aiheuttava hienoaines poistetaan imuruoppaamalla, ei silttiverkon käyttöä voida pitää tarpeellisena. Myöskään suljettavan ns. ympäristökauhan käyttö ei ole mahdollista hienoaineksen alapuolisissa tiiviissä ja kovissa maakerroksissa. Kiintoaines laskeutuu läjitysaltaan ylivuotoveden purkupaikan läheisyyteen, mutta voi kulkeutua pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (100 mg/l), on kiintoaineksen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni ja sitä kautta myös haitta-ainemäärät ovat hyvin pieniä. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Kuparin ja sinkin liukoisuudet ovat hyvin pieniä, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Ruoppaus- ja läjitystöistä ei ole odotettavissa pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilaan, vedenlaatuun tai vesieliöstöön. Ruoppaustyöllä ei haitata sataman liikennettä. Ruoppaustyön rajoituksista sovitaan urakkasopimuksessa. Esitys haittojen estämiseksi ja korvaamiseksi Läjitysalueella viipymä pidetään niin suurena, että liete ehtii laskeutua altaan pohjalle (vähintään 24 tuntia), ja näin mereen purkautuvan veden kiintoainesmäärä pysyy riittävän pienenä. Veden kiintoainemäärää tarkkaillaan ruoppauksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa, ja tarvittaessa altaan viipymää lisätään. Kalastukselle saattaa aiheutua ohimeneviä haittoja ruoppausalueen läheisyydessä. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastajille tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta esitetään korvattavaksi tapauskohtaisesti. Haitat ammattikalastajille määritetään hankeen toteuttamisen jälkeen, kun mahdolliset haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Kalatalousmaksun suuruus ja maksuaika määritellään lupaehdoissa. Ensimmäinen maksu suoritetaan ennen töiden aloittamista ja sen jälkeen vuosittain lupaehtojen mukaisesti. 7

8 8 Vesistötarkkailu Ylivuotovesien kuormitustarkkailu Imuruoppausmassojen läjitysaltaan ylivuotokohdasta otetaan vesinäytteet kuukausittain vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Pitoisuustarkkailu lopetetaan noin kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. Näytteistä määritetään kupari, kadmium, sinkki, nikkeli ja lyijy. Kiintoaineen määrä ylivuotovedessä mitataan läjityksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa. Kiintoaineksen haitallisen pitoisuuden arvioinnissa tavoitteena on, ettei meriveden laatua heikennetä merkittävästi. Mikäli viipymä purkualtaassa on yli 24 h, päästään helposti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä, mikä on onnistunut myös aikaisemmissa ruoppaustöissä. Kiintoaineksen keskimääräiselle pitoisuudelle ehdotetaan arvoa 100 mg/l. Tilapäinen yksittäinen pitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Metallipitoisuuksien tavoitearvot ylivuotovedessä ovat seuraavat: Alkuaine Cu Ni Pb Cd Zn Enimmäispitoisuus 7,5 g/l 380 g/l 9,2 g/l 1 g/l 87,5 g/l Merialueen tarkkailu Ruoppaustöiden aikaisia vaikutuksia merialueeseen esitetään tarkkailtavaksi vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Lisäksi voidaan hyödyntää Porin merialueen yhteistarkkailuun kuuluvia pisteitä vaikutusten arvioinnissa. Tarkkailu aloitetaan yhdellä näytteenottokerralla ennen ruoppaustöiden alkua. Tarkkailua tehdään töiden alettua kerran kuukaudessa niiden valmistumiseen saakka. Jälkitarkkailu suoritetaan noin kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Näytteet otetaan 1, 3 ja 6 m:n syvyyksiltä sekä metrin etäisyydeltä pohjasta. Näytteenottokohdasta määritetään näkösyvyys. Näytteistä määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Pintasamennuksen laajuudesta tehdään havainnot maastokäyntien ja näytteenottokertojen yhteydessä. Samentumista raportoidaan näytteenottajille, jotta lisänäytteenottoa voidaan harkita. Raportointi Tarkkailuohjelma tarkistetaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesistön ja kalaston tilan arvioinnissa käytetään tehtävän vesistötarkkailun tuloksia. Tarkennetut tarkkailuohjelmat toimitetaan hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle.

9 Tarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua lupaehtoja valvoville viranomaisille. Tarkkailutuloksista laaditaan valvontaohjeen mukainen yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan töiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja mahdollisia haittoja. Kalataloudellinen tarkkailu Vaikutuksia vesistöön ja kalastoon arvioidaan vesistötarkkailun tulosten perusteella, jota tehdään merialueella ruoppaustöihin liittyvien tarkkailujen lisäksi säännöllisesti koko ajan Porin Sataman toimesta. Vaikutukset kalastoon ovat aikaisempien ruoppaustöiden yhteydessä olleet vähäisiä. Kalaston tilaa voidaan arvioida tarvittaessa veden ruoppaustyön aikaisten laatutietojen lisäksi mm. aikaisempien tutkimusten tulosten, kalastajien haastattelujen, (kalojen käyttö- ja kauppakelpoisuus, pyydysten likaantuminen) tai koekalastuksen perusteella. Työssä hyödynnetään ammattikalastajarekisteriä. Esitys tarkkailuohjelmaksi toimitetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle hyväksyttäväksi. 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta sekä Porin kaupungilta ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan viitannut aikaisempaan lausuntoonsa aluehallintovirastolle ja todennut, että nyt vireillä oleva hanke on ruoppausmassamäärän osalta isompi, mutta sen toteuttaminen ei ole esteenä vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hankkeen lupamääräyksiksi voidaan soveltuvin osin käyttää Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 217/2011/4 lupamääräyksiä. 2) Porin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hanke sijoittuu vesialueelle, jolla on suoritettu erilaisia vesialueen syventämisiä

10 säännöllisesti vuodesta 1998 alkaen. Alue on luonteeltaan teollisuus- ja satama-aluetta. Imuruoppausmassat läjitetään hakijan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Aikaisemmin toteutettujen imuruoppausmassojen läjitysten yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Vuonna 2001 toteutetun ruoppauksen yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan noin 500 mg/l. Tarkkailusta raportoineen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mukaan ylivuotoallas ei toiminut kovin hyvin. Luvan saajan tuleekin laatia suunnitelma toimenpiteistä tilanteessa, jossa ylivuotoveden kiintoainepitoisuus nousee yli 100 mg/l:ssa. Lupaharkinnassa tulee huomioida, että Porin kaupunki on vuokrannut Reposaaren pengertien ja aallonmurtajien väliseltä alueelta Eteläselällä neljälle kalastajalle yhteensä viisi pyydyspaikkaa, joissa saattaa ilmetä ruoppaus- ja läjitystyön seurauksena kalastusta haittaavaa veden samennusta. 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että telakan läjitysaltaasta purkautuvien ylivuotovesien kiintoainesmäärä saadaan pysymään alle arvon 100 mg/l, mikäli viipymä on yli 24 tuntia. Telakan ja Porin Sataman ruoppaushankkeissa vuosina 2001 ja 2002 ylivuotovesien laatua seurattiin kerran vuorokaudessa tapahtuvalla näytteenotolla. Vuoden 2001 tarkkailussa kiintoainespitoisuudet olivat suuria (paljon yli 100 mg/l olevia tuloksia), ja perustellusti seurantaraportissa todettiin altaan toimineen huonosti. Vuonna 2002 altaan ylivuotokohtaa muutettiin ja veden kiertoaikaa (viipymää) pidennettiin, jolloin tulokset paranivat niin, että kaikki kiintoainepitoisuudet olivat alle 100 mg/l suurimman pitoisuuden ollessa 66 mg/l. Toisin sanoen altaaseen on mahdollista saada sellainen viipymä, että kiintoainesta saadaan laskeutettua riittävästi. Läjitysaltaaseen on sen jälkeen läjitetty vuonna 2011 Porin Sataman satama-altaan syventämisessä syntyneet imuruoppausmassat. Viipymän ja laskeutumisen tehostamiseksi rakennettiin tuolloin alueen keskelle uusi ohjauspato, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös uudessa läjityksessä. Purkukohtaa joudutaan mahdollisesti muuttamaan aikaisemmasta. Vuoden 2011 ylivuotoveden laadun tarkkailutuloksia ei ole ollut käytettävissä. Lopullinen allasalueen suunnittelu tehdään vuoden 2013 aikana, jolloin arvioidaan lopullisesti tarvittavan viipymän aikaansaamiseksi tarvittavat rakenteet. Tarkkailusta toimitetaan valvovalle viranomaiselle lopullinen tarkkailuohjelmaehdotus, jossa otetaan huomioon lupapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Mikäli ylivuotoveden kiintoainespitoisuus on ruoppaustyön aikana toistuvasti yli 100 mg/l, ruoppaustyö keskeytetään väliaikaisesti, jolloin virtaama altaassa pienenee ja viipymä suurenee. Työt voidaan aloittaa kiintoainepitoisuuden ollessa hyväksyttävällä tasolla kuitenkin niin, että altaaseen pumpattavan ruoppauslietteen määrää pienennetään aikaisemmasta. Kalastajien haittoja hakija on valmis korvaamaan hakemuksessa ja lupapäätöksessä esitettävällä tavalla.

11 MERKINTÄ Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 87/2013/1 (diaarinumero ESAVI/280/04.08/2012) muuttanut Technip Offshore Finland Oy:lle myönnetyn ympäristönsuojelulain mukaisen luvan nro 121/2011/1 lupamääräystä ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Technip Offshore Finland Oy:lle luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin Porin kaupungissa (liite 2): 1) Porin Mäntyluodossa sijaitsevan telakan edustan vesialueen ja väylän ruoppaus 2) vesialueen täyttö. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Telakan tontin ( ) pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin m 2 hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan päivättyjen suunnitelmakartan (MK 1:1 000) piirustusnro 2 ja tyyppipoikkileikkauksen (MK 1:100) piirustusnro 9 mukaisesti. Täyttö saadaan ulottaa tasolle N ,9 m. Töiden suorittaminen Täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot. 2) Telakan edustan merialuetta saadaan ruopata hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan päivätyn suunnitelmakartan piirustusnro 1 (MK 1:2000) mukaisesti. Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa kahta pitkittäistä kuormaussyvännettä syvennetään tasoilta MW ,5 m tasoille MW ,0 m ja 12,4 m. Telakan väylä syvennetään tasolle MW ,2 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr. Ruoppaus on toteutettava siten, että sedimentin pintakerros kuoritaan mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla menetelmällä vähintään noin 0,5 m:n paksuudelta. Kuorinnan jälkeen alueelta voidaan ruopata moreeni ja louhittava kallio edellä sanottuun haraussyvyyteen saakka.

12 3) Ruopattavat pehmeät massat (hiekka, siltti, savi) on sijoitettava maaalueelle paikkaan, jolla on ympäristölainsäädännön mukainen ympäristölupa kyseisenlaisten ruoppausmassojen sijoittamiseen. 4) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että merialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 5) Ruoppaus- ja läjitystöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 6) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja täyttöalue on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. 7) Alueella mahdollisesti kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit on selvitettävä ennen ruoppausten aloittamista ja niiden suojauksista tai siirroista on sovittava niiden omistajien kanssa. 12 Tarkkailu 8) Ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppausajankohdat ja ruoppauspaikat sekä ruoppausmassojen määrä- ja laatutiedot sekä läjitysalue tai muu sijoituspaikka. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueeseen kuukausittain vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Näytteistä tulee määrittää lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Tarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 10) Luvan saajan on tarkkailtava vaikutuksia kalatalouteen Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen tarkkailun ja töiden aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. 11) Tarkkailujen tulokset on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea.

13 13 Kalatalousmaksu ja korvaukset 12) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppaus- ja läjitystöitä tehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kalatalousmaksua euroa. käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksu on käytettävä hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi mukaan lukien toimenpiteiden suunnittelu ja tuloksellisuuden seuranta. 13) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan tulee saattaa asia hakemuksella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä luvan saajan esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Ilmoitukset 14) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 15) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Porin Satamalle. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Porin Satamalle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen läjitysalueen lopulliset rakennetiedot ja kartta, mistä ilmenee hankkeen laajuus sekä telakan edustan vesialueen ja väylän syvyystiedot.

14 14 Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräykset Porin Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Käynnissä olevan Big Dog -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman suunniteltua vesialueen syventämistä. Hanke on tarpeen myös laivojen turvallisen kulun sekä niiden kiinnittymisen vuoksi. Lisäksi telakan tuotanto on suuntautunut massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten vesialueen syventämisellä lisätään telakan tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Toteutettavat ruoppaukset sijoittuvat pääasiassa telakan omalle tontille, mutta myös osin Porin kaupungin omistamalle vesialueelle. Porin kaupunki on antanut suostumuksensa ruoppauksille. Lievästi pilaantuneet ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Tontin pohjoisreunan vesialueen täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja. Ruoppauksista ja vesialueen täytöstä aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista merialueen veden samentumista. Ruoppausmassat sijoitetaan läjitysaltaaseen, jolla on ympäristölupa. Lisäksi hankkeesta aiheutuu väliaikaista haittaa lähialueiden kalakannoille ja kalastukselle. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Eteläselän vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Ottaen huomioon alueen nykyinen käyttö sekä hankkeen vaikutusten lyhytaikaisuus, hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen määrä ja niiden sisältämien haitallisten aineiden vähäinen määrä sekä lupamääräykset, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Rakenteita koskeva määräys on annettu hakemuksessa esitetyn mukaisena. (Määräys 1) Alueella suoritetuissa sedimenttitutkimuksissa on todettu ympäristöministeriön päivätyn sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (dnro YM1/401/2004) laatukriteerien mukaisen tason 2 ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Ruoppausmassat on ruopattava asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen. (Määräys 2) Töiden suorittamista koskevat määräykset ovat tarpeen haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (Määräykset 3 5)

15 Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Määräykset ovat tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jo vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. (Määräykset 6 ja 7) Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuu vahinkoa ja haittaa työkohteen ja lähialueen kalakannoille ja kalastukselle. Määräyksen mukainen kalatalousmaksu on riittävä kalataloushaittojen ehkäisemiseksi. Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen, vahinkojen ja muiden edunmenetysten arvioinnissa voidaan hyödyntää kalataloustarkkailusta saatavia tietoja. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tältä osin saatettava asia erikseen vireille aluehallintoviranomaisessa. Tässä yhteydessä korvausten määrää ei voida varmuudella arvioida. (Määräykset 12 ja 13) Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 8, 9, 10, 11, 15 ja 16) Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Porin ympäristölautakunnan vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (yli m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetuksen mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan käsittelymaksun suuruinen maksu.

16 16 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie PORI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Porin Satama Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Ruoppaus- ja läjitysalueet Tapio Kovanen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara (esittelijä).

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2