Tervetuloa tradenomiopiskelija! Haaga- Helia, Pasila 30.8.2012 Elina Halkola Opiskelija- ja nuorisoasiamies TradenomiliiAo TRAL ry Sisältö Tradenomikoulutus Tradenomien edunvalvonta Tradenomit työelämässä Milloin työura alkaa? 1
Asetus ammakkorkeakouluopinnoista (3.3.1995/256, 2. luvun 7 ) AmmaKkorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoiaeena on antaa opiskelijalle: 1. Laaja- alaiset käytännölliset perusvedot ja taidot sekä niiden teoreekset perusteet asianomaisen alan asiantunvjatehtävissä toimimista varten; 2. edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen; 3. valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4. riiaävä viesvntä- ja kielitaito; sekä 5. asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyaämät valmiudet. Tradenomikoulutus Em. asetuksen mukaisesv tavoiaeena on antaa opiskelijalle valmiudet, joilla opiskelija kykenee itsenäisesv työskentelemään tehtäväalueen asiantunvjatehtävissä, kehitystyössä ja yriaäjänä. AmmaKkorkeakoulujen tehtävänä on siis kouluaaa työelämän asiantunvjoita. Tradenomikoulutusta on tarjolla 23 ammakkorkeakoulun 49 toimipisteessä. Koulutusohjelmia tradenomitutkinnossa on yhteensä 11 (v. 2011) Koulutusohjelmien lisäksi tradenomitutkinnon sisällä on valiaavana useita erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja, joista opiskelijat voivat yleensä valita myös osioita. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan panostaminen on tärkeää. 2
TradenomiliiAo TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suoriaaneiden akavalainen ammakjärjestö PerusteAu vuonna 1996, jäseniä jo yli 28 000 Edustaa ja palvelee jäseniään työelämään ja työsuhteisiin liiayvissä kysymyksissä Toimii tradenomikoulutuksen ja tradenomien urakehityksen edistäjänä TradenomiopiskelijaliiAo TROL ry Valtakunnallinen tradenomi- ja BBA- tutkintoa opiskelevien edunvalvontajärjestö PerusteAu vuonna 2002 KeskiAyy tradenomiopiskelijoiden ammavlliseen edunvalvontaan ja tutkintoidenvteevn kasvaaamiseen AidosV kiinnostut tradenomitutkinnon kehiaämisestä, sen tunneauuden kasvaaamisesta sekä opiskelijoiden työelämävetouden lisäämisestä 3
Jäsenyyslajit OPISKELIJAJÄSENYYS MILLOIN? KUN OLET TRADENOMIOPISKELIJA. JÄSENYYS ON MAKSUTON! TYÖSUHDEJÄSENYYS MILLOIN? KUN OLET TRADENOMIOPIS- KELIJA JA KÄYT OPINTOJESI OHELLA TÖISSÄ TAI OLET KESÄTÖISSÄ (96 EUR/VUOSI). TRADENOMIJÄSENYYS MILLOIN? KUN OLET VALMISTUNUT TRADENOMIKSI TAI TYÖSKENTELET OPINTOJESI OHELLA KOKOPÄIVÄISESTI. ETUJA MM. ETUJA MM. ETUJA MM. TAPAHTUMAT KAUPPALEHTI EDUNVALVONTA TYÖSUHDENEUVONTA OIKEUSTURVA- JA VASTUUVAKUUTUS TYÖTTÖMYYSTURVA TRAL:N TAPAHTUMAT JA TILAISUUDET TYÖELÄMÄN EDUNVALVONTA URAPALVELUT VAKUUTUKSIA VAPAA- AJALLE Liiton jäsenedut opiskelijoille Henkilökohtainen työsuhde- ja työmarkkinaneuvonta Henkilökohtainen oikeudellinen neuvonta Lehdet TradenomilehV KauppalehV määräajaksi (VlaAava erikseen!) Jäsenkoulutukset ja tapahtumat Esim. Tradenomiopiskelijoiden Huippuseminaarit Tradenologia Slovakia Snow Safari Matkustamiseen liiayviä etuja IF- vahinkovakuutusyhvön vakuutuksista alennusta 4
Työsuhdejäsenen vakuutusturva Oikeusturva- ja vastuuvakuutus korvaa työelämän erimielisyysvlanteessa oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja vastaavaa vakuutusturvaa ei saa muualta tavanomaisen kovvakuutuksen oikeusturvavakuutus ei korvaa palvelusuhteisiin liiayviä kustannuksia sisältyy jäsenmaksuun TyöAömyysturva Ansiosidonnaisen työaömyysturvan työssäoloehtoa voi kerryaää jo opiskeluaikana Edellisessä kassassa kerätyt päivät voidaan siirtää Työssäoloehto: Oltava työsuhteessa ja työsuhdejäsenenä vähintään 8 kuukauda Työskenneltävä vähintään 18 tunha viikossa BruAotulo oltava vähintään 1103 / kk tai TES:n minimi 34 edellä mainitut ehdot täydävää työssäoloviikkoa täydävät työssäoloehdon, jonka jälkeen on oikeuteau ansiosidonnaiseen työaömyyspäivärahaan valmistumisen jälkeen Viikkoja ei tarvitse kerätä peräkkäin, vaan pätkiaäin kerätyt viikot käyvät myös 5
Tradenomit työelämässä Minne kaikkialle tradenomit työllistyvät? Millaisissa tehtävissä tradenomeja työskentelee? Millaista palkkaa tradenomit saavat? Tradenomin profiili Naisia 69,3 % Miehiä 30,7 % Keski- ikä 33 vuoaa AmmaKvuosia 5,8 vuoaa Keskipalkka 3185 /kk Koulutusala YhteiskuntaVeteiden, liiketalouden ja hallinnon ala n. 80% LuonnonVeteiden ala 16,6 % KulAuuriala 0,4% Toimiasema Johto ja keskijohto 18,5% AsiantunVjat 44,9% Toimihenkilö 35,7% OpeAajat 0,3% YriAäjä tai ammavnharjoiaaja 0,5% Lähteet: TRAL jäsentutkimus 2011 ja Tilastokeskus 6
Toimiasemat 60 % 51,9 % Mies 50 % 40 % 43,0 % 46,0 % 41,4 % Nainen 34,3 % Yhteensä 30 % 20 % 22,3 % 12,3 % 15,7 % 19,9 % 10 % 0 % 5,2 % 2,6 % 3,5 % 0,0 % 0,4 % 0,2 % 0,6 % 0,3 % 0,4 % johto keskijohto asiantunvjatehtävät opeaaja toimihenkilö yriaäjä tai ammavnharjoiaaja Kokonaiskuukausiansio sukupuolen mukaan 5500 5164 5000 mies nainen 4500 4500 yhteensä 4100 4000 3500 3589 3323 3600 4135 3000 2500 2000 3185 3395 2970 2984 2700 2800 2221 2460 2400 2120 k.a. 2100 F10 F25 Mediaani F75 F90 7
Ansioiden kehitys sukupuolen mukaan 80 % 72,7 % 73,6 % 73,3 % 70 % 60 % 50 % Mies Nainen Yhteensä 40 % 30 % 20 % 19,6 % 16,9 % 17,8 % 10 % 0 % 5,5 % 3,9 % 4,7 % 2,2 % 2,7 % 3,1 % noussut pysynyt ennallaan laskenut en ollut työssä lokakuussa 2010 opintojen, työaömyyden tms. 0,7 % 1,9 % 1,5 % en osaa sanoa Syy ansionmuutokseen Jokin muu syy ammavnharjoiaajan tai oman yrityksen Vlanne omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto tai opiskelu) työnantajan toimenpiteet (esim. lomautus, lyhenneay työviikko) lisäkoulutus tai - pätevyys 4,1 % 0,3 % 1,2 % 0,2 % 2,0 % työn vaavvuuden arvioinvin perustuva muutos 10,1 % uusi asema tai tehtävä siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 15,4 % 14,7 % muutos liikkuvassa palkanosassa (esim. provisio) muutos luontoisetujen verotusarvossa 2,9 % 1,6 % henkilökohtaiseen suoriutumiseen liiayvä korotus (meriik) 22,7 % paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) 8,5 % yleiskorotus 43,4 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 8
Joitain yleisimpiä toimialoja Tradenomit sijoiauvat hyvin laajasv eri toimialoille työelämässä. Muutamia yleisimpiä toimialoja ovat: Teknologiateollisuus (sis. Vpal) 18,8 % Tukku- ja vähiaäiskauppa 11,4 % Finanssiala 9,6 % ICT- ala (esim. televiesvntä, verkon hallinta) 5,3 % Kunta tai kuntayhtymä 5,3 % Koulutus 4,5 % Tilitoimistot 4,2 % Esimerkkejä tradenomien keskipalkoista aloiaain Tukkukauppa 3354 eur/kk VähiAäiskauppa 3037 eur/kk Rahoitutoiminta 3487 eur/kk ICT- ala (esim. televiesvntä, verkon hallinta) 3418 eur/kk Kunta tai kuntayhtymä 2778 eur/kk Koulutus 2614 eur/kk Tilitoimistot 2524 eur/kk Mainostoimistot 3068 eur/kk 9
Esimerkkejä tradenomien keskipalkoista tehtäviaäin Henkilöstöhallinnon yleistehtävät 2912 eur/kk Kirjanpito 2716 eur/kk LogisVikka 3069 eur/kk Markkinoinnin yleistehtävät 2865 eur/kk MyynV 3146 eur/kk MyynV (B2B) 3776 eur/kk Osto- ja hankintatehtävät 3039 eur/kk VienV 2750 eur/kk Työn luonne valmistumisen jälkeen (Opala 2012) 10
TyöVlanne valmistumisen jälkeen (Opala 2012) Mistä työura alkaa? 11
Työura alkaa AMK:ssa 16 % vastavalmistuneista kertoi työharjoiaelun ja 10 % opinnäytetyön toteuaamisen olleen ensisijainen syy, miksi päätyi nykyiseen organisaavoonsa 57 % oli tehnyt opinnäytetyön tai työharjoiaelun nykyiselle organisaavolleen 49 % työskenteli nykyisessä organisaavossaan opintojen aikana Puheenaihe: Opiskelijan työura alkaa jo ennen valmistumista AamulehV 22.8.2012 Suuri osa opiskelijoista käy töissä jo opintojensa aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan opintojensa ohessa työskennelleet opiskelijat myös työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet. Opiskeluaikainen työssäkäynv myös suojaa työaömyyaä vastaan, ja työssäkäyvien opiskelijoiden merkitys kansantaloudelle on suuri. 12
Ihalainen: Kesätöillä on iso merkitys omalle alalle työllistymisessä Työ- ja elinkeinoministeriön uuvskirje 3.11.2011 Kesätöillä on iso merkitys omalle alalle työllistymisessä. Kesätyöpaikan hyvät käytännöt vaikuaavat opiskelijoiden osaamisen kehiaymiseen, työkokemukseen ja työllistymiseen jatkossa. Putkitutkinto ei takaa työurien pidentymistä Yhteiskunta- alan korkeakoulutetut ry 7.5.2012 Erikoistumisella sekä opintoaikana hankitulla työkokemuksella ja työelämävalmiuksilla on korostunut merkitys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. NopeasV suoriteau yleisluontoinen tutkinto, jossa oman alan työkokemus ja työelämävalmiudet Vivistyvät muutaman kuukauden työharjoiaeluun, ei anna riiaäviä valmiuksia työelämään. LaadukkaasV suoritetut opinnot ja erikoistuminen omalla opintoalalla antavat opiskelijalle hyvät eväät pitkälle työuralle. 13
Tutkimus: TyössäkäynH on hyödyllistä sekä opiskelijalle edä yhteiskunnalle Työ ja elinkeinoministeriön VedoAeet 15.6.2012 Työssä opintojensa ohessa käyneet työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet. Lisäksi työssä käyvien opiskelijoiden merkitys veronmaksajina on huomaaava. Opiskeluaikainen työssäkäynv antaa hyvän suojan työaömyyaä vastaan. Erityisen hyvin työmarkkinoilla ovat pärjänneet etenkin oman alansa töitä tehneet ja nopeasv opinnoistaan suoriutuneet, sillä ainoastaan joka viides heistä on kokenut työaömyyaä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. TyössäkäynH opiskeluaikana edistää työllistymistä OuV Alanko- Kahiluoto, IltalehV.fi blogit 21.6.2012 Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistunut tutkimus tukee vihreiden näkemyksiä opiskeluaikaisen työssäkäynnin hyödyistä. Tutkimuksessa todetaan, eaä opiskeluaikainen työssäkäynv antaa hyvän suojan työaömyyaä vastaan. Toisin kuin yleisesv luullaan, nopea valmistuminen ei ole tae pitkälle työuralle. Päinvastoin, vaikka opinnot viivästyvät työnteon vuoksi, oman alan työkokemuksen kartuaaminen edistää oman alan työpaikan löytymistä ja työelämään sijoiaumista. TyössäkäynV opintojen ohessa ei ole tyypillisin opintoja hidastava tekijä, vaan heikko opiskelumovvaavo tai riiaämätön opinto- ohjaus. 14
Työelämään hakeudutaan Vastasin työpaikkailmoitukseen 29,7 % Tein työharjoittelun nykyiselle organisaatiolleni 15,6 % Henkilökohtaisten kontaktien avulla 12,7 % Aikaisempi työsuhde organisaation kanssa 10,6 % Tein opinnäytetyön nykyisele organisaatiolleni 10,4 % Lähetin avoimen hakemuksen 7,1 % Sattuman kautta 5,7 % Muulla tavalla 2,4 % Työvoimatoimiston kautta 2,1 % Työnvälitysfirman kautta 2,1 % AMK - kontaktien avulla 1,4 % Perustamalla oman yrityksen 0,2 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % Mitä pidetään tärkeänä organisaavota valiaaessa? Kiinnostava toimiala Mielenkiintoinen työnkuva 46,7 % 46,0 % Sopivat työajat Kiinnostava organisaatio 39,4 % 39,1 % Organisaation maine työnantajana 19,5 % Kannustava palkkaus 15,2 % Työsuhteen muut edut (esim. lounas- ja liikuntasetelit) 10,9 % Taloudellinen syy Lomien pituudet Muu Työkokemuksen kartuttaminen Hyvä työyhteisö Vaihtoehtojen vähyys 7,0 % 5,3 % 5,0 % 3,3 % 2,0 % 1,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 15
Ota yhteyaä! TradenomiliiAo TRAL ry Elina Halkola, opiskelija- ja nuorisoasiamies p: 0400 209 282 @: elina.halkola@tral.fi p. 020 155 8800 (jäsenpalvelu) p. 020 155 8815 (työsuhdeneuvonta) f. 020 155 8809 toimisto@tral.fi lakiasiat@tral.fi Palvelemme: ma- to klo 9-16 ja perjantaisin klo 10-16. 16