Toimintakertomus 2001
Toiminta-ajatus Mainostajien Liitto on mainonnan ostajien markkinointipoliittinen edunvalvoja. Liitto pyrkii sekä omalta osaltaan että yhteistoiminnassa alan yhteisöjen kanssa kehittämään asiallista ja totuudenmukaista mainontaa ja pitämään huolta siitä, että mainostoiminta yleisesti tapahtuu markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Liitto toimii myös lausunnonantajana alan kysymyksissä sekä on yhteistoiminnassa valtiovallan, viranomaisten ja poliittisten päätöstentekijöiden kanssa pyrkien toiminnallaan mainonnan edellytysten vahvistamiseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa tiedotustoimintaa, järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia, toimituttaa tutkimuksia, tekee esityksiä, hankkii ja toimittaa jäsenistölleen tietoja mainoskeinojen ja -välineiden tehokkuudesta, pyrkii aikaansaamaan jäsenistönsä yhteisiä etuja turvaavia sopimuksia mainostyön, mainostilan, mainosajan sekä mainontaan liittyvien tutkimusten myyjien kanssa. Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän ansion hankkiminen jäsenistölleen. 2 Toiminta-ajatus
Liiton 50. toimintavuosi Toiminta-ajatus Liiton johdon lausunnot Mainonnan toimintaympäristö Mainosalan yhteistyö Kansainväliset yhteydet Liiton kannanotot 2 4 6 11 17 18 Jäsenpalvelu Asiantuntijapalvelut Internet- ja tietopalvelut Sopimusmallit ja arviointilomake Jäsentiedotteet Koulutustoiminta Julkaisutoiminta 20 20 21 21 21 23 Organisaatio Työryhmätyö Johtokunta Muita liiton työskentelyyn osallistuneita jäsenyritysten edustajia Edustukset yhteistyöelimissä Vuosikokous Liiton toimisto Jäsenmaksut Talous Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Tilintarkastuskertomus 24 30 30 31 32 33 33 34 35 36 39 Jäsenistö Liiton jäsenet 40 Sisällysluettelo 3
Puheenjohtajan puheenvuoro Historian käänteet yllättivät Vuosi 2001 jää historiaan monien tapahtumien ja yllättävien käänteiden vuotena. Se puhkaisi IT-kuplan, käänsi lupaavassa nousukiidossa olleet mainosinvestoinnit yllättäen laskuun, järkytti terroristi-iskuillaan ja lento-onnettomuuksillaan sekä toi meille euron, jonka sisäänajovaihe sai ainakin vähittäiskaupan väelle hien pintaan. Mitä tekemistä tällä kaikella on mainonnan kanssa? Aika paljonkin. IT-kuplan puhkeaminen vauhditti orastavan nettimainonnan näivettymistä, ja käänsi nettimainonnan investoinnit ennakkotietojen mukaan neljän prosentin laskuun. Lisäksi IT-alan räväkkä rekrytointimainonta hiipui ja oli osasyyllisenä luokitellun ilmoittelun volyymin laskuun sanoma- ja eräissä talousalan lehdissä. Se jätti jälkensä myös verkkopalveluihin ja nettikauppaan, joiden toiveikkaat tulevaisuuden odotukset eivät ainakaan vielä täyttyneet. Terroristi-iskujen on sanottu muuttaneen maailman täysin, mutta Suomen horisontista näin ei varmaankaan ole. Mainontaa niiden vaikutukset sivuavat lähinnä matkailun ja liikenteen osalta. Muiden toimialojen mainontaan vaikutukset ovat olleet vähäisiä ja lähinnä välillisiä. Euron sisäänajo aiheutti varsinkin vähittäiskaupalle paljon työtä. Mainosalalla sen vaikutukset näkyivät eri instanssien eurokampanjoinnin 1,8 miljoonan markan (0.3 miljoonan euron) piristysruiskeena mediamainonnassa. Kokonaisuutena suomalaiset mainostajat hoitivat markka/eurovaiheen vähintäänkin hyvin tyydyttävästi. Vuodesta 2002 voidaan odottaa epävarmaa talousvuotta, jolloin toimialakohtainen perusosaaminen markkinoinnissa ja mainonnassa on sille kuuluvassa arvossaan. Risto Mäkeläinen Puheenjohtaja 4 Puheenjohtajan puheenvuoro
Toimitusjohtajan puheenvuoro Relevanttia eettisyyttä Eettisyys ja kestävä kehitys ovat olleet viime aikojen kasvavia trendejä, joihin myös mainostajat joutuvat reagoimaan. On selvää, että suhtautuminen niihin voi olla ainoastaan positiivinen. Silti on muistettava, mikä on mainostavan yrityksen päätehtävä: Sen on ensisijaisesti huolehdittava liiketoimintansa kehittämisestä, sillä sehän lopulta koituu koko yhteiskunnan ja kuluttajien hyväksi. Mainostajien on siis nivellettävä eettisyyden ja kestävän kehityksen vaatimukset toimintaansa ja sanomaansa niin, että ne tukevat toisiaan. Eettisyyttä ja kestävää kehitystä korostavissa mainosväittämissä on keskityttävä sellaisiin asioihin, jotka ovat tuotteen kannalta kuluttajalle relevantteja. Näiden arvojen korostaminen toissijaisissa asioissa ei sekään täytä eettisyyden vaatimusta. Samalla näitä arvoja tulee tarkastella positiivisessa mielessä; missä tapauksissa siihen liittyvät argumentit ovat paikallaan ja omiaan herättämään myönteistä vastakaikua kuluttajissa. Katteettomat lupaukset esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä ovat tuhoon tuomittuja. Eettisyys pitää sisällään monia asioita, mm. väkivallan käytön välttämisen mainonnassa. Sen huomioarvoa tuova vaikutus saattaa houkutella, mutta esimerkiksi lapsiin kohdistetussa mainonnassa vaaditaan tiukkaa ja korkeaa moraalia, josta ei saa huomioarvon tavoittelun takia lipsua. Samasta syystä mainostajien on syytä tarkastella mediaympäristöä entistä kriittisemmin silmin. Vuosi 2001 muodostui mainosinvestointien kokonaisuuden kannalta pettymykseksi. Positiivinen asia Mainostajien Liiton kohdalla on se, että liiton talous on tiukan budjettikurin ansiosta kaikesta huolimatta erinomaisessa kunnossa. Voimme lähteä uudelle taipaleelle hyvillä mielin. Ritva Hanski-Pitkäkoski Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan puheenvuoro 5
Mainonnan toimintaympäristö Taloudellinen kehitys Kansainväliset talouden kasvunäkymät ovat olleet aikaisempaa heikommat. Maailmantalouden BKT:n kasvun arvioidaan ennusteissa jäävän vuosina 2001 ja 2002 parin prosentin tuntumaan ja ripeytyvän vuonna 2003 pitkän ajan keskimääräisen kasvun mukaiseen 4 prosentin vauhtiin. Yhdysvaltain terrori-iskut heikensivät lähiajan näkymiä, mutta vain tilapäisesti. Euroalueella on hyvät edellytykset palata suhdannetaantuman jälkeen pitkän aikavälin keskimääräiseen kasvuvauhtiin, mikäli kansainvälinen talous vastaavasti toipuu. Euroalueen ja etenkin Suomen vientikysyntä heikentyi maailmankaupan kasvun voimakkaan hidastumisen kautta. Vuoden 2001 viennin määrä jäi 3 prosenttia vähäisemmäksi kuin vuonna 2000. Vaikka viennin arvioidaan lähtevän kasvuun vuoden 2002 alkupuoliskolla, koko vuoden kasvuprosentti jäi vaatimattomaksi, 1 prosenttiin. Viennin kasvun painopiste on ollut tieto- ja viestintätekniikassa, mutta myös metsäteollisuudessa on tilaa viennin laajentumiseen maailmantalouden elpyessä. Kuluttajien luottamus Suomen tuleviin talousnäkymiin heikentyi vuoden 2001 aikana. Vaikka yksityisen kulutuksen kasvu on vuonna 2001 ollut hitaampaa kuin vuonna 2000, työllisyyden kohentuminen ja kotitaloussektorin vahva tulokehitys ylläpitivät yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioitiin hidastuneen vuonna 2001 vajaaseen 2 prosenttiin, jolle tasolle sen arvioidaan vakiintuvan. Mainonnan määrän kehitys Talouden epävarmat näkymät heijastuivat myös markkinointiviestintäinvestointeihin. Vuonna 2001 mediamainonnan määrä väheni ensimmäistä kertaa seitsemän kasvuvuoden jälkeen. Mediamainontaan investoitiin 6,2 miljardia markkaa, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mediamainonta kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Mainonnan määrän kehitys mainosryhmittäin 2001 Sanomalehtimainonta Kaupunki- ja ilmaisjakelulehtimainonta Aikakauslehtimainonta Televisiomainonta Radiomainonta Verkkomainonta Elokuvamainonta Ulko- ja liikennemainonta Yhteensä keskimäärin Milj. Mk 3180,8 282,4 1099,3 1157,6 237 64,8 11,3 193,4 6226,6 Mk muutos-% -6,5-7,4-3,4-8,6 +5,8-7,4 +10,3-3,1-6 Suomen Gallup Mainostieto Oy 6 Mainonnan toimintaympäristö
Mainonnan toimintaympäristö Tutkimukset Mainostajien Liitto julkaisee vuosittain useita tutkimuksia, joissa selvitetään jäsenyritysten markkinointiviestinnän panostusten muutoksia ja kohteita. Mainosbarometri kertoo kaksi kertaa vuodessa mainospanostusaikeiden pääsuunnat sekä muutostrendit mediaryhmittäin. Sponsorointibarometrilla selvitetään tämän markkinointiviestinnän osa-alueen ennakoitua kehitystä yksityiskohtaisemmin ja Internet-barometri paljastaa uusimmat kehityssuunnat verkkoviestinnässä. Mainostoimistosuhteet ja palkkiotavat -tutkimus sisältää benchmarking-tietoa mm. alan keskimääräisistä palkkioista. Tutkimusbarometri luotaa markkinatutkimuksen näkymiä. 100 80 60 40 20 0 1997 33 Mainosbarometri 1998 48 1999 40 2000 50 2001 30 2002 elokuu 3 2002 joulukuu 9 Saldo saadaan vähentämällä kasvattavien prosenttiosuudesta pienentävien prosenttiosuus. Saldo Mainosbarometri Mainostajat yhä optimistisia Syyskuussa 2001 julkistettu Mainosbarometri osoitti varovaisuutta yritysten markkinointiviestinnän panostussuunnitelmissa. Loppuvuodesta toteutettiin jälleen Mainosbarometrin tarkennuskysely. Se sisälsi positiivisempia näkymiä kuin aiempi tutkimus. Saldoluvuksi muodostui +9, joka saadaan vähentämällä mainosbudjettiaan kasvattavien mainostajien prosenttiosuudesta (35%) mainosbudjettiaan pienentävien prosenttiosuus (26%). Mainostajat uskoivat erityisesti mediamainontaan. Muiden menekinedistämiskeinojen käyttöä aiottiin vähentää. Medioiden käytössä merkittävin muutos on kiinnostuksen kasvu aikakauslehtimainontaan. Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä mainosja mediatoimistojen käyttöä aiottiin lisätä Mainosbarometrin mukaan. Uusmediayritykset nousivat takaisin mainostajia kiinnostavien yhteistyökumppaneiden joukkoon. Kasvaa Ennallaan Pienenee Mainonnan toimintaympäristö 7
Mainonnan toimintaympäristö Mainostoimistosuhteet ja palkkiotavat Mainostoimistosopimukset perustuvat luottamukseen Aikaveloitus piti pintansa suosituimpana palkkiotapana mainostajien ja heidän mainostoimistojensa välisessä yhteistyössä. Kansainväliset trendit tulospalkkioinnin muodossa eivät vielä tulleet esille tämänvuotisessa Mainostoimistosuhteet ja palkkiotavat -tutkimuksessa. Toimistojen keskituntihinnoissa näkyi hienoista nousua, sen sijaan mainostajille hyvitettävät alennukset olivat säilyneet lähes ennallaan. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Suomessa ei ole herätty seuraamaan mainostoimistojen kannattavuutta. Vain harva tarkasti asiakkuuttansa koskevat hyvitettävät alennukset tai muut kirjanpitotiedot. Myös kirjallisten mainostoimistosopimusten määrä oli alhainen kansainvälisesti verrattuna. Mainostoimistopalkkiotavat 2001 30 2 4 8 5 1 Aikaveloitus 50 Kokonaispalkkio 30 Palvelupalkkio brutosta 4 Palvelupalkkio netosta 2 Aikaveloitus ja palvelupalkkio brutosta 8 Aikaveloitus ja palvelupalkkio netosta 5 Tulokseen perustuva palkkio 1 50 8 Mainonnan toimintaympäristö
Mainonnan toimintaympäristö Sponsorointibarometri Kiinnostus sponsorointiin jatkuu Vuoden 2001 Sponsorointibarometriin vastattiin ennen Lahden MM-kisoja. Tutkimuksen mukaan Mainostajien Liiton jäsenyritykset olivat lisäämässä panostuksiaan sponsorointiin. Vastanneista 29 prosenttia aikoi lisätä sponsorointiin käyttämiään markkoja ja 14 prosenttia vähentää niitä. Barometrin saldoluvuksi muodostui näin +15. Sponsorointikohteista suosituin oli edelleen urheilu. Ennustettu kulttuurin läpimurto kohteena ei toteutunut tässä tutkimuksessa. Sponsorointitulosten seuranta on tehostunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna barometriin vastanneista yrityksistä 43 prosenttia ilmoitti mittaavansa systemaattisesti sponsorointinsa onnistumista. Sponsorointibarometri 2001 % vastaajista sponsoroinut 2000 Urheilu 95 Yksilöurheilu 53 Joukkueurheilu 74 Urheilutapahtumat 56 Kulttuuri 49 Taidelaitokset 15 Taidetapahtumat 31 Yksittäinen taiteilija 15 Viihdetapahtuma 30 Muut 59 Tiede 9 Koulutus 16 Sosiaaliset kohteet 34 Ympäristökohteet 9 TV, radio, elokuvat 19 Muutossuunnat 2001-2002 saldo -15-6 5 6 14-31 -6 36 18 16 9 5 Mainonnan toimintaympäristö 9
Mainonnan toimintaympäristö Internet-barometri Mainostajat uskovat Internetiin asiakkaiden palvelukanavana Vuoden 2001 Internet-barometrin kysymyksiä muutettiin ajankohtaisemmiksi nopeasti muuttuvan tutkimuskohteen mukaan. Kokonaispanostukset Internetiin olivat kasvussa, mutta maltillisemmin kuin vielä vuosi sitten. Saldoluku oli +51: Internet-kokonaispanostusten kasvattajia oli 60 prosenttia ja vähentäjiä hieman yli 8 prosenttia. Mainostajat käyttivät Internetiä eniten nykyisten asiakkaiden palvelukanavana. Myös suurimmat kasvuaikeet kohdistuvat tähän käyttötapaan. Verkkokaupankäyntiäkin oltiin lisäämässä, kun taas Internet-mainonnan kasvu on pidättyväisempää. Mainostajat tutkivat Internetistä yleisimmin omien verkkosivujen kävijämääriä. Tutkimista aikoi edelleen kasvattaa 60 prosenttia vastaajista. Myös asiakastyytyväisyyden ja profiilien tutkimiseen aiottiin panostaa. Tutkimusbarometri Markkinatutkimusten kasvu jatkuu Tutkimusbarometri 2001 -kyselyyn vastanneista yrityksistä 46 prosenttia ennakoi markkinatutkimusbudjettinsa kasvavan. Yli 8 prosenttia aikoi pienentää sitä. Barometrin saldoluvuksi saadaan + 37, joka oli samaa tasoa kuin edellisen vuoden tutkimuksessa. Tutkimustyypeistä tehtiin eniten mainonnan seurantatutkimuksia. Seuraavaksi eniten tutkittiin asiakas- ja työtyytyväisyyttä. Myös mainonnan ennakkotutkimusten asema on säilynyt vankkana käytetyimpien tutkimusten joukossa. Mainostajat arvioivat lisäävänsä erityisesti asiakastyytyväisyys- ja palvelun laatututkimuksia. Myös ulkoisen yrityskuvan tutkiminen kiinnosti mainostajia. Mainonnan seurantatutkimusten aseman uskottiin säilyvän vahvana. Internetin käyttötapojen kehitys 2001 0 20 40 60 80 100 Verkkokauppa B-to-B Verkkokauppa kuluttajille Uusasiakashankinta Kuluttajamainonta B-to-B-mainonta 66 51 47 47 41 39 Saldo Kasvaa Ennallaan Pienenee 10 Mainonnan toimintaympäristö
Tietoyhteiskunnan murrosvaihe jatkui edelleen ja toimintaympäristön muutokset nopeutuivat. Digi-televisiolähetykset lähtivät käyntiin elokuussa. IT-alalla käytiin läpi rakennemuutos. Uusi talous verkkoineen, sähköisine kauppoineen, uusine mahdollisuuksineen tuotteiden ja palveluiden markkinoimiseksi edellytti perusteellista markkinointiviestinnän uudelleentarkastelua. Vuorovaikutteisuus, asiakassuhteen hallinta ja markkinointiviestinnän integrointi nousivat keskiöön. Talouden taantuman johdosta mainonnan kustannustehokkuus tuli myös vahvasti esille. Näitä asioita käsiteltiin monipuolisesti liiton toiminnassa. Edunvalvonta Mainostajien Liitto toimii mainonnan ostajien markkinointipoliittisena edunvalvojana. Tässä tehtävässään liitto antoi markkinointia koskevia lausuntoja ja kannanottoja ministeriöiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja muiden viranomaisten muutosehdotuksiin. Liitto osallistui alan ostoehtojen ja kauppatavan kehittämiseen kannanotoin ja kirjelmin. Mainostajien Liitto edusti mainostajia alan asiantuntijana sekä julkisessa keskustelussa että koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa. Lisäksi toiminnassaan liitto pyrki mainonnan edellytysten vahvistamiseen yhteistyössä muiden mainonnan alan järjestöjen kanssa. Mainostajien Liitto oli edunvalvontatyössä yhteistyössä myös mainostajien kansainvälisen kattojärjestön World Federation of Advertisersin (WFA) kanssa. Mainonnan itsesääntely Liitto pitää tärkeänä mainosalan itsesääntelyn kehittämistä kansallisen ja EU-tason sääntelyn ohella. Liitto perusti yhdessä Mainonnan neuvottelukunnan kanssa Mainonnan eettisen neuvoston, joka on toiminut toukokuun alusta Keskuskauppakamarin yhteydessä. Neuvoston perustajiin kuuluvat Mainostajien Liiton lisäksi Aikakauslehtien Liiton, Sanomalehtien Liiton, Suomen Kaupallisten Televisioiden Liiton, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:n, Suomen Radioiden Liiton, Suomen Ulkomainosliiton ja Suomen Suoramarkkinointiliiton edustajat. Uuden itsesääntelyelimen tehtävänä on antaa lausuntoja mainontaan liittyvissä eettisissä kysymyksissä Kansainvälisen kauppakamarin Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen ja muihin niihin rinnastettavien sääntöjen pohjalta. Lisäksi neuvosto voi kehittää mainonnan eettisiä periaatteita. Lausuntoja voivat pyytää kuluttajat, elinkeinonharjoittajat sekä mainontaan liittyviä kysymyksiä käsittelevät järjestöt ja viranomaiset. Kuluttajille lausunnon saaminen on maksutonta. Itsesääntelyn tueksi liitto julkaisi uudistettuna maassamme ainutlaatuisen Mainonnan säännöt ja ohjeet -kansion sekä painettuna että verkossa. Julkaisu sisältää kaiken keskeisen markkinointiviestinnän sääntelyyn liittyvän sopimuspohjaisen ja lainsäädännöllisen aineiston. Liiton toimesta myös korostettiin itsesääntelyn vahvistamista niin kansallisella kuin EU-tasolla usein lausunnoin ja luennoin eri tilaisuuksissa. Mainosalan yhteistyö 11
Mainosalan yhteistyö Lapset ja mainonta Kansainvälisesti keskustelua herättänyt aihe lapsiin kohdistuvasta mainonnasta ei tänäkään kertomusvuonna noussut erityisesti esille Suomessa huolimatta siitä, että Ruotsi puheenjohtajakautenaan panosti huomattavasti tiukentaakseen lapsiin kohdistuvia markkinoinnin rajoituksia. Liitto oli yhteydessä suoraan kulttuuriministeri Suvi Lindéniin, koska asia oli esillä Falunissa pidetyssä EU-ministerien tapaamisessa. EU:n jäsenmaiden yleinen kanta oli, että lapsiin kohdistuva mainonta tullaan ottamaan esille erityisesti käsiteltäessä Televisio ilman rajoja - direktiivin uusimista. Liitto korosti jäsenyrityksilleen hyvään liike-etiikkaan kuuluvan itsesääntelyn merkitystä. Yhteyksissään kuluttajaviranomaisiin sekä koulutus- ja tiedotustoiminnassaan liitto tähdensi itsesääntelyn toimivuutta ja joustavuutta myös lapsiin kohdistuvassa mainonnassa kieltojen ja lainsäädännön sijasta. Järjestöyhteistyö Mainostajien Liiton johto osallistui Mainonnan neuvottelukunnan toimintaan yhdessä Aikakauslehtien Liiton, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:n, Sanomalehtien Liiton, Suomen Kaupallisten Televisioiden Liiton, Suomen Radioiden Liiton ja Suomen Ulkomainosliiton kanssa. Neuvottelukunta käsitteli intermediatason markkinointiin liittyviä yhteisiä asioita sekä markkinointiviestinnän kauppatavan kehittämistä, itsesääntelyn vahvistamista ja alan sääntelyyn liittyviä kysymyksiä. Mainostajien Liitto julkaisi yhteistyössä Mainonnan neuvottelukunnan kanssa Mainonnan määrä ja Yleisön suhtautuminen mainontaan -tutkimukset. Mainostajien Liitto kommentoi muiden järjestöjen, kuten ICC:n kansainvälisen kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja Suomen Suoramarkkinointiliiton, mainontaa koskevia hankkeita. Liitto toimi myös lainsäädäntöön liittyvien lausuntojen antamisen yhteydessä yhteistyössä Keskuskauppakamarin, Viestinnän Keskusliiton, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton, Suomen Suoramarkkinointiliiton, Suomen Kaapelitelevisioliiton ja FiCom:in kanssa. 12 Mainosalan yhteistyö
Mainosalan yhteistyö Mainonnan kauppatapa Mainostajien Liitto on pitänyt edelleen mediaostoehtojen kehittämisen tavoitteina läpinäkyvyyden, tasapuolisuuden, kustannusvastaavuuden ja selkeyden periaatteita sekä Kilpailuviraston kauppatapaa koskevan päätöksen saattamista käytäntöön kokonaisuudessaan. Kilpailuvirasto on päätöksellään muuttanut mainonnan kauppatapaa siten, että etuja ja alennuksia myönnettäessä kaikkia asiakkaita, myös suoraan ostavia mainostajia, on kohdeltava tasapuolisesti. Liitto seurasi aktiivisesti ostoehtojen kehitystä ja totesi, että muuttunut käytäntö ei kaikilta osin ole mennyt läpi. Tähän liittyen käytiin keskusteluja keskeisimpien medioiden kanssa. Lisäksi liitto osallistui muutamien medioiden ja markkinatutkimustoimistojen ostoehtojen kehittämiseen. Mainontaa koskevat sopimukset Liitto korosti kirjallisten yhteistyösopimusten tekemisen merkitystä yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeänä liitto piti tekijänoikeuksien määrittämistä sekä alihankkijoiden kustannuksista ja palkkioista yksityiskohtaisesti sopimista. Liitto toi myös keskusteluissa esiin kansainvälisesti kiinnostavaksi palkkiotavaksi tulleen tulospalkkioinnin. Liitto käynnisti hankkeen uudistaa jäsenistön käytössä olevat yhteistyösopimukset sekä laatia jäsenistön käyttöön uusia mainontaa koskevia sopimusmalleja. Markkinointiviestinnän digitalisoituminen ja Internet EU- ja kansallisella tasolla kiinnostuksen kohteiksi tulivat uudet markkinoinnin keinot. Markkinointiviestinnän digitalisoituessa rajattu ruutu- ja virtuaalimainonta nousivat esille digitaalista tvmainontaa koskevissa keskusteluissa. Liitto kannatti edelleen ICC:n Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen periaatetta, jonka mukaan mainonnan on erotuttava ohjelmasisällöstä, kuitenkin huomioon ottaen uusien markkinointikeinojen suomat uudet mahdollisuudet. Virtuaalimainonnan osalta keskusteltiin esiin tulleesta kannasta, jonka mukaan virtuaalimainontaa ei tule sallia muutoin kuin niissä yhteyksissä, joissa mainontaa käytetään tavanomaisesti nykyisinkin. Viestinnän digitalisoituminen viritti myös keskustelun sisältöjen tuottamista koskevan lainsäädännön yhdistämisestä, johon liitto otti kantaa myös viranomaisten ja muiden tahojen kanssa käymissään keskusteluissa. Mainostajien Liitto seurasi tiiviisti digitaalisesta televisiosta käytyä keskustelua sen aloittaessa toimintansa kuluneen vuoden aikana ja osallistui edelleen Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton MTL:n kanssa yhteistyössä ns. Digipäät - työryhmässä alan kehityksen seurantaan Suomessa. Mainosalan yhteistyö 13
Mainosalan yhteistyö Internet-mainonta ja Internet-kaupankäynti olivat edelleen voimakkaan kiinnostuksen kohteena. Liiton tavoitteena on tämän uuden markkinapaikan uskottavuuden ja kuluttajien luottamuksen saavuttaminen. Jäsenyritysten ohjenuorana mainonnan toteutuksessa ovat liiton suosittamat ICC:n Internet-mainonnan kansainväliset perussäännöt. Yhteistyö alan yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa Osallistuttiin uuden Markkinointialan ammattitutkinnon kehittämiseen. Vakiintunutta yhteistyötä jatkettiin Helsingin, Vaasan ja Turun kauppakorkeakoulujen sekä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa. Luennoitiin alan oppilaitoksille Mainostajien Liiton toiminnasta, itsesääntelystä, tekijänoikeuksista ja mainosalaa koskevien sopimuksien laatimisesta. Suomalaisen m historia Mainostajien Liit 1998 käynnistäm historia -projekti kaistiin huhtikuus uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia. Kyseessä on mittava tutkielma ja perusteellinen kuvaus mainonnasta osana suomalaista kulttuurihistoriaa. Teoksessa esitellään monipuolisesti ja lukuisin esimerkein mainonnan keinoja, sisältöä ja tyylilajeja. Kirjan liitteenä on myös DVD-levy, joka esittelee elokuva-, televisioja radiomainontaa. Teos sai ilmestyttyään runsasta julkisuutta lehdissä ja televisiossa. Yritysjohto Markkinointiviestinnän merkitys yritysjohdon tehtäväkentässä tulee korostumaan kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevien tavoitteiden yrityksille kohdistamien vaateiden vuoksi. Vaaliakseen yritysjohdon sitoutumista ja tuloshakuisuutta yrityksensä mainontaan liitto päätti palkita VUODEN MAINOSTAJA -tunnuksella, nyt 16. kerran, mainonnassaan esimerkillisen jäsenyrityksen. Tunnustuksen sai kertomusvuonna Kekkilä Oyj. 14 Mainosalan yhteistyö
Mainosalan yhteistyö Mainostajien Liitto 50 vuotta Juhlapäivää vietettiin 25.4. Scandic Hotel Continentalissa 300 vieraan voimin. Tilaisuudessa jaettiin uuden Mainostajien rahaston ensimmäiset palkinnot, jotka luovutettiin alan tutkimusta ansiokkaasti edistäneille Turun Kauppakorkeakoulun dosentti Pirjo Vuokolle ja Helsingin kauppakorkeakoulun mainonnan professori Liisa Uusitalolle. Juhlaa värittivät myös puheet ja kiitokset 26 vuotta liittoa luotsanneelle toimitusjohtaja Kristiina Suhoselle hänen siirtyessään eläkkeelle toukokuun alussa. Muuta - Osallistuttiin Mainonnan Viikko -tapahtumaan tukemalla sen järjestelyjä taloudellisesti ja osallistumalla tilaisuuksiin. - Oltiin yhteistyössä SATU ry:n ja Suomen Markkinointiliiton kanssa jokavuotisessa Voitto-mainoselokuvakilpailussa sekä Mainoselokuva-seminaarissa. - Osallistuttiin Yhteiskuntaviestinnän yhdistyksen toimintaan mm. olemalla mukana Vuoden Yhteiskuntaviestintäkampanjan valitsemisessa ja toimimalla yhdistyksen hallituksessa. - Osallistuttiin Lääketeollisuus ry:n järjestämän Vuoden lääkemainoksen valitsemiseen toimimalla raadin puheenjohtajana. Mainosalan yhteistyö 15
Mainosalan yhteistyö Adprofit toimivampaa mainontaa -kilpailu Adprofit 2000 kilpailun tulokset julkistettiin 9.1.2001. Yhteensä 30 työtä kilpaili paremmuudesta. Sarjassa Uutuustuotteet, -palvelut, -merkit ja -yritykset palkittiin Gigantti Oy:n Gigantin lanseerauskampanja, mainostoimistona hasan & partners oy. Kekkilä Oyj:n Kekkilä-brandin uudelleenasemointi kampanja ja mainostoimisto Kaisaniemen Dynamo Oy voittivat sarjan Markkinoilla jo olevat tuotteet, palvelut, merkit ja yritykset. Kummallekin voittajatiimille luovutettiin kunniakirjan lisäksi 100 000 markan suuruinen palkinto. Kunniamaininta erinomaisesta kampanjaselostuksesta annettiin Hartwall Oyj:n Upcider-siiderin lanseerauskampanjalle. AdProfit 2001 -kilpailuun osallistui 25 kampanjaa. Parhaat kampanjat palkitaan tammikuussa 2002. Kilpailun yhteistyökumppanit ovat Aikakauslehtien Liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kaupallisten Televisioiden Liitto, Suomen Radioiden Liitto ja Suomen Ulkomainosliitto. 16 Mainosalan yhteistyö
Kansainväliset yhteydet Mainostajien kansainvälinen edunvalvonta World Federation of Advertisers (WFA) on maailmanlaajuinen mainostavien yritysten edunvalvoja, joka on perustettu vuonna 1953. Jäseninä on tällä hetkellä lähes 50 kansallista mainostajien liittoa ja lähes 30 eri alojen suuryritystä. (www.wfanet.org) WFA:n päätehtävä on puolustaa kaupallisen viestinnän vapautta. Sen tavoitteena on luoda ympäristö - jossa vapaata ja lainmukaista kaupallista viestintää ohjaa vastuullinen itsesääntely - joka kannustaa mainosinvestointien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja suosii kaupallista läpinäkyvyyttä markkinointiviestinnän toimistojen ja konsulttien kanssa. Vuonna 2001 WFA on mm.: - kehittänyt edelleen yhteistyökumppaneidensa kanssa Freedom of Information for Children (FIC) -ohjelmaa. FIC puolustaa oikeutta viestiä lasten kanssa vastuullisesti. FIC mm. järjesti syksyllä Lapset ja mainonta -aiheesta tiedotustilaisuuden, johon kaikki Euroopan parlamentin edustajat kutsuttiin. Freedom of Information for Children ohjelman oma sivusto on osoitteessa www.fic.wfanet.org. - vastannut Ruotsin puheenjohtajuusaikanaan antamiin lausuntoihin lapsille suunnatun mainonnan rajoittamisesta. - ottanut kantaa Televisio ilman rajoja direktiivin uudistamiseen, mm. vaatinut Country of Origin perusperiaatteen säilyttämistä ja korostanut itsesääntelyn merkitystä. - ottanut kantaa asetusehdotukseen myynninedistämiskeinoista. - tukenut perusperiaatteiltaan Vihreää kirjaa kuluttajansuojasta Euroopan Unionissa. - osaltaan vaikuttanut siihen, että Sähköisen viestinnän tietosuoja direktiiviehdotusta muutettiin mainostajille myönteiseen suuntaan. - tavannut säännöllisesti Euroopan komission ja parlamentin edustajia. - järjestänyt Tokiossa lokakuussa kongressin, johon osallistui yli 700 mainostajien, mainostoimistojen ja median edustajaa kaikkialta maailmasta. Liitto osallistui WFA:n toimintaan mm. kommentoimalla WFA:n lausuntoluonnoksia ja osallistumalla aktiivisesti mainontaa koskevaan kirjeenvaihtoon WFA:n ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Kansainväliset yhteydet 17
Liiton kannanotot 5.4.2001 liikenne- ja viestintäministeriölle sähköisistä allekirjoituksista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä - Esitys edistää varmennepalveluiden kehittymistä ja se tulisi hyväksyä mahdollisimman paljon direktiivin mukaisena tasapuolisen kilpailun ylläpitämiseksi. - Laatuvarmenteen avulla tehtyä allekirjoitusta tulee kohdella samalla tavalla kuin käsintehtyä. - Muillakin varmenteilla tehdyillä allekirjoituksilla tulee olla oikeusvaikutuksia. - Oikeushenkilöiden allekirjoituksen oikeudellinen sisältö tulisi selventää. 14.5.2001 oikeusministeriölle lausunto sähkökauppatyöryhmän mietinnöstä - Sitoviin sopimuksiin on oltava mahdollista ryhtyä ilman vastaanottoilmoituksen tekemistä. - Sopimusten muotovapauden ja vapaan todistelun on oltava verkossa myös hallitsevia periaatteita. - Tekijänoikeuden haltijalla ei tule olla oikeutta estää tiedon käyttöä verkossa enempää kuin muillakaan immateriaalioikeuksien haltijoilla mm. teos -käsitteen tulkinnanvaraisuuden johdosta. - Turvaamistoimenpiteet on otettava käyttöön viranomaisten päättäessä yksiselitteisistä oikeudenloukkauksista. 18.5.2001 kannanotto kulttuuriministerille lapsiin kohdistuvasta mainonnasta EU:n kulttuuriministerien tapaamiseen liittyen 20.-22.5.2001 - Liitto yhtyy EU-komission tutkimukseen, jonka mukaan sopivin lähestymistapa lapsiin kohdistuvan mainonnan sääntelyssä on riittävä ja joustava viitekehys, jonka puitteissa eri jäsenvaltiot täydentävät erilaiset kulttuurinsa ja traditionsa huomioiden. - Lapsiin suunnattavaan tv-mainontaan kohdistuu äärimmäisen pieni määrä valituksia ja trendi ei osoita niiden kasvua. - Liitto ei kannata Ruotsin puheenjohtajuuskaudellaan ehdottamia rajoituksia lapsille suunnattuun mainontaan. 8.6.2001 liikenne- ja viestintäministeriölle viestintälakiin liittyvistä näkökohdista - Liitto kannattaa tasapuolista kilpailua eri medioiden välillä tukevaa lainsäädäntöä. - Kaapelitelevisioverkkoa tulisi voida käyttää julkisen ja muiden digitaalisten televisio- ja radio-ohjelmistojen jakeluun. - Jakelusta aiheutuvat kustannukset tulee jakaa tasapuolisesti huomioon ottaen osapuolten saama hyöty. - Sisällöntuottajilla tulee olla oikeus saada operaattorilta laskutuksen kannalta välttämättömiä tietoja. - Mainostajilla ja kuluttajilla tulee olla mahdollisuus liikkua eri ympäristöissä vapaasti ilman operaattoreiden väliintuloa. 11.6.2001 liikenne- ja viestintäministeriölle koskien ehdotusta tupakkamainontadirektiiviksi - Liitto totesi suullisessa lausunnossaan, ettei direktiiviehdotus tulisi tuomaan käytännössä muutoksia tupakkamainontaan Suomessa. - Liitto kannattaa sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat mainonnan sananvapautta ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhdenvertaisesti. 6.7.2001 liikenne- ja viestintäministeriölle rajattu ruutu -mainontaa koskevaan suositusluonnokseen - Rajattu ruutu -mainontaan tulee soveltaa samoja mainonnan periaatteita kuin muuhunkin markkinointiin. - Liitto kannattaa mainosalan itsesääntelyä erityisesti koskien uusia markkinointikeinoja mm. tarpeettomien rajoitusten estämiseksi. - Rajattu ruutu -mainonnan kestolle, määrälle tai äänenkäytölle ei tule tehdä rajoituksia. - Rajattu ruutu -mainonnassa ei tule edellyttää aina mainonta - sanan esiintymistä. - Ei ole riittäviä syitä rajoittaa mainoksien käyttöä eri ohjelmien yhteydessä. 18 Liiton kannanotot