1.12.2011 82122815 Kiteen kaupunki Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus, kaavaehdotus
Kiteen kaupunki Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus, kaavaehdotus Kaavaselostus koskee 1. päivänä joulukuuta 2011 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 24.8.2009 Pvm 1.12.2011 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus Hytönen Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 2011 Ramboll 1
Selostuksen sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Kaavan tarkoitus... 5 1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen... 6 1.3.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi... 6 2. Lähtökohdat... 9 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne... 9 2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)... 9 2.1.2 Maakuntakaava... 9 2.1.3 Yleiskaava... 12 2.1.4 Asemakaavat... 12 2.1.5 Rakennusjärjestys... 12 2.1.6 Pohjakartta... 14 2.1.7 Suojelupäätökset... 14 2.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 15 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista... 15 2.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus... 15 2.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa... 17 2.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen... 17 2.2.4 Työpaikat ja palvelut... 18 2.2.5 Liikenne... 18 2.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet... 20 2.2.7 Luonnonympäristö ja maisema... 22 2.2.8 Rakennettu ympäristö... 23 2.2.9 Erityistoiminnat... 23 2.2.10 Ympäristöhäiriöt... 24 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö... 24 2.2.12 Maanomistus... 24 3. Tavoitteet... 25 4. Mitoitusperiaatteet... 26 5. Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut... 27 5.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus... 27 5.2 Rakennusoikeuslaskelma... 27 5.3 Aluevaraukset... 28 5.3.1 Lomarakentaminen... 29 5.3.2 Asuinrakentaminen... 31 5.3.3 Virkistys... 31 5.3.4 Maa- ja metsätalous... 32 5.3.5 Luonto ja maisema... 32 5.3.6 Luonnonsuojelu... 36 5.3.7 Liikenne... 37 5.3.8 Palvelut... 37 5.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot... 37 5.5 Saaret ja luodot... 37 5.6 Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 37 5.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 37 5.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 38 5.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet... 38 6. Vaikutusten arviointi... 39 6.1 Vaikutukset rakentamisen määrään... 39 6.2 Vaikutukset virkistykseen... 39 6.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin... 40 6.3.1 Saimaannorppa... 40 6.3.2 Muut... 41 2 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
6.4 Vaikutukset luonnonsuojeluun muihin luontoarvoihin... 41 6.5 Maisemalliset vaikutukset... 42 6.6 Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset... 43 6.7 Vaikutukset kunnallistalouteen... 43 6.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 43 6.9 Vesistöihin ja pohjavesiin... 43 6.10 Oikeudellisia vaikutuksia... 44 6.10.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun... 44 6.10.2 Viranomaisvaikutus... 44 6.10.3 Yleiskaavamääräykset... 44 6.10.4 Rakentamisrajoitukset... 44 6.10.5 Suojelumääräykset... 44 6.10.6 Toimenpiderajoitus... 44 6.10.7 Lunastus... 44 7. Toteuttaminen... 45 LÄHTEET... 46 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tavoitteet 3. Mitoitusperiaatteet 4. Vapaat ranta-alueet 5. Luontokohdekartta 6. Rakennuskulttuurikohteet ja muinaisjäännökset 7. Rakennusoikeuslaskelma 8. Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta 9. Muunnetturantaviiva 10. Oriveden Pyhäselän saaristot, Natura-arvioinnin tarveharkinta 11. Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 2011 Ramboll 3
1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä. Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rantarakentamista säätelevät asiat ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen sekä osoitetaan selvityksiin perustuvat ympäristöarvot. Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla. Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet, jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luonto-, maisema-, kulttuurihistoria sekä muinaismuistoselvitykset. Lisäksi laaditaan ns. emätilaselvitykseen perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat. Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa. Rantaosayleiskaavan hyväksyvät lopulta Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin valtuustot. Rantaosayleiskaavatyö on siis valtuustojen päätöksen valmistelua. Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja. Oriveden rantayleiskaavaa laaditaan samanaikaisesti Kiteelle, Kesälahdelle ja Rääkkylään. Kaavaprosessin alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta. Jäljempänä puhuttaessa kaava-alueesta tarkoitetaan Oriveden rantaosayleiskaavan Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin alueella olevaa osaa. 4 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 18 280 ha, josta vesialuetta on noin 14 370 ha. Alueella on rantaviivaa noin 340 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa noin 160 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 1.2 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 ). Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja. 2011 Ramboll 5
1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta. Vaihe Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Aika Elokuu 2009 OAS nähtävillä 24.8. - 22.9.2009 Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luonto- ja maisemaselvitys nähtävillä 1.4. - 30.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä 13.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä 22.4.2010 Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa Kesälahden kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville Kiteen kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville Kiteellä 17.1.2011 Kesälahdella 21.2.2011 6.4.2011 18.4.2011 26.4.2011 Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. - 7.6.2011 Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus Kiteellä 17.5.2011 Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely. 1.3.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi Kaavaluonnoksesta esitettiin yhteensä 108 mielipidettä sekä 9 lausuntoa. Kaavoittaja on antanut jokaiseen oman vastineensa. Vastineet löytyvät kaavan internet-sivuilta sekä kunnista. Lausuntojen perusteella oleellisimmat kaavaan tehdyt muutokset ovat esitetty alla: Pohjois-Karjala ELY-keskuksen lausunnon perusteella: Kaavaselostus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja rantaosayleiskaavaratkaisun suhdetta tarkennetaan kaavaehdotukseen. Kappaleen 2.1.1 muutetaan, että VAT huomioitu kaavan tavoitteissa. Oriveden rantaosayleiskaavassa VAT- osalta huomioitavia asioita ovat: vuoksi, Norppa ja asuinrakentaminen sekä alimmat rakentamiskorkeudet. Selostukseen lisätään tästä selvästi oma kappale Kappaleen 2.2.3 tiedot korjataan vastaamaan liitettä 8. Mitoitusperiaatteissa esitettyä kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä, koska viranomaiset eivät hyväksy ko. menettelyä eikä tällaista ei ole noudatettu Pohjois-Karjalassa noudatettu aiemminkaan. Mitoitusperiaatteiden mukainen kohtuullistamisperiaate oli seuraava: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen 6 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Mitoitus Tämän johdosta poistuu 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kohtuullistamisperiaatteen piirissä olisi ollut useampiakin tiloja, joita ei tosin kaavaluonnoksessa ollut huomioitu. Kpl 6 vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiin täsmennetään sitä mitä asioita on verrattu keskenään. Lisäksi esitetään selkeämmin täydellisen toteutumistilanteen mukaiset vaikutukset. M-alueella olevat rakennukset on tarkastettu kuntien rakennusvalvonnassa ja huomioitu rakennusoikeuslaskelmassa. Olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisätty 4 kpl Uusia rakennuspaikkoja on poistettu 2 kpl Varvinniemeen osoitetaan uimapaikkamerkintä (VV-1) Kettäjänniemen olemassa olevan rakennuspaikan kohdalla kaavaluonnoksessa on virhe. Rakennuspaikka kuluttaa laskelmassa rakennusoikeutta, mutta RA-rajaus puuttuu. RA-rajaus on lisätty kaavaehdotukseen. Kesälahti tila Koppannanniemi 23:40. Alueelle osoitettua SL-merintä poistetaan tarkoituksettomana sen ollessa käytännössä lomarakennuspaikkojen rantaa. Pohjasaaresta poistuu rakennuspaikkoja ja Rääkkylästä muodostuva rakennusoikeus merkitään Rääkkylään. Luonto- maisema-asiat Aukeasaaren tikkametsä rajataan niin, että myös metsän edustavin osa saaren itäosassa on MY-1. Sumput-Laitasaari-Keikko-Tapparasaaret merkitään ge-merkinnällä. Valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet merkitään SL-alueiksi ELY-keskuksen toimittamien tietojen mukaisesti. Selostukseen lisätään minkä ajankohdanmukainen suojelutilanne kaavaan on merkitty Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehty Kyyrönniemen vanha majakka lisätty sr-merkinnällä kaavaan. ELY-keskuksen kesällä/syksyllä 2011 tekemät maastoinventoinnit on huomioitu kaavaehdotuksessa. Pohjavesiasiat Vaikutusten arviointiin on täsmennetty vaikutukset pohjavesiin. Kaavamerkinnät ja määräykset RA-3 ja RA-1. Muutetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava määräys seuraavaksi: Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. RM-merkintä. Kaavamääräystä muutetaan seuraavasti: Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m2. Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella. Kaavaan merkitään jatkossa ainoastaan yleiset venesatamat. Kaavamääräyksiin lisätään erityinen määräys saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta: Saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen. 2011 Ramboll 7
Yleiset määräykset Yleisiin määräyksiin tehdään seuraavat muutokset: Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset Lisäys: Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m² Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset Kappaletta 2 täydennetään: ympäristönsuojelulain 3 a luvun, tämän nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä kaupungin/kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kappale 4 muutetaan: Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kaavamääräystä muutetaan siten, että vesikäymälät vaativat aina kunnallisen viemäröinnin tai umpisäiliön. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hovatan uusia rakennuspaikkoja on siirretty hieman saaren sisällä. Vilniemi. Vilniemen harjualue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Merkintä erottuu kaavakartasta huonosti rajauksen kulkiessa rantaviivassa. Jatkossa kehitetään gemerkinnän esitystapaa. Museovirasto Kaavassa esitetyt muinaisjäännökset tarkistetaan suhteessa muinaisjäännösrekisteriin. Kaavaselostukseen korjataan, että muinaisjäännösten osalta tiedot perustuvat vuoden 2004 muinaisjäännösinventointiin. Keski-Karjalan luonto ry Mitoitus Kaavaehdotukseen tehdään laskelma muunnetunrantaviivan vapaasta osuudesta. Kaavamääräykset Pienten saarten SL-merkintöihin on tehty pieniä muutoksia ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Vaikutusten arviointi Vaikutustenarviointi täsmentyy vielä prosessin edetessä. Jatkossa vaikutuksia Saimaannorppaan arvioidaan Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän alueiden kokonaisvaikutuksen osalta, mikäli Rääkkylän alueen kaavaprosessi lähtee etenemään. Vaikutuksia arvioidaan jatkossa ainakin Natura-tarveharkinnan yhteydessä sekä mahdollisen Natura-arvioinnin yhteydessä. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Muut kuin Muljulan uimaranta muutetaan uimapaikka merkinnäksi. Kesälahden tekninenlautakunta Ansonniemen alueella muutetaan kaava-alueen rajaus siten, että Haukilampi jää kaava-alueen ulkopuolelle. Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset ovat pienipiirteisempiä ja niitä tehtiin yhteensä noin 55 kpl. Muutokset liittyivät pääasiassa RA-rakennuspaikkojen siirtämiseen, rajausmuutoksiin sekä olemassa olevan rakentamistilanteen tarkistuksiin. Osin mielipiteissä käsiteltiin samoja asioita kuin lausunnoissa. Esimerkiksi Muljulan alueelle kohdistui useita mielipiteitä sekä lausuntoja. Liitteessä 11 on esitetty mielipiteiden sijainti sekä ne mielipiteet, joista on aiheutunut muutos kaavaan. 8 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
2. LÄHTÖKOHDAT Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä laajimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. Kaavaratkaisun suhdetta VAT:hin on kuvattu kappaleessa 5 2.1.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I vaiheen 20.12.2007. Vahvistaminen siirtyi ympäristöministeriöstä valtioneuvostolle, koska ympäristöministeriö vastusti kaavan vahvistamista maaseutualueisiin kohdistuvien keskeisten merkintöjen ja määräysten osalta. Maakuntakaava korvaa seutukaavan. Seutukaavasta jäävät kuitenkin voimaan soran- ja turpeenottoalueet sekä yhdys- ja sivurata Joensuu Ilomantsi. 2011 Ramboll 9
Rantaosayleiskaavatyön kannalta oleellisia merkintöjä ovat seuraavat: Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Rantarakentamisen solmukohta (ra) Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun kehittämisen kohdealueena (tkk): Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. 10 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka. Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet. Kuva 2. Maakuntakaavaote. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 2. vaiheen 10.6.2010. Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon, geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle jää ainakin useita muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia. Parhaillaan on käynnissä maakuntakaavan 3. vaihe, jossa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa: kalliokiviainesten otto arvokkaat kalliot rakennusperintö tuulivoima polkupyöräreitit puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin 2011 Ramboll 11
Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.5. 24.6.2010 ja se on hyväksytty maakuntahallituksessa 20.12.2010. 2.1.3 Yleiskaava Alueella ja sen ympäristössä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 2.1.4 Asemakaavat Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin. Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Kiteen alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Kesälahden puolella ei ole voimassa olevia ranta-asemakaavoja. Taulukko 3. Voimassaolevat ranta-asemakaavat Nimi Vahvistamispäivä Hirvolanniemen ranta-asemakaava 8.1.1991 Koitamanniemen ranta-asemakaava 2.12.1992 Vanhapaikan ranta-asemakaava 15.12.1992 Asikon ranta-asemakaava 24.2.1993 Terva-Pusan ranta-asemakaava 12.6.2000 Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava 19.5.2003 2.1.5 Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 7.10.2011. Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella: Iso Heinäjärvi + 103,60 m Kiteenjärvi + 81,10 m Orivesi + 78,05 m Piimäjärvi + 79,80 m Pyhäjärvi + 80,50 m Säynejärvi + 84,70 m Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM). Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on esitetty alla olevassa kuvassa. 12 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 4. Alimman rakentamiskorkeuden määritys. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m², lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin. Rakennusjärjestyksessä sanotaan jätevesien käsittelystä seuraavaa: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 2011 Ramboll 13
Kesälahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2002. Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta ja mikäli rakennuksen kerrosala on yli 250 m², tulee etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 60 m. Alimman lattiatason on oltava vähintään 1,0 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu), lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puurajasta maalle päin. Rakennuspaikalla sallittu rakentamismäärä voi olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan lupapäätöksessä sallia rakennuksen pää-asiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 2.1.6 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rasterimuotoista 1:20 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna 2008. Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä 19.3.2009. Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 2.1.7 Suojelupäätökset Kiteen ja Kesälahden kuntien kaavoitettaville alueille sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin kuuluvat alueet ovat: Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI0700018, SCI), pinta-ala 12 406 ha, osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097) Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA) 14 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
2.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 Pyhäjärven rantaosayleiskaavan. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeus on 4.11.2011 kumonnut kaavan Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan osalta. Molemmat kunnat ovat tehneet kumoamispäätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio- ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu myös rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä, joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km, joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Muunnetturantaviiva on esitetty liitteessä 9. Taulukko 5. Rakennuskelpoisuus kunnittain Luokka Rannantyyppi Muuntokerroin Kokoalue Rääkkylä Kitee Kesälahti m (%) m (%) m (%) m (%) I II III IV Tavanomaiset rannat Heikosti soveltuvat rannat: Erittäin huonosti soveltuvat rannat: Rakennuskelvottomat rannat: 1 540 844 86 % 313 944 86 % 208 176 86 % 18 724 98 % 0,5 27 940 4 % 18 807 5 % 8 943 4 % 190 1 % 0,25 21 559 3 % 11 221 3 % 10 069 4 % 269 1 % 0 35 687 6 % 20 411 6 % 15 276 6 % 0 0 % Yhteensä 626 030 100 % 364 383 58 % 242 464 39 % 19 183 3 % 2011 Ramboll 15
Kuva 6. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta. Kuva 7. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta. Kuva 8. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta. 16 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
2.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaan on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Kesälahden kunnan alueelle sijoittuvalta suunnittelualueen osalta on Kesälahden taajamaan teitse matkaa yli 50 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin. Kuva 9. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen YKR/SYKE 2.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Suunnittelualueen Kiteen puoleisella osalla on 98 asuinrakennuspaikkaa ja Kesälahden osalla 8. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen rajalla sekä Puhossalon ympäristössä. Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on Kiteen alueella 551 kpl ja Kesälahden alueella 68 kpl. Kiteen alueella on lisäksi 27 ranta-asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennusoikeus on 752 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,24 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,64 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat kuntakohtaiset tilastot. 2011 Ramboll 17
Kuva 10. Asuinrakennukset. Kuva 11. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kesälahti 2.2.4 Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka- tai palvelu-alueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä. 2.2.5 Liikenne Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie 482. 18 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 13. Tienumerokartta. Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa noin 2 000 4 000 ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee 500 1400 välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240. Kuva 14. Liikennemääräkartta. 2011 Ramboll 19
2.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä. Kuva 15. Hoikkaluodolle rakennettu kota. Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2 kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta. Rääkkylän kunnan Oriveden ranta-alueet mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km. 20 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 16. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa. Kaavio 17. Vapaa yhtenäinen ranta kunnittain. 2011 Ramboll 21
2.2.7 Luonnonympäristö ja maisema Kitee ja Kesälahti kuuluvat eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä ovat valkoselkätikka ja selkälokki. Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta. Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaavaalueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina. Kuva 18. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella. 22 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet. Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luontoja maisemakohteet kartalla. Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot. 2.2.8 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta. 2.2.8.1 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Puhoksen alueella Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sivuaa suunnittelualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuu 7 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä 37 muinaisjäännöskohdetta tai aluetta. Tiedot perustuvat olemassa olevien inventointien mukaisiin tietoihin. Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja 2005. Kokoalueen muinaisjäännöstiedot perustuvat muinaisjäännösrekisterintietoihin vuodelta 2009. Alueen muinaisjäännösinventointi on tehty vuonna 2004. Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle. 2.2.8.2 Tekninen huolto Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti. Kuva 19. Tekninen huolto. 2.2.9 Erityistoiminnat Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja. 2011 Ramboll 23
2.2.10 Ympäristöhäiriöt Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän. 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla rauhassa kaupungin hälinältä ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset: Heinoniemen kyläyhdistys ry Leino Vihtavaaran kyläyhdistys Muljulan kyläyhdistys ry Puhoksen kylätoimikunta Puhossalo Jouhenvaaran ympäristön kylätoimikunta Suorlahti Suoparsaaren kylätoimikunta Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen Ahoniemessä. 2.2.12 Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki. Kuva 20. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat. 24 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
3. TAVOITTEET Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 17.1.2011 ja Kesälahden kunnanvaltuustossa 21.2.2011. Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat: Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin. Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä osin tulee selvittää. 2011 Ramboll 25
4. MITOITUSPERIAATTEET Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on laadittu tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa. Ohjausryhmän neuvotteluissa vertailtiin useita vaihtoehtoisia mitoitusperiaatteita, joista nämä hyväksytyt mitoitusperiaatteet ovat eri tahojen hyväksyttävissä. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa. Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Tämä on esitetty rakennusoikeuslaskelman huom-sarakkeessa. Liitteessä 9 on esitetty muunnetturantaviiva. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen käydyissä viranomaisneuvotteluissa nousi esiin, että viranomaiset eivät tule hyväksymään mitoitusperiaatteisiin kirjattua ns. kohtuullistamisperiaatetta. Tämän johdosta ohjausryhmässä päätettiin, että kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä. Mitoitusperiaatteiden kohtuullistamisperiaate oli seuraava: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen Perusteena kohtuullistamisperiaatteen hylkäämiselle oli se, että ei voida esittää selvää rajaa milloin tätä tulkintaa käytettäisiin eikä tällaista menettelyä ei aiemminkaan ole käytetty Pohjois-Karjalassa rantayleiskaavoissa tai poikkeamislupahakemusten käsittelyssä. Tämän seurauksena kaavasta poistetaan 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksen jälkeen tutkittiin kaikki ne kohteet, joissa ko. periaatetta olisi voitu kaavoittajan näkemyksen mukaan soveltaa. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 7 kpl ja niiden perusteella kaavaan olisi merkitty yli kymmenen uutta lomarakennuspaikkaa enemmän. 26 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
5. RANTAOSAYLEISKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Rantaosayleiskaavalla on yhteen sovitettu tavoitteiden mukaisesti maanomistajien kohtuullinen uudisrakennusoikeus, luontoarvot, virkistysarvot ja -mahdollisuudet, arvokkaat muinaisjäännökset, rakennuskulttuuri, maa- ja metsätalous, olemassa oleva asutus ja yhdyskuntarakenne. Merkittävin asia, jota oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla yleensä muutetaan nykytilanteeseen verrattuna, on uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen. Näin on myös Oriveden rantaosayleiskaavassa. Lähtötilanteessa alueen rakentamistiheys on 4,64 rp/muunnettu rantaviivakilometri ja kaavan toteutumisen jälkeen rakentamistiheys on 5,95 rp/mrvkm. Liitteessä 8 on esitetty tarkempi kuntakohtainen tilasto. 5.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava antaa mahdollisuuden useamman rantarakennuspaikan rakentamiseen kuin erillinen poikkeamislupamenettely, jonka perusteella suunnittelualueen rakentaminen tapahtuisi ilman oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa. Tämä on myös syy miksi oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja laaditaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ranta-alueiden suunnittelutarpeesta seuraavaa: Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. (MRL 72 ). Maankäyttö- ja rakennuslain henki on tässä se, että suunnittelemalla kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti voidaan rakentaa enemmän kuin erillisillä poikkeamisluvilla. Tätä voidaan pitää myös maalaisjärjellä ajateltuna järkevänä ajatuksena. Yksittäisten poikkeamislupien myötä rakentaminen tulisi suunnittelemattomasti hajalleen pirstoen vapaanyhtenäisen rantaviivan. Tällöin myös laaja-alaiset tai yksittäiset luonto- ja muut ympäristöarvot jäisivät joko kokonaan tai osin huomioimatta. 5.2 Rakennusoikeuslaskelma Rantarakennuspaikkojen tilakohtainen lukumäärä perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan (LIITE 7). Rakennusoikeutta muodostuu sitä enemmän mitä enemmän tilalla on ns. muunnettua rantaviivaa. Rakennusoikeutta kuluttaa tilalle rakennetut ja tilasta vuoden 1959 jälkeen lohkotut rakennuspaikat. Mikäli tilan rantaviiva on kapeassa niemessä tai lahdessa rantaviivaa muunnetaan mitoitusperiaatteiden mukaisilla pienennyskertoimilla. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan rannan rakennettavuus. Rantojen rakennuskelpoisuuden luokittelua on kuvattu kohdassa 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista. Rakennusoikeuslaskelmassa on esitetty jokaisen mitoitettavalla alueella olevan tilan rantaviivan pituus, muunnetun rantaviivan pituus, alueella käytetty mitoitusluku, rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus, jäljellä oleva rakennusoikeus sekä kaavakarttaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä. Mikäli kaavakartta ja rakennusoikeuslaskelman mukainen laskennallinen jäljellä oleva rantarakennusoikeus poikkeavat, on siitä esitetty perusteet laskelman huom -kentässä. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: 1. Tila on valtion omistama suojelualue tms. 2. Tilan rakennusoikeus korvattu maanomistajalle aiemmin 3. Tilalla voimassa oleva ranta-asemakaava 4. Tilalla muodostunut rakennusoikeushuomioitu muissa kaavoissa 5. Tilan rakennusoikeutta siirretty tälle tilalle 6. Tilan rakennusoikeutta siirretty toiselle saman maanomistajan tilalle 2011 Ramboll 27
7. Emätilan rakennusoikeus osoitettu kohtuullistamisperiaatteen mukaan 8. Tila on lohkottu rakennuspaikaksi 9. Tilan rakennusoikeutta ei merkitä, koska tilan muoto/maasto ei sovellu rakennuspaikaksi 10. Tila on rakentamaton ja lohkomaton emätila 11. Tilan rakennusoikeus merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi Huom-kentän numero vastaa yllä esitettyä numerointia. 5.3 Aluevaraukset Merkittävä osa suunnittelualueesta säilyy edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Alla esitetyssä taulukossa on esitetty kaavaan merkittyjen maankäyttöluokkien jakautuminen. Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat kuntakohtaiset tilastot. Taulukko 21. Aluevaraustilastot Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) % W 14373,61 78,63 % M 2864,8 15,67 % SL 363,6 2,01 % RA 327,8 1,81 % MY 97,0 0,54 % A 83,0 0,46 % MY-1 39,2 0,22 % VR 13,1 0,07 % MA 33,7 0,19 % RA-9 12,2 0,07 % RA-3 11,6 0,06 % SM 9,7 0,05 % RM 5,4 0,03 % RA-1 4,5 0,02 % M 4,0 0,02 % RA-4 3,1 0,02 % RA-2 3,0 0,02 % VV 2,8 0,02 % LV 1,5 0,01 % A-9 1,8 0,01 % RA/s 2,6 0,01 % RM 1,3 0,01 % AT 1,2 0,01 % VV-1 0,4 0,00 % A/s 0,8 0,00 % Yhteensä 18279,0 100 % 28 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
5.3.1 Lomarakentaminen Rantaosayleiskaavalla muodostuu uusia lomarakennuspaikkoja (RA) yhteensä 210 kpl. Kiteen alueelle uusia lomarakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 200 kpl ja Kesälahden alueelle 10 kpl. Kiteen alueelle on lisäksi merkitty 6 luontoarvojen perusteella korvattavaa rakennuspaikkaa. Kuva 22. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon ja siten, että rakentaminen ei merkittävästi heikennä luonto-, maisema-, kulttuurihistoria tai muita ympäristöarvoja. Rakennuspaikat on sijoitettu karttatarkastelun, viistoilmakuvien sekä tarvittaessa maastokäyntien perusteella. Mitoitusperiaatteiden perusteella rakennusoikeus muodostui pääasiassa erittäin hyvin rakennettaville alueille. Joillakin paikoilla rakennuspaikkojen sijoittamista rajoitti alava ranta tai jyrkkä kallioinen ranta. Merkittävimmät määrät uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu Puhossalon alueelle Majasaaren eteläpuolelle. Tämä johtuu siitä, että rakennusoikeutta on siirretty Majasaaresta sekä muista lähisaarista mantereelle. 2011 Ramboll 29
Kuva 23. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella. Kuva 24. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista. 30 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Lomarakennuspaikan maksimirakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tämä tarkoittaa, että yli 2 500 m² kokoisella rakennuspaikalla rakennusoikeus on tuo maksimi. Tästä on kuitenkin poikettu, mikäli luonto- ja maisemaolosuhteet antavat tähän aihetta. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat: Rakennuspaikka sijoittuu alle hehtaarin kokoiseen saareen (RA-3 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu merkittävästi rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. Rakennuspaikka sijoittuu yli hehtaarin kokoiseen pieneen saareen tai kapeaan niemeen (RA-1 alueet), jolloin maisemallisten tekijöiden on katsottu rajoittavan rakennusoikeuden määrää. Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. Lomarakennuspaikka sijoittuu luhtaisella alueella olevalle erillisille pinta-alaltaan sellaiselle kohoumalle, joka merkittävästi rajoittaa rakentamista (RA-4 alueet). Rakennusoikeus on tällöin kaavamääräyksen mukaan: Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 100 k-m². Rakennuspaikka sijoittuu luonnonarvoiltaan herkälle alueelle (RA-2). Tällaisia rakennuspaikkoja on osoitettu muutama. Alueen kaavamääräys on seuraava: Merkinnällä osoitetuilla rakennuspaikoilla sekä muiden toimintojen osalta, tulee selvittää ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ennen rakennusluvan myöntämistä. Mikäli alueen luonnonarvoihin ei ole esitettävissä riittäviä selvityksiä, ei uusia toimintoja voida alueella toteuttaa. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 150 k-m². Alueen ainoa matkailupalvelujen merkintä (RM), on osoitettu Suoparsaaressa sijaitsevaan Karjalan Helmen lomakylän alueelle. RM- alueen uudisrakentaminen vaatii asemakaavan laatimista. 5.3.2 Asuinrakentaminen Rantaosayleiskaavaan on merkitty yhteensä 106 asuinrakennuspaikkaa (A) voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti. Kiteelle asuinrakennuspaikkoja on merkitty 98 kpl ja Kesälahdelle 8 kpl. Kaavaan ei varsinaisesti merkitä uusia asuinrakennuspaikkoja. Sen sijaan kaavaan merkitään yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia vyöhykkeitä, joilla lomarakennuspaikkoja voidaan sallia muutettavaksi asuinrakennuskäyttöön. Tällaisia vyöhykkeitä on merkitty Puhoksen pohjoispuolelle sekä Tolosenmäen länsipuolelle. Näillä alueilla etäisyydet palveluihin ovat kohtuulliset sekä viemäröinnin ulottaminen alueelle vielä jokseenkin tarkoituksenmukaista. Asuinrakennuspaikoilla rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta ja kuitenkin enimmillään 400 k-m². Suurimman sallitun rakennusoikeuden saa kuitenkin ylittää maa- tai metsätalouden tuotantorakennuksilla. Tällä on haluttu mahdollistaa maatilojen uudisrakentamismahdollisuudet. 5.3.3 Virkistys Laajuudeltaan ja saavutettavuudeltaan merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat alueet ovat Parppeinlammen ympärillä, johon merkitty myös olemassa olevat virkistysreitit. Kyseinen alue on tosin merkitty pääosin suojelualueeksi (SL). Kiteen kaupungin omistamalta tilalta Hietaniemi 2 rakennuspaikkaa on siirretty muualle ja kolme jätetty merkitsemättä kokonaan virkistysarvojen turvaamiseksi. Alueella olevat jakokuntien saaret ovat olleet osin virkistyskäytössä jo aiemmin. Tällaisia saaria on merkitty virkistysalueiksi (VR). Virkistyskäyttöön merkittyjä saaria ovat Kiimasaari, Hoikkaluoto, Tapparasaaret, Keikko, Laitasaari ja Sumppu. 2011 Ramboll 31
Kuva 25. Virkistysalueet 5.3.4 Maa- ja metsätalous Suurin osa noin 72 % suunnittelualueen maa-alueista on maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavaalue on rajattu siten, että se ulottuu 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen ranta-alueen ulottuvuus on oikeuskäytännön mukaan 200 300 metriä. Näin ollen rantayleiskaava-alueen M-alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista. Tavanomaisen maa- ja metsätalousalueen lisäksi on merkitty muita maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Arvokkaat kohteet ovat tulleet esiin luonto- ja maisemaselvityksessä sekä mahdollisesti viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Näitä on kuvattu tarkemmin alla kohdassa 5.3.5 luonto- ja maisema. 5.3.5 Luonto ja maisema Arvokkaiden luonto- ja maisemakohteiden merkinnät perustuvat kaava-alueelta laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen. Mikäli selvityksen suosituksesta on poikettu, on perusteet poikkeamiselle esitetty alla. MY-1-alueiksi on merkitty alueet, joilla on lajistollisia arvoja ja joita kaavalla pyritään turvaamaan. Kaavamääräyksen mukaan alueen metsänhakkuu tulee suorittaa alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Pääsääntöisesti MY-1-alueita ovat alueen valkoselkätikkametsät. MY-alueet sijoittuvat maisemallisesti aroille alueille kuten kapeisiin niemiin, pieniin saariin, jyrkkäpiirteisille rannoille yms. Näillä alueilla maisemaa merkittävästi muuttavat toimenpiteet, mm. puiden kaataminen, on kielletty ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. 32 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 26. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa. Kuva 27. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa. 2011 Ramboll 33
Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset maakunnallisesti ja kansallisesti arvokkaat harju- ja moreenimuodostumat on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. MY- ja MY-1 alueita merkittävämmät kohteet on merkitty luo tai SL merkinnöin. Luonto- ja maisemaselvityksen maankäyttösuosituksesta poiketen seuraavia kohteita ei ole merkitty kaavaan tai ne on merkitty jollain muulla merkinnällä kuin mitä luonto- ja maisemaselvityksessä on suositeltu. Poikkeaminen perustuu Rambollin biologin näkemyksiin sekä ELY-keskuksen maastoinventointiin syksyllä 2011: Päivölän rantalehto Heinäluoto Aluetta on suositeltu luo-kohteeksi. Alue on kuitenkin ojitettu, eikä kohde ole luonnontilainen. Ei merkitä kaavaan. Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kaavaan luo-alueeksi siten, että saaren keskiosissa sijaitseva ojitusalue, jolla puuston kasvu on selvästi elpynyt, jätetään luo-rajauksen ulkopuolelle. Taanislahden pohjukka, Kiviniemi Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Taanislahden pohjukka merkitään kuitenkin kaavaan luo-alueeksi, sillä alueella on merkittävän kokoinen naurulokkikolonia, jossa pesii lisäksi pikkulokkeja. Haaporanta Heinoniemen koillisranta Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Haaporanta merkitään kuitenkin kaavaan luo-alueeksi, sillä alueella pesii monipuolinen lintulajisto. Asikon Härkölampi Alue on suositeltu merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Alue merkitään kuitenkin kaavaan SL-alueeksi, sillä se on maakuntakaavassa osoitettu S-alueeksi. Hietaniemensuo Alueelle ei ole suositeltu kaavamerkintää. Alue merkitään kuitenkin kaavaan luoalueeksi, sillä saranevat on luontotyyppien uhanalaistarkastelussa määritetty vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi Etelä-Suomessa. Palkanniemenlehto Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alueen puusto on nuorta ja lehdon läpi kulkee perattu puro; kohde ei ole luonnontilainen eikä lajistoltaan merkittävä. Ei merkitä kaavaan. Lapinlahden luhta ja tulvametsä Alue on suositeltu MY/luo-kohteeksi. Puuston ja kasvillisuuden perusteella kohde voidaan määritellä luhdaksi ja alueen luontoarvot ovat melko tavanomaiset. Osa alueesta on myös ojitettu ja menettänyt luonnontilansa. Ei merkitä kaavaan. Linderberginniemen lehto Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Alue merkitään kaavaan MY-1-alueeksi. Lintumäenniemen lehto - - Alue on suositeltu luo-kohteeksi. Lehto ei kuitenkaan ole luonnontilainen, sillä alueella on tehty kotitarvehakkuita. Aluetta ei merkitä kaavaan. 34 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Suuren Pehessaaren pikkutikkametsä Suuri-Pehessaaren SL-alue rajataan laajemmaksi. Alueella on metsäluonnon suojelun kannalta arvokasta tuoreen kangasmetsän, lehtomaisen kangasmetsän ja lehtojen paikoin runsaslahopuista, järeähköä sekametsää (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, raita, pihlaja, tuomi). Keskiosassa on muutamia melko järeitä runkolehmuksia ja siellä täällä nuoria lehmuksia ja lehmuksen vesoja. Lehtokasveja ovat luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mm. lehtokuusama, näsiä, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Luontoselvityksessä on pikkutikan pesä, lisäksi jonkin verran valkoselkätikan syöntijälkiä. Kieliniemen (luo) lehto ja ruohokorpi Alue rajataan hiukan leveämmäksi, jolloin rajaus sisältää purouoman sivuilta koivuvaltaista, jonkin verran lahopuista sekametsää ja järeitä tervaleppiä. Pirttisaaren Katihkalahden MY-1 metsä Alue rajataan vain tilan 4:36 puolelle. Tilanrajan pohjoispuolella on vain istutettua kuusikkoa ja koivikkoa vanhoilla pellon pohjilla. Saarelan tilan puolella on lehtolaikkuista tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää, (koivu, haapa, kuusi, mänty, harmaaleppä, pihlaja, raita, tuomi). Lehtokasviston osalta alueella on luontoselvityksessä mainittujen lisäksi mustakonnanmarja. Ikolansaaren Huotinniemen MY-1 alueen (tikka- ja lehtometsää) Alueen rajausta muutetaan länsireunastaan. Alueella on järeähköä koivuvaltaista sekametsää, haaparyhmiä, osin hyvin järeitäkin, mänty, kuusi, harmaaleppä, pihlaja, raita, tuomi ja rantavyöhykkeellä tervaleppä. Harjanteella on noin 20 lehmusta, 2-5 m korkeita, sekä lehmusvesoja. Lehtokuusama ja mustakonnanmarja edustavat lehtokasvistoa. Valkoselkätikan syöntijälkiä on paikoin. Ikolansaaren Metsäpirtin tikka- ja lehtometsä Hietaniemi Alue rajataan uudelleen. Rajaus käsittää luonnontilaista tai lähes luonnontilaista tuoreen ja lehtomaisen kangasmetsän, kuivahkojen lehtojen ja tuoreiden lehtojen osin melko järeää lehtisekametsää, jossa on runsaasti haapaa, runsaslahopuisia harmaaleppävaltaisia osia sekä koivua, raitaa ja tuomea. Pohjoisosaan alue vaihettuu mäntyvaltaiseksi. Alueella on tikkojen koloja sekä valkoselkätikan syöntijälkiä. Lehtokasvistoa mm. lehtokuusama ja mustakonnanmarja. Myös tikkaselvityksessä on todettu valkoselkätikan tuoreita syöntijälkiä. Esitetään SLmerkintää. Metsäpirtin rantaan jää RA-2. - - Luonto- ja maisemaselvityksessä osa alueesta on suositeltu merkittäväksi MYmerkinnällä. Metsähallitus on kuitenkin hankkinut osan alueesta suojelutarkoituksiin. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on tutkittu laajemmin alueen suojelullisia arvoja ja päädytty merkitsemään MY-alueeksi suositeltua aluetta laajempi alue suojelualueeksi SL. 2011 Ramboll 35
5.3.6 Luonnonsuojelu Rantaosayleiskaavaan on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL) kaikki olemassa olevat suojelualueet sekä suojeluohjelmienalueet, jotka ovat olleet tiedossa 30.11.2010. Lisäksi uusiksi luonnonsuojelualueiksi on ehdotettu seuraavia alueita: Kohteen nimi Luontoselvityksen maankäyttösuositus Merkintä Peruste Pinta-ala (ha) Papinsaarten luodot MY SL ELY 0,34 Asikon Härkölampi luo SL Maakuntakaavan S 18,09 Suurikivi Muljulanselän eteläosassa Papinsaarten luodot SL SL SL SL 20 naurulokkia 0,06 Kalatiira, selkälokki, lokit, kuikka Laikkokallio SL SL 50 naurulokkia 0,19 0,32 Johno SL SL Selkälokki 0,20 Jauhosaaret SL SL Selkälokki 0,40 Hiekkalahden kaksi nimetöntä pikkuluotoa Asikkolammen pohjoisrannan rantaluhta ja kaksi pikkusaarta SL SL Selkälokki, kalatiira 0,15 SL SL 80 naurulokkia 1,33 Asikkolammen nimetön saari SL SL 50 naurulokkia 0,30 Kuusisaari SL SL Selkälokki 0,34 Rajasaari - SL Lintuluoto 1,24 Rajasaaren länsipuolinen luoto - SL Lintuluoto 0,07 Tirrikallio - SL Kalatiira, Harmaalokki 0,05 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,08 Hietaniemi MY SL Suuri Pehessaari lehto- ja tikkametsä Metsäpirtin (laitumet,) tikka- ja lehtometsä Osa valtion omistuksessa, perusteltu kokonaisuus 44,57 - SL ELYn inventointi 2011 7,58 - SL ELYn inventointi 2011 5,00 Papinsaarten luodot - SL ELYn inventointi 2011 0,02 Römyluoto - SL Kalatiiran ja naurulokin pesimäluoto 0,04 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,04 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,05 Kokonselän luodot - SL Kalatiira, lokit 0,03 Tiirinlinna - SL Kalatiira, naurulokki 0,03 36 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Ehdotetut alueet perustuvat laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen sekä viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin ja ELY-keskuksen laatimiin täydennysinventointeihin. 5.3.7 Liikenne Rantaosayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat laivaväylät, moottorikelkkareitit sekä virkistysreitit. Teitä ei ole osoitettu kaavakartassa, koska ne ovat rantaosayleiskaavan kannalta merkityksettömiä eli niihin ei tehdä muutoksia ja ne näkyvät joka tapauksessa pohjakartasta. 5.3.8 Palvelut Kaavaan ei ole merkitty palvelualueita. Alueella on kolme kylätaloa, jotka on merkitty kaavaan ATmerkinnällä palvelemaan kyläyhteisöjen tarpeita. 5.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot Rantaosayleiskaavalla on pyritty turvaamaan Saimaannorpan elinmahdollisuuksien säilyminen. Käytännössä tämä on tarkoittanut pyrkimystä jättää pesimäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta. Asiaan pureuduttu syvällisemmin vaikutustenarvioinnissa sekä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Tämän osalta kriittisimmät alueet ovat Kyyrönniemessä, jonne muodostuu rakennusoikeuslaskelman mukaan 7 kpl uusia rakennuspaikkoja. Alueen rakentamisesta ja rakentamatta jättämisestä on sovittu yhdessä alueen maanomistajien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Kyyrönniemeen on merkitty yhteensä yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka ja muut uudet rakennuspaikat merkitään korvattaviksi. 5.5 Saaret ja luodot Suuret saaret, joilla ei ole luonto- tai maisemallisia arvoja on merkitty kaavaan kuten tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet eli M-alueiksi. Pienten saarten osalta metsätaloudellinen merkityksellisyys on pieni ja maisemalliset tekijät useasti tärkeitä. Tämän johdosta pienet alle puolen hehtaarin saaret on merkitty useasti MY-merkinnällä. Alle 500 m² kokoisia saaria/luotoja ei ole merkitty kaavaan mikäli, niillä ei ole erityisiä ympäristöllisiä arvoja. Tällaiset arvot ovat yleensä lajistollisia. Esim. lokkiluotoja. Suojeltaviksi tarkoitetut saaret on merkitty erikseen SL-merkinnällä. 5.6 Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on listattu koko Suomea koskevia yleisiä tavoitteita alueiden käyttöön liittyen. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2. Oriveden rantaosayleiskaavan kannalta VAT:sta oleellisia ja huomioituja asioita ovat: 5.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat VAT: Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Huomioitu: Kaavassa on huomioitu RKY-aineisto sekä muinaisjäännösrekisteri ja osoitettu kaavaan kyseiset kohteet. Kaava perustuu riittäviin luontoselvityksiin ja tärkeät luontoarvot on osoitettu kaavassa Saimaannorppa on huomioitu jättämällä pesäalueiden lähialueet vapaaksi rakentamiselta sekä osoittamaan pesien lähivyöhykkeille vähemmän rakentamista. Kaavan kokonaismitoitusta on pohdittu pitkään ja päädytty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kanssa esitettyyn ratkaisuun 2011 Ramboll 37
5.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu VAT: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Huomioitu: Kaavaan merkitty at-1 vyöhykkeet kylä ja taajama-alueiden lähelle, joilla suositaan asuinrakentamista Tulvariskit on huomioitu riittävän suurilla rakentamiskorkeuksilla 5.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet VAT: Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Huomioitu: Alueelle on jätetty merkittävä määrä rakentamiselta vapaita yhtenäisiä rantaosuuksia 38 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset, joita kaavan toteutuminen aiheuttaa. Rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkoituksenmukaista kuvata pelkästään kaavan toteutumisen vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Lisäksi on syytä verrata tilannetta siihen kehitykseen mikä on noin 20 vuoden päästä odotettavissa ilman, että rantaosayleiskaavaa olisi laadittu. Alla on kuvattu vaikutukset merkittävyysjärjestyksessään. 6.1 Vaikutukset rakentamisen määrään Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy noin 210 kappaleella, joka on noin 29 prosentin lisäys nykytilanteeseen nähden. Kiteen alueen osalta lisäys on 30 prosenttia ja Kesälahden osalta lisäys on 20 prosenttia. Mikäli rantaosayleiskaava ei laadittaisi lainkaan, olisi tilanne se, että uusien lomarakennuspaikkojen määrä ratkaistaisiin tulevaisuudessa poikkeamislupamenettelyllä, jolloin rakentamisen määrä jäisi pienemmäksi. Poikkeamisluvin saavutettava rakentamisen määrä on aina alhaisempi kuin rantaosayleiskaavalla saavutettava rakentamisen määrä (ks. kohta 1.2 kaavan tarkoitus ). Todennäköisimmin lomarakennuspaikkoja ryhdytään myös rakentamaan nopeammin kuin ilman rantaosayleiskaavaa. Tämä johtuu siitä, että jokaisen tilan uusien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on selvillä. Rakentamisen määrän lisääntyminen sallitaan myös useilla olemassa olevilla rakennuspaikoilla. Maksimi rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta kuitenkin enintään 250 k-m². Tällöin rakennuspaikat, joilla kyseinen rakennusoikeus ei ole ylittynyt, on mahdollisuus kaavamääräysten mukaiseen lisärakentamiseen. 6.2 Vaikutukset virkistykseen Rantaosayleiskaavalla on merkittäviä vaikutuksia riittävien vapaiden ranta-alueiden säilymiseen tulevaisuudessa. Poikkeamisluvin tapahtuva rakentaminen saattaisi pikkuhiljaa pirstoa yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia. Rantaosayleiskaavalla on pystytty turvaamaan merkittävä määrä pitkiä yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia, joista osa tosin ei sovellu virkistyskäyttöön. Yli kilometrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivan osuuksia jää kaavan toteutumisen jälkeen 38 kpl. Merkittävimmät virkistyskäyttöön soveltuvat yhtenäiset vapaat rantaosuudet kaavassa ovat: Majasaari ja Haukkasaari Kyyrönniemi Asikon saaren pohjoispuoli ja pohjoispuoliset saaret Ikolansaaren pohjoisosa Suoparsaaren pohjoisosa Niinisaari Lopolampi Erityisesti Majasaari ja Haukkasaari on nimenomaan rantaosayleiskaavoituksen ansiosta pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolella. Poikkeamisluvin uusien rakennuspaikkojen lukumäärä olisi alhaisempi, mutta todennäköistä on, että ennen pitkää esim. Majasaareen olisi tullut lomarakennuksia. Nyt rakennuspaikat on siirretty kaavalla mantereelle. Liitteessä 8 on esitetty tilastot vapaa rannan osuuksista. 2011 Ramboll 39
Kuva 28. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa. Näiden lisäksi on osoitettu varsinaisia virkistysalueita kohdassa 5.3.3. virkistys esitetyille alueille. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna vapaa yhtenäinen rantaviiva vähenee eniten seuraavilla alueilla: Ikolansaaren lounaispuolella Mustanojanniemessä Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella Suuren Pehessaaren koillisosassa 6.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin 6.3.1 Saimaannorppa Nykytilanteeseen nähden vesiliikenne ja jäällä liikkumineen uuden loma-asutuksen myötä lisääntyy. Erityisesti moottorikelkkailu pesimäalueiden läheisyydessä aiheuttaa pesinnälle häiriötä. Haitallisia vaikutuksia saimaannorppaan on pienennetty sillä, että saimaannorpan pesimäalueiden lähialueet ovat jääneet kaavassa vapaaksi uudisrakentamiselta, jolloin myös liikkuminen siellä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan makuu-/poikas-/vaihtopesistä on osoitettu vain yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka. Neljän kilometrin etäisyydellä uusia asuinrakennusten rakennuspaikkoja on yksi ja uusia lomarakennuspaikkoja 8 kpl. Viiden kilometrin etäisyydellä pesistä on osoitettu yksi uusi asuinrakennus ja 25 uutta lomarakennuksen rakennuspaikkaa. Näistä rakennuspaikoista ainoastaan yksi on osoitettu saariin. 40 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 29. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin. Uusista rakennuspaikoista Kyyrönniemeen Rastiniemen kärkeen osoitettu yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka on lähimpänä norpan makuupesää. Vaikutukset pesäpaikan säilymiseen on riippuvainen siitä kuinka uuden asuinrakennuspaikan käyttäjät huomioivat pesän läheisyyden tulevaisuudessa. Koska kaavalla ei voida puuttua rakennuspaikan käyttöön ja käyttäjiin, on mahdollista, että kyseinen rakennuspaikka on vaaraksi kyseiselle pesälle. Toisaalta nimenomaan Kyyrönniemestä on jätetty 6 uutta rakennuspaikkaa merkitsemättä ja merkitty ne korvattaviksi. Kokonaisuudessaan kaavaratkaisulla on pyritty edistämään saimaannorpan elinolosuhteita tulevaisuudessa. Vaikutuksista saimaannorppaan esitetty tarkempi yhteenveto natura-arvioinnin tarveharkinnassa, joka on selostuksen liitteenä 10. Tarveharkinnan lopputuloksena on, että 1.12.2011 päivätty kaavaehdotus saattaa merkittävästi heikentää saimaannorpan elinmahdollisuuksia. 6.3.2 Muut Kaavan toteuttamisen jälkeen vesiliikenne ja tämän seurauksena lintuluodoille ja saarille rantautuminen lisääntyy. Tällä saattaa olla vaikutusta koloniapesijöiden, kuten lokkien ja tiirojen, viihtymiseen alueella. Muihin uhanalaisiin tai huomionarvoisiin lajeihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia, sillä uhanalaisten lajien elinympäristöt on pystytty ottamaan huomioon kaavaratkaisussa ja niiden säilyminen turvaamaan asianmukaisin kaavamerkinnöin tai jättämään riittävät suojaetäisyydet rakentamiselle varattuihin alueisiin. 6.4 Vaikutukset luonnonsuojeluun muihin luontoarvoihin Kaavaan on merkitty kaikki 30.11.2010 tiedossa olleet luonnonsuojelualueet (SL). Uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotetut alueet perustuvat luonto- ja maisemaselvitykseen sekä kaavaprosessin edetessä käytyihin neuvotteluihin ELY-keskuksen kanssa sekä ELY-keskuksen tekemiin lisäinventointeihin. Näin olleen alueen suojelullisista arvoista on saatu kokonaiskuva ja se on mer- 2011 Ramboll 41
kitty kaavaan siten, että kaava edistää luonnonsuojelun toteutumista. Mikäli luonnonsuojelualueet sijoittuvat yksityisen maanomistajan alueille, maksaa valtio niistä korvauksen. Näin ollen suojelun käytännön toteutuminen on lähes varmaa. Luonnonsuojelualueiden lisäksi on merkitty vähemmän arvokkaita luontokohteita, jotka eivät täytä luonnonsuojelualueiden kriteerejä. Nämä luontokohteet on otettu kaavaratkaisussa huomioon merkitsemällä ne joko luo- tai MY-kohteiksi. MY-kohteita turvaa lisäksi kaavamääräys, jonka mukaan puuston hakkuu näillä kohteilla edellyttää MRL:n 128 :n mukaista maisematyölupaa. Näillä alueilla maanomistaja ei saa alueen käytön mahdollisesta rajoittamisesta korvausta, joka saattaa vaikuttaa luontoarvojen säilymiseen. 6.5 Maisemalliset vaikutukset Nykytilanteeseen nähden kaavalla ei merkittävästi muuteta maisemallisia olosuhteita, koska rantarakentaminen ei pääsääntöisesti näy maisemassa. Eniten maisema muuttuu sellaisilla alueilla, joissa ei ole aiemmin ollut rakentamista, eikä puustoa eikä kasvillisuutta ja joihin nyt osoitetaan rakentamista. Mitä suurempi uudisrakentamisen määrä on suhteessa kasvillisuuden puuttumiseen sitä suurempi on maisemallinen vaikutus. Eniten maisemallisia vaikutuksia muodostuu Puhossalossa Majasaaren eteläpuolella, johon on osoitettu merkittävä määrä uusia lomarakennuspaikkoja. Alueen puusto on kuitenkin pääosin melko peittävää. Toinen hieman vastaavan tyyppinen alue on Ikolansaaren luoteisosassa. Maisemallisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää merkittävinä nykytilanteeseen nähden. Kuva 30. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla). Verrattaessa tilannetta 20 vuoden kuluttua vallitsevaan tilanteeseen ilman rantaosayleiskaavaa, voidaan kaavaratkaisua pitää maisema-arvot paremmin turvaavana, koska rakentaminen on pyritty sijoittamaan peitteiseen maastoon ja rakentamisen soveltuvuudesta maisemaan on annettu erityisiä määräyksiä. Paljaille kallioalueille ja kapeisiin niemiin ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. 42 Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta, Oriveden rantaosayleiskaava