Salpausselän palveluvyöhyke Julkistustilaisuus 16.6.2015 Päijät-Hämeen liitto
Esityksen sisältö Salpausselän alueen yleisesittely Salpausselän palveluvyöhykkeen idea ja konsepti Sidosryhmäkyselyn tulokset Lopuksi kaupunkiseutujen kommenttipuheenvuorot ja keskustelu
Alueen esittely Väestö (31.12.2014) KOKO MAA Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Salpausselkä yht. Salpausselkä % maasta 5 471 753 503 382 202 009 179 858 885 249 16,2 Aluetalous (2012) KOKO MAA Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Salpausselkä yht. Salpausselkä % maasta Bruttokansantuote (M ) 199 069 17 383 6 194 5 785 29 362 14,7 Vienti (M ) 56 878 4 312 1 825 4 939 11 076 19,5 Teollisuusviennin osuus (%) 81,5 93,4 91,0 95,1 Teollisuusvienti (M ) 46 356 4 027 1 661 4 697 10 385 22,4 Tuonti (M ) 59 517 3 355 1 125 832 5 312 8,9 Kauppatase 0,96 1,29 1,62 5,94 2,09 Työttömyysprosentti (2015) 12,9 14,5 16 15,4 14,7 Työpaikat (2012) KOKO MAA Salpausselkä % Työpaikat yhteensä 2 339 904 356 443 15,2 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 80 058 10 002 12,5 C Teollisuus 321 182 62 022 19,3 F Rakentaminen 154 184 24 450 15,9 G Tukku- ja vähittäiskauppa; 282 438 40 737 14,4 H Kuljetus ja varastointi 139 323 20 814 14,9 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 84 688 13 173 15,6 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 46 559 4 611 9,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 147 748 23 100 15,6 O Julkinen hallinto, maanpuolustus yms. 121 622 16 352 13,4 P Koulutus 168 069 24 594 14,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 383 605 60 658 15,8 S Muu palvelutoiminta 69 005 9 358 13,6
Salpausselän palveluvyöhykkeen laajempi vaikutusalue Laajemmalla vaikutusalueella tuotetaan puolet koko maan teollisuuden liikevaihdosta: 55 % valmistusteollisuudesta 46 % metsäteollisuudesta 39 % metalliteollisuudesta 35 % maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta 35 % rakentamisesta 28 % logistiikasta ja kuljetuksista 28 % arvotavaran valmistuksesta 27 % matkailusta 25 % muista palveluista 22 % kaupasta 20 % kemianteollisuudesta Päijät-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta- Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala
Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen yhteistyönä Tavoitteena koko alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lisääminen Painopisteet: - Valmistava teollisuus - Logistiikkaalueet - Palvelut - Liikennekäytävä
Mitä uutta palveluvyöhyke tarjoaa? Voiko teollisuus olla palvelu? Tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa vyöhykkeen teollista perustaa. Teollisuuteen kytkeytyvät palvelut tuovat kuitenkin merkittävän kasvun mahdollisuuden. Teollisuus uudistuu Asiakkaille kokonaisvaltaisia palveluja ja ratkaisuja Merkittävää lisäarvoa sekä asiakkaalle että palveluntarjoajalle Työllisyyttä ja hyvinvointia Ratkaistaan asiakkaan ongelmia pelkästään tuotteiden myymisen sijaan. Näin voidaan hallita laajempia arvoverkostoja. Voisiko Salpausselän palveluvyöhyke luoda alustan uudistuvalle teollisuudelle ja palvelutalouden kokeiluille?
Painopisteet Valmistava teollisuus Salpausselän palveluvyöhyke on erittäin tärkeä Länsi-Suomen perusteollisuuden ja Järvi-Suomen luonnonvaratalouden tuotannolle ja kuljetuksille. Yritysten sijoittuminen vyöhykkeelle tehdään houkuttelevaksi; teollista perustaa vahvistetaan ja monipuolistetaan; teollisuuteen kytkeytyviä palveluja kehitetään. Logistiikka-alueet Tampereen, Lahden ja Kouvolan seuduille sijoittuvat logistiikka-alueet profiloidaan ja niitä kehitetään kokonaisuutena. Tavoitteena on seutuja ja koko Suomea palveleva logistiikka-alueiden verkosto. Palvelut Matkailun ja kaupan palveluiden kasvulle luodaan hyvät edellytykset. Liikennekäytävä Valtatiestä 12 ja Pietarin-radasta koostuvaa liikennekäytävää kehitetään erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten ehdoilla. Kuljetuksissa korostuu massatuotteiden pitkän matkan kuljetukset. Henkilöliikenteessä korostuu matkailu ja vapaa-ajan matkat. Tarvitaan lyhyen aikavälin toimenpiteitä ja pidemmän aikavälin suunnittelua.
Sateenvarjohanke Salpausselän palveluvyöhyke E14 logistiikka Lahden eteläinen kehätie Tampereen Allegro matkailu ym. VT12 liikenne Kouvolan RRterminaali Pietarin-rata Nostava elinkeinoelämä Venäjä ym.
E14 jatkaminen Suomen puolelle Satakuntaliitto ja Pirkanmaan liitto esittävät liikennevirastolle E14-tien jatkamista Suomen puolelle. Liitot toivovat, että liikennevirasto tekee esityksen asiasta YK:n alaiselle Euroopan talouskomissiolle. Kymenlaakso ja Päijät-Häme kannattavat ehdotusta. E14 kulkee Norjan Stjördalista Ruotsin Sundsvalliin. Eurooppatie jatkuisi Sundsvallista Porin kautta Tampereelle valtatietä 11 ja edelleen valtatienä 12 Lahteen ja Kouvolaan sekä vt15 ja E18 kautta Venäjän rajalle. Tavoitteena on vahvistaa kuljetusyhteyksiä Suomesta ja Ruotsista Atlantille sekä Suomen ja Ruotsin kautta Venäjältä Atlantille. Tällä hetkellä Suomessa ei ole etelärannikkoa lukuun ottamatta poikittaista Eurooppatietä.
Valtatien 12 nykytila ja ongelmat Valtatie 12 yhdistää itäisen Suomen ja Pietarin seudun suureen osaan läntistä Suomea. Valtatie 12 on Suomen merkittävimpiä poikittaisliikenteen väyliä. Tien vaikutusalueella on suuri osa Suomen teollisuudesta ja tie palvelee erityisesti itälänsisuuntaisia perusteollisuuden ja luonnonvarojen kuljetuksia. Vilkkaimmin liikennöity osuus on Lahdesta Kouvolaan, jossa: kulkee 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa on poikkeuksellisen suuri onnettomuusriski kuljetusten ennakoitavuus on heikko tie kulkee Lahden keskustan läpi ja häiritsee kasvavan kaupunkiseudun toimivuutta tie kulkee tärkeiden pohjavesivarantojen päältä liikennevalot ja vaihtelevat nopeusrajoitukset tekevät liikenteestä tempoilevaa ja häiriöherkkää
Esimerkkejä toimenpiteistä palveluvyöhykkeellä Lyhyen aikavälin toimenpiteitä (2015-2019) valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen Kouvolan RailRoad-terminaalin palvelukonseptin ja yhteyksien kehittäminen sekä laajentaminen Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen ja jatkoyhteys Allegrosta Tampereelle valtatien 12 parantamistoimenpiteet Tampereen ja Kouvolan alueilla eurooppatien E14 jatkaminen Suomen puolelle vyöhykkeen markkinointi yrityksille houkuttelevana sijoittumispaikkana alustan luominen teollisuuteen kytkeytyvien palveluiden kehittämiselle Keskipitkän aikavälin toimenpiteitä (2020-2025) valtatien 12 Lahti Kouvola-välin parantamistoimenpiteet Tampere-Pirkkalan logistiikka-alueen toteuttaminen Nostavan logistiikka-alueen toteuttaminen Tampereen Allegron toteuttaminen Pitkän aikavälin toimenpiteitä (2026-2035) valtatien 12 Tampere Lahti parantaminen Pietarin-radan Hakosilta Lahti lisäraiteen rakentaminen
Sidosryhmäkyselyn tulokset Salpausselän palveluvyöhykkeestä järjestettiin keväällä 2015 sidosryhmäkysely alueen toimijoille ja muille tahoille. Vastauksia saatiin 42 kappaletta.
Salpausselän palveluvyöhyke -sidosryhmäkysely 1. Mitä tahoa edustat? a. maakuntaliitto b. keskuskaupunki 11,9 % 11,9 % c. kunta 21,4 % d. kauppakamari e. yrittäjäjärjestö f. elinkeinoyhtiö 0,0 % 7,1 % 9,5 % g. yritys h. valtio 16,7 % 19,0 % i. muu, mikä... 2,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:4.76, Hajonta:2.59) (Vastauksia:42)
Tätä mieltä oltiin eri teemojen tärkeydestä 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = ei kovin tärkeä, 3 = jokseenkin tärkeä, 4 = melko tärkeä, 5 = erittäin tärkeä a. asuminen ja maankäyttö b. biotalous ja luonnonvarojen käyttö c. elinkeinojen kärjet d. elinkeinoelämän kuljetukset e. joukkoliikenne f. kaupan palvelut g. liikenne palveluna (älyliikenne ja liikenteen uudet h. logistiikka-alueiden profilointi i. matkailualan yhteistyö j. matkailun liikenneyhteydet k. rautatieyhteyksien kehittäminen l. teollisuuden sijoittumisalueet m. tieyhteyksien kehittäminen n. työssäkäynti (kodin ja työpaikan väliset matkat) o. vapaa-ajan matkat p. Venäjä-yhteistyö q. ympäristök ysym ykset 4,07 3,71 4,12 4,54 3,81 3,6 3,86 4,07 3,93 4,02 4,29 4,19 4,48 3,95 3,24 3,9 3,49 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki
Myös näitä teemoja nostettiin esiin Kaupunkikehittäminen/kaupunkikeskustojen vetovoimaisuus teolllinen internet Positiivisen uutisoinnin ja markkinoinnin kehittäminen, vahvuuksien selkeä korostaminen. Valtatie 12:n kehittäminen: ohituskaistoja ja kaitoja ylipäätään lisää. Suora junayhteys Tampereelta Kouvolaan tarvitaan. Osaaminen/korkeakoulutus/ammatillinen koulutus, digitalisaation hyödyntäminen Vastauksellamme tuomme esille organisaatioiden näkökulmasta tärkeät teemat. Lisäksi mielestämme sellaiset teemat ei ole tässä yhteydessä tärkeitä, joita jo jokainen alue tekee. Eli esimerkiksi asumisen ja maankäytön kehittäminen ja elinkeinojen kärjet. Näihin on jo alueella lukuisia ohjelmia. Salppausselän kehittämisvyöhykkeen pitää tuoda jotain lisäarvoa sellaisilla funkitoilla, joita ei jo tehdä. Ei kehittää lisää päällekäisyyksiä palvelujen sijoittuminen
Tätä mieltä oltiin Salpausselän palveluvyöhykkeen aluerajauksesta a. Tampere-Lahti-Kouvola -akseli on hyvä aluerajaus. 63,4 % b. Mukaan pitäisi lisätä Lappeenrannan seutu. 41,5 % c. Mukaan pitäisi lisätä Kotkan seutu. 29,3 % d. Mukaan pitäisi lisätä Helsingin seutu. 12,2 % e. Mukaan pitäisi lisätä Hämeenlinnan seutu. 14,6 % f. Mukaan pitäisi lisätä Porin seutu. 7,3 % g. Mukaan pitäisi lisätä koko Länsi-Suomi. 4,9 % Jokin muu aluerajaus, mikä 9,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:2.8, Hajonta:2.02) (Vastauksia:41) Ydinalueen ulkopuoliset mukaan, mutta "kakkostasossa Kansallinen kokonaisuus - puolet Suomesta eli etelä-suomi Tulisi olla raja Venäjän kanssa, muuten tarina ei ole ehyt Lahti Helsinki kasvukäytävä on tärkeää kytkeä mukaan.
Mm. näiden ulkoisten tekijöiden nähtiin vaikuttavan eniten Salpausselän palveluvyöhykkeen elinvoimaan Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja Euroopassa Venäjän tilanne niin taloudellisesti kuin länsisuhteiden osalta. Liikenneväylän sujuvuus, kunto ja palvelut, perusinfra; maantiet ja rautatiet. Paljon lasketaan kansainvälistymisen varaan, ei aiheetta. Biotalouden kehittyminen, matkailun mahdollisuudet Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeet suuntautuvat pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Liikenneverkko ei tue Salpausselän kasvuvyöhykettä. Teollisuuden globaalikehitys. Tieyhteydet Lahti-Kouvola. Rautatien käyttömahdollisuus myös tavaraliikenteessä. Onnistuminen rahoituksen vipuamisessa, kaupunkien ja yritysten yhteistyöhalukkuus, matkailutoimialan kehitys sekä tunnistaminen potentiaaliseksi työllistäväksi toimialaksi. Vyöhykkeisen kehittämisen tunnustava/aktivoiva politiikka, Venäjän tilanne matkailun ja muun yritystoiminnan kannalta Vientituotteiden sisällöllinen kilpailukyky, kuljetus- ja tuotantokustannukset, seudun imago ja luotettavuus, koulutus sekä osaavan työvoiman saanti, asuinseutujen palvelutason monipuolisuus, yleinen ilmapiiri ja tahtotaso. kilpailun vapautuminen rautateiden tavaraliikenteessä, yritysten sitoutuminen ja yhteistyö alueen ja palvelujen markkinoinnissa Korkeakoulun puute heikentää tilannetta.
Mm. nämä nähtiin tärkeimpinä keinoina lisätä elinvoimaa palveluvyöhykkeellä Ylialueellinen maankäytön ja liikennejärjestelmien strateginen suunnittelu tarvitaan luomaan mahdollisuuksia yritysten sijoittuminen alueelle, työpaikkojen lisääminen, koulutustarjonta vastaamaan yritysten tarpeita maantie infra pitäisi kehittyä sopivaksi rautatien ja satamien virtojen yhdistämiseksi Sujuvien, turvallisten ja ympäristöystävällisten liikenneyhteyksien kehittäminen. Erityisesti kuljetukset ja työmatkat. Toimintojen ja palvelujen ajanmukaisuudesta huolehtiminen, asumisympäristöstä huolehtiminen parhaan työvoiman saamiseksi, yhteistyön edistäminen ja myönteisen kasvuhakuisen ilmapiirin aikaansaaminen. Liikenneyhteyksien parantaminen/kehittäminen, myös vesiliikenne (Kimolan kanava). Selkeä fokusointi ja yhteistyö palvelujen tuottamisessa. Ei kaikkialla kaikkea kaikille. Elinympäristön laatu laajasti, t & k integrointi yrittäjyyden edistämiseen. Yrityselämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen, biotalouden kasvun huomioiminen liikenneyhteyksissä myös alempitasoisella liikenneverkolla. Yritysten välinen yhteistyö, kansainvälistyminen, myös matkailuyrittäjien / kohteiden väinen yhteistyö Keskittyminen ja kuljetusmuotojen yhteensovittaminen => solmukohdat ja niiden yhteyteen toimialojen keskittymiä Yhteinen edunvalvonta, Infra-investoinnit, asemaseutujen kehittäminen, yrittäjien yhteistyö ja markkinointi Imagomarkkinoinnin kehittäminen perustuen jo aikaansaatuihin tuloksiin. Tulokset puhuvat puolestaan. Palveluvyöhykkeen yhteisten ja toisiaan tukevien vahvuuksien kehittäminen sekä tunnetuksi tekeminen. Yhteisymmärrys ja yhteinen tahtotila Salpausselän palveluvyöhykkeen visiosta. Yrityspalvelut, innovaatioympäristöt (demoympäristöt, hackathonit) Byrokratian purkaminen / päätöksenteon nopeuttaminen, suorasukaisen, avoimen ja selkeän yrityskulttuurin tukeminen. Seutujen omien strategisten elinkeino- ja infrakärkien määrittely ja pitkäjänteinen kehittäminen. Lisäksi seutujen välinen toiminnallinen yhteensovittaminen sekä yhteisten toimenpiteiden määrittely ja yhteinen resursointi
Hankkeen jatkovalmistelu Kesällä 2015 sovitaan jatketaanko palveluvyöhykkeen valmistelua virkamiestyönä vai käynnistetäänkö siitä laajempi hanke. Syksyllä 2015 kutsutaan kiinnostuneet sidosryhmät koolle ja sovitaan hankkeen tavoitteista, tarkemmasta sisällöstä, laajuudesta, budjetista, rahoituksesta ja vetovastuusta. Loppuvuodesta 2015 käynnistetään Salpausselän palveluvyöhyke -hanke. Salpausselän palveluvyöhykkeen valmisteluryhmä: Kymenlaakson liitto: suunnittelujohtaja Ari Pietarinen ja ympäristöpäällikkö Frank Hering Päijät-Hämeen liitto: erityisasiantuntija Tapio Ojanen ja maakuntajohtaja Jari Parkkonen Pirkanmaan liitto: aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Kouvolan kaupunki: edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Lahden kaupunki: yhteysjohtaja Elina Laavi Tampereen kaupunki: elinkeinojohtaja Timo Antikainen
Kaikki palaute on tervetullutta! Salpausselän palveluvyöhyke Päijät-Hämeen liitto