KIINTEISTÖKOHTAISTEN JÄTEVESISUUNNITELMIEN LAADUN KARTOITUS LÄNSI-UUDELLAMAALLA

KIINTEISTÖKOHTAISTEN JÄTEVESISUUNNITELMIEN LAADUN KARTOITUS LÄNSI-UUDELLAMAALLA Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2007

Sisältö Tiivistelmä... 2 1. Tausta... 3 2. Kartoitus... 4 2.1 Tavoite... 4 2.2 Toteutus... 4 2.2.1 Kartoituksessa tarkastellut asiat... 4 2.2.2 Suunnitelmien arviointi ja tulosten tarkastelu... 8 3. Tulokset... 9 3.1 Suunnittelijan tiedot... 9 3.2 Kiinteistön tiedot... 10 3.3 Olosuhteiden kuvaus... 10 3.4 Valitun järjestelmän kuvaus... 11 3.5 Järjestelmän mitoitukset... 12 3.6 Arvio puhdistustehosta... 13 3.7 Liitteet... 13 3.8 Tuloksista lyhyesti... 14 4. Johtopäätökset... 15 4.1 Suositellut jatkotoimenpiteet... 16 1

TIIVISTELMÄ Länsi-Uudenmaan kuntien, Uudenmaan liiton ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen kartoitti kesällä 2007 kahdentoista kunnan alueella kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien tasoa suhteessa Valtioneuvoston haja-asutusalueita koskevan asetuksen vaatimuksiin. Kartoituksessa tarkasteltiin 104 kuntiin tullutta jätevesijärjestelmän suunnitelmaa. Suunnitelmissa oli edustettuina uudisrakennusten jätevesijärjestelmiä, vanhojen järjestelmien uusimisia, ympärivuoden asuttuja kiinteistöjä ja vapaa-ajan asuntoja. Suunnitelmia oli tehty erityyppisille järjestelmille maapuhdistamoista pienpuhdistamoihin ja umpisäiliöihin. Suunnitelmista etsittiin asetuksen vaatimia asioita kartoituslistan avulla. Kartoituslistaan on muotoiltu asetuksen vaatimukset 37 lauseeseen. Lauseet on järjestelty seitsemän otsikon alle: suunnittelijan tiedot, hakijan tiedot, olosuhteiden kuvaus, valitun järjestelmän kuvaus, järjestelmän mitoitus, puhdistustulos ja liitteet. Kaikilla näillä osa-alueilla oli tarkastelluissa suunnitelmissa paljon puutteita. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että suunnitelman koko tarkoitus on epäselvä sekä kiinteistönomistajalle että suunnittelijoille. Ammattitaitoisia suunnittelijoita ei ilmeisestikään loppujen lopuksi käytetä, vaan kiinteistönomistajat itse suunnittelevat järjestelmänsä. Suunnitelmat tehdään hätäisesti ja elinkaariajattelu unohtuu. Samoin unohtuu asennuksen jälkeinen aika hoitoineen ja erikoistilanteineen, omistajan vaihdoksineen ja viranomaistarkastuksineen. Asennusta varten tarvittavat piirrokset ovat epämääräisiä ja urakoitsija joutuu työn äärellä suunnittelijan hommiin. Kaiken kaikkiaan suunnitelmien taso peilaa jätevesiasetuksen toimeenpanon yleistä tilaa tällä hetkellä. Tietämättömyys asetuksen vaatimuksista ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä on suuri kaikilla alan toimijoilla. Tiedottamista näistä asioista kaivataan edelleen. 2

1. TAUSTA Kartoitus kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien tasosta on osa Länsi-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan liiton yhteistä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoimaa hanketta Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa haja-asutuksen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) toimeenpanoa läntisellä Uudellamaalla tukemalla alueellisia, keskitettyjä jätevesiratkaisuja vaihtoehtona kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille sekä kehittämällä jätevesijärjestelmien suunnittelua. Tavoitteena on vesistökuormituksen väheneminen ja vesien tilan paraneminen. Valtioneuvoston asetus (VNa 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla aluilla on säädetty ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla ja sen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Jätevesien vesistöille aiheuttamaa ravinnekuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Käytännössä nykyisenlaiset kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät, 2- tai 3-osainen saostussäiliö ja purku maastoon, eivät riitä täyttämään asetuksen käsittelyvaatimuksia. Asetus edellyttää että rakennettavalle tai kunnostettavalle jätevesijärjestelmälle laaditaan suunnitelma, joka liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakennusta koskevaan ilmoitukseen. Asetuksen liitteessä 1 on esitetty suunnitelman yleiset vaatimukset sekä mitoitusvaatimukset. Vaatimusten tarkoituksena on, että suunnitelman perusteella voidaan rakentaa juuri kyseessä olevalle kiinteistölle soveltuva ja toimintakelpoinen jätevesijärjestelmä, rakennustyön laatua voidaan valvoa, järjestelmää voidaan käyttää ja huoltaa asianmukaisesti ja järjestelmän toimivuutta pystytään valvomaan. Suunnitelma on se dokumentti, jonka perusteella 1) luvan hakuvaiheessa rakennusvalvontaviranomaisen pitäisi pystyä päättelemään onko hakijalla käytettävissään asiantunteva suunnittelu ja ympäristönsuojeluviranomaisen pitäisi pystyä arvioimaan aiheuttaako suunniteltu järjestelmä riskin läheisille vesistöille, pohjavesille, talousvesikaivoille ja muulle ympäristölle, 2) järjestelmän asennusvaiheessa urakoitsijan pitäisi pystyä asentamaan järjestelmän osat siten, että lopputuloksena on toimintakelpoinen järjestelmä, joka täyttää asetuksen vaatimukset ja rakentamisen laatua voidaan valvoa, 3) käyttöönottovaiheessa käyttäjä tulee tietoiseksi järjestelmän rakenteesta, toimintaperiaatteesta ja niistä huoltotoimenpiteistä, mitä asianmukainen käyttö edellyttää, 4) järjestelmää huollettaessa tulee huoltaja tietoiseksi siitä, mitkä osat huoltoa vaativat ja kuinka usein, miten huolto suoritetaan ja mitä rakenteita ja reittejä huoltoon käytetään, miten huolto onnistuu eri vuodenaikoina ja säätilasta riippumatta, 5) järjestelmän toimintaa valvottaessa näytteenottaja saa edustavan näytteen sekä käsittelemättömästä että käsitellystä jätevedestä, ja 6) omistajan vaihdoksen yhteydessä tuleva omistaja vakuuttuu siitä, että kiinteistöllä on asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Hyvin tehty suunnitelma palvelee sekä kunnan lupa- ja valvontaviranomaisia, urakoitsijaa että kiinteistön omistajaa. Suunnittelijan tehdessä tasaisen hyviä ja selkeitä jätevesijärjestelmien suunnitelmia yhteistyö ja kanssakäyminen yllä olevien sidosryhmien ja suunnittelijoiden kesken ja välillä helpottuu. Kun jätevesijärjestelmät 3

toteutetaan laadukkaiden suunnitelmien pohjalta, saadaan aikaan varmemmin toimivia järjestelmiä ja kuormitus vesistöihin vähenee. 2. KARTOITUS 2.1 TAVOITE Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen -hankkeessa suunnittelua pyritään kehittämään jakamalla alueella toimiville kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijoille tietoa asetuksen vaatimuksista koskien jätevesijärjestelmän suunnitelmaa ja tarjoamalla heille henkilökohtaista tukea suunnittelutyöhön. Hankkeen yhteydessä järjestetään yhteinen seminaari jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja alueen viranhaltijoille. Alueella toimivat suunnittelijat on selvitetty kuntien viranomaisten ja www.jatevesi.fi-sivuston avulla. Hankkeen alkuvaiheessa suoritettavan tason kartoituksen tarkoituksena on selvittää suunnitelmien sisällön nykytila jotakuinkin satunnaisella otannalla hankkeen toimintaalueella (Länsi-Uudenmaan kunnat). Kartoituksen lähtökohtana on selvittää millaisia tällä hetkellä kuntiin lupapapereiden liitteinä tulevat, täydentämättömät suunnitelmat ovat. Tarkoituksena ei ole analysoida millaisia suunnitelmia yksittäisissä kunnissa hyväksytään eikä tarkastella yksittäisiä suunnitelmia ja niiden sisältöä. Nykytilan selvityksen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä mihin suunnittelijoiden koulutuksessa pitäisi panostaa ja mistä asioista suunnittelijat - ja kiinteistöjen omistajat suunnitelmien teettäjinä - kaipaavat valistusta. 2.2 TOTEUTUS Suunnitelmien laadun kartoitus tehtiin 7.6.- 16.8.2007 välisenä aikana seuraavissa kahdessatoista kunnassa: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari, Vihti. Tavoitteena oli tarkastella jokaisesta kunnasta kymmentä, eli yhteensä 120, satunnaisesti valittua jätevesijärjestelmän suunnitelmaa. Käytännössä kuntien viranomaisia pyydettiin varaamaan arviointikäyntiä varten kymmenen viimeksi kuntaan saapunutta lupahakemuksen tai ilmoituksen liitteenä olevaa suunnitelmaa tarkasteltavaksi. Suurimmassa osassa kuntia kymmenen tuoreinta suunnitelmaa löytyi. Parissa kunnassa nähtäville löytyi vähemmän kuin kymmenen suunnitelmaa (vähintään 2). Osaa suunnitelmista ei tässä kartoituksessa arvioitu, koska ne koskivat vähäisten jätevesien määriä ja joilta ei periaatteessa suunnitelmaa vaaditakaan. Näin ollen tarkasteltiin yhteensä 104 kappaletta suunnitelmia. Suunnitelmissa oli edustettuina sekä ympäri vuoden asuttuja kiinteistöjä että vapaa-ajan kiinteistöjä, uudisrakennuksia ja jätevesijärjestelmän uusimiskohteita. Myös järjestelmätyyppien kirjo oli suuri, mukaan mahtui maapuhdistamoita, pienpuhdistamoita ja umpisäiliöitä. Näitä ei tässä raportissa ole syvemmin tarkasteltu. 2.2.1 KARTOITUKSESSA TARKASTELLUT ASIAT Kartoitusta varten tehtiin lista asetuksen vaatimuksista jätevesijärjestelmän suunnitelmalle. Asetuksen liitteen 1 kohdassa 2 A esitetyistä vaatimuksista osa voitiin ottaa listalle suoraan, joitakin vaatimuksia tulkittiin ja sanamuotoa tarkennettiin 4

kartoituksen tarpeiden mukaan. Seuraavassa selvitys siitä miten asetuksen vaatimukset muunnettiin listamuotoon: Asetuksen vaatimus kursiivilla kohdittain numeroituna samalla tavalla kuin asetuksen liitteen 1 kohdassa 2A kartoituslistan lause lihavoituna, lauseen edessä järjestysnumero 1) Riittävät maastomittaukset ja maaperätutkimukset, pinta- ja pohjavesiolosuhteiden ja talousvesikaivojen selvitykset. 1. Tontin korkeussuhteet 2. Kohteiden etäisyyssuhteet 3. Maaperän koostumus ja sen toteamismenetelmät 4. Maaperän soveltuvuus imeyttämiseen ja tutkimusmenetelmät 5. Etäisyydet läheisiin pinta- ja pohjavesiin 6. Kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesiin ja niiden luokituksiin 7. Pinta- ja pohjavesien normaalikorkeudet 8. Läheisten talousvesikaivojen tiedot (omat ja lähinaapureiden kaivojen tiedot ja sijainnit) 2) Käsittelyjärjestelmän mitoitus jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella ottaen huomioon käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana täyttäen liitteen 1 kohdan 2C vaatimukset: I. Asuinkiinteistön käsittelyjärjestelmän mitoituksen asukasluku vähintään huoneistoala, m 2 /30 tai 5 tai todellinen asukasluku II. Majoituspalvelurakennusten käsittelyjärjestelmän mitoituksen asukasluku vähintään majoituspaikkojen enimmäismäärä ja ravitsemuspalveluissa vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärä jaettuna kolmella. III. Karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan jätevesien keskimääräinen kuormitus tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon perustuen IV. Jätevesijärjestelmän aiheuttama ympäristökuormitus lasketaan eri kuormituksien summana, jätteiden erotteluun perustuvissa järjestelmissä käytetään asetuksen liitteen 1 kohdan 2C taulukkoa 1. 9. Realistiset arviot jätevesimääristä ja vedenkäytöstä 10. Jätevesien koostumus ja laatu 11. Arvio kuormituksen vaihtelusta ja vaihtelun vaikutuksesta järjestelmän toimivuuteen 12. Mitoituslaskelmat 5

13. Mitoituslaskelmissa asukaslukuna käytettävä suurinta seuraavista: vähintään 5, huoneistoala m 2 /30, todellinen asukasluku 14. Ympäristökuormituslaskelmat eri kuormitusten summana 3) Jätevesijärjestelmän rakenne, käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate, luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Luotettavan tiedon puuttuessa on esitettävä toimet joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan. 15. Järjestelmän rakenne eli sen osat, tuuletus ja purkupaikka 16. Käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate eli miten jätevesi normaaleissa olosuhteissa puhdistuu 17. Luotettava arvio saavutetusta käsittelytuloksesta ja arvion lähde 18. Vaatimusten täyttymisen varmistamistoimet (näytteen otto ja aikaväli) ja toimimattomuutta seuraavat toimenpiteet 4) Sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesien käsittelyjärjestelmään. 19. Selvitys sade-, hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta. 5) Riittävä yksityiskohtaisuus jotta suunnitelman perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä järjestelmä ja valvoa rakentamistyön laatu. 20. Asemapiirroksen ja leikkauspiirrosten riittävä tarkkuus sekä asennusohjeet. Asemapiirroksessa: korkeusasemat, mittakaava/ - asteikko, järjestelmän sijainti kiintopisteineen. Leikkauspiirroksessa: Korkeusasemat, mittakaava-/ asteikko, pituus- ja poikkileikkaus, putkien kaltevuudet. Liitteenä työselostukset. 6) Edustavien näytteiden oton mahdollisuus käsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä, maahanimeyttämön toimivuuden varmistus pohjaveden havaintoputkesta joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa. 21. Tiedot näytteiden oton mahdollisuudesta ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen 22. Tiedot pohjaveden havaintoputkesta ja sen sijainnista maahanimeyttämön toimivuuden tarkastamiseksi 7) Laitteiden ja rakenteiden suunnittelu siten, että hoito- ja huoltotoimet mahdollisia vaivattomasti suorittaa vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta. 6

23. Hoitoa ja huoltoa vaativien kohteiden esittely 24. Selvitykset hoitoa ja huoltoa varten tarvittavista rakenteista, kulkureiteistä ja sähkö- ja vesipisteistä 25. Hoidon ja huollon mahdollisuus vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta 26. Käyttö- ja huolto-ohjeet (kohteen erityispiirteet käytön ja huollon kannalta, järjestelmällä on oltava asetuksen mukaan käyttö- ja huoltoohjeet, mutta niitä ei tarvitse asetuksen mukaan liittää suunnitelmaan) 8) Järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä ilmoittavat varo- ja hälytyslaitteet, umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite oltava aina. 27. Umpisäiliön täyttymistä osoittava varolaite ja selvitys sen toimintaperiaatteesta 28. Tiedot maapuhdistamon imeytysputkiston padottumisen seurannasta tai siitä varoittavasta laitteesta 9) Järjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot a. käsittelemättömien talousjätevesien kuormituksen ehkäisy (ruots. jätevesien synnyn ehkäisy) 29. Tiedot jätevesien syntyä ja sen kuormitusta ehkäisevistä toimista b. käsittelyjärjestelmästä ja sen laitteista mitoitustietoineen 30. Erittely järjestelmän eri osien mitoitusperusteista c. purkuputkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korkeusasemasta suhteessa lähellä jätevesijärjestelmän mahdollisessa vaikutuspiirissä sijaitseviin rakennuksiin, talousvesikaivoihin tai muuhun vedenottoon, pinta- ja pohjavesiin sekä muuhun maankäyttöön 31. Asemapiirroksen riittävä tarkkuus: rakennukset, talousvesikaivot, läheisten pinta- ja pohjavesien sijainti. d. talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan mitatusta pintaveden ja pohjavesipinnan korkeudesta sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta ja siitä miten jätevesijärjestelmä tällöin toimii 32. Pinta- ja pohjavesien ylimmät korkeudet ja mittaus-/ arviointiperusteet 7

33. Pinta- ja pohjavesien ylimpien korkeuksien vaikutus järjestelmän toimivuuteen e. hälytys- ja valvontalaitteiden suunnitellusta toiminnasta Kts. lauseet 27 ja 28 f. säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativista kohteista sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavista rakenteista ja kulkureiteistä kuten huoltoteistä, käytettävistä rakennusten sisätiloista ja niiden kulkuyhteyksistä sekä sähköja vesipisteistä Kts. lauseet 23 26. 34. Asemapiirroksessa oltava kohdissa 20 ja 31 mainittujen tietojen lisäksi: huoltotiet, sähköpisteet ja vesipisteet. g. muut tarpeelliset tiedot 35. Liitteenä oltava peruskarttaote 36. Suunnittelijan tiedot: Nimi (suunnittelija/yritys), yhteystiedot, koulutus, kokemus (alan työkokemus), päivämäärä ja allekirjoitus. Koulutus ja kokemus perusteena suunnittelijan pätevyydelle. 37. Kiinteistön tiedot: Luvanhakija, osoite (asuinpaikan ja rakennuspaikan osoite), kunta/kylä, kiinteistörekisterinumero, tilan/kiinteistön nimi, kaavoitustilanne, kiinteistön käyttötarkoitus, kiinteistön pinta-ala, kohderakennuksen huoneistoala, muut rakennukset (mitä rakennuksia on, mikä niiden käyttötarkoitus, syntyykö niissä jätevettä), vanhan jätevesijärjestelmän kuvaus jos kyse korjauskohteesta. Asukasluku on olennainen osa kiinteistön tietoja ja siksi olisi ansainnut paikkansa tässä kohtaa. Kartoitusta valmisteltaessa arveltiin kuitenkin että tämä asia tulee esille osiossa mitoitus (kts. lause 13). Vaatimukset järjesteltiin listalle seuraavien asiakokonaisuuksien mukaan: 1) suunnittelijan tiedot (lauseen 36 sisältö), 2) kiinteistön tiedot (lauseen 37 sisältö), 3) olosuhteiden kuvaus (lauseet 1 7, 32 ja 8), 4) valitun järjestelmän kuvaus (lauseet 15, 16, 29, 33, 27, 28 ja 21-26), 5) järjestelmän mitoitukset (lauseet 9 13, 19, 30 ja 14), 6) arvio puhdistustuloksesta (lauseet 17 ja 18) ja 7) liitteet (lauseiden 20, 31 ja 34 sisältö, lause 35). Liitteistä tarkasteltiin erityisesti asemapiirroksen ja leikkauspiirrosten sisältöä. Otsikoinnilla ja vaatimusten järjestelyllä helpotettiin eri asioiden löytämistä suunnitelmista (Lista liitteenä 1). 2.2.2 SUUNNITELMIEN ARVIOINTI JA TULOSTEN TARKASTELU Kartoituksessa lähtökohtana pidettiin sitä, että suunnitelma-asiakirjoissa tulee lueteltujen asioiden käydä ilmi mielellään auki kirjoitettuna tai muuten selkeästi esimerkiksi 8

piirustuksissa. Ainoastaan tällä tavalla voitiin varmistua siitä että suunnittelutyössä on nämä asiat otettu huomioon. Suunnitelmat arvioitiin listan mukaan merkiten ne asiat, jotka 1) kyseistä suunnitelmaa koskivat (siis maapuhdistusta koskevat kohdat ohitettiin kun suunniteltuna järjestelmänä oli umpisäiliö), 2) suunnitelmaa koskivat, mutta joita ei suunnitelmasta löytynyt tai jotka oli esitetty puutteellisesti. Täten saatiin jokaisen suunnitelman kohdalla lista niistä ko. suunnitelmaa koskevista, puuttuvista tai puutteellisista asioista. Kartoitustulokset vietiin excel-taulukkoon, jossa jokainen suunnitelma on yksilöity kunnittain numerolla. Tuloksia käsiteltiin lausepohjaisesti. (Tuloksia ei käsitelty suunnitelmakohtaisesti niin että olisi laskettu esim. kuinka monta pistettä mikäkin suunnitelma saa täydestä pistemäärästä. Tuloksia ei ole myöskään tarkasteltu kuntakohtaisesti. Tarkoituksena on ollut saada kuva siitä mitä asetuksen edellyttämiä asioita suunnitelmista puuttuu ja missä mittakaavassa hankkeen toiminta-alueella eli Länsi-Uudellamaalla.) Jokaisen lauseen kohdalla laskettiin kuinka montaa suunnitelmaa ko. lause koskee ja kuinka monesta kyseinen kohta puuttuu tai on puutteellisesti esitetty. Näistä laskettiin prosenttimäärä, joka ilmoittaa kuinka monelta prosentilta lausetta koskevista suunnitelmista lauseen määrittämä asia puuttui tai oli puutteellinen. Esimerkiksi lause/kohta Etäisyydet läheisiin pinta- ja pohjavesiin puuttuvat koski kaikkia eli 104 suunnitelmaa ja niistä 98:ssa tätä kohtaa ei löytynyt tai se oli puutteellisesti merkitty. Tällöin 94 %:lta suunnitelmista puuttui tiedot siitä kuinka pitkä matka läheisimpiin järviin, jokiin, puroihin ja pohjaveteen on. 3. TULOKSET Tulokset on jaoteltu yläotsikoihin aihekokonaisuuksien mukaan (kts. kohta 2.2.1), joiden alla on aihealueeseen liittyvät lausekohtaiset tulokset taulukkomuodossa siten, että vasemmalla on lauseen kartoituslistan mukainen numero, keskellä on lause tai lauseen osa ja oikealla ko. lauseen suhteen puutteellisten suunnitelmien suhde kaikkiin lausetta koskeviin suunnitelmiin prosentteina. Esim. Suunnittelijan tiedot - yläotsikon alta voi lukea että 12 % suunnitelmista, missä suunnittelijan nimi on mainittava (tässä tapauksessa kaikki) suunnittelijan nimi puuttuu. Liitteistä tässä kartoituksessa tarkasteltiin sisällöltään asemapiirrosta ja leikkauspiirroksia. Muita liitteitä tarkasteltiin puuttuu/ei puutu-tasolla. 3.1 SUUNNITTELIJAN TIEDOT Yleisesti ottaen kaikissa suunnittelijaa koskevissa tiedoissa oli puutteita (11-37 % puutteellisia tietoja). Yleisimmin puuttuivat tiedot suunnittelijan koulutuksesta (puuttui 25 % suunnitelmista) ja kokemuksesta (puuttui 27 % suunnitelmista). Koulutuksen ja kokemuksen perusteella viranomaisen pitäisi pystyä päättelemään suunnittelijan pätevyys yleisesti. Suunnittelijoiden tiedot puuttuivat kokonaan 7 suunnitelmasta. 9

Taulukko 1. Suunnittelijan tietojen puutteellisuus. nro. Lauseen osa % puuttuu 36 Nimi 12 36 Yhteystiedot 17 36 Koulutus 25 36 Kokemus 37 36 Päivämäärä 11 36 Allekirjoitus 11 3.2 KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistön tiedoissa oli kaikissa puutteita (puutteellisuus 3-82 %). Jopa tieto luvan hakijasta puuttui kolmesta suunnitelmasta, yhdestä puuttui nimi ja yhdessä oli epäselvää oliko hakija yksityinen vai yritys. Hakijan osoitteessa yleisin puute oli, että rakennuspaikan ja hakijan asuinosoite olivat epäselviä, tai toinen puuttui. Kiinteistörekisterinumero oli merkitty kokonaisuudessaan ainoastaan 23 % suunnitelmassa, 29 % numerosta oli esitetty vain loppuosa. Yleisesti ottaen kiinteistön tietoja oli ilmoitettu vaihtelevasti, kaavoitustilanne (puuttui 47 % suunnitelmista) ja muiden kuin asuinrakennusten selvitykset (puuttui 74 % suunnitelmista) olivat yleisimmät puutteet. Vanhoista kiinteistöistä valtaosalla ei ollut kuvausta vanhasta järjestelmästä (puuttui 82 % suunnitelmista). Taulukko 2. Kiinteistön tietojen puutteellisuus. nro. Lauseen osa % puuttuu 37 Hakija 3 37 Osoite 9 37 Kunta/Kylä 7 37 Kiinteistörekisterinumero 77 37 Tilan/kiinteistön nimi 8 37 Kaavoitustilanne 47 37 Kiinteistön käyttötarkoitus 12 37 Kiinteistön pinta-ala 17 37 Kohderakennuksen huoneistoala 13 37 Muut rakennukset 74 37 Vanhan jätevesijärjestelmän kuvaus 82 3.3 OLOSUHTEIDEN KUVAUS Kiinteistön olosuhteiden kuvaus-osiossa oli eniten puutteita kaikista osa-alueista, puutteellisuus vaihteli välillä 59 100 %. Vesistöjen suojelun kannalta tärkeistä asioista, kuten pinta- ja pohjavesiolosuhteista, maaperätiedoista ja maan muodoista oli ani harvoin tietoa. Viidessä suunnitelmassa oli annettu pinta- ja pohjavesien ylimmät korkeudet, mutta niissäkään ei ollut kerrottu millä perusteella korkeudet oli arvioitu. Lähistön talousvesikaivoja, erityisesti naapureiden, ei myöskään läheskään aina muistettu mainita. 10

Taulukko 3. Olosuhteiden kuvauksen puutteellisuus. nro. Lause % puuttuu 1 Tontin korkeussuhteet 72 2 Kohteiden etäisyyssuhteet 94 3 Maaperän koostumus ja sen toteamismenetelmät 90 4 Maaperän soveltuvuus imeyttämiseen ja tutkimusmenetelmät 96 5 Etäisyydet läheisiin pinta- ja pohjavesiin 94 6 Kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesialueisiin ja niiden luokituksiin 59 7 Pinta- ja pohjavesien normaalikorkeudet 96 32 Pinta- ja pohjavesien ylimmät korkeudet ja mittaus- /arviointiperusteet 100 8 Läheisten talousvesikaivojen tiedot 79 3.4 VALITUN JÄRJESTELMÄN KUVAUS Suunnitelmissa valittujen järjestelmien kuvaukset olivat yleisesti ottaen puutteellisia (puutteellisuus 72-100 %). Järjestelmän rakennetta ja toimintaperiaatetta ei ole selitetty, erityisesti purkupaikka ja tuuletuksen hoitaminen ovat unohtuneet. Osassa järjestelmissä oli selviä epäloogisuuksia ja monesti maasuodattamon ja maahanimeyttämön termit menivät sekaisin. Hoidon ja huollon kannalta tärkeitä asioita ei ollut mainittu suunnitelmissa ollenkaan, joissakin (28 %) oli tosin mukana jonkinlaiset yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Myöskään näytteenottoa tai erityistilanteita varten tarvittavia rakenteita ei ollut merkitty tai kirjoitettu. Sade- hule ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta ei ollut kerrottu, joten epäselväksi jäi, pääsevätkö ne jätevesien käsittelyjärjestelmään. 11

Taulukko 4. Valitun järjestelmän kuvauksen puutteellisuus nro. Lause % puuttuu 15 Järjestelmän rakenne eli sen osat, tuuletus ja purkupaikka 87 16 Käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate - eli miten jätevesi normaaleissa olosuhteissa puhdistuu 78 29 Tiedot jäteveden syntyä ja sen kuormitusta ehkäisevistä toimista 92 33 Pinta- ja pohjavesien ylimpien pinnankorkeuksien vaikutus järjestelmän toimivuuteen 98 27 Umpisäiliön täyttymistä osoittava varolaite ja selvitys sen toimintaperiaatteesta 87 28 Tiedot maapuhdistamon imeytysputkiston padottumisen seurannasta tai siitä varoittavasta laitteesta 98 21 Tiedot näytteiden oton mahdollisuudesta ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen 98 22 Tiedot pohjaveden havaintoputkesta ja sen sijainnista maahanimeyttämön toimivuuden tarkastamiseksi 88 23 Hoitoa ja huoltoa vaativien kohteiden esittely 73 24 Selvitykset huoltoa varten tarvittavista rakenteista, kulkureiteistä ja sähkö- ja vesipisteistä 100 25 Hoidon ja huollon mahdollisuus vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta 100 26 Käyttö- ja huolto-ohjeet 72 19 Selvitys sade-, hule- ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta 86 3.5 JÄRJESTELMÄN MITOITUKSET Mitoituslaskelmat puuttuivat kokonaan jopa yli 60 % suunnitelmista, ja 72 %:lla mitoituslaskelmat olivat puutteelliset. Järjestelmän kaikkien osien mitoituslaskelmat oli tehtynä vain 6 %:lla suunnitelmista. Mitoitusperusteet olivat myös epäselvät, edes jätevesien määriä ja koostumusta ei välttämättä ollut arvioitu, kuormituksen vaihtelua ja elinkaariajattelua ei ollut mietitty. Taulukko 5. Järjestelmän mitoituksen puutteet. nro. Lause % puuttuu 9 Realistiset arviot jätevesimääristä ja vedenkäytöstä 67 10 Jätevesien koostumus ja laatu 76 11 Arvio kuormituksen vaihtelusta ja vaihtelun vaikutuksesta järjestelmän toimivuuteen 98 12 Mitoituslaskelmat 72 13 Mitoituslaskelmissa asukaslukuna käytettävä suurinta seuraavista: vähintään 5, huoneistoala m2/30, todellinen asukasluku 66 30 Erittely jätevesien käsittelyjärjestelmän eri osien mitoitusperusteista 94 14 Ympäristökuormituslaskelmat eri kuormitusten summana 66 12

3.6 ARVIO PUHDISTUSTEHOSTA Arvio puhdistustehosta lähteineen oli vain 13 %:lla suunnitelmista. 60 %:lla oli arvio, mutta lähde puuttui. Joku oli käyttänyt valmistajan arviota, joka oli annettu erilaiselle käytölle. Varmistamistoimia, jotka on tarkoitettu käytettävän siinä tapauksessa, että valmiita luotettavia tuloksia ei ole saatavilla, ei ollut kukaan käyttänyt. Arvioiden luotettavuutta ei tässä kartoituksessa tarkasteltu. Taulukko 6. Puhdistustehon arvioinnin puutteet. nro. Lause % puuttuu 17 Luotettava arvio saavutetusta käsittelytuloksesta ja/tai arvion lähde 87 18 Tiedot vaatimusten täyttymisen varmistamistoimista (näytteenotto ja aikaväli) ja toimimattomuutta seuraavista toimenpiteistä 100 3.7 LIITTEET Asemapiirros puuttui kuudesta suunnitelmasta kokonaan. Rakennukset ja itse järjestelmä yleensä löytyvät asemapiirroksesta, järjestelmän sijainti on tosin harvoin sidottu ympäristöön (95 % asemapiirroksista ei ollut kiintopisteitä). Tämä ja korkeusasemien puuttuminen (84 %) tekevät laitteiston asentamisesta vaikeaa. Vesi- ja sähköpisteiden sekä huoltoteiden merkitsemättä jättäminen (yli 95 % suunnitelmissa) hankaloittaa huoltotoimia, varsinkin jos ne tapahtuvat ostopalveluna tai jos kiinteistö vaihtaa omistajaa. Taulukko 7. Asemapiirroksen puutteet. nro. Lause % puuttuu 20 Korkeusasemat 84 20 Mittakaava/-asteikko 24 5 Pinta- ja pohjavedet 99 20 Rakennukset 12 8 Vedenotto 33 20 Järjestelmän sijainti, kiintopisteet 95 34 Sähköpisteet 95 34 Vesipisteet 96 34 Huoltotiet 98 Leikkauspiirrokset puuttuivat kokonaan 31 % suunnitelmista. 6 % on jokin leikkauspiirros, mutta leikkauspiirros ei käsitä kaikkia järjestelmän osia. Asentamisen kannalta tärkeistä tiedoista korkeusasemat ja putkien kaadot puuttuivat valtaosalta. Taulukko 8. Leikkauspiirrosten puutteet. nro. Lause % puuttuu 20 Korkeusasemat 81 20 Mittakaava/-asteikko 74 20 Pituusleikkaus 36 20 Poikkileikkaus 37 20 Putkien kaltevuudet 76 13

Peruskarttaote oli yli puolella suunnitelmista. Työselostukset ja käyttö- ja huolto-ohjeet sen sijaan oli liitetty vain noin neljännekseen suunnitelmista. Taulukko 9. Muut puuttuvat liitteet. nro. Lause % puuttuu 35 Peruskarttaote 46 20 Työselostukset 76 26 Käyttö- ja huolto-ohjeet 72 3.8 TULOKSISTA LYHYESTI Sekä suunnittelijan että luvan hakijan tiedot ovat puutteellisia (kts. kohdat 3.1 ja 3.2). Suunnittelijan tietojen puuttuessa voidaan päätellä että varsinaista suunnittelijaa ei ole edes käytetty. Jos hakija on itse suunnitellut jätevesijärjestelmänsä, tulee myös se tulla selkeästi esille suunnitelmasta. Olosuhteiden kuvaus puuttuu useimmista suunnitelmista. Jos esimerkiksi korkeussuhteita ja rakennusten, teiden ja rajojen etäisyyksiä toisiinsa ei kerrota sanoin, on niiden tultava ainakin piirroksissa selkeästi esille. Kunnollinen olosuhteiden kuvaus kertoo siitä että suunnittelija on käynyt paikan päällä, tutustunut tontin olosuhteisiin ja niiden perusteella tehnyt johtopäätökset sinne soveltuvasta järjestelmästä ja sen mahdollisista sijaintipaikoista ja purkuvaihtoehdoista. Tulosten perusteella näyttää siltä, että suunnittelutyössä ei oteta huomioon olosuhteita ja niiden vaikutusta suunnitellun järjestelmän rakentamiseen ja toimivuuteen. Esimerkiksi vesistöjen pinnan korkeus tulva-aikana voi estää käsittelyjärjestelmän toiminnan kokonaan ja vaikuttaa koko jätevesijärjestelmään ihan rakennuksen sisälle asti. Väärä maaperä käsittelyjärjestelmässä tai purkupaikalla voi samalla tavalla aiheuttaa tulvimista ja käsittelyjärjestelmän tukkeentumisen. Olosuhteet voivat myös rajoittaa järjestelmän valintaa, jos olosuhteita ei ole otettu huomioon, on saatettu valita sopimaton järjestelmä. Valitun järjestelmän kuvaus on usein puutteellinen (kts. kohta 3.4). Kiinteistönomistajan niin nykyisen kuin mahdollisten tulevienkin on oltava tietoinen siitä, minkälainen jätevesijärjestelmä hänen kiinteistöllään on. Siihen liittyy mm. se mitä osia järjestelmään kuuluu, miten jätevesi normaaleissa olosuhteissa puhdistuu, millaiseen käyttöön se on tarkoitettu (huom. mitoitukset), miten toimia erityistilanteissa, mitä huoltotoimia vaaditaan ja miten ne suoritetaan. Lisäksi jatkon kannalta tärkeää olisi tietää mistä ja miten näytteet otetaan. Markkinoilla olevien jätevesien käsittelyjärjestelmien esitteet yksistään eivät riitä jätevesijärjestelmän kuvaukseksi, onhan kuvauksessa otettava huomioon myös tontin erityispiirteet (huom. huoltotiet ja rakenteet ym.). Mitoituslaskelmat ovat luultavasti yksi niistä asioista joihin suunnittelijat ensimmäisiksi törmäävät jätevesiasetuksen kanssa työskennellessään. Silti alle puolessa suunnitelmista oli mitoituslaskelmia. Monesti mitoituslaskelmat jäävät asukasluvun tasolle ja kaikkia järjestelmän osia ei ollut mitoitettu ollenkaan. Vain 30 % suunnitelmista oli arvioinut vedenkäyttöä. Vesimäärien ja asukkaiden määrän vaihtelua ja elinkaarta ei ollut pohdittu ollenkaan. Oikealla mitoituksella varmistetaan se, että järjestelmällä on edellytykset toimia tietyllä kiinteistöllä tietyssä käytössä ja koko elinkaarta ajatellen. Kun järjestelmä on yli- tai alimitoitettu, on riski toimimattomuuteen suuri ja vesistökuormituksen väheneminen on kyseenalaista. Puhdistustehon arvion puuttuminen kertonee siitä että asetuksen puhdistusvaatimukset eivät ole ihan selvät kiinteistön omistajille ja suunnittelijoille. Tieto siitä, että laitteet asennetaan jotta ne puhdistaisivat jätevettä asetuksen vaatimusten mukaisesti, eikä siksi, että kiinteistöllä olisi jokin tietty järjestelmä, ei ilmeisesti ole mennyt perille. Ehkä ei myöskään osata viitata saatavilla oleviin lähteisiin, eikä huomata patistella valmistajia 14

antamaan tuoreita tutkimustuloksia. Se, että suunnittelija on pohtinut varteenotettavia vaihtoehtoja ja vertaillut tutkimustuloksia suhteessa tulevaan käyttöön varmistaa että järjestelmällä on hyvät mahdollisuudet toimia asetuksen mukaisesti juuri kyseisellä kiinteistöllä jolloin vesistökuormitusta saadaan vähennettyä ja riski pohjaveden ja ympäristön pilaantumiselle pienenee. Piirrosten tarkoitus on havainnollistaa tontin olosuhteita sekä antaa mahdollisimman hyvät valmiudet järjestelmän rakentamiseen. Ei ole tarkoitus että urakoitsija joutuu suunnittelijaksi vielä rakennusvaiheessa. Piirrokseen on myös hyvä varata tilaa rakennusaikaisten muutosten merkitsemiselle. Huollon ja valvonnan kannalta tärkeät asiat on myös syytä esittää piirroksissa. Näin piirrokset toimivat myös jälkikäteen selvityksenä. Ilman kunnollisia piirroksia joutuu siis sekä rakentaja että tuleva huoltomies luovaan työhön. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnitelman tarkoitus vaikuttaa olevan epäselvä sekä kiinteistön omistajalle että suunnittelijalle. Se, että suunnitelman tulee toimia 1) käsittelyjärjestelmän valinnan perusteena, 2) selvityksenä siitä mitä kaikkea jätevesijärjestelmä sisältää ja miten se toimii, 3) järjestelmän rakennusohjeena ja 4) jatkuvan käytön ohjeena ei ole ilmeisesti itsestään selvää - kuten ei myöskään se, että suunnitelma on itsenäinen, muista lupahakupapereista riippumaton, asiakirja. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä että oikeita suunnittelijoita ei sittenkään ole käytetty. Kiinteistön omistajat vaikuttavat luottavan siihen että ammattitaitoisen suunnittelijan apua ei tarvita suunnittelutyössä. Epäselvää taitaa olla myös se, ketä ammattitaitoiset suunnittelijat ovat. Kun kiinteistönomistajat itse rustaavat suunnitelmia kasaan pakon edessä, ei voida odottaa kovinkaan laadukkaita suunnitelmia. Asetuksen vaatimukset suunnitelman yksityiskohtaisuudelle eivät ole yleisessä tiedossa. Suunnittelussa asetuksen edellyttämä elinkaariajattelu on unohtunut kokonaan. Järjestelmät rakennetaan hätäisesti kun kerran on pakko -asenteella. Se, että järjestelmän tulee kestää kuormitusvaihteluita päivittäin, viikoittain ja vuosittain, koko elinkaarensa ajan, on suunnittelussa jäänyt huomiotta. Suunnitelma-asiakirjojen asianmukaisuudessa on havaittavissa sama ilmiö, niiden perusteella on kiinteistön mahdollisen uuden omistajan todella hankala saada käsitystä siitä mitä maan alle on rakennettu, miten sitä hoidetaan ja miten ja mistä näytteet otetaan jos viranomainen näin velvoittaa. Asennuksen jälkeistä aikaa ei yleisesti muisteta ottaa huomioon, ei järjestelmän valinnassa eikä ohjeistuksissa. Esimerkiksi asianmukaisen huollon mahdollisuus ja siihen ohjeistaminen on edellytys sille että hyvinkin suunniteltu järjestelmä voi toimia asetuksen edellyttämällä tavalla. Vika- ja erityistilanteiden varalta ei suunnitelmissa anneta ohjeita. Mahdollisiin viranomaistarkastuksiin ja puhdistustulosten seurantaan ei ole varauduttu. Tämän selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että asetuksen vaatimaa edustavaa näytteenottoa ei ole mahdollista suorittaa suurimmassa osassa kiinteistöjä. Kokonaisuudessaan tarkastellut suunnitelmat eivät täyttäneet Vn asetuksen 542/2003 asettamia vaatimuksia suunnitelmalle. Tämän laatuisien suunnitelmien perusteella ei asetuksen vaatimukset täyttäviä jätevesijärjestelmiä voida asentaa ja käyttää. Täten myöskään vesistökuormituksen ei voida olettaa vähenevän suunnitellulla tavalla. Luvan hakuprosessissa näin puutteellisista suunnitelmista ei voi saada tarpeeksi hyvää käsitystä siitä, millainen järjestelmä kiinteistölle on tulossa ja voidaanko sitä hyväksyä. Puutteellisten suunnitelmien läpikäynti täydennyspyyntöineen vie todella paljon virkamiesten työaikaa ja resursseja. Kysymys on myös kuluttajansuojasta, 15

suunnitelmien tilaajat eivät saa sellaista tuotetta (suunnitelmaa), joka täyttää kyseiselle tuotteelle asetetut vaatimukset. Yleisesti ottaen voidaan suunnitelmien laadun nähdä peilaavan jätevesiasetuksen toimeenpanon yleistä tilaa tällä hetkellä. Yleinen tietämättömyys asetuksen vaatimuksista jätevesien käsittelylle haja-asutusalueilla suhteessa nykyisiin käsittelymenetelmiin on suuri. Asukkaat eivät tiedä asetuksen asettamista vaatimuksista suunnitelmalle eivätkä tiedä ketä pätevät suunnittelijat ovat. 4.1 SUOSITELLUT JATKOTOIMENPITEET Kiinteistönomistajille (uudisrakennusten rakennuttajille ja järjestelmien uusijoille) täytyy saada tieto siitä, mitä asetus heiltä yleisesti vaatii ja mitä jätevesijärjestelmän suunnitelman täytyy sisältää, eli millaisia suunnitelmia heillä on oikeus vaatia. Toisaalta heitä on kannustettava käyttämään ammattitaitoisia suunnittelijoita. Lupaviranomaiset ovat tässä asiassa avainasemassa. Heidän täytyy voida kertoa luvan hakijoille, millaisia asioita kiinteistöltä on saatava tietoon jotta sopiva järjestelmä voidaan valita. Monesti jo tieto siitä että suunnitelman tekeminen ei olekaan pikku juttu, saa kiinteistönomistajan harkitsemaan ammattiavun hankkimista. Käytännössä lupaviranomaisen ei tule hyväksyä sellaisia hakemuksia, joiden asiakirjat eivät noudata asetuksen määräyksiä. Vähintään on vaadittava asiantuntevan suunnittelun käyttöä. Ehkä käyttöön tarvitaan muistilista suunnitelman sisällölle tai jonkinlainen mallisuunnitelma, millä havainnollistaa suunnitelmalta vaadittavaa sisältöä. Tärkeää on varmistaa, että suunnitelma toimii kaikissa sen tarkoituksissaan (kts. kohta 4.). Tieto siitä, ketkä ovat päteviä suunnittelijoita, on saatava yleiseen tietoisuuteen - erityisesti asukkaille ja lupaviranomaisille. Lista eritasoisista, pätevistä suunnittelijoista koko Suomessa on tärkeää olla saatavilla kaikille toimijoille, esimerkiksi Internetissä. Päivän tasainen lista on suuri haaste, mutta tärkeä juuri sen takia, että suunnitelmia laatisivat nimenomaan suunnittelijat, eivätkä asukkaat. Toisaalta on tärkeä muistaa, että suunnitelmia ei voi hyväksyä vain suunnittelijan nimen ja pätevyyden perusteella, vaan edelleen suunnitelmalta vaaditaan määrätyn tasoista sisältöä, asetuksen mukaisesti. Suunnittelijoita on rohkaistava tekemään asetuksen vaatimukset täyttäviä suunnitelmia. Oletettavaa on että henkilö, joka itseään suunnittelijaksi kutsuu, on tutustunut asetukseen ja erityisesti asetuksen liitteeseen 1, jossa vaatimukset suunnitelmalle on annettu. Tämän selvityksen perusteella näyttää siltä, että edes pätevät suunnittelijat eivät välttämättä tee asetuksen vaatimukset täyttäviä suunnitelmia. Vaikuttaa siltä, että kun ei suunnitelmilta vaadita asetuksen määräämiä asioita, ei niitä myös suunnitelmaan kirjata. Tässäkin ovat lupaviranomaiset tärkeässä roolissa, laatua on vaadittava paitsi kiinteistönomistajalta, myös suoraan suunnittelijalta. Mahdollista on myös, etteivät edes nämä alan ammattilaiset ole löytäneet itseään koskevaa kohtaa asetuksesta. Olisiko tällöinkin tarpeen muistilista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle? Vähintäänkin suunnittelijalla oltava mallisuunnitelma, jonka pohjalta on hyvä lähteä tekemään varsinaisia suunnitelmia, joissa asetuksen vaatimukset on otettu huomioon. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoima hanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen on laatinut mallisuunnitelmia käytettäväksi suunnittelijoiden neuvontaan. Mallisuunnitelmia on koekäytössä mm. Yrkeshögskolan Sydvästin kurssilla specialiseringsstudier inom avloppshantering i glesbygden. Tämän raportin liitteenä olevaa listaa asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle voi käyttää vaikkapa muistilistana suunnitelmia tehdessä tai teettäessä. 16

Liite 1 LISTA ASETUKSEN VAATIMUKSISTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMALLE Suunnittelijan tiedot Kiinteistön tiedot Olosuhteiden kuvaus Nimi (Yritys, yhteyshenkilö) Yhteystiedot Koulutus Kokemus Päivämäärä Allekirjoitus Luvan hakija (Kiinteistön omistaja/haltija) Osoite Kunta/kylä Kiinteistörekisterinumero Tilan/kiinteistön nimi Kaavoitustilanne Kiinteistön käyttötarkoitus Kiinteistön pinta-ala Kohderakennuksen huoneistoala Muut rakennukset Vanhan jätevesijärjestelmän kuvaus Tontin korkeussuhteet Kohteiden etäisyyssuhteet Maaperän koostumus ja sen toteamismenetelmät Maaperän soveltuvuus imeyttämiseen ja tutkimusmenetelmät Etäisyydet läheisiin pinta- ja pohjavesiin Kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesialueisiin ja niiden luokituksiin Pinta- ja pohjavesien normaalikorkeudet Pinta- ja pohjavesien ylimmät korkeudet ja mittaus- /arviointiperusteet Läheisten talousvesikaivojen tiedot Valitun järjestelmän kuvaus Järjestelmän rakenne, eli sen osat, tuuletus ja purkupaikka Käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate eli miten jätevesi normaaleissa olosuhteissa puhdistuu Tiedot jäteveden syntyä ja sen kuormitusta ehkäisevistä toimista Pinta- ja pohjavesien ylimpien pinnankorkeuksien vaikutus järjestelmän toimivuuteen Umpisäiliön täyttymistä osoittava varolaite ja selvitys sen toimintaperiaatteesta Tiedot maapuhdistamon imeytysputkiston padottumisen seurannasta tai siitä varoittavasta laitteesta

Järjestelmän mitoitukset Tiedot näytteiden oton mahdollisuudesta ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen Tiedot pohjaveden havaintoputkesta ja sen sijainnista maahanimeyttämön toimivuuden tarkastamiseksi Hoitoa ja huoltoa vaativien kohteiden esittely Selvitykset huoltoa varten tarvittavista rakenteista, kulkureiteistä ja sähkö- ja vesipisteistä Hoidon ja huollon mahdollisuus vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta Käyttö- ja huolto-ohjeet Selvitys sade-, hule- ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta Realistiset arviot jätevesimääristä ja vedenkäytöstä Jätevesien koostumus ja laatu Arvio kuormituksen vaihtelusta ja vaihtelun vaikutuksesta järjestelmän toimivuuteen Mitoituslaskelmat Mitoituksen asukaslukuna käytettävä suurinta seuraavista: vähintään 5, huoneistoala m2/30, todellinen asukasluku Erittely jätevesien käsittelyjärjestelmän eri osien mitoitusperusteista Ympäristökuormituslaskelmat eri kuormitusten summana Arvio puhdistustuloksesta Liitteet: Asemapiirros Leikkauspiirrokset Muut liitteet Luotettava arvio saavutetusta käsittelytuloksesta ja arvion lähde Tiedot vaatimusten täyttymisen varmistamistoimista (näytteenotto ja aikaväli) ja toimimattomuutta seuraavista toimenpiteistä Korkeusasemat Mittakaava/ -asteikko Pinta- ja pohjavedet Rakennukset Vedenotto Järjestelmän sijainti, kiintopisteet Sähköpisteet Vesipisteet Huoltotiet Korkeusasemat Mittakaava/ -asteikko Pituusleikkaus Poikkileikkaus Putkien kaltevuudet Peruskarttaote Työselostukset Käyttö- ja huolto-ohjeet