Minä haluan tuonne! - Esimerkkejä VIA-kartoituksista liikkumisvapauteen ja esteettömyyteen liittyen
|
|
- Miina Saija Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minä haluan tuonne! - Esimerkkejä VIA-kartoituksista liikkumisvapauteen ja esteettömyyteen liittyen Asukkailla on oikeus valita oma asuinpaikkansa ja asumismuotonsa sekä halutessaan vaihtaa sitä. Päätöstä asumisesta ei pidä tehdä asukasta kuulematta. Asukasta pitää kuulla, vaikka hänellä olisi edunvalvoja. Asukkaan kuulemista ei saa sivuuttaa myöskään sillä perusteella, että asukas tarvitsee vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja ilmaistakseen oman näkemyksensä ja tahtonsa. Asukkaiden tulee voida liikkua sekä asumisyksikön sisällä, sieltä ulos ja uudelleen sisään että asumisyksikön ulkopuolella. Yleensä on hyvä, jos asumisyksikkö sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä palveluita ja normaalia asutusta. Asuinpaikan valinta Asukkaat eivät aina ole tietoisia siitä, että heillä on oikeus valita asuinpaikkansa. Eräässä 1 / 10
2 asumisyksikössä kerrottiin, että kaikki asukkaat eivät haluaisi asua tässä yksikössä. Asuinpaikan ja -muodon vaihtamisen oikeudesta tulee kertoa asukkaille, vaikka tämä tarkoittaisikin paikkakunnan tai asumismuodon vaihtumista ja aiheuttaisi vaivaa asumisyksikön henkilökunnalle ja sosiaalitoimen työntekijöille. Asumisyksiköiden henkilökunta sanoo usein, että asuinpaikan vaihtaminen on vaikeaa, koska sopivia yksikköjä ei ole välttämättä tarjolla eikä paikkoja vapaana. Asiaa tulee kuitenkin ajatella laajemmin ja joustavammin. Asukkaalle voi olla mahdollista järjestää esimerkiksi vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen tavalliseen omistus- tai vuokra-asuntoon. Tällöin on epäolennaista, onko jossakin asumisyksikössä tilaa vai ei. Erityisesti kehitysvammapuolella ryhmämuotoinen asuminen tuntuu olevan laitosten purkamisesta huolimatta hyvin vakiintunut ajatus, josta henkilökunnan ja asukkaidenkin on vaikea irtautua. Eräässä asumisyksikössä asukas oli vasten tahtoaan siirretty toiseen saman yksikön rakennukseen, vaikka hän piti ensimmäistä paikkaa kotinaan. Syynä siirtoon oli alkuperäisen asumispaikan esteellisyys. Asukkaan liikuntakyky oli heikentynyt ja siksi hänet siirrettiin esteettömämpään yksikköön. Asukkaan oikeutta valita asuinpaikkansa ei saa loukata tällaisella perusteella. Tilanteeseen on löydettävissä ihmisoikeuksia kunnioittava ratkaisu, esimerkiksi alkuperäisen asuinpaikan muuttaminen esteettömämmäksi asunnon muutostöiden avulla ja/tai asukkaan toimintamahdollisuuksien lisääminen hakemalla hänelle henkilökohtaista apua. Esteellisyys 2 / 10
3 Asumisyksiköiden, niiden tilojen ja laitteiden tulisi olla esteettömiä. Esteellisyys voi tarkoittaa suoranaista estettä päästä haluamiinsa paikkoihin tai jäämistä tapahtumien, palvelujen ym. ulkopuolelle. Monissa asumisyksiköissä on esteettömyyttä parantavia ratkaisuja, kuten automaattiovia, luiskia ja matalia tasoja. Riittävistä apuvälineistä ei kuitenkaan aina huolehdita yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Eräässä asumisyksikössä asukas ei saanut oveaan lukkoon apuvälineen puuttumisen vuoksi, eikä yhteiskäytössä olevassa tietokoneessa ollut näkövammaisille tarkoitettua apuvälinettä, vaikka ainakin yksi asukas olisi tarvinnut sellaista. Liikkumisvapaus Liikkumisvapaus on perus- ja ihmisoikeus, johon ei saa kajota ilman erityisen pätevää perustetta. Asukkaiden pitää voida liikkua asumisyksikössä, eli kotonaan, vapaasti. Eräässä yksikössä kuitenkin rajoitettiin asukkaiden liikkumista keittiöön. Asukkaiden tulee voida liikkua myös asumisyksikön ulkopuolella rajoituksetta. Eräässä asumisyksikössä liikkumista rajoitettiin kiellolla matkustaa suurempaan lähikuntaan. Rajoitusta käytettiin rangaistuksena yksikön henkilökunnan laatimien sääntöjen rikkomisesta. 3 / 10
4 Liikkumisvapautta saatetaan rajoittaa myös epäsuorasti, jos henkilökuntaa ei riitä kattavasti asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan. Tämä vaarantaa asukkaiden liikkumisvapauden ja osallisuuden ympäröivään yhteiskuntaan. Aikuisten ihmisten liikkumisvapautta ei saa säännellä myöskään kotiintuloajoilla. Eräässä asumisyksikössä kaikilla asukkailla oli kotiintuloaika. Kotiintuloaika oli aikuisten ihmisten tavallisia menoja ajatellen aikainen, ja poikkeukset siitä olivat harvinaisia. Liikkumisvapautta rajoitetaan myös siten, että asukkaille ei anneta avaimia. Joissakin asumisyksiköissä asukkailla ei ole omia avaimia ulko-oveen. Eräässä asumisyksikössä ulko-ovet pidettiin yöaikaan sisältäpäin lukossa niin, että ainoa avain oli vuorossa olevalla työntekijällä. Tällainen käytäntö on arveluttava sekä asukkaiden liikkumisvapauden että henkilökohtaisen turvallisuuden kannalta. Jos tällaisessa yksikössä sattuu hätätilanne, voi olla tuhoisaa, jos asukkaat eivät pääse ulos talosta. Riittävät henkilöstöresurssit mahdollistavat sen, ettei kukaan asukas joudu yöaikaan vaaratilanteeseen, vaikka ovia ei lukita sisäpuolelta. Asumisyksikön sijainti 4 / 10
5 Asumisyksikön on yleensä hyvä sijaita tavallisella asuinalueella, jossa on myös peruspalvelut. Asukkaiden tulee voida liikkua helposti eri paikkoihin, joten hyvät liikenneyhteydet ovat myös tärkeitä. Asumisyksikön syrjäinen sijainti korostaa laitosmaisuutta. Syrjäinen sijainti ja huonot kulkuyhteydet huonontavat olennaisesti mahdollisuuksia osallisuuteen yhteiskunnassa. Tällä on vaikutusta myös sosiaalisten- ja perhesuhteiden ylläpitoon. Osa asumisyksiköistä sijaitsee keskellä normaalia asutusta ja palveluita, ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Eräässä asumisyksikössä julkisen liikenteen käyttäminen ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä lähellä sijaitsevalta pysäkiltä kulki busseja vain harvoin. Eräs toinen yksikkö sijaitsi alueella, jossa oli vain teollisuuskiinteistöjä. Kansainvälisiä esimerkkejä Kansainvälisistä esimerkeistä näkyy, että Suomi ei ole ainoa maa, jossa vammaisten asuinpaikkaan ja -muotoon liittyvät asiat ovat ongelmallisia. Esimerkit osoittavat, että liikkumisvapauteen ja esteettömyyteen suhtaudutaan hieman eri lailla eri maissa. Maakohtaiset käytännöt herättävät onneksi myös kritiikkiä tuomioistuimia myöten. 5 / 10
6 Asumispaikan valinta Tanskassa on arvosteltu sitä, ettei kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin siitä, missä, miten ja kenen kanssa he asuvat, ole kunnioitettu. Mahdollisuudet valita asumispalveluja muualta kuin omasta kunnasta ovat rajoitetut. Tämä johtuu kuntien politiikasta ja palvelustandardeista. Tanskassa asumispalvelumarkkinoiden sääntelyllä pyritään kuitenkin alentamaan julkisen palvelutuotannon kustannuksia ja järjestämään optimaaliset olosuhteet julkisten instituutioiden sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien väliselle kilpailulle. Tällä halutaan kannustaa myös palvelujen laadun kehittämiseen. Markkinasäätelyllä pyritään vammaisen henkilön aseman vahvistumiseen ja äänen kuulemiseen. Vammaisten henkilöiden odotetaan omaksuvan aktiivisempi rooli. Heidän toivotaan haastavan perinteinen palvelujen järjestämisen malli ja esittävän vaatimuksia siitä, mitä he haluavat palveluntarjoajilta sekä valinnanvapaudesta eri palveluntarjoajien välillä. Hollannissa kehitysvammalaitosten ja ryhmäkotien asukkaalla puolestaan on erittäin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa asumisjärjestelyihinsä. On yleistä, ettei pienessäkään ryhmäkodissa ole taattua, että asukkaat saavat valita omat asuinkumppaninsa tai asuinpaikkansa. Myös paikallisen terveydenhuollon valvontaviraston asumisyksikköjen kartoituksissa yksikköjen palvelujen laadun on usein todettu olevan huolestuttavan huonoa. Skotlannissa järjestöjen tietoon on tullut tapauksia, joissa yksilöllisesti asuneita henkilöitä on sijoitettu ryhmä- tai hoivakoteihin. Tällaisiin ratkaisuihin saatetaan päätyä etenkin sellaisten 6 / 10
7 henkilöiden kohdalla, joiden tuen tarpeet ovat kompleksisia ja laajoja. Kehitys kertoo paluusta sijoittamiskäytäntöön, jossa asumisratkaisuja koskevaa päätöksentekoa ohjaa vapaiden asumispalvelupaikkojen sijainti sen sijaan, että yksilöllisiä asumisratkaisuja pohdittaisiin asukkaan tarpeista lähtien. Yksinasumistakin saatetaan Skotlannissa suosia. Sosiaalitoimen edustajat korostavat erityisesti, että ryhmämuotoinen asuminen ei sovellu henkilöille, joiden käyttäytyminen on haastavaa. Haastavan käyttäytymisen on todettu lisääntyvän ryhmämuotoisessa asumisessa, kun henkilöt ovat pakotettuja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisääntynyt haastava käyttäytyminen saattaa myös tu ottaa henkilökunnan toimintaan laitosmaisia tapoja heidän pyrkiessään vastaamaan siihen. Tällaisen käyttäytymisen on todettu usein vähentyvän henkilön muuttaessa omaan erilliseen asuntoonsa. Arviointi tapahtuu kuitenkin tässäkin tapauksessa ulkoapäin, eikä asukkaan mahdollisuuksista vaikuttaa tilanteeseen ole mainintaa. Skotlannissa sosiaalipalveluita säätelevänä valvontaviranomaisena toimii Care Inspectorate. Pa lveluntuottajien on rekisteröidyttävä valvontavirastolle, joka myöntää toimiluvat, valvoo palveluntuottajien toimintaa ja antaa rajoituksia esimerkiksi asukasmääristä. Osana tarkistustoimintaa toimijat pisteytetään kuusiportaisella asteikolla. Arviointi kohdennetaan hoivan ja tuen laatuun, ympäristön laatutekijöihin, henkilöstöön sekä palvelun hallinnointiin ja johtamiseen. Tarkistusraportit ovat julkisesti saatavilla, joten palvelunkäyttäjät voivat periaatteessa tehdä informoituja valintoja. Valinnanvapaus ei kuitenkaan koske kaikkia. Skotlannissa kehitysvammaisuus luokitellaan edelleen lainsäädännössä mielisairaudeksi, jolloin erityisesti kehitysvammainen haastavasti käyttäytyvä henkilö voidaan lainsäädännön perusteella määrätä pakkohoitoon. Henkilöillä, joiden pakkohoitopäätös puretaan, on usein hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, 7 / 10
8 millaiseen asumisratkaisuun he päätyvät. Erityisenä ongelmana järjestötoimijat Skotlannissa nostavat esiin sairaala-asumisen. Skotlannissa kehitysvammaisia henkilöitä asuu edelleen sairaalaympäristöissä, joko lyhytaikaishoidossa, arviointi- ja toimenpideyksiköissä tai pitkäaikaishoivan piirissä. Erään järjestöedustajan mukaan jotkut tällä hetkellä sairaaloissa asuvat kehitysvammaiset henkilöt siirrettiin sairaaloihin suoraan laitoksista. Sairaalayksiköihin tehdään kuitenkin myös uusia sijoituksia. Erityisesti haastavasti käyttäytyvien henkilöiden tilanne on heikko. Saksassa varsinkin ympärivuorokautista tukea tarvitsevien asuminen muualla kuin laitosympäristössä tai suurissa ryhmäkodeissa näyttää hyvin vaikealta. Näiden henkilöiden mahdollisuus tosiasiallisesti valita asuinpaikkansa on erittäin kyseenalainen. Vuonna 2009 julkaistussa raportissa kerrotaan esimerkkitapauksesta, jossa henkilö päätyi laitoshoitoon, vaikka hänen omana toiveenaan oli lähiyhteisössä asuminen. Lakiin sisältyvän lähiyhteisöllisen asumisen ja tuen ensisijaisuutta koskevasta periaatteesta huolimatta taloudellisia argumentteja priorisoidaan, kun sosiaalihallinnossa tehdään palveluiden järjestämistä koskevia päätöksiä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea totesi Australian raportin pohjalta antamissaan kommenteissa, että vaikka Australiassa oli suljettu suuria laitoksia, uudet vammaisten asumisyksiköt olivat yhä laitosmaisia. Monien vammaisten oli pakko asua asumisyksiköissä saadakseen riittävät palvelut. Komitea kehotti Australiaa kehittämään ja ottamaan käyttöön suunnitelman, jonka pohjalta laitokset lopetettaisiin ja riittävät varat kohdennettaisiin tukemaan vammaisten henkilöiden asumista yhteiskunnan yhdenvertaisina jäseninä. Komitea vaati Australiaa ryhtymään välittömiin toimiin varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat vapaasti valita missä ja kenen kanssa he haluavat asua, ja että he saavat riittävän avun riippumatta asumispaikastaan ja asumismuodostaan. 8 / 10
9 Komitea ilmaisi 2013 huolensa siitä, että Itävallassa vammaisten laitosasuminen oli lisääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Komitean mukaan laitosasumisen lisääntyminen oli sopimuksen 19 artiklan vastaista ja asetti vammaiset henkilöt alttiiksi väkivallalle ja hyväksikäytölle. Komitea kehotti Itävaltaa purkamaan laitoksia ja antamaan vammaisten henkilöiden itse valita, missä he haluavat asua. Esteettömyys asumisessa Ruotsin palveluasunnoissa on yleensä tehty mukautuksia asukkaiden tarpeisiin, ja asunnot ovat usein samassa talossa tai toistensa läheisyydessä sijaitsevissa taloissa. Uudisrakentamisessa on rakennussäännösten kautta varsin korkeat esteettömyyskriteerit. Esteettömyys ja käytettävyys ovat liikuntavammaisen henkilön näkökulmasta yksi kaavoitus- ja rakennuslakiin sisältyvistä teknisistä vaatimuksista. Rakentamismääräykset sisältävät yksityiskohtaisia esteettömyysvaatimuksia, koskien esimerkiksi asuinrakennusten sisäänkäyntiä ja asuntojen märkätiloja. Henkilöt voivat myös saada tukea asunnon muutostöihin, jotta itsenäinen elämä asunnossa mahdollistuu. Tuessa ei ole tarveharkintaa. Hollannissa annettiin vuonna 2003 uudet rakennussäännökset, jotka sisältävät uusille asunnoille asetettavan vaatimuksen esteettömyydestä. Esteettömyyttä koskevat säännökset eivät kuitenkaan koske vanhaa asuntokantaa. 9 / 10
10 Skotlannissa on standardina kodin ja sen ympäristön helppokulkuisuus. Rakennuksen tulee mahdollistaa nostolaitteiden, ympäristön hallintaa koskevien välineiden, kutsujärjestelmien, hälyttimien, kommunikointivälineiden ja uuden hoivateknologian asentaminen. Kaksi- tai useampikerroksissa rakennuksissa on oltava hissi. Iso-Britannia on saanut moitteita Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta. Tuomioistuin katsoi alentavaksi kohteluksi sen, että henkilön vessa ja sänky olivat esteellisiä. 10 / 10
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotYKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotAsumisen kehittämisessä ajankohtaista
Asumisen kehittämisessä ajankohtaista KVANK alueellinen tilaisuus Kirsi Konola Oulu, 30.10.2018 YK:n vammaissopimus ja asuminen 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä: Vammaisilla henkilöillä
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotAskelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen
Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille 4.10.2018 Seppo Eronen MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN ENNEN NYT TAVOITE TULEVAISUUDESSA Asuminen psyk. sairaaloissa Asuminen
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotNeurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotKatsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.
Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen
LisätiedotKehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotValta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo. Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti
Valta Virtaa -konferenssi 13.6 Tampere-talo Sanna Ahola, lakimies, Kynnys ry/via-projekti Annina Heini, suunnittelija, Kynnys ry/via-projekti CRPD:n johdanto: Vammaisilla henkilöillä on yksilöllinen itsemääräämisoikeus
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Raija Hynynen Raija.Hynynen@ym.fi
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten
Lisätiedot----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen
----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon
LisätiedotU 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu
U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia
LisätiedotHankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki
Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotKEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotOvatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen
Ovatko minun asiani minun asioitani? - Esimerkkejä VIA-kartoituksista yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan liittyen Asumisyksikkö ja siinä olevat asunnot tai huoneet ovat asukkaiden koteja. Asukkailla
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
Lisätiedot1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin
LisätiedotKEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI
KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen
LisätiedotSuunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.
Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotTietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotKEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS
KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Rovaniemi 27.8.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston
LisätiedotKEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS
KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki, Säätytalo 1.10.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotRovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy
Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi
LisätiedotValmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä
Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotYhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto
Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE
1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotAsumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotElämä on Laiffii 14-15.4.2015
Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n
LisätiedotSusanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?
Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
LisätiedotLakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita
Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut
LisätiedotVammaispalveluja koskeva lakiuudistus
Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon
LisätiedotARJEN KESKIÖSSÄ HANKE
ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori 9.3.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi
LisätiedotYksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit
Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ
LisätiedotHISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki
HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotPalveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät
Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ongelmia ja uudistusnäkymiä SSOS:n yleisötilaisuus Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus asiakasmaksujärjestelmän
LisätiedotAsumispalvelujen hankinta
Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella
LisätiedotAjankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta
Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotArjen Keskiössä
Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotLausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy
Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista Esperi Care Oy 23.5.2017 Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin.
Lisätiedot