KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2003-2006

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2003-2006 Toteuttamisosa Rahoitusosa Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää Puh. 014-652 230 Fax 014-652 277 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 014-652 211/vaihde Julkaisun avainsanat Maakuntasuunnittelu Strategia Toteuttamissuunnitelma Rahoitus ISBN 951-594-178-4 951-594-179-2 ISSN 0788-7035 Painos: 1000 kpl Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto PTV-TEAM OY Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 1

Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 4 2. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Elinkeinot ja työllisyys... 6 2.3. Osaaminen ja koulutus 7 2.4. Yrittäjyys. 8 2.5. Maaseutuelinkeinot ja maaseutu... 9 2.5.1. Perusmaatalous... 9 2.5.2. Metsätalous ja bioenergia. 9 2.5.3. Maaseutuyritystoiminta. 10 2.6. Aluetalous.. 10 2.7. Aluerakenne ja infrastruktuuri... 11 3. Maakuntaohjelman perusta... 13 3.1. Tulevaisuuden kehityslinjat... 13 3.2. Maakuntaohjelman reunaehdot.. 13 4. Keski-Suomen strategia ja tavoitteet... 14 4.1. Ohjelmakausi 2003 2006... 14 4.2. Keski-Suomi vuoden 2006 jälkeen.. 15 5. Maakunnan kehittämistoimet... 15 5.1. Yritystoiminnan kehittäminen 15 5.1.1. Lähtökohdat... 15 5.1.2. Yritysten alkuvaiheen toimenpiteet. 15 5.1.3. Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen... 16 5.1.4. Yritysten kansainvälistyminen.. 16 5.1.5. Teknologian hyödyntäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen... 17 5.2. Osaamisen vahvistaminen... 17 5.2.1. Lähtökohdat ja kehittämislinjaukset... 17 5.2.2. Työelämän koulutustarpeet... 18 5.2.3. Osaavan ammatillisen työvoiman turvaaminen... 20 5.2.4. Aikuiskoulutus... 20 5.2.5. Alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen... 21 5.2.6. Innovaatiotoiminta... 21 5.2.7. Kansallinen rahoitus ja EU-rahoituksen kohdentaminen... 22 5.3. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy... 22 5.3.1. Lähtökohdat... 22 5.3.2. Yleistavoite ja toimintatavan kehittäminen... 24 5.3.3. Kokonaisvaltainen työelämän kehittäminen TYKES... 24 5.3.4. Vaikeasti työllistettävien kannustaminen ja työvoimapalvelujen kehittäminen... 24 5.3.5. Kolmannen sektorin työllisyysstrategioiden ja sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen... 25 5.3.6. Vaihtoehtoisen ammattikoulun ja vastaavien menettelyjen kehittäminen... 25 5.3.7. Valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus... 25 5.3.8. Maahanmuuttajien vastaanotto ja valmentaminen... 26 5.3.9. Työllisyysperusteisten investointien vauhdittaminen... 26 2

5.4. Maaseudun kehittäminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen... 26 5.4.1. Perusmaatalous... 26 5.4.1.1. Lähtökohdat... 26 5.4.1.2. Maatalouden kilpailukyvyn turvaaminen ja viljelijöiden sosiaalisten olosuhteiden ja osaamisen edistäminen... 27 5.4.1.3. Maaseudun ympäristöstä ja viihtyisyydestä huolehtiminen... 27 5.4.2. Metsätalous ja bioenergia 27 5.4.2.1. Lähtökohdat... 27 5.4.2.2. Metsätalouden edistäminen... 28 5.4.2.3. Metsä- ja peltoenergian käytön lisääminen... 28 5.4.3. Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen... 29 5.4.3.1. Lähtökohdat... 29 5.4.3.2. Yritysten kilpailukyvyn, elinvoimaisuuden ja kannattavuuden turvaaminen... 29 5.4.3.3. Kalatalouden kehittäminen... 30 5.5. Aluerakenteen ja infrastruktuurin kehittäminen... 31 5.5.1. Lähtökohdat... 31 5.5.2. Aluerakenteen turvaaminen. 31 5.5.3. Liikenneyhteyksien kehittäminen. 32 5.5.4. Teknisen huollon ratkaisujen kehittäminen... 33 5.6. Ympäristön hoito, suojelu ja kehittäminen... 33 5.7. Hyvinvoinnin palvelurakenteen ja alan liiketoiminnan kehittäminen... 34 5.7.1. Lähtökohdat... 34 5.7.2. Palveluverkosto ja palvelujen saatavuus... 34 5.7.3. Hyvinvointi-innovaatioiden jalostaminen liiketoiminnaksi... 35 5.7.4. Osaavan työvoiman saatavuus... 36 5.8. Kulttuuri ja maakunnan vetovoimaisuus... 37 5.8.1. Lähtökohdat... 37 5.8.2. Kulttuurin kehittämisestä yritystoimintana... 37 5.8.3. Strateginen verkostoituminen vahvuustekijänä kulttuurin alueella 38 6. Erityisohjelmien ja muiden Keski-Suomea koskevien ohjelmien yhteensovitus... 38 6.1. Euroopan unionin alueelliset tavoiteohjelmat Keski-Suomessa... 39 6.2. Euroopan unionin tavoite 3 ohjelma... 39 6.3. Euroopan unionin alueellinen maaseutuohjelma ALMA... 39 6.4. Aluekeskusohjelmat...40 6.4.1. Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma...40 6.4.2. Jämsän seudun aluekeskusohjelma...41 6.5. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma...41 7. Maakuntaohjelman arviointi sekä tunnusluvut toimenpiteiden seurantaa varten... 42 8. Maakuntaohjelman valmistelu ja valmisteluun osallistuneet... 42 9. Rahoitus (kunta, valtio, EU, yksityinen)... 45 10. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointi (20.5.2003)... 48 LIITTEET Liite 1. Isot hankkeet... 50 Liite 2. Osaamisen vahvistaminen EU-varoin (taulukko). 53 3

1. Esipuhe Vuoden 2000 alusta tuli voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki ja vuoden 2003 alusta uusi alueiden kehittämislaki. Lainsäädännön myötä suunnittelujärjestelmä uudistui ja maakuntien liitot velvoitettiin laatimaan uudenlaisia kehittämisasiakirjoja yhteistyössä maakuntien muiden toimijoiden kanssa. Näitä ovat alueen tulevaisuutta linjaava maakuntasuunnitelma, maankäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämispyrkimykset yhteen sovittava maakuntaohjelma. Lisäksi laaditaan vuosittaiset toteuttamissuunnitelmat, joissa esitetään eri rahoitusinstrumenttien avulla rahoitettavat hankkeet. Maakuntaohjelma on yhteistyöasiakirjan kaltainen, mutta EU:n alue- ja rakennepolitiikan voimavarojen lisäksi se sisältää myös kansallisten resurssien käytön suunnittelun. Ensimmäinen toteuttamissuunnitelma käsitellään Keski-Suomessa syksyllä 2003 ja se koskee vuosia 2004 2005. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuussa 2002 maakuntasuunnitelman, jossa maakunnan tulevaisuutta linjattiin vuoteen 2020 saakka. Maakuntasuunnitelmassa asetettiin Keski-Suomen uusi visio: Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Päämäärään pyritään omaehtoisella toimijoiden yhteistyöllä, jota tuetaan sekä kansallisin että Euroopan unionin kehittämisresurssein. Maakuntasuunnitelman linjausten pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan Keski-Suomen maakuntaohjelmaa. Valmistelu oli vuorovaikutteinen prosessi, johon osallistui mittava joukko maakunnan kehittäjiä. Maakuntaohjelman valmistelusta vastasi maakuntahallitus. Varsinainen maakuntaohjelmatyö tehtiin työryhmissä, joihin koottiin kehittämisaloittain maakunnan asiantuntijat erittelemään ohjelmakauden toimenpiteitä. Työryhmien teemat olivat (1) yritystoiminnan kehittäminen, (2) osaamisen vahvistaminen, (3) työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, (4) maatalouden rakenteiden uudistaminen ja maaseudun kehittäminen, (5) infrastruktuurin parantaminen sekä (6) hyvinvointi- ja muiden palveluiden kehittäminen. Olennainen osa ohjelmatyötä olivat eri puolilla maakuntaa järjestetyt seminaarit sekä keskustelu- ja neuvottelutilaisuudet, joissa maakuntaohjelma sai lopullisen muotonsa. Maakuntaohjelman kumppanuudesta ja valmisteluun osallistuneista on kuvaus luvussa 8. Aluekehittämisen lähtökohtia ovat maakunnan tahto, yhdessä toimiminen sekä tuloshakuinen vuorovaikutus maakunnan eri alueiden ja toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa vain yhteistyöllä, jossa ovat mukana maakunnan yritykset, julkisen palvelujärjestelmän toimijat, koulutusorganisaatiot, kehittämispyrkimysten rahoittajat, media, kolmannen sektorin osapuolet sekä kaikki maakunnan kehityksestä kiinnostuneet keskisuomalaiset. Aluekehittämisessä voivat kaikki olla osallisia. Maakuntaohjelman valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä maakunnan eri organisaatioiden kanssa. Kiitämme maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneita ja kutsumme kaikki toimijat työskentelemään maakunnan vision toteuttamiseksi. Keski-Suomen maakuntaohjelma 2003 2006 on hyväksytty Keski-Suomen maakuntavaltuustossa 11.6.2003. Pertti Parkkonen Simo Salmelin Anita Mikkonen maakuntavaltuuston maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja 4

2. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.1. Väestökehitys Keski-Suomen väestömäärä on ollut hitaasti kasvava. Väestölisäykseen on vaikuttanut syntyvyyden enemmyys kuolleisuuteen nähden. Eniten Keski- Suomeen on muutettu Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Vastaavasti Keski-Suomesta muutto on suuntautunut eniten Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon ja Varsinais-Suomeen. Keski- Suomella on selkeästi negatiivinen muuttotase Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa, voimakkaimmin nettolisäystä saadaan Pohjois-Savosta, Pohjois- Pohjanmaalta, Lapista ja Etelä-Pohjanmaalta. Väestö seutukunnittain 15.4.2003 Jyväskylän seutukunta 142 869 Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta 14 243 Keuruun seutukunta 17 310 Jämsän seutukunta 30 975 Äänekosken seutukunta 23 622 Saarijärven seutukunta 21 270 Viitasaaren seutukunta 14 789 Keski-Suomi 265 078 Väestön keskittyminen muutamiin harvoihin kasvukeskuksiin on valtakunnallinen ilmiö. Keski-Suomen väestölisäys on ollut seurausta Jyväskylän ja sen lähikuntien vetovoimaisuudesta. Väestöennusteiden mukaan eriytynyt väestökehitys maakunnan sisällä näyttäisi jatkuvan lähivuosina. Jyväskylän seutukunnan positiivinen väestökehitys jatkuu, kun taas kaikkien muiden seutujen väestömäärien ennakoidaan alenevan. Seuraavassa Tilastokeskuksen trendiennusteessa on otettu huomioon ennakoidut syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutukset. Väestökehitys Keski-Suomessa seuduittain vuosina 2003-2005 ja 2010 2003 2004 2005 2010 Jyväskylän sk 142 606 143 559 144 436 147 859 Kaakkoisen K-S:n sk 14 175 14 070 13 969 13 523 Keuruun sk 17 525 17 439 17 355 16 965 Jämsän sk 30 808 30 669 30 536 29 936 Äänekosken sk 25 372 25 306 25 234 24 917 Saarijärven sk 21 277 21 072 20 878 19 989 Viitasaaren sk 14 783 14 628 14 476 13 789 Yhteensä 264 929 265 133 265 279 265 389 Lähde: Tilastokeskus 5

Maakuntasuunnitelmassa asetettiin Keski-Suomen väestötavoitteeksi 270000 asukasta vuonna 2010. Maakuntaohjelmakauden lopussa vuonna 2006 Keski-Suomen väestötavoitteeksi on asetettu Tilastokeskuksen trendiennustetta suurempi väkimäärä eli 266500 asukasta. Tavoitteeseen uskotaan päästävän ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella elinkeinopolitiikalla, vetovoimaisella koulutustarjonnalla, luomalla mahdollisuuksia kasvaville yrityksille ja turvaamalla kansalaisille kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut. On tärkeää luoda yhdessä myönteinen ja valoisa mielikuva kehityskykyisestä Keski- Suomen maakunnasta. 2.2. Elinkeinot ja työllisyys Keski-Suomessa oli 11591 toimipaikkaa vuonna 2001. Niistä lähes puolet oli Jyväskylän seutukunnalla. Vuosina 1993-2001 yritysten määrät lisääntyivät voimakkaimmin Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutukunnilla, joissa lisäys oli yli 20 prosenttia. Yritysten lukumäärällä mitattuna Jyväskylän seutukunnan ohella myönteinen kehitys näyttäisi levinneen teollisuusseuduille, muualla maakunnassa yritysten lisäys on jäänyt selvästi alle 10 prosentin. Kaakkoisessa Keski-Suomessa yritysten lukumäärä väheni. Viime vuosikymmenen lama koetteli Keski-Suomea kovalla kädellä. Maakunnan työpaikkamäärä oli työvoimatutkimuksen mukaan alimmillaan vuonna 1994, jolloin maakunnassa oli 96 400 työpaikkaa. Vuonna 2002 maakunnassa oli työpaikkoja 109 600. Viime vuosikymmenellä maa- ja metsätalouden työpaikat puolittuivat 6200:aan, jalostuksen työpaikat vähenivät 2000:lla, merkittävimmin rakentamisen sekä energia- ja vesihuollon ammateissa. Palvelujen työpaikat lisääntyivät yli 4000:lla, eniten yhteiskunnallisissa palveluissa sekä rahoituksen ja vakuutuksen ammateissa. Keski-Suomessa on tehty toimialatyötä kuudella toimialalla. Toimialojen liikevaihtotietoja on seurattu vuodesta 1995 alkaen. Metalliteollisuuden yritysten liikevaihto on kehittynyt koko maan metallialan yritysten liikevaihtoa myönteisemmin. Viimeisimmän tilaston (3. neljännes vuonna 2002) mukaan eroa koko maan tasoon oli noin 30 prosenttia. Graafisella alalla eroa keskisuomalaisyritysten hyväksi oli samoin noin 30 prosenttia, puutuoteteollisuudessa 25 prosenttia ja matkailualalla (vertailulukuna majoitus- ja ravitsemistoiminta koko maassa) vajaa 20 prosenttia. Käsityöala kehittyi samoin kuin koko maan tekstiili- ja vaateteollisuus. Elektroniikkateollisuudessa Keski-Suomi on jäänyt selvästi jälkeen koko maan kehityksestä, sillä alan yritysten liikevaihto oli vain 60 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 1995. Koko maassa liikevaihto elektroniikkateollisuudessa oli noussut yli kaksinkertaiseksi (120 %). Maakunnan elinkeinorakenne valtakunnallisen perusuran mukaan vuosina 2000-2010, työllisiä Perusura Toimialat 2000 2005 2010 Maatalous 5 142 4 357 4 572 Metsätalous 1 453 1 487 1 511 Metsäteollisuus 8 224 8 326 8 040 Metallituotteiden valmistus 2 324 1 647 1 141 Koneiden valmistus 5 073 5 364 5 267 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 1 632 1 788 1 837 Kulkuneuvojen valmistus 600 987 1 692 Instrumenttien yms. valmistus 752 824 847 Muu metalliteollisuus 533 470 402 Muu teollisuus 4 865 4 415 4 125 Rakennustoiminta 5 510 5 880 6 432 Kauppa 11 942 11 697 12 087 Liikenne 5 789 5 735 5 912 Liike-elämää palveleva toiminta 9 096 8 705 8 881 Julkinen hallinto 5 765 5 146 4 972 Puhtaanapito 1 901 2 352 3 087 Opetus ja tutkimus 8 900 8 620 8 260 Terveydenhuolto 7 509 7 919 8 575 Sosiaalihuolto 7 336 6 696 6 359 Järjestötoiminta 1 683 1 648 1 472 Kulttuuritoiminta 1 606 1 700 1 775 Kotitalouspalvelut 1 824 1 768 1 713 Elinkeino tuntematon 2 972 5 186 5 266 Kaikki 102 431 102 717 104 226 Maakuntaohjelmalla luodaan edellytyksiä merkittävästi valtakunnallista keskimääräiskehitystä tavoitteellisemmalle kehitykselle. Eniten tavoitteellisuutta on liike-elämää palvelevan toiminnan ja kaupan ammateissa. Maakunnallinen osaamisen ja yrittäjyyden vahvistaminen luo edellytyksiä liike-elämän konsultointiin sekä erityyppisiin asiantuntija- ja vuokrauspalveluihin. Kaupan työllisyyden kasvuodotuksia selittävät tukkukaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan laajennukset ja kehittyminen. Teollisuuden merkitys maakunnan kehitystekijänä on työllisyyden ohella merkittävä aluetuotteen muodostajana ja teollisuuden työllisten määrän odotetaankin säilyvän tasollaan. Julkisten palveluiden työllisyys ennakoidaan jonkin verran valtakunnallista kehitystä nopeammaksi ennen muuta hyvinvointipalveluiden kehittämispyrkimysten vuoksi. Maakuntasuunnitelmassa Keski-Suomen elinkeinopolitiikkaa linjataan kahtaalle: toisaalta perustuotannosta ja siihen liittyvästä jatkojalostuksesta sekä perusteollisuudesta huolehtimiseen ja toisaalta elin- 6

keinotoiminnan keihäänkärkien kehittämiseen. Uusia nousevia aloja ovat mm. tieto- ja viestintäteknologia, elektroniikka, energia- ja ympäristötekniikka, hyvinvointi- ja nanoteknologia, graafinen teollisuus sekä matkailu. Keihäänkärkialoja kehitetään aluekeskusohjelmien, osaamiskeskusohjelmien sekä Keski-Suomen liiton toimialatyön avulla. Työttömyys on Keski-Suomen vaikeimpia ongelmia. Se koettelee koko maakuntaa, sillä työttömyysprosentit kaikkien työvoimatoimistojen alueilla ovat pysytelleet selkeästi yli maan keskiarvon. Uusia keinoja puuttua korkeaan työttömyyteen etsitään työvoimaviranomaisten, elinkeinopolitiikan toteuttajien ja Keski-Suomen liiton toimenpitein. 2.3. Osaaminen ja koulutus Keski-Suomen yli 15-vuotiaan väestön tutkinnoilla mitattu koulutustaso on lähellä koko maan keskiarvoa. Vuoden 2001 lopussa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 40,3 prosenttia yli 15-vuotiaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 39,8 prosenttia. Keskiasteen suorittaneiden osuus oli Keski-Suomessa hieman korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus hieman alempi kuin koko maassa. Maakunnan sisällä koulutustasoerot ovat suuret. Jyväskylän seutukunnalla väestön koulutustaso on maan korkeimpia ja ilman perusasteen jälkeistä koulutusta oli 33,3 prosenttia yli 15-vuotiaista. Koulutustasoltaan maan alhaisimpien seutukuntien ryhmään sijoittuvat Kaakkoisen Keski-Suomen, Viitasaaren ja Saarijärven seutukunnat, joissa kaikissa yli puolet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vuoden 2001 lopussa. Koulutusmahdollisuudet Keski-Suomessa ovat suhteellisen hyvät. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat monialaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen joukossa maan vetovoimaisimpia ja toisen asteen koulutus erityisesti Jyväskylässä on myös hyvin vetovoimaista. Opettajainkoulutuksella, opetukseen ja oppimiseen liittyvällä tutkimuksella ja kehittämisellä on vahvat perinteet Jyväskylässä. Ne yhdistyneenä moderniin koulutuksen kehittämistoimintaan kaikilla tasoilla ovat tehneet Jyväskylästä ja Keski-Suomesta vahvan koulutusosaamisen keskittymän, jonka merkitys maakunnan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä on arvaamattoman suuri. Koulutus on toimialanakin merkittävä vetovoima- ja kehitystekijä Keski-Suomessa. Edelleen haasteeksi muodostuu osaamisen vahvistamisen realisoituminen aluetaloudessa työpaikoiksi ja yrityksiksi. Vapaan sivistystyön organisaatiot, kansalais- ja työväenopistot sekä kansanopistot, ovat merkittäviä paikallislähtöisiä toimijoita osaamisen vahvistajina sekä kansalaisten ja oppimisen aktivoijina. Toisen asteen ammatillinen koulutus: 7 450 opiskelijaa, 2 850 ammatillista tutkintoa vuodessa Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on koulutuksen tarjonnan lisäksi kehittää maakunnan työpaikkoja. Koulutusta järjestetään omaehtoisena nuorten ja aikuisten koulutuksena sekä työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Omaehtoista koulutusta ovat nuorten ja aikuisten ammatillinen peruskoulutus sekä aikuisten ammatillinen lisäkoulutus, joita voidaan järjestää joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Tuloksena syntyy tutkintoja ja näyttötutkintoja. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta kattaa Keski-Suomessa lähes kaikki opintoalat ja näyttötutkintojen mahdollisuudet ovat laajat. Aluekehitystä ja osaavan työvoiman saatavuutta tukee erityisesti vahva yhteys työelämään laajan työpaikkakouluttajien verkoston kautta. Ammatillinen aikuiskoulutus ja tutkintojen suorittaminen ovat merkittävä osa osaamisen vahvistamista ja alueellista kehittämistä. Organisaatioiden kilpailukyky, henkilökohtainen urakehitys, suurten ikäluokkien aiheuttama rakennemuutos sekä työllisyys edellyttävät maakunnallisesti laadukasta ja oikein kohdistunutta aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutuksen merkitys aluekehitystyössä korostuu huomattavasti lähivuosina. Perus- ja lisäkoulutusta voidaan järjestää myös työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksena järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta ylivoimaisesti suurin osa on tutkintoon johtavaa koulutusta. Lukiot ovat Keski-Suomessa merkittävä toisen asteen koulutusväylä ja paikallinen kehitystekijä. Lukioverkko on maakunnassa tiheä ja lukioihin hakeutuu jatkuvasti yli puolet ikäluokasta. Nuorten aloituspaikkoja toisella asteella oli vuonna 2003 ammatillisissa oppilaitoksissa 3 100 ja lukioissa 2 280 (Länsi- Suomen lääninhallitus). Lukioista jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa 5,8 prosenttia, ammattikorkeakoulutuksessa 12,4 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 18,6 prosenttia (Tilastokeskus 2000). Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyö on käynnistynyt muutama vuosi sitten. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on meneillään kaksoistutkinnon kehittämishanke. Kaksoistutkintoon tähtäävän opiskelun aloitti syksyllä 2002 yli 100 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulut: 7 000 opiskelijaa ja 1 600 tutkintoa vuodessa Ammattikorkeakoulut ovat työelämäsuuntautuneina alueellisina korkeakouluina merkittävä osa korkeakoululaitosta. Uudessa lainsäädännössä ammattikorkeakoululle on vahvistettu aluekehitystehtävä, jota se toteuttaa monimuotoisena, keskeisesti elinkeinoelämän PK-sektorille suuntautuvana tutkimus- 7

ja kehitystoimintana. Ammattikorkeakouluista on muodostumassa merkittävä uusi osa kansallista ja alueellista innovaatiojärjestelmää, jonka osalta yhteistyötä ja työnjakoa yliopistojen kanssa on korostettu viime aikojen kehitystyössä. Verkostomuotoinen valtakunnallinen humanistinen ammattikorkeakoulu, jolla on kaksi toimipistettä Keski-Suomessa, tarjoaa mahdollisuuden kansalais- ja nuorisotoimen sekä kulttuuriohjaajan koulutukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja monialainen (hallinto ja kauppa, tekniikka ja liikenne mukaan lukien ICT-ala, sosiaali- ja terveysala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala, luonnonvara-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus). Jyväskylän ammattikorkeakouluissa on viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa ja se rekrytoi puolet opiskelijoistaan maakunnan ulkopuolelta. Valmistuneista Keski-Suomeen sijoittuu noin kaksi kolmannesta, insinööreistä huomattavasti tätäkin suurempi osuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisessä tavoite- ja tulossopimuksessa on todettu, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostaa maakunnan kasvualojen, erityisesti tietoteollisuuden, osaamiskeskusalueiden, palveluyritysten kasvuedellytysten ja hyvinvointiklusterin kehittämiseen sekä laajentaa vastuutaan maaseutuelinkeinojen kehittämisessä ja maakunnallisena kulttuuritoimijana. Ammatillinen opettajakorkeakoulu tukee toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehitystä ja toteutusta. Jyväskylän yliopisto: 15 000 opiskelijaa, 1 200 maisterin tutkintoa ja 100 tohtorin tutkintoa vuodessa Jyväskylän yliopistossa ovat edustettuna humanistinen, yhteiskuntatieteellinen, taloustieteiden, kasvatustieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, liikunta- ja terveystieteiden ja informaatioteknologian tiedekunta. Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön välisen tulossopimuksen mukaisesti alueellisesti merkittäviä koulutusaloja ovat taloustiede/ yrittäjyys, informaatioteknologia, nanoelektroniikka, teollisuusfysiikka, hyvinvointi- ja terveysteknologia, kulttuurien välinen viestintä ja vaikuttaminen sekä ympäristöosaaminen/uusiutuva energia. Yliopistosta valmistuneista noin kolmannes sijoittuu Keski-Suomeen. Korkeakoulutasoista koulutusta antaa Keski-Suomessa lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu. Tutkimus ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehdyt sijoitukset ovat kehittyneet Keski-Suomessa viime vuosina myönteisesti sekä yksityisellä että korkeakoulusektorilla. Vuonna 1998 kokonaispanostus oli 123,5 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia koko maan toiminnasta. Vuonna 2001 panostus oli 174,7 miljoonaa euroa ja osuus 3,8 prosenttia koko maan toiminnasta. Valtakunnan kasvutahdissa on pysytty mukana, vaikka kokonaispanostus ei vielä ylläkään Keski-Suomen väestöosuuden tasolle. Vuonna 2001 yritykset sijoittivat tutkimus- ja kehittämistoimintaan 114,4 miljoonaa euroa, mikä oli 3,5 prosenttia maan panostuksesta ja 65,5 prosenttia Keski-Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaissijoituksista. Julkisen sektorin osuus oli 15,5 miljoonaa euroa, joka oli lähinnä VTT:n osuutta. Julkinen sektori oli 3,1 prosenttia valtakunnan osuudesta ja 8,9 prosenttia maakunnan toiminnasta. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan 44,8 miljoonan euron panostuksesta pääosa tuli Jyväskylän yliopistoon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluelähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Korkeakoulujen lisäksi tutkimuksen ja kehittämisen osaamisorganisaatioita ovat Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, VTT sekä muut liiketoimintojen ja alueen kehitystä palvelevat tutkimusyksiköt. Tutkimusja kehittämistyöhön perustuva osaamiskeskustoiminta on luonut erityisesti Jyväskylän seudulle uutta tietoa yritysten kehittämiseen. Osaamiskeskusalat ovat paperinvalmistuksen hallinta, informaatioteknologia ja energia- ja ympäristöteknologia sekä uusina nousevina aloina nanoteknologia, hyvinvointiteknologia ja bioteknologia. 2.4. Yrittäjyys Keski-Suomi rakentaa tulevaisuuttaan ja menestystään tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä. Kun maakunta arvostaa ja kannustaa eettisesti kestäville arvoille perustuvaa yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta, sen yrityksissä työskentelee työstään ja itsensä kehittämisestä innostuneita ihmisiä. Keski-Suomen tavoitteena on nousta Suomen kärkeen uusien yritysten perustamisessa Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä yrittäjyyssopimuksessa (Y4) asetetaan haasteellinen visio, jonka mukaan Keski-Suomi on maailman yrittäjäaktiivisin maakunta. Vision tarkoitus on motivoida kehittämään asioita myös konkreettisesti. Yrittäjämäistä toimintaa tarvitaan yritysten ohella myös oppilaitoksissa, julkissektorilla ja kolmannella sektorilla, mikä edellyttää uutta yrittäjyysajattelua. Yrittäjyyssopimus ei ole projekti, joka päättyy tiettynä ajankohtana, vaan vuosien ajan jatkuva prosessi. Prosessi ei ole suunnattu pelkästään yrittäjille, vaan koko yhteiskunnalle. Yrittäjyyssopimus ei koske vain yrittämistä, vaan sen painopiste on yrittäjyydessä, joka korostaa vastuun kantamista jatkuvasta itsensä kehittämisestä kykyjensä mukaisesti riippumatta siitä, toimiiko yrittäjänä vai palkkatyössä. Yrittäjyyssopimuksen tavoitteena on, että siihen sitoutuneet muuttavat toimintakulttuuriansa niin, että päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon niiden vaikutukset yrittäjyyteen. 8

Yrittäjyyden edistämisen strateginen painopiste vuonna 2003: yksilöt Strateginen tavoite vuodelle 2003 on, että Keski-Suomen aktiiviset yksilöt ovat sisäistäneet Y4-sopimuksen perusajatukset ja kykenevät levittämään niitä toimintaympäristössään. Keskeisenä sanomana on yksilöistä lähtevä yrittäjämäinen asenne ja toiminta. Mukaan lähteminen perustuu yksilön aitoon haluun työskennellä Keski-Suomen hyvinvoinnin eteen. Yrittäjyyden edistämisen strateginen painopiste vuonna 2004: yhteisöt Vuosi 2004 on yhteisöjen vuosi. Yrittäjämäinen asenne ja toiminta laajenevat eri yhteisöissä, oppilaitoksissa, yrityksissä, viranomaistahoilla, seurakunnissa, ym. Konkreettisena toimenpiteenä yhteisöjä haastetaan aktiivisesti mukaan tavoittelemaan yrittäjäyhteisö tunnustusta. Yhteisöt sitoutuvat julkisesti yrittäjämäisen ajattelun kehittämiseen omassa yhteisössään. Yrittäjämäistä asennetta yhteisöissä edistäviä yksilöitä tullaan nostamaan esimerkeiksi muille. Yrittäjyyden edistämisen strateginen painopiste vuonna 2005: paikkakunnat Yrittäjyysideologian mukaisesti luodaan positiivista yrittäjämäistä henkeä paikkakuntakohtaisesti. Haasteena on positiivisten kokemusten jakaminen eri yhteisöjen kesken ja siten toinen toiselta oppiminen. Kokemusten jakamisen ja toinen toiselta oppimisen kautta paikkakunnasta kehittyy yrittäjyyspaikkakunta. Onnistumisista voimansa ammentavan kehittämis- ja yrittäjyyskulttuurin synnyttävät paikkakunnan aktiiviset ihmiset. 2.5. Maaseutuelinkeinot ja maaseutu Maaseutuelinkeinoihin luetaan tässä yhteydessä perusmaatalous, metsätalous ja monipuolinen maaseutuyritystoiminta. 2.5.1. Perusmaatalous Keski-Suomessa oli lähes 4000 aktiivimaatilaa vuonna 2002 eli 5 % koko maan tiloista. Maatalouden tulot vuonna 2001 muodostuivat maataloustuotteiden myyntituloista (29 %), sivuansioista (24 %) sekä tuotannon määrän ja peltoviljelyalojen perusteella maksetuista EU-tulotuista (28 %). Useimmilla tiloilla on lisäksi metsää, joka tuottaa noin viidenneksen tilojen tuloista (19 %). Keski-Suomessa oli maatalousmaata käytössä 92 430 hehtaaria vuonna 2002, peltoalaa oli tilaa kohti keskimäärin 23,9 hehtaaria. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista vaihtelee maakunnan eri osien välillä. Maaseutuvaltaisimmissa kunnissa yli kolmannes työpaikoista on maaja metsätaloudessa. Maataloustuotanto työllistää nykyisin suoraan alkutuotannossa noin 5500 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutuksineen yhteensä noin 12000 henkilötyövuotta. Kotieläintuotanto on työllistävin osa maataloutta. Lähes 90 % maatalouden myyntituloista tulee kotieläintalouden tuloista. Keski-Suomen luonnonolosuhteet ja maatilojen tilusrakenne suosivat nurmiviljelyä ja kotieläintaloutta. Keski-Suomessa tuotetaan kuusi prosenttia koko maan maidosta. Vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen (Elintarviketieto/K-S Maitokunta) mukaan maakunnan maidontoimittajien määrä laskenee kolmanneksella vuoteen 2009 mennessä. Maidontuotannon kokonaismäärä ei sen sijaan juurikaan alene, kun karjakoko ja keskituotos tiloilla edelleen nousevat. Merkittäviä tilakohtaisia investointeja suunnitteli vuonna 2002 kuitenkin vain 15 prosenttia maitotiloista, kun vastaava osuus vuonna 1999 oli vielä lähes 30 prosenttia. 1995 2002 2005 2009 Maitotiloja 2028 1166 996 770 Maitoa / tila l./v. 69 000 109 000 128 000 162 000 Maitoa yht. milj. l. 124 128 127 125 Ennuste maidontuotannon kehittymisestä vuoteen 2009 Naudanlihaa tuottavia tiloja oli vuonna 2001 Keski- Suomessa 478 eli 9 prosenttia koko maan naudanlihan tuottajista. Sikataloutta harjoitetaan 121 tilalla. Maakunnassa tuotetaan nykyisin noin kolmasosa alueen elintarvikejalostuksen kokonaislihamäärästä. Viljanviljelyssä on noin 40 % maakunnan pelloista. Puutarhaviljelyä oli 638 hehtaaria, josta avomaan puutarhakasveilla 353 hehtaaria. Luomutuotantoa on nykyisin noin 6 %:lla aktiivitiloista ja luomuna viljeltävää peltoa siirtymävaiheen tuotanto mukaan lukien on noin 7 % peltoalasta. Tuotantoa on mahdollista lisätä vain kulutuksen suhteessa. Maataloudella on myös huomattava ympäristöllinen, maisemallinen ja kulttuurinen merkitys. 2.5.2. Metsätalous ja bioenergia Keski-Suomessa on metsämaata 1 360 000 hehtaaria. Tästä yksityiset metsänomistajat omistavat 910 000 hehtaaria. Metsätalouden tulonmuodostuksella on suuri merkitys Keski-Suomen maaseutualueille. Yksityiset metsänomistajat saavat vuosittain kantorahatuloja 150 miljoonaa euroa ja metsätalouden kokonaistulo maakuntaan on 250 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäteollisuus on pitkään ollut Keski-Suomen merkittävimpiä teollisuustoimialoja ja puuvarat maakunnan keskeinen vahvuus. Metsätalouden ja metsäteollisuuden asema säilyy, kun huolehditaan tuotekehityksestä, innovaatioista ja osaavan henkilöstön riittävyydestä. Koko metsäsektori työllistää välittömästi 9

lähes 9 000 henkilöä ja työllisten määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes samansuuruisena. Keski-Suomessa metsäsektorin arvonlisäys on 1 040 miljoonaa euroa, mikä on kolmanneksi eniten maakunnista. Metsien tärkein käyttömuoto on puuntuotanto. Metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja parantaminen samoin kuin metsien monikäyttö ja aineettomat arvot otetaan kuitenkin huomioon metsän kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Metsänomistajilla on myös mahdollisuus saada korvausta monimuotoisuutta edistävistä toimista. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on vuodelle 2003 käytettävissä valtion KEMERA-tukea 4,5 miljoonaa euroa, kun tarpeeksi on laskettu 5,3 miljoonaa euroa. Nuorten metsien kunnostukseen varatut rahat ovat olleet riittämättömät. Keski-Suomen energiatasetta rasittavat maakuntaan tuotavan sähkön suuri osuus ja öljyn runsas käyttö kiinteistöjen lämmityksessä. Kotimaisen energian käytössä Keski-Suomi on kuitenkin jo nyt johtava maakunta. Puulla tuotetaan 30 prosenttia maakunnan käyttämästä energiasta. Suurin puuenergian lähde on metsäteollisuuden sivutuotteet eli kuori, puru ja sellutehtaan mustalipeä, jotka hyödynnetään energiantuotannossa. Maatilojen, asuintalojen ja kesämökkien lämmitykseen käytetään polttopuuta 400 000 km 3 vuodessa, mikä vastaa energiasisällöltään 80 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Peltoenergian laajamittainen tuotanto on Suomessa vasta alkamassa. Pelloilla kasvavaa biomassaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa kiinteänä polttoaineena, alkoholina, bioöljynä, pyrolyysiöljynä sekä biokaasun raaka-aineena. Kiinteitä polttoaineita käytetään lähinnä seospolttoaineina puun ja turpeen kanssa. Pyrolyysiöljyllä voidaan korvata, kevyttä polttoöljyä. Biokaasu- ja -öljy sekä alkoholi soveltuvat liikennepolttoaineiksi. 2.5.3. Maaseutuyritystoiminta Maaseutuyrityksiä eli taajamien ulkopuolella toimivia pienyrityksiä on Keski-Suomessa yli 3000 työllistäen yli 5 000 henkilötyövuoden verran. Näistä monialaisia maatiloja on noin 1400, joiden työllistävyys on noin 1000 henkilötyövuotta. Tarkkoja tilastoja maaseutuyrittämisestä ei ole saatavissa, koska osa näistä toiminnoista lukeutuu maatilatalouteen, osa muihin yritystoimintoihin, eikä yritysrekistereistä voida näitä erottaa omaksi ryhmäkseen pelkän alueellisen sijainnin perusteella. Maaseutuelinkeinojen toimialakirjo on laaja. Monialaisilla maatiloilla on vuonna 2000 harjoitettu seuraavanlaisia yritystoimintoja: urakointitoiminnot 608, matkailu-, majoitus- yms. palvelut 302, maataloustuotteiden jatkojalostus 72, puun jatkojalostus 86, energiantuotanto 62, kuljetus 52, kalankasvatus 23, metalliteollisuus 20, turkistarhaus 9, käsiteollisuus 8 ja muut yhteensä 72. Keski-Suomi on ollut jo 80-luvun lopulta alkaen aktiivisimpia maakuntia maaseutuyritystukien käytössä. Vuosina 2000-2002 Keski-Suomen ALMA-alueelle kohdistui pienyritystukia eniten koko maassa mitattiinpa niitä suhteessa yrityskohtaiseen panostukseen tai esim. suhteutettuna maatilalukuun. Julkinen tuki on monipuolistanut ja laajentanut maaseutuelinkeinoja ja lisännyt merkittävästi maaseutuyrittämisen edellytyksiä ja kehittämisaktiivisuutta. Positiivista on sekin, että suurin osa julkista tukea käyttäneistä pienistä maaseutuyrityksistä toimii edelleen. Maaseutuyritysten kasvuhakuisuus on ollut toistaiseksi vähäistä, mutta kärkiyrityksiäkin löytyy jo toimialoittain. Verkottuminen on alullaan. Markkinointiosaaminen ja tuote- ja tarvikekuljetuksiin liittyvä logistiikka vaativat edelleen voimakasta kehittämistä. Maaseutuelinkeinoissa on selvää kasvunvaraa, kun vain yritystoiminnan perusedellytykset yritystasolla ja rahoitus- ja tietotuella löytyvät. Kalatalouden toimiala on Keski-Suomessa säilyttänyt kilpailukykynsä ja kehittynyt monin tavoin. Panostukset ympäristökuormituksen vähentämiseen ja vesistöjen kunnostukseen ovat lisänneet maaseudun elinvoimaisuutta kalatalouden avulla. Kalastusalueilla toteutetaan maamme ainoaa kalastusaluetoiminnan laatuhanketta. Keski-Suomessa on 3 126 neliökilometriä järviä ja 730 kilometriä virtavesiä. Veden laatu on laajoilla alueilla riittävän hyvä monipuolisen kalatalouden harjoittamiseksi. Maakunnan vuotuinen kalansaalis on 4,4 miljoonaa kiloa, josta vapaa-ajankalastajat pyytävät 87 prosenttia. Jokirapusaaliin arvo on 590 000 euroa. Maakunnassa on luokittelukriteereistä riippuen 12-138 ammattikalastajaa. Osa-aikaisten ammattikalastajien määrä on vähentynyt 1990-luvulla ja kalastuksesta on tullut entistä selkeämmin yritystoimintaa. Vapaa-ajankalastusta harjoittaa 141600 henkilöä. Keski-Suomessa toimii 137 vesiviljely-yritystä, 13 ravunviljely-yritystä, kahdeksan kalanjalostusyritystä, seitsemän kalatukkukauppaa ja 35 kalastusmatkailuyritystä. Viime vuosina Keski-Suomen muikkusaaliit ovat kasvaneet. Vapaa-ajankalastusta harjoittaa maakunnan väestöstä 40 prosenttia. 2.6. Aluetalous Aluetalouden kehitysnäkymiä on vaikea ennustaa maailmanpoliittisen tilanteen ja globaalin talouden kehityksen epävarmuuden vuoksi. Viime vuosina Keski-Suomi on menettänyt suhteellista asemaansa bruttoaluetuotevertailussa koko maan keskiar- 10

voon. Vuonna 1990 Keski-Suomen bkt-luku oli 93,6 prosenttia, vuonna 1995 87,2 prosenttia ja vuonna 2000 81,7 prosenttia koko maan keskiarvosta. Seuduittain bkt-vertailussa menestyksellisimpiä ovat olleet viime vuosina Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuusseudut, joiden bkt-luvut ovat olleet noin 15 prosenttia yli maan keskiarvon. Jyväskylän seudulla asukasta kohti laskettu bkt-arvo on asettunut alle 90 prosentin tasolle, Saarijärven ja Keuruun seutukunnat ovat yli 60 prosentin tasolla ja Viitasaaren ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnat alle 60 prosentin tasolla koko maan keskiarvosta. Teollisuuden osuus maakunnan bruttoaluetuotteesta on kolmannes, yksityiset palvelut ja julkiset palvelut kumpikin runsaat 20 prosenttia, kauppa ja liikenne noin 14 prosenttia, maa- ja metsätalous runsaat seitsemän prosenttia ja rakennustoiminta viisi prosenttia. Euroopan unionin laajentuminen luo Keski-Suomelle uhkia mutta toisaalta myös mahdollisuuksia. Keski-Suomi on vaarassa menettää osan alue- ja rakennepolitiikan tuistaan. Ohjelmakaudella varaudutaan tuki-intensiteetin alenemiseen, jonka vuoksi EUohjelmatyössä painotetaan entistä enemmän maakunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä hankkeita. Toisaalta EU:n laajeneminen luo maakunnan yrityksille uuden kotimarkkinan, jonka hyödyntämiseksi on lähdettävä aktiivisesti liikkeelle. On myös nähtävissä, että maakunnan koulutusorganisaatioiden ja aluekehittämiseen osallistuneiden osaamiselle on kysyntää laajentumisalueilla. Keski-Suomen kuntien taloudet kehittyvät vaihtelevasti. Osalla kunnista on huomattavia vaikeuksia sopeuttaa palvelutuotantoaan kysynnän ja talouden raameihin. Maakuntaohjelman yhtenä päätavoitteena on ylläpitää koko maakunnan vakaata ja positiivista talouden kehitystä. Aluetalouteen liittyvää ja erityisesti yritystoiminnan päätäntävaltaa pyritään säilyttämään maakunnassa. Ohjelmakauden alussa suoritetaan valittuihin toimintoihin kohdistuva kuntien palvelurakenneselvitys. Maakuntasuunnitelmassa Keski-Suomen odotetaan varautuvan väestön ikääntymisestä aiheutuviin sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäkustannuksiin. Väestön ikääntymisen vaikutukset eivät näy vielä ohjelmakaudella yhtä merkittävästi kuin vuoden 2010 jälkeen. 2.7. Aluerakenne ja infrastruktuuri Aluerakenne tarkoittaa yhdyskuntien sijoittumista sekä yhdyskuntia toisiinsa kytkevää fyysistä ja sosiaalista verkostoa, joiden keskeisiä osia ovat väestö, asutus, tuotantotoiminnot ja yritykset, tekninen perusrakenne sekä sosiaalinen perusrakenne (palvelut). Maakunnan aluerakenne, väestö ja työpaikat, palvelut sekä liikenne ja liikennepalvelut, keskittyy suurimpiin taajamiin ja pääteiden ympäristöön. Pääteiden parantaminen korostaa asutuksen keskittymistä niiden ympäristöön ja keskusten välialueet taajamoituvat. Asutus keskittyy erityisesti Jämsän - Jyväskylän - Äänekosken kehitysakselille. Liikenneverkkojen kuormitus lisääntyy pääväylien suunnassa ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat em. kehitysakselilla ja Jyväskylän ympäristössä. Haja-asutusalueilla joukkoliikenteen asema heikentyy. Samalla kun kehittyville alueille rakennetaan uutta infrastruktuuria, pienet taajamat ja laajat maaseutualueet hiipuvat ja olemassa oleva infrastruktuuri rappeutuu. Tehokas ja taloudellinen infrastruktuuri on alueellisen kehityksen tuki ja yritystoiminnan tärkeä kilpailukyky- ja kehitystekijä. Infran kehittäminen tukee alueen vetovoimaisuutta. Tehokkaan ja kattavan tietoliikenneverkoston merkitys infran osana korostuu. Keski-Suomessa tieliikenteen asema on korostunut. Suuri osa alueesta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Tieyhteyksistä keskeisimpiä ovat tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen kannalta merkittävät valtatiet 4 ja 9, jotka kuuluvat Suomen pääteiden runkoverkkoon ja eurooppateihin. Pääteiden runkoverkkoon kuuluu myös Vaasan-Jyväskylän-Lappeenrannan valtatiejakso. Voimakkain liikenteen kasvu on keskittynyt pääteille. Seudullisesti liikenteen kasvu on maakunnassa ollut voimakkainta Jyväskylän seudulla. Maakunnan päätiestön liikennöitävyyden ja turvallisuuden parantaminen pitkillä moniongelmaisilla jaksoilla sekä Jyväskylän lähialueilla on lähivuosina keskeistä. Kuntakeskusten välistä liikennettä välittävien seututeiden ja tärkeimpien yhdysteiden tila on viime vuosina heikentynyt ja parantamistarve on kasvamassa. Näiden teiden merkitys korostuu kuntien palveluverkon heikentymisen, kuntayhteistyön ja kuntien elinkeinotoimintojen kehittämistarpeiden myötä. Alueen teistä valtaosa on raskaita raaka-aineja tuotekuljetuksia välittävää alempaa tieverkkoa, jolla on vuosittain kuljetuksia haittaavia routaongelmia. Kevyen liikenteen väyläpuutteita esiintyy sekä osa-alueita yhdistävässä kevytväyläverkostossa että taajamissa ja niiden lievealueilla mm. koulujen ja työpaikkojen lähiympäristöissä. Keski-Suomi on maantiekuljetusten solmupiste, levähdys-, tauko- ja vaihtopaikka ja maakunnan merkitys logistisena keskuksena kasvaa. Jyväskylä Tampere -radalla liikennöi päivittäin 22 tavarajunaa ja 22 henkilöjunaa. Rataosalla liikkuu vuosittain miljoona matkustajaa ja 10 miljoonaa bruttotonnia. Jyväskylä Pieksämäki -rataosalla liikennemäärä on puolet vähemmän. Jyväskylä Haapamäki -rataosalla on lähes pelkästään henkilöliikennettä ja tuleva kiskobussikalusto turvaa liikenteen tällä rataosalla jatkossakin. Jyväskylä Äänekoski - 11

rataosalla liikennöi tavaraliikenteessä seitsemän junaa vuorokaudessa ja rahdin määrä on noin miljoona tonnia vuodessa. Äänekoski Haapajärvi -rataosalla kulkee vuosittain n. 200 000 tonnia raakapuuta. Jyväskylä on Suomen viidenneksi vilkkain henkilöliikenneasema. Uusi matkakeskus ja nopeutuva henkilöliikenne luovat edellytykset rautateiden matkustajamäärien kasvulle myös tulevaisuudessa. Tavaraliikenteessä Keski-Suomesta lähtee ja tänne saapuu rautateitse kaikkiaan noin 2 miljoonaa tonnia tavaraa. Keski-Suomessa on neljä lentokenttää: Jyväskylän lentoasema on kansainvälinen sotilas- ja siviililiikennettä palveleva lentoasema. Halli on pääasiallisesti sotilastoimintaa palveleva lentokenttä ja lentokoneteollisuutta, sotilaskoneiden ja helikoptereiden kokoonpanoa ja huoltoa sekä komposiittivalmistusta palveleva keskus. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekentät palvelevat lähinnä harrasteilmailua ja rajoitetusti kaupallista lentotoimintaa. Jyväskylän lentoasemalta on yhdeksän päivittäistä vuoroa Helsinkiin. Matkustajia on noin 250 000 vuodessa. Maakunnan kannalta strategisesti tärkeä matkustajaterminaalin uudistaminen on alkamassa. Lentorahtitoiminta on vielä tällä hetkellä pirstoutunutta koko Väli-Suomessa. Jyväskylän lentorahtitoiminta käynnistyi v. 2002 DHL:n toimesta Vaasan reittiä Helsinkiin. Reitillä oli yhteys Kööpenhaminaan ja Kölniin. Kannattavasta toiminnasta huolimatta yhtiö lopetti lentoreitin huhtikuussa 2003. Jyväskylän lentoaseman suoran rahtitoiminnan kehittyminen mahdollistaisi myös suorat kuljetuslennot Eurooppaan. Lentoaseman kaava-alueella on vireillä hankkeita liiketoimintojen kehittämiseksi. Alueelle sijoittuvasta kaupan logistiikkaterminaalista odotetaan sysäystä kaava-alueen liiketoimintojen voimakkaammalle kehittymiselle. Maakunnan vesiliikenne on puukuljetusta sekä matkailuliikennettä ja veneilyä. Liikennöintiolosuhteet ja tarvittavat satamapalvelut ovat melko hyvät. Pääväylästöllä on kuitenkin joitakin liikennettä rajoittavia silta- ja väyläkohteita. Kymijoen vesistöalueelta ei ole meriyhteyttä eikä yhteyksiä muihin vesistöihin. Lähiajan realistisimpana vesitiehankkeena pidetään erityisesti Keiteleen vesistöalueen veneily- ja vesimatkailutoimintaa tukevaa Savon kanavaa. Jyväskylä on valtakunnallinen tietoliikenteen solmupiste. Taajamien ulkopuolella vain osalla asukkaista on mahdollisuus hyödyntää korkeatasoisia tietoverkkopalveluja. Keski-Suomen ongelma on liian pieni tietoliikenteen käyttäjämäärä, joka ei turvaa operaattoreiden investoinneille riittävää tuottoa. Yritysten ja julkisten toimijoiden tulisi tehdä yhteistyötä tietoverkkoyhteyksien ja -palvelujen luomiseksi sekä taajamiin että haja-asutusalueille. Maakunnan vesihuollon perustana on 135 vesilaitosta. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 prosenttia maakunnan asukkaista. Noin puolet vesilaitoksista ja 10 prosenttia asukkaista tukeutuu yhteen vedenottamoon. Kaikki jaettava vesi on joko pohjatai tekopohjavettä. Vesijohtoverkkoa on noin 4 765 kilometriä ja uutta rakennetaan vuosittain noin 300 kilometriä. Haja-asutusalueen asukkaista on keskitetyn vedenhankinnan piirissä noin 40 prosenttia. Kuivuus lisää tarvetta keskitettyyn vedenhankintaan. Pohjoisessa Keski-Suomessa on jo toteutettu keskitettyä vedenjakelua myös kyläkunnille. Näissä kunnissa liittymisprosentit vesijohtoverkkoihin ovat huomattavan korkeat. Viemärilaitoksia maakunnassa on 53 ja jätevedenpuhdistamoja määrittelytavasta riippuen 32. Viemärilaitosten piirissä on 78 prosenttia maakunnan asukkaista. Haja-asutuksen asukkaista vain noin 10 prosenttia on keskitetyn viemäröinnin piirissä. Viemäriverkostoa on noin 2 400 kilometriä ja uutta verkostoa on rakennettu vuosittain noin 200 kilometriä. Haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisten käsittelyvaatimusten tiukentuminen lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin. Kiinteän yhdyskuntajätteen määrä maakunnassa oli 108 000 tonnia vuonna 2000. Kaatopaikalle sijoitetun yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli 49 prosenttia vuonna 2000 ja energiana sitä hyödynnettiin 10 prosenttia. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus keskittyy lähivuosina kolmelle käsittelyalueelle. Vuoden 2001 lopulla kaatopaikkoja oli käytössä vielä 17, mutta jo vuonna 2002 toiminta loppui kymmeneltä vanhalta kaatopaikalta. Jyväskylän Mustankorkealla olevassa kompostointilaitoksessa käsitellään seutukunnan ja eräiden lähikuntien biojätteitä sekä usean kunnan puhdistamolietettä. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ja pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen suunnittelu on vireillä. Mustankorkean ongelmana ovat läheistä asutusta ajoittain vaivaavat hajuhaitat, jotka edellyttävät tehokkaita teknisiä ratkaisuja. Jätehuollon keskittyminen ja investoinnit yhä vaativampaan tekniikkaan nostavat käsittelykustannuksia. Jyvässeudulla jäteongelmaan jouduttaneen etsimään uusia ratkaisuja tulevaisuudessa. Jämsän seudulla jätehuolto keskittyy Metsä-Kivelän alueelle. Uusi jätteenkäsittelykeskus on valmisteilla. Saarijärvellä valmistellaan ratkaisuja pohjoisen Keski-Suomen jätteenkäsittelyä varten. Keski-Suomessa 45 prosenttia tarvittavasta energiasta tuotetaan uusiutuvilla, kotimaisilla polttoaineilla. Alueen energiaomavaraisuutta voidaan edelleen kasvattaa omien uusiutuvien energiavarojen käytöllä. Keski-Suomessa on korkeatasoista energia-alan osaamista ja hyvät edellytykset kehittyä kansainvälisesti tunnustetuksi energia-alan osaajaksi ja vientitoiminnan kehittäjäksi. 12

3. Maakuntaohjelman perusta 3.1. Tulevaisuuden kehityslinjat Maakuntaohjelmassa on huomioitu maakuntasuunnitelmassa määritellyt Keski-Suomen kehitykseen vaikuttavat suuret kehityslinjat: 1) Väestö ikääntyy. Maakunnan väestö ikääntyy lähivuosina voimakkaasti, mikä merkitsee monissa kunnissa sosiaali- ja terveysmenojen kasvua sekä verotulojen laskua. 2) Keskittymiskehitys jatkuu. Väestö, osaaminen, pääoma, yritykset ja työpaikat pyrkivät keskittymään sekä valtakunnallisesti että maakunnassa. 3) Osaamisesta tulee entistä merkittävämpi tulevaisuuden voimavara. Työvoimalta vaaditaan yhä enemmän osaamista. Muuttoherkkyys on nykyistä suurempaa ja alueet kilpailevat osaavasta työvoimasta. Maakunnan tulevaisuus riippuu siitä, pystytäänkö koulutusresurssit suuntaamaan kasvaville aloille ja menestyviin yritysverkkoihin sekä siitä, miten osaaminen muunnetaan työpaikoiksi ja yrityksiksi. Työllisyysastetta pyritään nostamaan koulutuksen vahvalla yhteydellä työelämään, työssä oppimisella sekä aikuisväestön ammatillisen osaamisen vahvistamisella ja ammattitaidon arvostuksella. 4) Globalisoituminen ja lokalisoituminen samanaikaista. Maailma kansainvälistyy voimakkaasti, mutta myös paikallisten toimijoiden itsenäisyys kasvaa. Maakuntatasoiset alueet, joilla on yhteisiä intressejä, liittoutuvat EU:n sisällä. Kulttuurista ja paikallisesta identiteetistä tulee keskeinen voimavara ja kilpailutekijä. 5) Tietotekninen murros muuttaa yhteiskuntia. Teollisuuden automatisoinnin jälkeen koetaan palvelusektorin tietoteknistyminen, joka muuttaa palvelun tarjoajan ja käyttäjän rooleja. Yhä suurempi osa informaatiosta on reaaliaikaista ja vuorovaikutteista. Työn luonne muuttuu, mutta liikkuminen ei vähene. Osa palveluista on saatavissa jatkuvasti ja kaikkialla, osa siirtyy suurempiin keskuksiin. 6) Ympäristöarvojen merkitys korostuu. Asuin-, työ- ja vapaa-aikaympäristön laatuvaatimukset kasvavat. Ympäristöongelmat ja luonnonvarojen rajallisuus pakottavat ihmiset etsimään vaihtoehtoisia, ympäristöä vähän kuluttavia tuotanto- ja toimintatapoja. Keski-Suomen kaltaisten, luonnonympäristöltään vaihtelevien alueiden vetovoima kasvaa, mikäli ympäristöstä huolehditaan siten, että siitä syntyy lisäarvoa. Kestävän kehityksen arvot laajenevat kaikille elämänaloille. 7) Kulutuskeskeisen elämäntavan rinnalla yleistyy kulutuskriittinen elämäntapa. Avoin maailmankauppa ja maailmanlaajuiset yhtiöt lisäävät vaikutustaan poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Elämäntavoissa ja ihmisten arvomaailmassa korostuvat resursseina raha ja aika. Samanaikaisesti kulutuskeskeiseen elämäntapaan kriittisesti suhtautuvien joukko kasvaa ja kansalliseen identiteettiin, perinteisiin ja ympäristöön liittyvien arvojen merkitys kasvaa. 3.2. Maakuntaohjelman reunaehdot Maakunnan kehittämisessä otetaan huomioon Euroopan unionin alueelliselle kehittämiselle asettamat periaatteet, voimassa olevan seutukaavan lähtökohdat sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoiteasettelut. Euroopan unionin aluepolitiikan periaatteet on lausuttu vuosien 1988 ja 1993 rahastouudistusten yhteydessä. Niitä ovat keskittäminen (yhteisön rahoitusta keskitetään vaikeimmille alueille vaikutusten tehostamiseksi), yhteistyö ja kumppanuus (rohkaistaan yhteistyötä viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kansalaisryhmien välillä sekä EU:n ja jäsenvaltioiden välisissä suhteissa), ohjelmatyö (rahastojen tuki kanavoidaan valtaosaltaan laajojen, monivuotisten ohjelmien kautta) sekä täydentävyys ja lisäysperiaate (yhteisön tuki on tarkoitettu hankkeiden osarahoitukseksi olemassa olevien kansallisten aluetukien lisäksi). Aluepolitiikassa ja rakennerahastojen ohjelmissa on jo edelliseltä ohjelmakaudelta lähtien painotettu myös hankerahoituksen toissijaisuutta kansallisiin kehittämispyrkimyksiin nähden, yhteisyysperiaatetta, yhteisvastuullisuutta (unioni pyrkii taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen), tasa-arvoa, tiedottamista sekä ympäristökysymyksiä ja ympäristömyönteisyyttä yleensä. Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2001) muodostavat keskeisen osan kansallisista aluekehitysohjelmaan vaikuttavista reunaehdoista: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkot ja energiahuolto sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisesti nimetyt aluekokonaisuudet. Läpäisyperiaatteena EU:n toiminnassa mainittu sukupuolten välinen tasa-arvo on Euroopan Yhteisön päämäärä ja pyrkimys. EY:n perustamissopimuksessa tasa-arvon edistäminen on positiivinen velvoite kaikilla aloilla. 13

Seutukaava muodostaa rakennuslain nojalla olennaisen perustan Keski-Suomen aluerakenteelle ja alueidenkäytölle. Maakuntavaltuusto hyväksyi sen 17.4.1996. Ympäristöministeriö vahvisti sen eräin vähäisin muutoksin ja korkein hallinto-oikeus (KHO) ratkaisi kaavasta tehdyt valitukset 2.8.2001. Seutukaavassa on tehty aluerakenteen ja alueidenkäytön näkökulmaa painottaen seuraavat strategiavalinnat maakunnan kehittämiselle: Kestävän kehityksen periaate koko hyvinvointimaakuntaan Keski-Suomi aktiiviseen, kansalaiset huomioon ottavaan kansainväliseen yhteistyöhön Keski-Suomi kestävälle kasvu- ja kehitysuralle Maakunnan valtakunnallista painoarvoa nostetaan Maakunnan jakautuminen estetään Maakunnan tietoinfrastruktuuri kaikilta osin kilpailu- ja palvelukykyiseksi Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Keski-Suomi nojaa seutukaavan tavoiteasettelun mukaan seuraaviin peruslinjauksiin ja verkostomaiseen hierarkiarakenteeseen: maakunnan talouselämän ja alueellisen kehityksen perustana toimii kansainvälisestikin kilpailukykyinen kaupunkimainen teolliskaupallinen ydinvyöhyke (Jämsä-Jyväskylä-Laukaa- Äänekoski -kaupunkivyöhyke) ja sitä täydentävät palvelukeskukset, lisäksi maakunnassa on elinvoimaiset maa- ja metsätalousvyöhykkeet, joilla sijaitsee korkeatasoisia työpaikka- ja palvelukeskuksia. Aluerakenteen ja alueidenkäytön suunnitteluperiaatteet, jotka ovat vahvistuneen seutukaavan perustana, ovat taloudellisuus, kestävä kehitys, luonnonvarojen ja energian säästäminen, kansanvaltaisuus ja kansalaisten osallistuminen, elinympäristön laadukkuus, arvokkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu sekä maailmanlaajuisen (globaalisen) edun periaate. Nämä periaatteet ja niiden pohjalta tehdyt aluevaraukset ovat lain tarkoittamalla tavalla ohjeena ryhdyttäessä seutukaavaa tarkempaan suunnitteluun tai toteuttamiseen. Käytännössä seutukaava tulee ottaa huomioon mm. ryhdyttäessä yleis- tai asemakaavoitukseen, merkittävämpien liikenneväylien suunnitteluun (mm. yhdys-, seutu-, kanta- tai valtatiet), teknisen huollon (vesi, jätevesi, jäte, energia) ylikunnallisiin ratkaisuihin, maankamaran ainesten ottamiseen (mm. kallio, sora, hiekka, turve) tai suojelua tarkoittaviin toimiin. Toimien vaikuttavuutta arvioitaessa joudutaan ottamaan huomioon esitetyt suunnitteluperiaatteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset. Maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuoden 2002 lopussa. Lain tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu juhannukseen 2003 mennessä ja kaavan tavoitteet on tarkoitus hyväksyä vuoden 2003 loppuun mennessä. Luonnos maakuntakaavaksi on moninaisten tausta- ja vaikutusselvitysten ja mittavan kansalaisosallistumisen vuoksi käytettävissä noin kolmen vuoden kuluessa aloittamisesta. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheeseen liittyvät lakisääteiset lausunto- ja kansalaisten kuulemiskierrokset. Koko maakuntakaavaprosessi kestää viidestä kahdeksaan vuotta riippuen kaavan laajuudesta sekä kansalaisosallistumisen ja valitusten määrästä. Maakuntakaava tulee olemaan hieman yleispiirteisempi kuin seutukaava, mutta sen taustaselvityksien tulee olla olennaisesti yksityiskohtaisempia kuin seutukaavan osalta. Maakuntakaavan velvoittavat oikeusvaikutukset maanomistajiin, viranomaisiin ja kuntiin ovat seutukaavaa voimakkaampia. 4. Keski-Suomen strategia ja tavoitteet 4.1. Ohjelmakausi 2003-2006 Keski-Suomen kehittämisen päälinjat kuluvalle ohjelmakaudelle on esitetty Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteuttavissa Keski-Suomen tavoite 1 ja 2 ohjelmissa. Lisäksi maakunnassa toteutetaan alueellista maaseutuohjelmaa (ALMA), inhimillisten voimavarojen kehittämiseen keskittyvää horisontaalista tavoite 3 ohjelmaa sekä kansallisia aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmia. Useat maakunnan toimijat ovat laatineet sektorikohtaisia organisaatioiden kehittämisasiakirjoja. Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämispyrkimykset yhteen, koordinoi tavoiteasettelua sekä esittää yksittäisille, koko maakunnan kannalta merkittäville, hankkeille resurssit. Määrälliset tavoitteet Vuosi Toteutuma Tavoite 1995 viimeisin vuonna tilasto 2006 Kokonaisväestö 258 078 265078 266 500 Toimipaikat 9 868 11591 12 000 Työpaikat 88 470 102 431 106 800 Työttömyysaste (%) 19,2 11,3 10,0 Työllisyysaste (%) 1) 57,0 62,2 65,0 Lähteet: Tilastokeskus sekä Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 234: Työvoima 2020, väliraportti. 1) Työllisyysaste on 15-64 -vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. 14

Keski-Suomen maakuntasuunnitelman vision mukaan Keski-Suomi on tulevaisuudessa tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Ohjelmakaudella 2003 2006 visiota tavoitellaan yrittäjyysvetoisella ja osaamista vahvistavalla toiminnalla, jota tukee tasapainoinen aluerakenne sekä hyvinvointi- ja muiden palveluiden saatavuus. 4.2. Keski-Suomi vuoden 2006 jälkeen Vuoden 2006 loppuun mennessä Keski-Suomi on nykyisillä alueiden kehittämisresursseilla luonut pysyviä toimintamalleja yritysten verkottumiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Kehittämisen tueksi pystytään hyödyntämään yhä enemmän kansallisia kehittämisrahoituksia, joista kilpailtaessa tullaan menestymään. Tämä koskee mm. koulutusta ja sen tarvelähtöistä hyödyntämistä koko maakunnan alueella, yritystoiminnan kehittämistä ja kuntien välisen yhteistyön lisääntymistä palvelujen ja koulutuksen tarjoamisessa. Keski-Suomi on ensimmäisellä maakuntaohjelmakaudella kokonaisuudessaan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteiden 1 ja 2 piirissä. Seuraavalla ohjelmakaudella tukitasot mitä todennäköisimmin alenevat. Yhteisön laajentuminen uhkaa supistaa kehittämisvaroja, kun mittavin tuki-intensiteetti kohdentuu laajentumisalueille. Keski-Suomessa pidetään välttämättömänä Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien luokittamista jatkossakin tavoite 1 tyyppiseksi tukialueeksi sekä maakunnan muiden seutukuntien luokittamista uuden tavoitteen 2 piiriin. Alueellisella elinkeinopolitiikalla kehitetään maakunnan kilpailukykyä. Sillä tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli taloudellisen kasvun ja tehokkuuden edistämisessä. Yritystoiminta menestyy alueellisten kilpailukykytekijöiden avulla. Siksi yritystoiminnan kehittämisrahoituksen suhteellinen osuus Keski-Suomessa on turvattava kansallisella rahoituksella vuoden 2006 jälkeen. Kansainvälistyminen tulee lisääntymään ja sen merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Vuoteen 2006 mennessä on lisättävä maakunnan toimijoiden osallistumista EU:n yhteisöaloitteisiin ja puiteohjelmiin. Maakunnan tulevaisuuden kannalta on keskeistä saada vankka rooli uusien jäsenmaiden asiantuntijatehtävissä, josta jatkossa halutaan aktiivista liiketoiminnallista ja sosiaalista kumppanuutta. 5. Maakunnan kehittämistoimet 5.1. Yritystoiminnan kehittäminen 5.1.1. Lähtökohdat Tämän toimintalinjan resursseilla ja toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle sekä ennen kaikkea olemassa olevien yritysten ja yritysverkostojen innovatiiviselle uudistumiselle. Keskeinen tavoite on yritysten tuottavuuden kasvu. Yritysten kilpailukyky avoimessa taloudessa ja kansainvälisillä markkinoilla edellyttää jatkuvia ja määrätietoisia kehittämistoimia. Tässä onnistuminen vaatii vahvaa human capital -osaamista, jossa yrittäjyydellä on keskeinen merkitys. Strategisesti tärkeiden toimialojen kehittäminen maakuntaohjelman toteuttamiseksi ja EU:n tavoiteohjelmien resurssien suuntaamiseksi tapahtuu erillisten toiminta- ja strategiasuunnitelmien mukaisesti. Julkisten toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan edelleen näiden strategioiden toteuttamiseksi. Elinkeinoelämän kehittämisen painopiste on aloilla, joilla Keski-Suomen luontaisten vahvuuksien hyödyntämismahdollisuudet ovat parhaat ja vaikutus alueen kilpailukykyyn on suurin. 5.1.2. Yritysten alkuvaiheen tukitoimet Yleisellä asenneilmastolla on tärkeä merkitys yksilön yrittäjyysasenteen muodostumisessa. Yrittäjyysasenne on keskeinen käyttövoima uuden yritystoiminnan käynnistämisessä. Uusien yritysten perustamista ja olemassa olevien yritysten kehittämistä tuetaan lisäämällä yrittäjyyskasvatusta kaikilla oppilaitostasoilla. Tieto, taito, yrittäjyys ja innovatiivisuus uuden teknologian ja uusien toimintamallien soveltamisessa nähdään tuottavuuden ytimenä ja toimialaklusterit, toisiaan täydentävät yritysverkostot kilpailukykyisen tuotannon organisoitumisen keskeisenä muotona. Uuden yritystoiminnan alkuvaiheen neuvonta- ja aktivointitoiminnan asiakaslähtöisyyteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. osallistutaan aktiivisesti Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä (Y4) kampanjaan luodaan ja ylläpidetään yrittäjyyttä generoivaa ja tukevaa asenneilmastoa ja kannustetaan henkilökohtaiseen yrittäjyyteen lisätään yrittäjyyskoulutusta kaikilla koulutusasteilla 15

kohdennetaan hankerahoitusta maakunnan elinkeinopoliittisen strategian mukaisesti edistetään pk-yritysten syntymistä ja alkuvaiheen neuvontaa seudullisena toimintona turvataan alkavan yritystoiminnan rahoitus tuetaan yrityshautomo ja kiihdyttämötoimintaa pyritään lisäämään riskirahoituksen tarjontaa ja kohdentumista kasvuyrityksiin 5.1.3. Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen Keski-Suomen yrityskannalle ovat tyypillisiä muutamat, lähinnä metalli- ja puunjalostusteollisuudessa toimivat suuret kansainväliset teollisuusyritykset. Niiden lisäksi maakunnassa on elektroniikka- ja ITalan kärkiyrityksiä. Yritysten nykyiset työpaikat muodostavat maakunnan toimeentulon perustan. Siksi niiden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on uusien yritysten syntymisen ohella erityisen keskeistä. Kilpailukykyisen ja joustavan alihankinta-, toimittaja- ja palveluverkoston jatkuvan kehittämisen resurssit tulee varmistaa. Kilpailukykyisten toimialaklustereiden vahvistuminen ja kasvu on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden työpaikkojen varmistamisessa. Verkostotoimintamalli, jossa kärkiyritykset, teknologiapartnerit, järjestelmätoimittajat ja alihankkijat löytävät oman menestyksensä osana toimivaa verkostoa, lisää kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Osaamisen vahvistamisen toimenpiteet ja investointituet on kohdennettava erityisesti kasvustrategian omaaviin yrityksiin ja yritysryhmiin siten, että ne tukevat suurten yritysten paikallisten verkostojen vahvistumista ja pienten yritysten kasvua keskisuuriksi. Näin pyritään lisäämään nykyisellään alhaista keskikokoisten yritysten määrää. Keskisuurten yritysten edellytyksiä kehittyä klusterin kärkiyritykseksi tulee vahvistaa. Kasvuyritysten kone- ja laiteinvestointeja tuetaan suorilla yrityskohtaisilla tuilla. Investointi- ja kehityshankkeiden tavoitteena on pk-yritysten teknologiatason nostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Kehittämishankkeiden painopistealueet ovat tuote- ja tuotannon kehittäminen, liikkeenjohto- ja markkinointiosaamisen vahvistaminen sekä pk-yritysten koko henkilöstön osaamistason ylläpitäminen ja kehittäminen. Korkeatasoinen liikkeenjohdollinen ja strateginen osaaminen pk-yritysten johdossa varmistaa pääsyn tavoitteeseen. Osaamisen vahvistaminen ja jatkuva ylläpito yritysten henkilöstön kaikilla tasoilla edellyttää oppisopimus-, täydennys- ja jatkokoulutuksen sekä kurssitoiminnan suuntaamista kysyntälähtöisesti. Koulutuksen on myös oltava helposti saatavilla. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymien on aktivoiduttava entistä vahvemmin mukaan aluekehitystyöhön. Lisäksi tulee varmistaa että osaamisen vahvistamisen toimintalinjaan kuuluva osaamistarpeiden tunnistaminen ja työvoiman saatavuuden toimenpidekokonaisuudet tukevat valittua maakunnallista elinkeinopoliittista strategiaa. Kaupan ja palvelun sektoreilla nähdään selkeitä kasvun mahdollisuuksia. Sähköisen kaupankäynnin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen antaa uusia mahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. tuetaan kasvuhakuisia yritysverkostoja varmistetaan alihankintayritysten riskirahoitus tilapäisissä markkinahäiriötilanteissa kohdennetaan osaamista vahvistava hanketoiminta elinkeinopoliittisen strategian mukaisesti hyödynnetään maakunnan kannalta tärkeät teknologiaohjelmat (mm. TEKES) kehitetään pk-yritysten liikkeenjohto- ja markkinointitaitoja varmistetaan riskirahoitus ja omaehtoisen pääoman rahoitus kohdennetaan investointituet ja korkotukilainat strategian mukaisesti 5.1.4. Yritysten kansainvälistyminen Sekä tuotannollisten että palvelualan pk-yritysten toiminta on Keski-Suomessa vielä varsin kotimarkkinakeskeistä. Viennin osuutta kasvattamalla yritysten on mahdollista päästä toimintansa yksikkökustannuksissa ja volyymeissä kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja erikoistumaan. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parannetaan luomalla toimialakohtaisia vientihankkeita / vientirenkaita ja yhteysverkostoja. Kielitaito- ja kulttuurituntemusosaamisen vahvistuminen on edellytys pk-yritysten vienti- ja kansainvälistymishankkeiden onnistumiselle. Avoimessa taloudessa alueet kilpailevat keskenään yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksistä. Keski-Suomen on varmistettava asemansa tässä kilpailussa. On tunnistettava sijoittumisen kriteerit ja vastattava niiden vaatimuksiin. Keski-Suomen tunnettuutta ulkomaisten yritysten kilpailukykyisenä sijoittumispaikkana on lisättävä. Suomalaisten ja ulkomaisten huippuosaajien rekrytoituminen ja pysyminen Keski-Suomessa on varmistettava, jotta alueen kärkiyritysten erikoisosaajatarve saadaan täytettyä. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten tulee kilpailukykynsä säilyttääkseen ennakoida kansainvälisten avointen markkinoiden muutokset ja niiden heijastukset omaan toimintaan. Yritysverkostojen toiminnan laajentaminen maakunnan ja kansallisten rajojen yli on tärkeää verkoston kilpailukyvyn kannalta. rakennetaan toimialakohtaisia vientihankkeita / vientirenkaita 16

tuetaan vientivetoista, kannattavaa kasvua valmennetaan pk-yrityksiä suunnitelmalliseen vientiin vahvistetaan vientikaupan ja kansainvälistä osaamista hyödynnetään kansainvälistymisrahoituksen mahdollisuudet edistetään ulkomaisten yritysten etabloitumista 5.1.5. Teknologian hyödyntäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Tällä toimenpidekokonaisuudella aktivoidaan ja kannustetaan yrityksiä omaksumaan ja kehittämään uutta teknologiaa. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti pieniin yrityksiin ja alkaviin liiketoimintoihin koko maakunnassa. Tavoitteena on myös kehittää ja kokeilla uuden tyyppisiä rahoitus- ja asiantuntijapalveluita suomalaisen tutkimustyön ja sen tulosten hyödyntämisen tehostamiseksi mm. oppimispaikkaverkoston sisällä. Teknologian siirrossa ja jalostamisessa hyödynnetään KTM:n hallituskautena tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologialtaan kilpailukykyinen teollisuus luo työpaikkoja ja kasvattaa yhteiskunnan varallisuutta, mikä luo yhteiskunnalle mahdollisuuden panostaa kansalaisten hyvinvointiin. Rahoitus kohdistetaan sisällöllisesti, ajallisesti ja määrällisesti siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, uusien liiketoimintojen syntymistä sekä yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä. Tuotekehityksessä painopiste on markkina- ja asiakaslähtöisyydessä. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintojen jatkuvuus on turvattava. Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia on tuettava varmistamalla onnistumisen kannalta riskirahoituksen ja tarvittavan neuvonnan saatavuus. Omistajanvaihdostilanne pk-yrityksessä luo otollisen mahdollisuuden tuotantorakenteen ja toimintakulttuurin uudistumiseen. Julkisten tukien saatavuus tulee varmistaa erityisesti silloin, kun yritys alkaa soveltaa uutta teknologiaa perinteisillä tuotantoaloilla. Innovaatioiden onnistuneessa kaupallistamisessa osaamiskeskuksilla voi olla ratkaiseva rooli. Siksi seudullisten ja alueellisten osaamiskeskittymien syntyminen ja vahvistuminen on tärkeää. panostetaan tutkimuksen saattamiseen liiketoiminnaksi ja teknologian siirtoon hyödynnetään KTM:n, TEKESin ja SITRAn mahdollisuudet suunnataan investointitukia ja kehittämishankkeita maakunnallisten erikoistumisvalintojen ja strategioiden mukaisesti (esim. teknologiastrategia, toimialakohtaiset maakunnalliset kehittämisohjelmatja strategiat) tuetaan yrityksiä sukupolvenvaihdostilanteissa hyödynnetään pääomasijoitusten mahdollisuudet omistajanvaihdostilanteissa varmistetaan sähköisten palveluiden ja sähköisen kaupankäynnin saavutettavuus koko maakunnassa 5.2. Osaamisen vahvistaminen 5.2.1. Lähtökohdat ja kehittämislinjaukset Osaamisen vahvistaminen pohjautuu tiedon, taidon ja yrittäjyyden kehittämiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Maakunta kehittyy oppivana alueena. Perustana on yhteistyö ja kumppanuus, joka synnyttää maakuntaan elinkeinoelämän, oppilaitosten ja osaamisorganisaatioiden, julkishallinnon ja yksilöiden tieto- ja innovaatioverkostoja sekä ylläpitää opinhalua. Kilpailukykyä vahvistetaan tuottamalla, vaihtamalla ja soveltamalla osaamista. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntävä oppiminen ja oppimisympäristöjen kehittyminen ovat tärkeässä asemassa. Maakunnassa kehitetään koulutusja innovaatioverkostoja. Ennakointitietoa tuotetaan yhteistyössä ja käytetään aktiivisesti toiminnan suuntaamisessa. Koulutuksen tarjontaa suunnataan yritysten ja työpaikkojen koulutustarpeita ennakoiden ja joustavasti osaamistarpeita tyydyttäen. Osaamisen vahvistamisen alueellinen vaikuttavuus edellyttää seudullisesti toimintakykyisiä kehittämis- ja osaamisorganisaatioita sekä työelämän verkostojen kehittymistä. Keskisuomalainen osaaminen ja sen soveltaminen on tulevaisuudessa pystyttävä konkretisoimaan yrityksiksi ja työpaikoiksi. Koulutus- ja tiedepolitiikan lähivuosien valtakunnalliset linjaukset on esitetty hallitusohjelmassa ja opetusministeriön aluekehittämisstrategiassa 2003-2013. Eduskunta ja sen tulevaisuusvaliokunta sekä opetusministeriön ohella myös muut ministeriöt ovat linjanneet osaamis- ja innovaatiopolitiikkaa. Hallitusohjelman mukaan laaditaan hyvän perusopetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositukset ja jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan jatko-opintopaikka. Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen yhteyttä vahvistetaan. Lukioita kehitetään yleissivistävinä oppilaitoksina. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä lisätään. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa nostetaan sisältöjä uudistamalla ja opinto-ohjausta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen vakiinnutetaan ja näytöt liitetään osaksi ammatillista peruskoulutusta oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä. Oppisopimuskoulutusta vahvistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään duaalimallin pohjalta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta vahvistetaan. Kansallisissa kehittämislinjauksissa on painotuksia, jotka on tarpeen ottaa huomioon maakunnallisessa kehittämistyössä. Linjauksissa korostetaan koulutuksen yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasaarvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja yrittäjyyden edistämistä. Huomionarvoista on myös se, että kansallisesta koulutuksen päätösvallasta halutaan Euroopan unionissa pitää kiinni. Keski-Suomessa on EU-ohjelmien tuella käynnistetty lukuisia kehittämisprosesseja ja hankkeita, jot- 17

ka tukevat hallitusohjelman linjauksia ja toteuttavat alueellisesti valtakunnallisen osaamis- ja innovaatiopolitiikan linjauksia. Maakunta ja maakunnassa toimivat koulutuksen järjestäjät haluavat turvata kaikille koulutuspaikan ja koulutuksen jälkeen myös työpaikan. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa lisätään jatkamalla työelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä Taitava Keski-Suomi -strategian mukaisesti. Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden lisäämiseen tähtääviä prosesseja voimistetaan ja kehitetään seudullista osaamis- ja innovaatiotoiminnan toimintatapaa. Koulutusta suunnataan maakunnan yritys- ja elinkeinotoiminnan tarpeiden mukaisesti tehostamalla ennakoinnin maakunnallista ja koulutuksen järjestäjien kesken tehtävää yhteistoimintaa Keski-Suomi kehittyy alueellisesti oppivana alueena. Osaamisen vahvistaminen ja opiskelumahdollisuuksien kehittäminen on työelämälähtöistä toimintaa, jossa yhdistyy perinteinen ja keskisuomalaiseen opinpolkuun perustuva verkko-opetus. Keskisuomalaisella koulutusmallilla halutaan turvata opiskelumahdollisuudet kaikille keskisuomalaisille nuorille, kehittää aikuiskoulutusta sekä vahvistaa oppimis- ja työyhteisöihin liittyviä oppimisen edellytyksiä. Keskisuomalaista toimintamallia kehitettäessä painoa pannaan työssä oppimiseen perustuen seudullisen toimintatavan kehittämiseen seudullisen oppimispaikan ideaan pohjautuvana yhteistoimintana. Yhteistoimintaan osallistuvat kehittämistoiminnasta vastaavat, seudun koulutuksen järjestäjät sekä maakunnassa toimivat ja muutkin korkeakoulut. Kasvatusta ja opiskelua tukee tieto- ja kirjastopalveluiden verkosto. Keskisuomalainen toimintamalli synnyttää osaamista vahvistavan monipuolisen oppimispaikkaverkoston. 5.2.2 Työelämän koulutustarpeet Työelämän koulutustarpeiden ennakointi on keskeinen osa maakunnan ja seutujen kehittämistyötä. Koulutustarpeiden arviointi maakunnassa on laaja yhteistyöprosessi, jossa tarvitaan toimialojen, työelämän, yritysten ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien asiantuntemusta. Ennakointimenetelmiä on useita ja niihin voidaan sisällyttää maakunnan kehittämisen yleisiä ja toimialoittaisia tavoitteita, joihin kehittämisresurssien suuntaamisella pyritään. Keski-Suomen liiton johdolla tehtiin vuonna 2002 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarveennuste 2010, joka on päivitetty keväällä 2003. Ennakoinnissa käytettiin Keijo Mäkelän kehittämää MARE-mallia ja Keijo Mäkelä oli mukana asiantuntijana prosessissa. Työssä on ollut mukana toimialojen, yrityselämän ja oppilaitosten asiantuntijoita, jotka ovat tunnistaneet toimialojen kehityspiirteitä ja arvioineet toimialojen koulutustarpeita ammattirakenteen kehitysarvioiden pohjalta. Lähtökohtana ovat olleet vaihtoehtoiset elinkeinorakenteen toimialoittaiset ennakoinnit. Opetushallinnon valmistelemaan koulutuksen kehittämisohjelmaan 2003-2008 liittyvänä prosessina toteutetaan vuoden 2003 aikana opetushallituksen kehittelemää MITENNA mallia käyttävä koulutustarpeiden ennakointihanke yhteistyössä maakuntien liittojen ja opetushallituksen kanssa (Koulutustarjonta 2008 hanke). Keski-Suomessa tässä valmistelussa pohjaudutaan MARE-mallilla keväällä 2003 tehtyyn ennakoinnin tarkistukseen. Elinkeinorakenteen kehitys arvioitiin ensin toimialoittain perusuran (vastaa Pekka Tiaisen työvoima 2020 projektissa esittämän perusuran tasoa) ja tavoitteellisen uran mukaan. Sitten arvioitiin maakunnan ammattirakenne ja sen pohjalta koulutettujen vuotuinen tarve työelämään. Työelämän tarve on muunnettu aloittajatarpeeksi käyttämällä opintojen läpäisyyn, jatkamiseen ja työmarkkinoille tuloon liittyviä kertoimia. Aloittajatarvetta voidaan verrata aloituspaikkoihin ja koulutusta voidaan tältä pohjalta suunnata ja mitoittaa. Koulutuksen suuntaamista ja mitoittamista koskevia arvioita tehdään MARE-tarkistuksen raportissa ja opetushallituksen kanssa yhdessä tehtävässä koulutustarjonta 2008 -hankkeessa. Taulukko 1. Maakunnan ammattirakenne 1985-2010 (MARE:n tavoiteuran mukaan) Ammattilohkot 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1 Maa- ja metsätaloustyö 14178 12716 7277 5975 4849 4429 2 Teollinen työ 22863 21506 17100 19553 20018 19432 3 Rakennustyö 5972 5276 3050 4012 3596 3718 4 Liikennetyö 4409 4247 3384 3418 3464 3245 5 Postityö 2001 1858 968 1103 1052 1026 6 Tekninen asiantuntijatyö 6556 7759 7189 8101 8553 9263 7 Palvelutyö 17661 17887 14811 17828 19942 20469 8 Toimistotyö 9445 9605 8240 8377 7626 7918 9 Johto- ja asiantuntijatyö 4891 5235 4912 6046 7210 7815 10 Hoitotyö 11521 12352 12036 14340 15870 17228 11 Sivistystyö 5948 6709 6716 7545 8061 8701 12 Suojelutyö 1483 1765 1614 1821 1942 2084 00 Tuntematon 680 2221 1173 3898 3920 4633 Yhteensä 107608 109136 88470 102017 106103 109961 Lähde: MARE:n tarkistus, kevät 2003 18

Maakuntaohjelmassa esitetään MARE-mallilla tehdyn tarkistuksen mukainen tavoitteellinen ammattirakenne ammattilohkoittain (taulukko 1.), toisena laskelmana esitetään arvio koulutettujen tarpeesta työelämään ja koulutuksen aloittajatarve (taulukko 2.). Nämä arviot esitetään sekä perusuran että tavoiteuran mukaan. Tarpeen sijoittamisessa eri koulutusasteille on käytetty koulutusavainta, jota on arvioitu MARE-prosessin yhteydessä myös toimialoittaisissa työryhmissä. Keski-Suomen tavoitteellisessa elinkeinorakenteessa tavoitteellisuutta on erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa, julkisessa toiminnassa ja muissa palveluissa. Tavoitteellisena voidaan pitää myös teollisuuden työllisten vain vähäistä laskua. Elinkeinorakenteen tavoitteellisuus heijastuu ammattirakenteessa erityisesti palvelutyön ja hoitotyön voimakkaana absoluuttisena kasvuna. Johto- ja asiantuntijatyö ja tekninen asiantuntijatyö ja sivistystyö kasvavat myös. Työllisten määrä laskee selvästi maa- ja metsätaloustyössä ja toimistotyössä (taulukko 2.). Koulutettujen tarve työelämään aiheutuu suurimmaksi osaksi poistumasta, joka kasvaa erityisesti maakuntaohjelmakauden jälkeen suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Koulutettujen Taulukko 2. Työelämän tarve ja siitä johtuva koulutuksen aloittajatarve/vuosi kaudella 2000 2010 (MARE:n perusuran ja tavoiteuran mukaan) Uusi koulutusluokitus Tarve työelämään Koulutuksen aloittajatarve Koulutusalat ja asteet Perusura Tavoiteura Perusura Tavoiteura 1 Humanistinen ja kasvatusala 185 223 240 290 Toinen aste 3 3 4 5 Ammattikorkeakoulu 13 16 16 19 Yliopisto 169 204 221 266 2 Kulttuuriala 108 122 162 183 Toinen aste 30 33 55 60 Ammattikorkeakoulu 45 50 65 72 Yliopisto 33 39 42 51 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala 521 793 772 1193 Toinen aste 159 281 291 511 Ammattikorkeakoulu 217 327 292 440 Yliopisto 145 185 189 241 4 Luonnontieteiden ala 142 190 208 285 Toinen aste (TKO) 31 59 57 107 Ammattikorkeakoulu (TKO) 49 57 70 81 Yliopisto 62 74 81 97 5 Tekniikan ja liikenteen ala 995 994 1631 1603 Toinen aste 580 526 1058 959 Ammattikorkeakoulu 252 274 361 392 Yliopisto 162 193 212 252 6 Luonnovara- ja ympäristöala 165 125 265 195 Toinen aste 94 60 172 110 Ammattikorkeakoulu 49 43 66 57 Yliopisto 23 22 27 27 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 548 649 761 904 Toinen aste 223 264 361 429 Ammattikorkeakoulu 228 271 290 344 Yliopisto 97 114 111 131 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 204 328 336 539 Toinen aste 156 240 267 413 Ammattikorkeakoulu 48 88 69 126 Yliopisto 0 0 0 0 9 Muu koulutus (turva-ala) 52 67 75 99 Toinen aste 29 37 46 61 Ammattikorkeakoulu 17 22 22 28 Yliopisto 6 7 7 10 Yhteensä 2919 3490 4452 5290 Toinen aste 1304 1504 2312 2656 Ammattikorkeakoulu 918 1147 1249 1560 Yliopisto 697 839 891 1075 Toinen aste + Ammattikorkeakoulu 2222 2651 3560 4215 Lähde: MARE:n tarkistus, kevät 2003 19

tarve työelämään vuosina 2000-2010 on tavoiteuran mukaan 3 490 nuorta koulutettua vuodessa. Perustaso on lähes 600 alempi. Koulutuksen aloittajatarve on tavoiteurassa 5 290 aloittajaa vuodessa ja perusuran mukaan 4 452 aloittajaa. Tavoitteellisen uran koulutettujen tarveluvut ja aloittajatarveluvut ovat perusuraa korkeampia erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, luonnontieteiden alalla ja kulttuurialalla. Koulutettujen tarve työelämään kohdistuu voimakkaimmin toiseen asteeseen, jonka osuus tavoiteuran mukaan on 43 prosenttia. Aloittajatarpeeksi muutetuissa luvuissa ajatellaan, että 50 prosenttia tarpeesta kohdistuu toiselle asteelle tavoiteurassa ja 52 prosenttia perusurassa. Ammattikorkeakoulun osuus aloittajatarpeen tyydyttämisestä olisi tavoiteuran mukaan 29 prosenttia ja perusuran mukaan 28 prosenttia. Yliopiston merkitystä aloittajatarpeen kattamisessa on vaikeampi arvioida kuin toisen asteen ja ammattikorkeakoulun. Yliopiston osuus olisi MARE-arvionnin mukaan noin viidennes sekä tavoiteuran että perusuran mukaisesta aloittajatarpeesta. Koulutusaloittain on vaihtelua eri koulutusasteiden osuuksissa. 5.2.3 Osaavan ammatillisen työvoiman turvaaminen Noin puolella Keski-Suomessa rekrytoitavista työntekijöistä on ammatillinen toisen asteen koulutus ja puolella korkean asteen koulutus. Maakunnallinen ammatillisen koulutuksen kehittäminen pohjautuu työelämälähtöiseen ja eri toimialojen koulutustarpeet huomioon ottavaan Taitava Keski-Suomi strategiaan, jonka toteuttamiseen osallistuvat Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien ohella myös kaikki muut toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset. Koulutuksessa vahvistetaan erityisesti yrittäjyyden merkitystä ja kansainvälisen työskentelyn valmiuksia. Korkean asteen koulutuksen osalta kehittäminen perustuu Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteiseen aluekehitysstrategiaan sekä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden lisäämiseen Keski-Suomessa. Korkeakoulujen tiivis yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa sekä toiminta seudullisen oppimispaikkaverkoston vahvistamiseksi on tunnusomaista tulevalle kehittämistyölle. Ammatillisen koulutuksen laadullisen kehittämisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Valmisteilla on tuloksellisuusrahoitusmallin käyttöönotto. Rahoitusmallissa olisi tulosrahoitusosa ja laatupalkinto-osa. Tuloksellisuudessa paljon painoa saisi vaikuttavuus eli sijoittuminen työelämään ja sijoittuminen jatkoopintoihin. Keskeyttämisaste ja tutkintojen läpäisyaste olisivat keskeisiä prosesseja, joita arvioitaisiin. Laatupalkinto-osan kriteerejä olisivat mm. työelämän kehityksen tukeminen, oppimisen ja opetuksen kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja kansainvälisyys. (Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitus. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisen osaston julkaisusarja. Helsinki 2002). Tuloksellisuusrahoitusmallissa esitettyjen kriteerien mukainen kehittämistoiminta on monipuolisesti mukana Taitava Keski-Suomi strategiassa. Toteutetaan ammatillisessa koulutuksessa yhteisesti sovittu Taitava Keski-Suomi hankekokonaisuus ja sen jatkotyö. Työpaikkaohjaajien määrä kaksinkertaistetaan. Kehitetään lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä ja keskisuomalaiseen opinpolkuun perustuvaa verkko-opetusta, mikä lisää opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja tukee myös pienten lukioiden säilymistä maakunnassa. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen luodaan menettelytapoja, joilla vahvistetaan yrittäjyyttä ja yrittäjyyden ymmärrystä. Kehitetään koulutuskuntayhtymien, muiden koulutuksen järjestäjien ja maakunnan kehittämisestä vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistä ennakointiin perustuvaa yhteistyötä sekä siihen oleellisesti liittyvää seudullista toimintatapaa. Vahvistetaan korkeakoulujen aluevaikuttavuutta ja seudullista kehittämistyötä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehittämisstrategiaan pohjautuen. Muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuutta lisätään myös. Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden kasvattamisessa pannaan painoa työelämälähtöisyyteen ja yritysten koulutustarpeisiin ja kehitetään nopeasti vaikuttavia koulutusratkaisuja. Turvataan ammatillisen koulutuksen opettajaresurssit kehittämällä ammatillista opettajakoulutusta, vahvistamalla työpaikkakouluttajien verkostoa ja syventämällä kouluttajien osaamista. Kouluttajat voivat toimia työpaikkojen kehittäjinä, oppimisen ja aikuiskoulutuksen aktivaattoreina sekä ammatillisen koulutuksen merkittävänä tukiresurssina. Kehitetään edellytyksiä luoda ammatillista huippuosaamista työelämäsuhdetta ja valmentaja- verkostoa vahvistamalla. 5.2.4. Aikuiskoulutus Työvoiman vaihtuvuus tulevan kymmenen vuoden aikana on suuri. Kokonaispoistuma on noin puolet nykyisestä työvoimasta. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu työssäoloajan pidentäminen ja koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen. Elinikäinen oppiminen, henkilökohtaisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä osaamista tukevien tutkintojen suorittaminen edellyttävät aikuiskoulutukselta joustavuutta, entistä voimakkaampaa työelämän läheisyyttä ja seudullista vaikuttavuutta. Oman haasteensa työvoimakoulutukselle luo syrjäytyminen ja sen ehkäisy sekä osaamisen rakenteiden muuntaminen 20