Varon upea paluu palkittiin

5/2012 Varon upea paluu palkittiin

sisältö 10 14 Onnenpekka Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden aktiivien mielestä yhdistystoiminnan parasta antia ovat uusiin ihmisiin tutustuminen, hauskanpito saman henkisessä porukassa ja uuden oppiminen. on se, joka saa tehdä opiskelujaan vastaavaa kesätyötä. Näin kävi euralaiselle Juuso Lindqvistille. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Puheenjohtajan palsta... 9 Opiskelijatoimintaa... 10 Kolumni... 17 Osaaminen... 18 Tavoitteena Euroopan paras työelämä... 23 Oikeutta... 24 Tutkittua... 26 Maailmalta... 30 Nokialaisille oma sivusto työnhaulle... 33 Insinööriopiskelijaliitto yhdessä hyvään työelämään... 34 Opiskelija-asiaa... 36 Varapuheenjohtajalta... 38 Kisat... 40 Ajankohtaista jäsenpalvelusta... 41 Järjestöyhteydet... 42 Tapahtumia... 43 Kannen kuva Jyrki Luukkonen. 2

23.8. numero 5/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi 20 Jorma Ponkalan rakentamassa aurinkoenergialla toimivassa asunto veneessä on kahdessa kerroksessa kaikki tarpeellinen. Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 27.9., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi 28 Ulkomaankomennukset avaavat portteja vieraisiin kulttuureihin. Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 / 4-väri 5 500 Sivu mv 2 150 / 4-väri 3 000 1/2 sivu mv 1 500 / 4-väri 2 200 1/4 sivu mv 1 100 / 4-väri 1 600 Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu) UUSI INSINÖÖRI 3

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Uuden Insinööriliiton edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

pääkirjoitus elokuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Nuorikin ansaitsee palkkansa Vanhan sanonnan mukaan nuorena vitsa on väännettävä, mutta 2000-luvun Suomessa se ei ole helppoa. Näinä viikkoina kymmenettuhannet suomalaisnuoret palaavat kesätöistä takaisin opintojen pariin, mutta kaikkien kohdalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Kesätyö, saati opiskelupaikka, ei osu läheskään jokaisen kohdalle, vaikka työ- ja opiskeluhaluja olisikin. Tilastojen mukaan yhä useampi nuori uhkaa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo nyt vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on pitkälti yli satatuhatta. Vuosittain noin 4 000 peruskoulun päättänyttä nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Neljännes ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista jättää leikin kesken, lukioissa prosentti on noin kymmenen. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia kouluttautumattomia nuoria on jo noin 40 000. Luvut ovat karuja. Ei ihme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on varmistaa nuorelle reitti koulutukseen, työelämään ja sitä kautta pääsy yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteiskuntatakuun toteuttamista on jo aloiteltu ja täysimääräisesti sen on määrä olla voimassa ensi vuoden alussa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka hallitus onnistuu kunnianhimoisessa mutta kiistatta tärkeässä hankkeessa. Nuorten syrjäytymisellä on paitsi kansantaloudellista myös inhimillistä merkitystä. Mitä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ajautuminen toden teolla nuorelle merkitsee, tietää vain hän, joka sen on kokenut. Yhteiskunnalle jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle joutunut ihminen on todella kallis. Pelkästään toimeentulon kustannusten arvioidaan nousevan neljänkymmenen vuoden aikana lähes 800 000 euroon. Kun päälle pannaan menetetyt verotulot ja muut sosiaa li menot, jokaisen syrjäytyneen nuoren kylkeen voidaan surutta liimata miljoonaluokan hintalappu. On vaikea kuvitella, että Suomi selviää väestön ikääntymisen, työvoiman riittävyyden tai työurien pidentämisen asettamista haasteista, jos syrjäytymisen kierrettä ei saada katkaistua. On totta, että työllä on ihmiselle muutakin merkitystä kuin palkka. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja työ tekee osalliseksi ovat usein kuultuja iskulauseita. Näin on, mutta palkkatyön idea on myös tulla omilla ansioillaan toimeen. Pyrkimys nuorisotyöttömyyden alentamiseen ei saa olla keppihevonen, jolla alle 30-vuotiaita ajetaan työmarkkinoille alennusmyyntipalkalla. Aidon osallisuuden ja hyvän työelämän perusta on tehdystä työstä maksettu palkka, joka tarjoaa säädylliset mahdollisuudet elättää itsensä ja perheensä. UUSI INSINÖÖRI 5

neuvottelujohtajan palsta uutisia Ismo Kokko neuvottelujohtaja Palkka kohdalleen heti työuran alussa Syyskauden avaava Uusi Insinööri -lehden numero on suunnattu perinteisesti opiskelijajäsenille. Onkin hyvä heti alkuun onnitella kaikkia uusia opiskelunsa aloittavia insinöörija muita opiskelijoita. Sanonnan mukaan teillä ovat edessänne elämänne parhaat vuodet. Käyttäkää ne siten, että valmistumisen jälkeen jaksatte tehdä töitä vähintään 35 vuotta. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen on melko ratkaiseva koko tulevaa työuraa ajatellen. Se sekä määrittelee pitkälti ammatillista suuntaa että vaikuttaa myös ansiokehitykseen pitkällä aikavälillä. Työsopimusta tehtäessä ehdoista on kaksi ylitse muiden: työtehtävät ja palkka. Muutkin kohdat ovat tärkeitä, mutta nämä ovat ne kaikkein olennaisimmat. Työtehtävistä on yleensä vielä kohtuullisen helppo päästä tulevan työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen. Ne vain täytyy kirjata sopimukseen riittävän tarkasti, jotta tehtävät myös toteutuvat, kun työskentely alkaa. Sen sijaan palkka on riskialttiimpi asia. Valmistumisen jälkeisistä työpaikoista käydään kilpailua, mikä saattaa johtaa kiusaukseen lähteä joustamaan palkkapyynnöstä. Tämä on kuitenkin se kaikista kallein tapa työllistyä. Jos ensimmäisessä työpaikassa jää palkkauksessa jälkeen, sillä on valitettavasti tapana säilyä sekä ensimmäisessä työpaikassa että seuraavissakin paikoissa. Kun johonkin yritykseen on mennyt sisälle alhaisemmalla palkalla kuin muut insinöörityötä tekevät, alhaisen palkan korjaaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta. Vaikka tilanne tunnistettaisiinkin, niin halua korjata palkkakuoppa ei useinkaan löydy. Tilannetta voi korjata vaihtamalla työnantajaa, mutta siinä on oltava erityisen tarkkana, ettei tee toistamiseen samaa virhettä. Mitä suurempi alipalkkauksesta on muodostunut, sitä vaikeampaa sitä on henkisesti korjata ainakaan kerralla. Kuinka moni meistä kehtaa pyytää vaikkapa 1500 euron palkankorotusta kerralla? Edellä mainituista syistä on ensiarvoisen tärkeää saada ensimmäinen palkka valmistumisen jälkeen heti kohdalleen. Kuinka paljon palkkaa sitten pitää pyytää? Uusi Insinööriliitto suosittelee vastavalmistuneelle palkkapyynnöksi keskimäärin 2600 euroa kuukaudessa. Suositus perustuu vuoden 2011 jäsenistön työmarkkinatutkimukseen ja vastaa vakituisten työsuhteiden alkupalkkamediaania. Palkkaus tietysti vaihtelee erityisesti tehtävän mutta myös hieman alan ja alueen mukaan. Yksi luku on hyvä olla mielessä ja se on 2600 euroa kuukaudessa. Kun työura etenee ja haasteet muuttuvat, UIL on sinua varten. Me tarjoamme erityisesti työpaikan vaihtotilanteeseen urapalveluita, palkkaneuvontaa sekä työsuhdeneuvontaa. Ota niitä käyttöön rohkeasti heti jäsenyyden alusta lähtien. Hyvin perusteltu muutaman sadan euron palkankorotus kuussa tekee muutaman tuhat euroa vuodessa. Tilastokeskus tutkii aikuisten opiskelua Tilastokeskus on käynnistänyt laajan selvityksen suomalaisten aikuisten peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja oppimisesta. Tutkimusta varten Tilastokeskus haastattelee runsaat 6 000 iältään 18 69-vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä. Aikuiskoulutustutkimus 2012 -tutkimuksessa selvitetään aikuisten kouluttautumista, koulutustarpeita tai -toiveita ja mielipiteitä koulutuksesta yleensä. Lisäksi kartoitetaan tietotekniikka- ja kielitaitoja sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan osallistumista. Olemme kiinnostuneita kaikesta ammatillisesta tai vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvästä opiskelusta. Vaikka tutkimukseen valittu ei olisi osallistunut koulutukseen, on sekin kokonaisuuden kannalta tärkeä tieto, muistuttaa yliaktuaari Helena Niemi Tilastokeskuksesta. Aikuiskoulutustutkimus on osa EU:n tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, ja se tehdään 32:ssa Euroopan maassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena. Aikuiskoulutustutkimusta on tehty Suomessa vuodesta 1980 lähtien noin viiden vuoden välein. Tutkimustulosten avulla voidaan seurata koulutuksessa tapahtuneita muutoksia yli 30 vuoden ajalta, ja myös verrata aikuiskoulutusta eri Euroopan maissa, toteaa Helena Niemi. Suomessa tutkimusaineistoa käytetään esimerkiksi koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kansainvälisellä tasolla tuloksia hyödynnetään muun muassa EU:n elinikäisen oppimisen tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen seurannassa. Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2013 aikana. Akavan kuntavaalitavoitteet Kuntien talouden tervehdyttäminen sekä laadukkaan opetuksen ja koulutuksen puolustaminen ovat Akavan kunta- 6

vaalitavoitteiden ykköspainopisteitä. Akavan 2012 tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan yli 90 prosenttia akavalaisista haluaa selvät laatu- ja tasokriteerit kuntien vastuulla oleville palveluille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin halutaan parempia resursseja (86 prosenttia). Huoltosuhteen ja ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike pakottavat kunnat etsimään uusia toimintamalleja. Kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta on Akavan mielestä keskusteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikkaan katsomatta. Akavan kuntavaalitavoitteissa painotetaan kuntien talouden vahvistamisen ohella palvelutuotannon tehostamista. Myös työnteon ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava sekä sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille. Akavan viime keväänä tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan akavalaiset arvostavat erityisesti kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä liikuntapalveluja. Myös koulutus sai siinä hyvän arvosanan. Erityisen huolissaan akavalaiset ovat vanhustenhoidon tulevaisuudesta (37 prosenttia). Lisätietoja: www.akava.fi/tavoitteet/ kuntavaalitavoitteet Kansallinen etätyöpäivä 21.9. Kansallinen etätyöpäivä rohkaisee yrityksiä ja yksilöitä hyödyntämään etätyön mahdollisuuksia. Kampanjan nettisivuilla on vinkkejä ja ohjeita ajasta ja paikasta riippumattomaan työntekoon. Etätyöskentelyn mahdollistaminen luo työpaikalle hyvää työilmapiiriä, sillä se parantaa jaksamista ja motivaatiota. Etätyö perustuu luottamukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Toimivien työkalujen lisäksi etätyössä olennaista ovat kirkkaat pelisäännöt ja luottamus työkavereiden suoriutumiseen paikasta riippumatta. Akava on mukana Etätyöpäivä-kampanjassa. Hallitus hakee verotuloja väärästä suunnasta Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kehottaa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusta puuttumaan väkevämmin harmaaseen talouteen sen sijaan, että se yrittää paikata yli kuuteen miljardiin nousevaa budjettialijäämää kiristämällä työn tekemisen verotusta. Verottajan omien arvioiden mukaan harmaa talous aiheuttaa valtiolle neljän, jopa kuuden miljardin verotulojen menetykset. Määrä on todennäköisesti suurempi. Kun ongelma tiedetään, eikö harmaan talouden torjuntaan kannattaisi panostaa täysillä, Porokari hämmästelee. Hallitus tavoittelee tehostetulla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmalla 300 400 miljoonan vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä. Miksi tyytyä murto-osaan tuloista, joita harmaassa taloudessa menetetään. Kenen etua tällainen palvelee, Porokari kysyy. Porokarin mielestä hallitus ottaa hitaan talouskasvun oloissa ison riskin leikkaamalla työntekijöiden ostovoimaa kiristämällä työn verotusta. Hän pelkää, että kiristyvä tuloverotus heijastuu kulutukseen ja heikentää työllisyyttä. Merkkejä on jo näkyvissä, hän sanoo ja viittaa kaupan alan suhdannenäkymiin. Porokarin mukaan hallituksen aikeet leikata palkansaajille maksettavaa verotonta kilometrikorvausta oman auton käytöstä on onnettomin esimerkki hakea verotuloja väärästä suunnasta. Kilometrikorvausten leikkaamisella työn tekemisen kustannuksia siirretään palkansaajien maksettavaksi. Koska se ei Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi: nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti sähköinen yhteystietosi (vain yksi, jossa esittelet itseäsi ehdokkaana) kelpaa kummallekaan työmarkkinaosapuolelle ja on työehtosopimusasia, hallituksen on syytä ottaa järki käteen ja luopua aikeestaan, hän sanoo. Ehdota ammatinharjoittajaja yrittäjäpalkinnon saajaa Kuka olisi mielestäsi sopiva henkilö Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaksi? Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä 14.9. asti. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa voivat ehdottaa Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan syysliittokokouksessa 28.11. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jolloin palkinnon sai DI Pekka Jussila Hermia Yrityskehitys Oy:stä. Lisätietoa palkinnosta ja ehdotuksen antamisesta osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto UUSI INSINÖÖRI 7

Uuden Insinööriliiton jäsen, tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa UIL tarjoaa! Voit nyt tilata kaverillesi ilmaisen 3T-näytenumeron toimi 22.10. mennessä Ohjeet: UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja työelämään liittyviä aiheita käsitellään myös jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta.

puheenjohtajan palsta elokuu 2012 Pertti Porokari Työn tekemistä ei pidä vaikeuttaa Valtion ensi vuoden budjettiesitys sisältää elementtejä, jotka toteutuessaan saattavat aiheuttaa ostovoiman heikkenemistä ja sitä kautta kysynnän hiipumista ja työttömyyttä sekä talouden taantumaa. Hallitusneuvotteluissa oli suhteellisen selkeä yksimielisyys siitä, että tuloverotusta ei voi kiristää. No, nyt ollaan kuitenkin jo toisella tiellä. Hallitus on myös etsinyt veropohjan laajentamiskeinoja. Yhteinen nimittäjä laajennuksille tuntuu olevan, että enää yhä harvempien töissä käyvien verotaakka sen kun kasvaa. Kestävyysvaje on miljardeissa, budjetti on miljardeja alijäämäinen, mutta talouden elvyttämiselementtejä ei budjetista löydy suurennuslasilla etsimälläkään. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatuissa verohelpotuksissakin piilevät väärinkäytöksen mahdollisuudet. Asia, jossa makaa miljardeja ja valtiolta jää saamatta miljardeja kertymättöminä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina, on valtavaksi paisunut harmaa talous. Sen torjuntaan on laitettu koko ajan vain kosmeettisia pikku rahoja, kun sen torjuntaan pitäisi satsata niin paljon, että harmaa talous saataisiin nujerrettua. Onko hallituksen kädet sidottu asian korjaamiseksi? Eivät talouteen liittyvät laittomuudet voi aina vaan olla maan tapa. Hallituksen kaavailemalle kilometrikorvausten verolleasettamiselle yli 15 000 kilometrin jälkeen ei löydy mitään perusteita. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että paljon ajettaessa muodostuu ylikompensaatioita, jota tulee verottaa. Sillä aiotaan kerätä noin 50 miljoonan verokertymä valtion kassaan. Paljon ajaville ei muodostu ylikompensaatioita, sillä autoa pitää vaihtaa usein tai laittaa rahaa kalliisiin remontteihin. Kilometrikorvaus on siis täysimittaisesti kulukorvaus. Työnantajan teettämien töiden kuluja ei pidä siirtää työnantajalta työntekijälle. Jos kaikkien intressitahojen vastustama hanke toteutuu, valtiolle ei kilahda yhtään verotuloja, sillä kukaan ei aja metriäkään omaan piikkiin. Se siis vielä haittaa työstä suoriutumista. Se voi myös lisätä työnantajan kuluja. Olemme antaneet vastustavan lausunnon valtiovarainministeriölle yhdessä Akavan kanssa 1.8.2012. Hyvää alkavaa syksyä! UUSI INSINÖÖRI 9

Teksti: Minna Virolainen Kuvat: Jyrki Luukkonen Opiskelijatoiminta hitsaa yhteen Vaikeuksien kautta voittoon -lausahdus sopii erinomaisesti kuvaamaan Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden nousua vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Aiemmin jopa toimintansa lopettamista pohtinut yhdistys teki täyskäännöksen. 10

Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden uusien aktiivien mukaan onnistunutta opiskelijatoimintaa tehdään rennolla fiiliksellä. >> 11

Jesse Peltonen (vas.), Aleksi Kaurto, Jaakko Kylmämaa ja Kimmo Salakka lähtivät mukaan Varon toimintaan heti opintojensa alussa. 12 Valkeakosken Insinööriopiskelijat Varo ry:n toiminta oli parin vuoden aikana hiipunut lähes olemattomiin. Silloiset hallituksen puheenjohtaja Mikko Soipio ja rahastonhoitaja Eero Heiskanen olivat jo selvitelleet menettelyä yhdistyksen purkamiseksi. Soipion ja Heiskasen mielestä Varo oli kuitenkin liian hyvä juttu lakkautettavaksi. Oman valmistumisensa kynnyksellä he lähtivätkin uudella kipinällä hankkimaan jäseniä sekä värväämään aktiiviporukkaa jatkamaan yhdistyksen pyörittämistä ja järjestämään toimintaa. Meidät nykyiset aktiivit värvättiin mukaan heti opintojen alussa. Aloittavien saunaillassa valtaosa liittyi jäseneksi ja kiinnostusta on riittänyt myös yhdistyksen luottamustoimiin, hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kaurto kertoo. Yhdistyksen sähäkkä uudelleen aktivoituminen ja onnistuneet käytännöt saivat Insinööriopiskelijaliiton valitsemaan Varon vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Yhteiseksi huviksi ja hyödyksi Aloittavien saunailta on Varon perinteinen tapahtuma, joka järjestetään syksyllä ja tammikuussa. Kokoontumalla rennommissa merkeissä pyritään hitsaamaan porukkaa kasaan, yhdistyksen sihteeri Kimmo Salakka sanoo. Jäsenhankinnan lisäksi ryhmähengen luominen on tärkeää. Yhteistyö on pienen yhdistyksen toiminnan kulmakivi. Jäseniä Varolla on alle parisataa. Paikkakunnalla järjestettävää toimintaa ja tapahtumia tehdään yhteistyössä HAVO:n eli Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opiskelijayhdistyksen kanssa. Yhteisiä tapahtumia ovat muun muassa syyskauden aloittavat Tursajaiset ja sydäntalven Baarinki. Pienessä kaupungissa ei ole järkeä lähteä kilpailemaan osallistujista, vaan tehdään yhdessä parempia tapahtumia, Kaurto summaa. Myös naapuruston muiden insinööriopiskelijayhdistysten kanssa pidetään yhtä. Tampereen yhdistyksen kanssa on pyritty tekemään yhteistyötä. Tampereella on kuitenkin erilaiset volyymit ja resurssit. Lisäksi Valkeakosken opiskelijoissa on aika monta tamperelaista, Salakka toteaa. Yhdessä tamperelaisten kanssa on muun muassa reissattu Astin-risteilylle. Jatkossa tavoitteena on lisätä yhteyksiä myös Hämeen ammattikorkeakoulun muiden yksiköiden insinööriopiskelijoiden kanssa. Monikulttuurinen Campus Kansainvälisten opiskelijoiden huomioon ottaminen oli yksi niistä seikoista, jotka nostivat valkeakoskelaiset vuoden paikallisyhdistykseksi. Valkeakoskella kansain-

välisten opiskelijoiden osuus on merkittävä. Insinööriopiskelijoiden enemmistö on muualta kuin Suomesta. Mikko ja Eero järjestivät viime syksynä kansainvälisille opiskelijoille oman Aloittavien saunaillan. Myös sieltä saatiin hyvin jäseniä yhdistykselle, Kaurto kiittelee. Kansainvälisten insinööriopiskelijoiden saunotusta aiotaan jatkaa tänä syksynä. Tuoreet aktiivit pääsevät hiomaan rekrytointitaitojaan myös englanniksi. Uhkana juustohöylä tai giljotiini? Kansainvälisyys lisää Valkeakosken houkuttelevuutta opiskelupaikkana ja tuo myös itse opintoihin lisäarvoa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja vähennetään ja pienemmät yksiköt tuntevat olevansa liipaisimella. Perimmäinen syy Valkeakosken lopettamispuheille on ollut se, että englanninkielisillä linjoilla on niin vähän suomalaisia opiskelijoita. Ne täyttyvät kansainvälisistä opiskelijoista, huomauttaa itse englanninkielisellä Industrial Management -linjalla opiskeleva Jesse Peltonen. Koskissa opiskellaan kuitenkin vain kasvavia ja kehittyviä aloja. Ei meillä ole linjoja, joilta valmistuttaisiin kuoleville aloille, Peltonen jatkaa. Kaurto nostaa esiin myös yksikön toimivat työtilat ja opiskelun kannalta erinomaiset laboratoriot sekä automaatiopuolen robotit ja laitteet. Haastateltavien mielestä pienen yksikön hyviä puolia on myös se, että porukka on tiiviimpi näin tieto kulkee paremmin ja toimiminen opettajien kanssa on mutkatonta. Opiskelijat eivät ole opettajille pelkkiä numeroita, vaan tutuiksi tullaan molemmin puolin, yhdistyksen rahastonhoitaja Jaakko Kylmämaa kiteyttää. Opiskelijajäsenestä insinöörijäseneksi Insinööriopiskelijaliitto kiinnitti huomiota myös Varon ja Valkeakosken Insinööriyhdistyksen toimivaan yhteispeliin. Opiskelijayhdistys on saanut paikallisyhdistykseltä sponsoritukea muun muassa tapahtumateltan hankintaan. Yhteydet UUSI INSINÖÖRI Opiskelujen ja yhdistystoiminnan yhdistäminen on sujunut hyvin. Varolaiset kiittelevät myös koulua myönteistä suhtautumista. ovat kunnossa ja opiskelijoiden puheenjohtaja on ollut mukana myös isojen inssien kokouksissa. Aleksi Kaurton mukaan valmistuvien saunailta toimii tärkeänä linkkinä, kun siirrytään opinnoista työskentelemään insinööreinä. Kun Valkeakosken Insinöörien järjestivät valmistuvien saunaillan, Varo oli mukana auttelemassa. Osanotto tilaisuuteen oli hyvä ja suurin osa myös liittyi isoihin insinööreihin. Ammattilaisia oikeille aloille Euroopan talouskriisit sekä kotimaista teollisuutta ravistelleet muutokset eivät ole saaneet tulevia insinöörejä epäröimään. Usko omaan alaan ja työllistymiseen on vahva. Automaatiotekniikkaa opiskelevat Salakka, Kylmämaa ja Kaurto näkevät oman alansa kehityksen myönteisenä. Laitteiden sähköistyminen ja automatisoituminen lisääntyy koko ajan. Eivätkä työt lopu robottienkaan myötä, sillä myös ne pitää asentaa ja huoltaa sekä tehdä niihin ohjelmat. Ja toisaalta, niin kauan kun on yrityksiä, täytyy tehokkuutta suunnitella sekä laskea ja seurata erilaisia kuluja, jatkaa Peltonen, joka perehtyy tuotantotalouteen englanninkielisessä koulutusohjelmassa. 13

Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki Harjanvarsi on vaihtunut työnjohtotehtäviin Euralainen insinööriopiskelija Juuso Lindqvist on kesätyöntekijänä noussut tyvestä puuhun. Pakkausvalmistaja A&R Cartonilla monta kesää harjahommissa viettänyt Lindqvist sai opintojaan tukevan kesätyöpaikan. 14 Turun ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikkaa kaksi vuotta opiskellut Juuso Lindqvist hymyilee Kauttuan Ruukinpuistossa kilpaa auringon kanssa. Kesätyö A&R Cartonilla vastaa nuoren insinööriopiskelijan kaikkia toiveita. Lindqvist lomittaa kesätyönjohtajana vakituista väkeä. Työnjohtotehtävien lisäksi hänellä on erilaisia projektitehtäviä tuotannon- ja laadunkehityksessä ja laadunvalvonnassa. Olen onnenpekka. Saan jo toisena opiskeluvuotena loistavaa kokemusta, sellaista, joka aika harvoin osuu edes kolmannen vuoden opiskelijan kohdalle. Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat eteenpäin, Lindqvist sanoo. Hän ei ole A&R Cartonilla sattumalta. Lindqvist avasi pääasiassa elintarvike- ja lääketeollisuudelle pakkauksia valmistavan yrityksen portit ensimmäisen kerran jo vuonna 2005. Yrityksellä oli 2005 sellainen Tienaa tonni ja tutustu työelämään -kampanja. Siitä se lähti. Sen jälkeen olen ollut Cartonilla joka kesä yhtä lukuun ottamatta, jolloin olin töissä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Nyt en ehtinyt edes hakea, kun jo pyydettiin, Lindqvist kertoo. Liikkeelle lähdin lattiatasolta, harjahommista. Karu totuus on, että sieltä se on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on ollut hyötyä. Tunnen yrityksen, pääosan työntekijöistä ja alan hyvin. Se auttaa nykyisessä kesätyössä, missä vaatimukset ovat aikaisempaa kovemmat, hän jatkaa. Lean-ajattelua käytännössä A&R Cartonin tehtaalla on Euran Kauttualla pitkät perinteet. Paikkakunnalla Ahlströmin tytäryhtiötä puhutellaan edelleen Euran Paperiksi, joka on vuosikymmenten aikana työllistänyt tuhansia alueen ihmisiä. Tällä hetkellä työntekijöitä Kauttualla on noin sata, Lindqvist kertoo. Lindqvistin puheeseen tulee uutta innostusta, kun hän ryhtyy puhumaan yrityksessä noudatettavasta Lean-ajattelusta. Kyse on johtamisfilosofiasta, jossa tuottamattomia toimintoja poistamalla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään kustannuksia. Lean on uusia juttuja ja käytössä aika monella alalla. Lyhyesti sanottuna sillä pyritään saamaan asiakkaan tuotteille lisäarvoa vähentämällä hukkaa. Sitä ei ole opetettu koulussa, mutta olen opiskellut sitä omin päin. Hienoa, että pääsen tutustumaan siihen käytännön työssä, hän iloitsee. Ulkomaat kiinnostavat Lindqvistin suuntautumisvaihtoehto ammattikorkeakoulussa on tuotantotekniikka. Keväällä hänet valittiin käyttöinsinöörikoulutukseen, mikä Lindqvistin mukaan avaa hänelle uusia mahdollisuuksia. Lukuvuoden kestävä käyttöinsinöörikoulutus alkaa syksyllä. Kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kiinnostavat. Käyttöinsinöörikoulutus on loistava tilaisuus oppia taas uusia asioita, Lindqvist sanoo. Opintoja on jäljellä kaksi vuotta. Tavoitteena on löytää yritys, jolle voisi tehdä opinnäytetyön. Palaako nuori insinööri valmistumisen jälkeen tuttuun työympäristöön Kauttualle? Pakkaustekniikka kyllä kiinnostaa. Pakkauskoneissa vaatimukset tarkkuudelle ovat erittäin suuret. Myös laatuvaatimukset ovat kovat. Sanotaan vaikka niin, että kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kotija ulkomailla kiinnostavat. Mutta olisihan se kiva jossain vaiheessa maailmallakin käydä, Lindqvist myhäilee. Jos en ole töissä, olen kesällä kavereiden ja ystävien kanssa. Kuntosali ja rullaluistelu kuuluvat myös kesän ohjelmaan, Juuso Lindqvist sanoo.

Karu totuus on, että lattiatasolta on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on hyötyä. UUSI INSINÖÖRI 15

uusia menestystarinoita!

kolumni Toni Mäkinen Insinööriopiskelijaliiton hallituksen varajäsen Kriisin varjolla kyykytetään nuoria ain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todel- muutoksiin. Vlisiin Lainaus on peräisin yhdysvaltalaisen liberaalin taloustieteilijän Milton Friedmanin kynästä. Se on nyt harvinaisen ajankohtainen, sillä euroalueella mylläävä velkakriisi on johtanut kaikissa talouskurimukseen ajautuneissa maissa suuriin työmarkkinareformeihin. Finanssikeinottelijoiden ja velkarahalla itselleen valtaa ostaneiden poliitikkojen töppäilyt ovat kaatuneet yhteiskunnan aktiivisten tukipilarien, tavallisten palkansaajien, maksettaviksi. Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa Kreikassa ja Espanjassa, joissa maiden valtaapitävät ovat kunnostautuneet paikallisen ammattiyhdistysliikkeen saavutusten alasajamisessa. Näitä ovat muun muassa irtisanomissuojan, palkkojen ja työttömyysturvan heikentäminen. Reformit ovat koskeneet yleisesti kaikkia työntekijöitä, mutta suuren nuorisotyöttömyyden perusteella niitä on jostain kumman syystä sovellettu kahta ankarammin nuoria kohtaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnaksen mukaan kriisimaissa ollaan menossa niinkin pitkälle, että kollektiivisista työehtosopimuksista luovuttaisiin. Kilpailukyvyn nimissä kaikkea sopimista ollaan siirtämässä yritystasolle, vaikka OECD:n tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työmarkkinoiden taantumakestävyys on parhaimmillaan niissä maissa, joissa työehtosopimuksia koordinoidaan. Ikävä kyllä euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Tosin tällä hetkellä vain niin, että ne koskisivat toteutuessaan meitä nuoria. Huoli nuorten työllistymisestä on ollut esillä poliittisessa keskustelussa jo pitkään ja syystäkin. Korkea nuorisotyöttömyys nykyisen huoltosuhteen kanssa muodostaa vakavan uhan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudelle. Suomen hallitus on vastaamassa uhkaan nuorten yhteiskuntatakuulla, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Tämä ei tosin tunnu riittävän työnantajapuolelle. Niin työnantajajärjestöjen kuin vaikutusvaltaisten poliitikkojenkin suusta on kuultu vaatimuksia nuorten työllisyyden lisäämisestä sallimalla työehdoista poikkeaminen työntekijän iän perusteella. Sekä Suomen Yrittäjät että elinkeinoministeri Jyri Häkämies ovat esittäneet nuorille muun muassa alennettuja palkkoja ja pidennettyjä koeaikoja. Sen lisäksi, että edellä esitetyt toimenpiteet olisivat epäoikeudenmukaisia nuoria kohtaan, niin ne edesauttaisivat erillisten halpatyömarkkinoiden syntymistä. Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten palkkaleikkauksilla ei ole työllistävää vaikutusta, eikä nuoren työntekijän palkkaaminen ole työnantajalle sen riskialttiimpi sijoitus kuin vanhemman palkkaaminen. Palkka-alekokeiluista on saatu kansainvälisestikin erittäin huonoja kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa nuorten palkanalennukset ovat synnyttäneet suuren köyhien työssäkäyvien nuorten joukon. Saksassa nuorten palkanalennukset ovat johtaneet pysyviin palkanheikennyksiin. Siten saksalaisten työssäkäyvien nykypolvi saa huomattavasti alemman elintason kuin heitä edeltänyt sukupolvi. Euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Työnantajien etuja ajavalla järjestöllä on taas oma lehmä ojassa sen ehdottaessa nuorten työehtojen heikentämistä: yritysten voittojen maksimointi kokonaisen ikäpolven elintason heikkenemisen kustannuksella ja hyvinvointivaltiomme maksupohjan rapauttamisella. Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä tulee olemaan suuri haaste ja vastuu hienon työehtosopimusjärjestelmämme yleissitovuuden puolustamisella myös vaikeina aikoina! UUSI INSINÖÖRI 17

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Kaleidoskooppi-hankkeessa etsitään innovaatioita meri- ja metalliteollisuuden yrityksille sekä lisäpotkua opintoihin. Monialaisessa yhteistyössä on mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja korkeakouluja. Kim Gröhn vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulun työpajassa betonimuottien ideoinnista Aslemetals ille. Kim Gröhn kertoo saaneensa Kaleidoskooppi-hankkeesta uusia kontakteja ja näkökulmia sekä koulutukseen että työelämään. Monialaisuudesta lisäpotkua opintoihin Satakunnan ammattikorkeakoulun Kaleidoskooppi-hankkeessa oli viime keväänä mukana neljä eri alan opiskelijaa; kaksi tuotantotalouden, yksi markkinoinnin sekä yksi viestinnän opiskelija. Yritykset, joiden tilauksesta työpajat toteutettiin, olivat länsisuomalaiset Aslemetals, Steerprop, Narvi ja STX. Yritykset olivat betonivalumuotin lisäksi tilanneet ideoita kotisivujen kehittämiseen, pienen takan muotoiluun sekä laitetoimittajilta saatavien suunnittelu- ja tuotetietojen saamisen parantamiseen. Tuotantotaloutta Raumalla opiskeleva Kim Gröhn lähti mukaan silkasta mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta. Työpaja oli minulle sopiva juttu sen käytännönläheisyyden vuoksi, hän kertoo. Siinä piti käyttää runsaasti luovuutta ja uudentyyppistä päättelykykyä kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Metodeina olivat muun muassa Swot-analyysi ja Walt Disneyn työskentelytapa. Myös brainstorming oli Gröhnin mielestä mielenkiintoinen toimintatapa. Tiimiprosessissa tuotettiin osallistujille kokemus siitä, kuinka vaiheistus, mielikuvatyöskentely, analysointi sekä vuorottelu antavat tehoa ja laatua kehittämistyöhön. Siinä myös yhdistettiin luovien alojen menetelmiä kuten visualisointia, tarinallistamista ja dramatisointia perinteellisten insinöörialojen ongelmanratkaisuun. Näin päästiin irtautumaan insinööritieteen rutiineista erilaisiin ajatusmaailmoihin ja ongelmanratkaisutapoihin, Gröhn hehkuttaa. Tämän toimintatavan Gröhn toivoo yleistyvän insinöörikoulutuksessa. Hän arvelee jatkossa käyttävänsä sitä sekä omassa opiskelussaan että työssään. Jonkin verran hän on veljensä kanssa sitä jo soveltanutkin yhteisessä korjaamoalan yrityksessään PG-Groupissa. Olemme kutsuneet työnjohdon, asentajat sekä varaosamyyjät samaan pöytään ratkomaan esille tulleita ongelmia. Näin olemme saaneet useampia näkökulmia samaan asiaan, Gröhn kertoo. 18

Markus Ahola tutkii väitöstutkimuksessaan matkustajalaivojen tilasuunnittelua. Turvallisuutta laivoihin Safety Experience työpajassa ideoitiin monitaustaisen osanottajajoukon kesken tulevaisuuden matkustajalaivojen turvallisuutta. Työpajaa vetäneen teollisen muotoilijan Markus Aholan johdolla selvitettiin, mitä turvallisuus on matkustajan näkökulmasta. Aholan mukaan turvallisuuden tunne muodostuu erilaisista asioista eri ihmisille. Niinpä työpajassakin ajatukset pyörivät onnettomuustilanteissa ja turvallisuusvälineissä, vaikka tarkoituksena oli käsitellä turvallisuuden tunnetta laajemmin. Elementit, jotka luovat turvallisuuden tunnetta sekä tila, joka koetaan turvalliseksi, jäävät monesti liian vähälle huomiolle, Ahola tuumaa. Työpajan eri ryhmissä todettiin, että turvallisuus koetaan kaikkien aistien voimin. Informaation laatu, määrä ja virta koettiin tärkeiksi, samoin opastuksen ja opasteiden yksinkertaisuus. Myös tilojen luonne sekä tunne valvonnan alla olemisesta mainittiin useasti. Näin siis turvallisuuden miettiminen ja suunnitteleminen monesta eri näkökulmasta koettiin tärkeäksi, Ahola listaa työryhmän tuloksia. Työpajan järjesti Cruise & Ferry Experience Program ja Kaleidoskooppi hanke. Mikä Kaleidoskooppi-hanke? Kaleidoskooppi-hanke luo meri- ja metalliteollisuuden yritysten, korkeakoulujen ja aluekehittäjien sekä luovan alan välille kohtaamispaikan ja yhteistyöverkoston, jonka kautta pyritään uudentyyppisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Seminaareissa ja workshopeissa pureudutaan alan uudistumistarpeisiin ja tutkitaan kulttuurin toimintatapojen ja menetelmien soveltuvuutta teollisuusympäristöön. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Sen osatoteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Porin Yliopistokeskus/TTY ja Prizztech Oy. Humanistinen ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijana. Hankkeeseen liittyvä opiskelijakilpailu järjestetään syksyllä 2012. Sen tavoitteena on lisätä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja löytää uudentyyppisiä ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen yhdistämällä tekniikkaa, luovuutta ja kaupallisuutta. UUSI INSINÖÖRI 19

osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mari Männistö Jorma Ponkalan Shalom-vene on 15 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Shalom-veneessä voi asua ympäri vuoden Asuntoveneellä voi siirtyä asumaan ihan uuteen ympäristöön. Saattaa olla, että Jorma Ponkalan rakentama Shalom-vene seilailee joskus Tyynellämerellä, Papua-Uusi-Guinean rannikolla. Asuntoveneen teko alkoi Jorma Ponkalan autotallissa yli 50 palasen rakentamisella. Nyt se on koottuna pihamaalla, mutta tavoitteena on siirtää vene Särkisalon rantaan ensi keväänä. Vuoden tai parin kuluttua sillä voi tehdä ensimmäiset reissut. Shalom-veneen historia ulottuu noin kymmenen vuoden taakse. Pari vuotta kului suunnitellessa, rakentamista on nyt kestänyt reilu kahdeksan vuotta. Neitsytmatka tehdään lähivesillä. Jos sopiva porukka saadaan kasaan, matka voi suuntautua Itämereltä eteenpäin Eurooppaan. Tai Tyynenmeren saarivaltioon, josta on tullut jo kutsu. Ponkala toivoo matkaseuraksi vieraita. Vene on suunniteltu niin, että oleskelu on Veneen yksikiteisten aurinkopaneelien yhteenlaskettu nimellisteho on 5,9 kw. 20