Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Ekologinen jalanjälki
Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan lopputulokseen; tarvitaan 3-4 maapalloa, jotta maailman kaikille ihmisille voidaan turvata nykyjärjestelmän keinoin teollisuusmaiden elintaso Millennium Ecosystem Assessment arvioi, että noin 60 prosenttia ekosysteemipalveluista on jo uhattuina ( planetaariset kynnysarvot joihin luonto pystyy sopeutumaan, on ylitetty ainakin ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja typen kiertokulkujen osalta) Maailmanlaajuinen raaka-aineiden kulutus on tällä hetkellä noin 60 miljardia tonnia vuodessa. Nykyvauhdilla luonnonvarojen käyttö ylittäisi 100 miljardia tonnia vuonna 2030. Kulutuksen kasvu on erityisen nopeaa Kiinassa ja intiassa ja muissa nopeasti kehittyvissä maissa.
Tavoitetasot EU sitoutunut hiilidioksidipäästöjen 20 prosentin vähennystavoitteeseen 1990 2020. Keskustelun alla tavoitteen tiukentaminen 30 prosenttiin. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008 (vuoteen 2020) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea (2009). Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Resurssitehokkuuden tavoitetasot - faktori 4 ja 10 ( ei yksimielisyyttä) Energian ja materiaalien kulutuksen tulee maailmanlaajuisesti vähentyä luonnon kanto- ja sietokyvyn sallimiin rajoihin - ruuan tuotannossa saattaa raja tulla jo lähivuosina vastaan - ilmastomuutoksen nopeus voi osoittautua vielä arvioitua vakavammaksi riskiksi
Miksi juuri resurssitehokkuus on keskeistä Yhteiskunnan läpi kulkevat aine- ja energiavirrat ovat suurten maailmanlaajuisten ongelmien ilmastomuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen taustalla Teollisuusmaissa tarvitaan kohtuutta aineellisessa kulutuksessa; muuten luonnonvaroja ei riitä köyhyyden poistamiseen Maailmanmarkkinoilla teollisuusmaiden ja kehitysmaiden aineellinen kulutus yhä enemmän kytköksissä toisiinsa. - tuoteketjut kytkevät eri maiden ympäristöongelmat toisiinsa ja vaikeuttavat kansallista säätelyä - teollisuusmaiden kulutus tuottaa yhä enemmän ympäristöhaittoja kehitysmaissa - liikenteenbiopolttoaineet kilpailevat ruuan tuotannon kanssa Energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyy lupaavia liiketoimintamahdollisuuksia Energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen ei yksin riitä; välttämätön, mutta ei riittävä tavoite- Rebound- efekti
Asuminen, ravinto ja liikkuminen aiheuttavat suurimmat kulutuksen ympäristöhaitat
Väestön aineellisten perustarpeiden tyydyttäminen Ravinto - Ruokailu tottumukset ja ruokakulttuuri - Ruoka - Maatalous- ja elintarviketuotanto Asuminen - Asumiskulttuuri - Rakennukset ja niiden sisustus - Yhdyskuntajärjestelmät Liikkuminen - Liikennekulttuuri - Liikennevälineet - Liikennejärjestelmät Hyvinvointipalvelut - Ympäristökuormitus johtuu pääosin samoista tekijöistä ( rakennukset, ruoka ja kuljetukset)
Ekoinnovaatiot Määrittely hankalaa: Innovaatio on ekoinnovaatio, jos se johtaa ympäristökuormituksen selvään vähenemiseen Erityispiirteet: - Kattavat koko yhteiskunnan - Syntyvät usein eri tieteiden rajapinnassa ( vain 10-20 prosenttia pelkästään ympäristö- ja energiateknologian piirissä) - Taustalla kansallisten ja kansainvälisten ympäristöongelmien ratkaiseminen - Säätelyn ja määrällisten tavoitteiden merkitys edelleen keskeinen Tekniset innovaatiot Olemassa olevien tuotteiden, tuotannon tai järjestelmien parantaminen (pääpaino Suomessa) Radikaalit innovaatiot Sosiaaliset innovaatiot -kulutus- ja elintavat -toimintatavat
Tuotesuunnittelun työkalut Elinkaariarviot Energia- ja materiaalikatselmukset ja arviot Tarvelähtöisyys suunnittelussa ekotehokkuus= palvelu/ympäristökuormitus Tuotteiden yhteiskäyttö- omistamisesta vuokraukseen Tietotekniikan hyödyntäminen tuotteen korvaaminen sähköisellä palvelulla Kokeiluhankkeet yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Vähähiilinen tuotanto ja kulutus Uusiutuva energia - Bio-, tuuli-, aurinko Ydinenergia Kulutus - Ravinto: luomu, lähiruoka, GMO - Liikkuminen: hybridi- ja sähköautot, telematiikka, etäläsnäolo - Asuminen: passiivitalot, korjausrakentaminen
Lopuksi - Vähähiilisen Suomen ydinkysymykset Biomassan kestävä käyttö (elintarviketuotantoon, rakentamiseen, metsä- ja kemianteollisuuden raaka-aineeksi, bioenergiaksi, liikenteen polttoainetuotantoon, hiilinieluksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä metsien moninaiskäytön ja matkailun tarpeisiin) Ikääntyvän väestön palvelujen hiilijalanjälki (yhdyskuntarakenne, rakennukset, liikkuminen)