Aika: 17.12.2014 klo 9.08-11.22 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. 134-141 Skogberg Pertti Perämaa Ari 2. vpj. Arvela Ari Aaltonen Mikko 134-137 Virtanen Sirkkaliisa Aleksovski Atanas 134-137 Kivistö Anneli 138-145 Elovaara Tiina Silvennoinen Seppo Joensivu Leena Kaminen Tuomo Jokila Killi Petäkoski-Hult Tuula Kork Jarmo Tomminen Antti Lyytinen Heikki Kouhia Raimo Mäkinen-Aakula Marjo Jokinen Kaarina Parviainen Olli-Poika Kajan Maija Sasi Ilkka Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Salonen Janne 134-138 Kurunmäki Kimmo 139 seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere rahoituspäällikkö, Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS Anna-Kaisa Ikonen Puheenjohtaja Juhani Pohjonen sihteeri 1/25
Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Leena Joensivu Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/25
Käsiteltävät asiat: 134 KOKOUKSEN AVAUS 4 135 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 136 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 137 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 138 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS 8 139 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 16 140 PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA 18 141 SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI 21 142 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 22 143 SEURAAVAT KOKOUKSET 23 144 MUUT ASIAT 24 145 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 25 3/25
134 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Ikonen avasi kokouksen klo 9.08. 4
135 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5
136 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Leena Joensivu. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6
137 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat: Sote-järjestämislain eteneminen ja alueellinen toimeenpano Seutuyksikkö: Palaute Seutufoorumista. Ennakkotiedot lokakuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Väkiluku, 31.10.201 4 Muutos, tammilokakuu Muutos%, tammilokakuu Työttömyys % lokakuu Työttömyys %, tammikuu Kangasala 30 345 108 0,4 % 30 453 11,5 11,8 Lempäälä 21 829 337 1,5 % 22 166 10,4 10,9 Nokia 32 690 67 0,2 % 32 757 13,5 14,6 Orivesi 9 630-47 -0,5 % 9 583 13,3 13,6 Pirkkala 18 369 225 1,2 % 18 594 11,2 10,5 Tampere 220 446 2 379 1,1 % 222 825 16,4 16,7 Vesilahti 4 473 27 0,6 % 4 500 9,7 10,2 Ylöjärvi 31 743 441 1,4 % 32 184 11,9 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 3 537 1,0 % 373 062 14,6 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 158 0,8 % 150 237 11,9 12,2 Pirkanmaa 500 166 2 754 0,6 % 502 920 14,0 14,5 Suomi 5 451 270 19 167 0,4 % 5 470 437 12,2 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus - Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 21.11. ja 5.12. MASTO-työryhmä 4.12.2014 SIVISTYS-työryhmä 14.11.2014 MASTO-työryhmä 10.11.2014 Seutuhallituksen 26.11.2014 kokoustiedote Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7
138 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS Seutujohtaja Päivi Nurminen 5.12.2014 Vesihuoltoyhteistyön kehittäminen on ollut yhteistyön agendalla vuodesta 2009. Yhteistyö on edennyt Tampereen kaupungin valtuuston linjattua keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikan 17.2.2014. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on 10.11.2014 linjannut toimenpiteiden etenemisestä seuraavasti: - että valmistelut ja neuvottelut yhteisesti omistetun Keskuspuhdistamo Oy:n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa, - että Tampereen Vesi liikelaitos oikeutetaan käynnistämään neuvottelut nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muuttamisesta kaupunkiseudun kuntien kanssa, - että puhtaan veden liiketoiminnan organisointi arvioidaan myöhemmin erikseen, ja - että Nokian kaupungin mukaantulo keskuspuhdistamohankkeeseen on periaatteessa mahdollista edellyttäen, ettei se viivästytä hanketta kohtuuttomasti eikä se aiheuta kustannusten nousua muille osakkaille. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa 21.11.2014 ja ohjeisti jatkovalmistelua siten, että seuraavaksi valmistellaan Keskuspuhdistamo Oy:tä koskeva yhtiöjärjestys ja osakassopimus kuntien käsittelyyn. Valmisteluvastuu on Tampereen kaupungilla. Asian etenemisestä informoidaan seutuhallitusta ja järjestetään info/seminaaritilaisuus kuntien avainpäättäjille sekä teknisen sektorin johdolle. Valmistelun eteneminen raportoidaan keväällä 2015. Valmistelutyön laajuutta ja vaihtoehtoisa yhteistyöratkaisuja on kuvattu Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla 10.11.2014: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi käynnistivät tammikuussa 2009 selvityksen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka syvenevä vesihuoltoyhteistyö on tarkoituksenmukaista organisoida kunnissa. Selvityksessä kartoitettiin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevine verkostoineen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2010 ja sen johtopäätöksenä oli Tampereen seudun 8
vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistäminen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon organisointia käsiteltiin muun muassa kaupunkiseudun kuntajohtajien kokouksissa sekä teknisten johtajien palavereissa. Kuntien asiantuntijoista koottiin projektiryhmä, joka osaltaan teki lisäselvityksiä asiasta. Selvityksen jatkovalmisteluvastuu annettiin Tampereen Vesi Liikelaitokselle, joka jatkovalmistelussa yhdessä konsernihallinnon edustajien kanssa tutki erilaisia organisointivaihtoehtoja toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtojen selvittelyyn vaikuttivat merkittävästi suunnitelmat keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisesta seudullisena yhteistyönä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Tällöin alkuperäinen vesihuollon yhteisestä organisoinnista kiinnostuneiden kuntien joukko rajautui kuntiin, jotka olivat myös lähdössä mukaan yhteisen keskuspuhdistamon rakentamiseen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja kuntayhteistyön sisältöä on mietitty kiinteässä yhteydessä keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun aikatauluun ja sisältöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja keskuspuhdistamon suunnittelutilannetta 17.9.2012 ja 20.5.2013. Jälkimmäisessä kokouksessa keskuspuhdistamon suunnittelu oli edennyt jo niin pitkälle, että kokouksessa päätettiin ohjata vesihuollon organisoinnin jatkovalmistelua seudullisen vesihuolto-organisaationsuuntaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle tehdyssä jatkovalmistelussa tutkittiin vesihuollon organisoitumista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) niin sanottu tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien toimesta perustetaan yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja niiden omaisuus siirretään osakeyhtiölle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuollon laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. 9
Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti 17.12.2013 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että keskuspuhdistamohankkeen sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Kaupunginhallitus päätti 3.2.2014, että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys 1.4.2014 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2014, että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen vesihuollon organisoinnin vaikutuksia on nyt tarkasteltu neljässä eri vaihtoehdossa. Niissä nykyistä Tampereen Vesi liikelaitosmallia verrataan kolmeen yhtiömalliin, joista yksi on Tampereen kaupungin yksin omistama, liikelaitoksesta yhtiöksi muutettu Tampereen Vesi Oy, ja kaksi muuta kuntien yhteisesti omistamia yhtiöitä Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy tai Keskuspuhdistamo Oy. Tarkasteltavina olleet vesihuollon organisointimallit poikkeavat toisistaan merkittävästi päätöksenteon, investointien, rahoituksen, riskienhallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden ja vesihuollon toiminnallisuuden suhteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa keskuspuhdistamohankkeen osana omaa toimintaansa. Liikelaitos tarjoaa jätevesien puhdistuksen lisäksi kaikkia muita vesihuoltopalveluita muille keskuspuhdistamohankkeessa mukana oleville kunnille sopimusperusteisesti. Muille kunnille tarjottavien palvelujen laajuus määritellään kuntakohtaisissa neuvotteluissa. Kuntien nykyiset jätevesien käsittelysopimukset uusitaan ja niissä otetaan huomioon keskuspuhdistamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä palvelun järjestämisvastuu. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu Tampereella eikä muissa kunnissa. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Seudullisten vesihuollon palvelujen tuottaminen Tampereen kaupungin oman liikelaitoksen kautta ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Keskeinen ongelma on tulevien suurten investointien jääminen yksin Tampereen toteutettaviksi, jolloin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit sekä rahoitusvastuu runsaan 250 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta jäävät yksin Tampereen kaupungille ja kaupungin taseeseen. Naapurikuntien tulee tässä vaihtoehdossa joka tapauksessa sitoutua sopimusteitse keskuspuhdistamohankkeen elinkaaren pituiseen palvelunostoon pitkäaikaisilla, nykyiset sopimukset korvaavilla sopimuksilla. 10
Toinen selvitetty vaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, jonka omistaa kokonaan Tampereen kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille. Tampereella nykyisen liikelaitoksen koko vesihuolto-omaisuus myydään ja annetaan apporttina yhtiölle ja se toteuttaa uuden keskuspuhdistamoinvestoinnin. Liikelaitoksen koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen Veden muuttaminen yhtiöksi on Tampereelle liikelaitosta edullisempi ja taloudellisesti varmempi tapa toteuttaa vesihuoltoyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminnan kaikki tulot ja kustannukset ovat läpinäkyviä sekä asiakkaille että naapurikunnille. Yhtiö hankkii tarvittavan investointien rahoituksen eikä kaupunki velkaannu. Investoinnin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit ovat konserniyhtiöllä, joka Vesihuoltolain puitteissa kantaa vastuut. Liikelaitoksen muuttaminen ensi vaiheessa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi on myös Tampereen yksin päätettävissä. Tässäkin vaihtoehdossa naapurikuntien kanssa tehdyt jätevesien käsittelysopimukset uusitaan. Yhtiömuodossa kaupungin saama korvaus peruspääomasta ja ylijäämä poistuvat. Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kauppahinnan sille siirtyvästä omaisuudesta ja yhtiö toteuttaa omalla rahoituksellaan kaikki tulevat vesihuoltoinvestoinnit. Yhtiöitetty liikelaitos on myös tamperelaisille asiakkaille edullisin vaihtoehto vesihuollon maksujen suhteen. Tampereen Vesi Oy voidaan myöhemmin muuttaa seudulliseksi yhtiöksi, mikäli siihen löytyy osapuolilta halukkuutta. Tällöin myös muiden osakkaiksi tulevien kuntien vesihuolto-omaisuus myydään seudulliseksi laajenevalle Tampereen Vesi Oy:lle käypään arvoon. Omaisuuden arvosta teetetään arviot riippumattomilla arvioitsijoilla. Seudullinen Vesihuolto Oy vastaa sen jälkeen kaikesta osakaskuntien vesihuollon liiketoiminnasta ylläpitoinvestointeineen. Kunnille ei jää mitään tähän liittyvää omaa toimintaa tai omaisuutta. Vastaavalla tavalla kuntien kesken on toteutettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka nykyisin tuottaa palveluja lähes koko Pirkanmaan alueelle. Kolmas tarkasteltu vaihtoehto on Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy, jossa osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja uusi toimija hoitaa koko vesihuollon toiminta-alueellaan loppuasiakkaille saakka. Vesihuoltolaitosten omaisuus siirtyy uudelle toimijalle nykyarvostaan sekä yhtiön oman pääoman apporttimerkinnässä että kauppahintaa vastaan. 11
Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen kannalta Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on lyhyellä tähtäyksellä Tampereen yksin omistamaa Tampereen Vesi Oy:tä jonkin verran kalliimpi ratkaisu vesihuollon maksujen suhteen. Tämä johtuu siitä, että seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Perus- ja liittymismaksut voivat olla erisuuruisia, millä hintamuutosta voidaan jonkin verran tasoittaa. Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on laajin ja vesihuollon kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto pitkällä tähtäyksellä. Se hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Muut hankkeessa mukana olevat kunnat ovat ilmoittaneet seudullisen yhtiön olevan myös niille halutuin toimintamalli. Seudullisessa Vesihuoltolaitos Oy:ssä toteutuvat parhaiten ja läpinäkyvimmin pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. Osakeyhtiössä kukin osakaskunta vastaa toiminnasta, investoinneista ja riskeistä ennalta sovitulla osuudellaan. Asiakas voi olla varma, että vesihuoltomaksuilla kerätyt rahat käytetään kokonaan vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Neljännessä vaihtoehdossa perustetaan Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa. Puhdistamoyhtiö toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen ja laskuttaa kaikkia mukana olevia kuntia jätevesien puhdistuksesta puhdistamolle toimitetun jätevesimäärän mukaan. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa. Puhdistamoyhtiön perimä maksu on sama kaikista puhdistamolle tulevista kuutioista. Johtamisjärjestelyistä, esim. siirtolinjojen rakentamisen kustannusosuuksista ja jäteveden johtamisesta Tampereen viemäriverkoston kautta perittävistä korvauksista ja muista ehdoista on sovittava kuntien kesken erikseen. Näiden muiden siirtolinjojen rakentaminen tulee kuntien rahoittaa erikseen. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Keskuspuhdistamo Oy:n myötä kuntien vesihuoltoon tulee uusi toimija ja toiminnallisesti joudutaan monimutkaisiin ratkaisuihin. Yhteisesti sekä koko verkoston että vedenja jätevedenpuhdistamoiden tehtäviä hoitava henkilökunta joudutaan mahdollisesti jakamaan, samoin laitos- ja verkostopäivystys, joka on sekin puhtaalla ja jätevesipuolella yhteinen. Sama koskee nykyään yhteisesti hoidettuja lupa-asioita, jotka siirtyisivät keskuspuhdistamon osalta uuteen yhtiöön, mutta jäisivät vedenottamoiden, verkostojen ja pienpuhdistamoiden osalta liikelaitokseen. Rajapintoja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Operoinnin osalta toisena mahdollisuutena on ostaa Keskuspuhdistamo Oy:n palvelut Tampereen Vesi liikelaitokselta. Jätevesimaksun korotustarpeella mitattuna Keskuspuhdistamo Oy on tamperelaisille asiakkaille edellisiä vaihtoehtoja kalliimpi vaihtoehto. Pelkästään keskuspuhdistamoon keskittyvän seudullisen osakeyhtiön rahoitus vaatii kunnilta rahallista panostusta. Arviolta vähintään 30 milj. 12
euron suuruinen oma pääoma on sijoitettava puhtaana rahana, sillä sijoitettavaa apporttia ei kunnilla tässä vaihtoehdossa ole. Keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen tulisi olla välivaihe siirryttäessä kohti Seudullista Vesihuolto Oy:tä. Muita näkemyksiä ja perusteluita: Asiakkaiden kannalta nykyisen laitoksen ja -verkoston myyminen yhtiölle ei nosta veden hintaa, koska esimerkiksi Tampereen Vesi Liikelaitoksen maksamalla peruspääomakorvauksen määrällä yhtiö kykenee hoitamaan kauppahinnan suuruista lainaa. Sen sijaan investointi ja seudullinen asiakashintojen harmonisointi tulevat nostamaan tamperelaisten asiakkaiden hintoja. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kaikissa malleissa keskuspuhdistamon toteuttaminen Sulkavuoreen maksaa yhtä paljon. Arviolta 257 milj. euron investointi aiheuttaa noin 16 miljoonan euron vuotuisen pääomakustannusten lisäyksen ja noin 2 miljoonan euron käyttökustannusten nettolisäyksen puhdistusvaatimusten kiristymisestä johtuen. Kustannusten ja riskien jako sekä vaikutus vesihuollon maksuihin sen sijaan poikkeavat malleissa toisistaan sen mukaan, millaisia omaisuusjärjestelyjä organisaatioiden perustamiseen liittyy. Vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiömalleissa mm. tuloutuksen poistuminen, osakepääoman suuruus ja omaisuuden ostamiseen otettavien lainojen kustannukset yhtiölle. Vesihuollon kokonaisuuden hallinnan kannalta kuntien yhteisesti omistama seudullinen vesihuoltolaitosyhtiö on selkein ratkaisu. Veden asiakashintojen korotustarve tarkentuu toteutussuunnittelun myötä ja varmistuu lopullisesti, kun rakentamista koskevat tarjoukset on saatu. Jäteveden käyttömaksulla mitattuna tamperelaisille edullisin organisaatiovaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana omaa toimintaansa. Keskuspuhdistamosta aiheutuva jätevesimaksun korotustarve Tampereella on naapurikuntien kanssa tehtäviin uusiin sopimuksiin sisältyvistä mahdollisista alennuksista riippuen tällöin n. 0,33 0,51 euroa/m3. Seudullisessa Vesihuolto Oy:ssä korotustarve on koko toiminta-alueella sovellettavan samansuuruisen jäteveden käyttömaksun vuoksi Tampereella tätä selvästi korkeampi, yhteensä n. 0,80 euroa/ m3. Hinnankorotustarve on Tampereella samaa tasoa myös, mikäli toteuttajana on erillinen Jätevesien Puhdistamo Oy. Pitkällä tähtäimellä laajin mahdollinen toiminta mahdollistaa suurimmat synergiat. Näiden vaikutus alentaa asiakasmaksujen korotuspaineita, mutta edun osoittaminen on tässä vaiheessa hankalasti laskettavissa. Nokia selvittää parhaillaan jätevesiensä käsittelyn vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona Nokia on tiedustellut jätevesien johtamismahdollisuutta Sulkavuoreen. Nokian virallinen voimassaoleva kanta (Nokian kaupunginvaltuusto 22.3.2010 20) on, että Nokian kaupungin jätevesiä ei tule ottaa huomioon Pirkanmaan keskuspuhdistamon mitoituksessa, muus- 13
sa jatkosuunnittelussa ja jätettävässä ympäristölupahakemuksessa. Nokian mukaantulo Sulkavuoreen edellyttäisi vähintään yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ja sen vaikutusten tarkastelun tekemistä Nokian ja Sulkavuoren välisestä uudesta paineviemäriyhteydestä vesistönalituksineen. Lisäksi puhdistamon toteutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Nokialta tuleva jätevesimäärä, joka lisää keskimääräistä kokonaisjätevesimäärää noin 11 prosenttia. Muutosten YVA-vaikutuksista tulisi pyytää ELYkeskuksen soveltamispäätös edellä mainittujen suunnitelmien valmistuttua. Nokian mukaantulon selvittely viivästyttää hanketta näiden selvitysten laadintaan ja YVA harkintaan ja sen mahdolliseen soveltamiseen tarvittavalla ajalla Nokian oman päätöksenteon lisäksi. Nokian tulisi joka tapauksessa sitoutua tarvittavien lisäselvitysten kiireelliseen tekemiseen ja kustantamiseen. Myös koko hankkeen kustannustenjaosta tulisi sopia muiden hankkeessa mukana olevien kuntien kesken. Nokian mukaantulo lisäisi keskuspuhdistamohankkeen investoinnin kokoa alustavasti runsaalla 20 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulee uuden siirtoputken rakentaminen Nokialta Sulkavuoreen. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kaikissa organisointimalleissa nykyisen Viinikanlahden puhdistamoalueen jalostamisen esimerkiksi asuinrakentamiseen. Arvion mukaan alueen rakennusoikeuden arvo infrakustannusten jälkeen on haarukassa 50 100 miljoonaa euroa. Myös Raholan puhdistamoalueen jalostamisella on saatavissa taloudellista hyötyä. Käytännössä etenemiselle on kaksi vaihtoehtoa: Muutetaan Tampereen Vesi-liikelaitos yhtiöksi, joka jatkaa puhdistamon suunnittelua ja toteutusta ja selvitetään myöhemmin laajimman seudullisen toimintamallin toteutettavuus. Positiivisessa skenaariossa muut osakkaat liittyvät sitten mukaan yhtiöön, josta tulee Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy. Toinen etenemistapa on, että perustetaan ensin seudullisesti omistettu Keskuspuhdistamo Oy, jolle hankkeen suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyvät. Myöhemmin selvitetään yhtiön laajeneminen Seudulliseksi Vesihuoltolaitos Oy:ksi. Valmistelijat eivät suosittele Keskuspuhdistamo Oy:n jäämistä pysyväksi organisaatioksi, vaan sen tulisi olla välivaiheen ratkaisu. Mikko Aaltonen poistui kokouksesta klo 9.45. Atanas Aleksovski poistui kokouksesta klo 10.03. Anneli Kivistö saapui kokoukseen klo 10.03. Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 14
merkitä tiedoksi Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen, että valmistelu Keskuspuhdistamo Oy:n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kesken ja että kunnille järjestetään asian esittelytilaisuus. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Janne Salonen poistui kokouksesta. 15
139 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 11.11.2014 Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan 90 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. Seutujohtaja 26.11.2014 16
Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Kuntajohtajakokous 5.12.2014 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Kimmo Kurunmäki saapui kokoukseen. Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti, - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta, Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040, esittää sen hyväksymistä kunnallishallituksille ja valtuustoille, että hyväksymiskäsittely kunnissa tehdään tammi-helmikuun aikana 2015 ja että hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään MALsopimuksen valmistelu. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jäsenkunnat, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, YM, LVM, ARA ja LIVI seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Kimmo Kurunmäki poistui kokouksesta. 17
140 PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA Seutujohtaja Päivi Nurminen 14.11.2014 Keväällä aloittavan uuden hallituksen ohjelma on tärkeä asiakirja Tampereen kaupunkiseudun, Suomen kakkoskeskuksen, tulevaisuuden kannalta. Kaupunkiseudun oma visio 2040 tähtää vahvaan mutta kestävään kasvuun. Pirkanmaan liitto on valmistellut maakunnan tavoitteita hallitusohjelmaan. Kunnilta ja muilta toimijoilta on pyydetty kommentteja tavoiteluonnokseen, joka perustuu ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin, maakuntahallituksen kärkiteemoihin ja maakunnan omiin ohjelmiin. Kommentit tuli antaa 21.11.2014 mennessä. Kommentoitavat tavoitekokonaisuudet olivat seuraavat: - Tuotannollinen Suomi - Logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana - Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta - Kansainvälinen Suomi - Aluehallinnon uudistus - Suomi 100 vuotta Kaupunkiseudun kuntajohtajat antoivat kokouksessaan 21.11.seuraavat kommentit tavoiteluonnokseen: Hallitusohjelmaa laaditaan haasteellisessa kansantalouden tilanteessa, jossa ohjelman yksityiskohtaisuus voi kangistaa sen toimeenpanoa. Tämän vuoksi Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa tulee edistää strategisen tason hallitusohjelman syntymistä. Tavoitteiden valmistelua tulisi myös vielä jatkaa ja hyväksyä ne lähempänä eduskuntavaalien ajankohtaa. Maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa tulee painokkaasti huomioida suurten kaupunkiseutujen erityisasema. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on kahdella viimeisellä hallituskaudella edistetty kaupunkiseutupolitiikalla sekä uudella liikennepolitiikalla. Näiden jatkuvuutta ja politiikkatoimia kuten maanmyynnin verovapaus kunnille tulee korostaa. MAL-sopimusmenettely on viimevuosien merkittävin työväline ja innovaatio valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämiseksi. Menettelyn jatko tulee turvata ja samalla asettaa menettelylle korkean vaikuttavuuden tavoitteita. Uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa tulee vahvistaa. Vähähiilisyys, ilmastotavoitteiden ja maankäyttötavoitteiden saavuttaminen edellyt- 18
tää suuria muutoksia kulkutapajakaumassa. Muutos on kytköksissä kilpailukyisten joukkoliikennepalvelujen sekä kevyempien liikkumismuotojen suosimiseen. Sisäistä joukkoliikennettä tulee painokkaammin siirtää raiteille tukemalla raitiotien rakentamista ja kansallisen raideverkon hyödyntämistä lähiliikenteessä. Rahoituksen kohdentaminen pienille liikennehankkeille tulisi antaa kaupunkiseuduille. Tampereen kaupunkiseudun kestävä kasvu Suomen toiseksi suurimpana alueena edellyttää seuraavien liikenneratkaisujen toteuttamista: Joukoliikennehankkeet: 1. Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu, 2. joukkoliikenteen tuen lisääminen ja lähiliikenteen vuorotiheyden lisääminen, 3. pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Muut hankkeet: 1. Valtateiden 3,9 ja 12 parannukset 3. Etelän suunnan raidekapasiteetin lisääminen 2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen Kuntarakenteiden uudistamista tulee jatkaa huomioiden maan eri osien ja erilaisten kuntien lähtökohdat. Kaupunkiseuduilla tulisi olla mahdollista rakentaa omaehtoisesti erilaisiin väestön optimikokoihin pohjautuvaa kuntamallia ja sen johtamisjärjestelmää. Kuntia tulee tukea soteuudistuksen toimeenpanossa ja sen vaatimassa tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhtenäistämisessä. Työllisyys tulee priorisoida, sillä se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan menestymiseen. Tätä varten elinkeinoelämän uudistumisen ja kansainvälistymisen välineitä tulee kehittää. Digitaalisuus tulee hyödyntää älykkäiden kaupunkien ja muiden toimintaympäristöjen rakentamisessa. Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä vahvoihin ja monialaisiin yksiköihin ja innovaatioympäristöihin. Alueen ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä tulee vahvistaa lentoliikenteen kasvua tukevalla infralla. Tätä konkretisoiden Tampere-Pirkkala tulee tunnustaa kansainvälisen lentoaseman sijaintipaikkana, joka palvelee AiRRport-konseptillaan myös laajemmin väli-suomen tarpeita. Maakuntahallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet 8.12. edunvalvonnan pohjaksi ja päätti lähettää ne kaikille ministeriöille ja puolueille. Maakuntajohtajalle annettiin valtuudet niiden täydentämiseen ja tarkentamiseen. Hyväksytyt tavoitekokonaisuudet ovat: - Tuotannollinen Suomi: HHT Suomen kasvukäytävä 19
- Pirkanmaan logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana - Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta - Kuntien tulevaisuus. Aluehallinnon uudistus. - Suomi 100 vuotta Maakuntahallituksen hyväksymät tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteellä. Tavoitteissa näkyy hyvin uusien toimialojen kehittäminen, suuret infrahankkeet sekä huoli kuntien tulevaisuudesta. Tavoitteissa ei sen sijaan ole mainintaa kaupunkiseutupolitiikan, uuden liikennepolitiikan eikä suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimusmenettelyn jatkuvuudesta. Liitteet: - Pirkanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet, MKH 8.12.2014 Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi kuntajohtajien kommentit hallitusohjelmatavoitteiden luonnokseen, merkitä tiedoksi maakuntahallituksen hyväksymät tavoitteet 8.12.2014 ja esittää maakuntahallitukselle, että valmistelua alueen toimijoiden yhteisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmaan jatketaan ja tavoitteet käsitellään lähempänä kevään eduskuntavaaleja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi seutuhallitus päätti että seuraavaan kokoukseen valmistellaan luonnos seudun omiksi hallitusohjelmatavoitteiksi. Tiedoksi. Lisätietoja. Pirkanmaan liitto seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20
141 SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 5.12.2014 Seutuhallituksen kaksivuotiskausi on päättymässä. Toimielimen työskentelyn kehittämiseksi on hyvä arvioida kokous-, osallistumis- ja muita yhteistyökäytäntöjä sekä työskentelyvälineitä. Seutuhallituksen työskentely on pohjautunut seutustrategiaan sekä vuotuiseen talousarvioon. Työskentelyn käynnistyessä seutuhallitus perehdytettiin yhteistyön eri osa-alueisiin, ja seutuhallitus asetti valmistelevat seudulliset virkamiestyöryhmät sekä niiden työskentelyä ohjaavan työjärjestyksen. Kaksivuotiskaudella työssä on painottunut rakennesuunnitelman uudistaminen. Käsiteltävissä asioissa on ollut sekä operatiivisen että strategisen tason kysymyksiä. Seutuhallituksen työn rinnalla seudullisia strategisia kysymyksiä on käsitelty kaupunkiseudun elinvoimaselvityksen yhteydessä sekä sote-uudistuksen yhteydessä. Työskentelymuodot ovat olleet kokouspainotteisia. Rakennesuunnitelman yhteydessä on pidetty myös työpajoja, joihin myös kuntajohtajat ovat osallistuneet. Ulkopuolisia vierailijoita on käynyt vähän. Arvioinnin laajentamiseksi seutuhallituksen jäsenille valmistellaan sähköinen kysely toimielimen ja oman toiminnan itsearvioimiseksi. Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää tehdä työskentelyn itsearvioinnin tammikuussa 2015. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Helena Rissanen poistui kokouksesta. 21
142 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 20.11.-10.12.2014 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 17.12.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 20.11-10.12.2014 ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 22
143 SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Alla esitetyt aiheet varmistuvat lähempänä kokousta 28.1., - Seutuhallitustyöskentelyn itsearvionti - Seudullinen elinkeinoyhteistyö, Tredean ajankohtaiset asiat 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., 28.10., 25.11., 16.12. 23
144 MUUT ASIAT Ei ollut. 24
145 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Ikonen päätti kokouksen klo 11.22. 25