LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Samankaltaiset tiedostot
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

Työ kuuluu kaikille!

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Vammaispalvelulaki uudistuu

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

HALLITUKSEN ESITYS LIIKENNEKAAREKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 161/2016 VP)

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL Sanna Ahola 1

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Esteetön työssäoppimisympäristö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Siltoja saavutettavuuteen

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

Minä haluan tuonne! - Esimerkkejä VIA-kartoituksista liikkumisvapauteen ja esteettömyyteen liittyen

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Voimaa seksuaalisuudesta

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuinka tunnistaa syrjintä?

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Artikloista arkitodellisuuteen

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

Jaana Solasvuo Esteettömyyskoordinaattori Oulun kaupunki MITÄ TARKOITETAAN ESTEETTÖMYYDELLÄ?

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Kokemuksia vammaisuudesta kuinka nähdä mahdollisuudet esteiden sijaan

Esteetön asuminen ja eläminen

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Transkriptio:

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen myös asumisyksikön ulkopuolella. Asukkaan on päästävä liikkumaan halutessaan asumisyksiköstä ulos ja takaisin sisään. Asukkailla pitää olla käytössään esteettömät viestintävälineet ja muut välttämättömät apuvälineet. KRITEERIT 1 / 7

1. Asukas päättää itse, missä ja miten asuu Asukas voi halutessaan vaihtaa kotiaan, asumismuotoaan tai kotikuntaansa samoilla edellytyksillä kuin muutkin ihmiset. Asukkaan toiveet muista asuinpaikkaansa liittyvistä asioista, kuten asuinkumppaneista, tulee huomioida. Asukasta ei voi siirtää kodistaan vastoin hänen tahtoaan ilman pakottavaa syytä. 2. Asumisyksikön on oltava esteetön Asukkaan tarpeista riippuu, millaisia esteettömyysratkaisuja asumisyksikössä on tehtävä (esimerkiksi kynnysten poistamista, pyörätuoliliuskoja tai valaistusratkaisuja). Asukkaan muuttuvat tarpeet esteettömyyteen liittyen on ratkaistava mieluummin asunnon muutostöillä kuin asukkaan muuttamisella toiseen asuntoon tai asumisyksikköön. 2 / 7

3. Asukkaalla on käytössään riittävät kuljetus- ja avustamispalvelut, jotta hän voi liikkua sekä asumisyksikön sisällä että sen ulkopuolella Henkilökunnan määrä tulee mitoittaa niin, että asukas saa apua liikkumiseensa sekä asumisyksikössä että sen ulkopuolella. Hänellä pitää olla riittävät apuvälineet liikkumisensa helpottamiseksi. Asukkaalle pitää kertoa, että hän voi hakea kuljetuspalveluja ja henkilökohtaista apua. Jos asukas ei pysty hakemaan näitä palveluja itsenäisesti, hänelle on haettava niitä hänen tarpeensa mukaan. 4. Asukkaalla on omien tarpeidensa mukaiset tietotekniset apuvälineet Asukkaan pitää voida käyttää esteettä esimerkiksi puhelinta ja tietokonetta. Jos asumisyksikössä on yhteiskäytössä olevia tietoteknisiä laitteita, niiden pitää olla kaikille saavutettavia ja niiden käyttämiseen pitää järjestää riittävät apuvälineet. 3 / 7

5. Asukkaalla on oikeus lähteä asumisyksiköstä ulos ja tulla sinne sisään vapaasti Asukkaalla on oltava oikeus kulkea ovista kuten haluaa, ja hänellä pitää olla avaimet kotiinsa. Jos asukkaan henki ja terveys vaarantuisivat hänen liikkumisestaan yksin, hänellä pitää olla käytettävissään apua, jonka turvin hän pystyy poistumaan asumisyksiköstä ja tulemaan sinne takaisin. 6. Asumisyksikön sijainti taajamassa ja lähellä palveluja lisää mahdollisuuksia liikkumisvapauden käyttämiseen ja osallisuuteen On mahdotonta sanoa, missä asumisyksikön tulisi sijaita. Jotkut ihmiset pitävät asumisesta syrjäseudulla ja toiset viihtyvät asutuskeskuksissa. Yleisesti ottaen asumisyksikön sijainti kaukana palveluista ja muusta asutuksesta saattaa kuitenkin eristää asukkaita muusta maailmasta ja näin estää heidän mahdollisuuksiaan liikkua ja osallistua. 4 / 7

Liikkumisvapaus ja esteettömyys YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa Artikla 18: Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen, asuinpaikan valinnan vapauteen ja kansalaisuuteen. Artikla 19a: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä. Artikla 20: Henkilökohtainen liikkuminen 5 / 7

Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa: a) helpottamalla vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan; b) helpottamalla laadukkaiden liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologian sekä erilaisten avustajien ja välittäjien saatavuutta vammaisille henkilöille, muun muassa tarjoamalla niitä kohtuulliseen hintaan; c) antamalla vammaisille henkilöille ja heidän parissaan työskentelevälle asiantuntijahenkilöstölle liikkumistaitoihin liittyvää koulutusta; 6 / 7

Artikla 9: Esteettömyys ja saavutettavuus Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. 7 / 7