VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen Valtiovarainvaliokunta Kuuleminen 24.2.

Samankaltaiset tiedostot
Motiva Oy:n lausunto Valtioneuvoston selonteosta energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030.

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi,

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa

Materiaalitehokkuus apuun ilmastopäästöjen vähentämisessä Helsingin seudun ilmastoseminaari Motiva Oy, Henrik Österlund

Suunnitelmat tammi-huhti

Onnistumisia teollisuusyrityksissä FISS:in avulla. Paula Eskola, Motiva Oy Kiertotalouden perusteet teollisuusyrityksille 30.5.

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Kuluttajien energianeuvonta Kestävän yhdyskunnan ratkaisut , RIL Päivi Laitila, Motiva Oy

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Suunnitelmat tammi-huhti

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Mitä on materiaalitehokkuus materiaalikatselmustoiminnan esittely

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

e-toimisto Kymenlaakso

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

Teolliset symbioosit osana resurssiviisautta. Paula Eskola, Motiva Oy FISUn vuosiseminaari

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä Päivi Laitila, Motiva Oy

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kainuun bioenergiaohjelma

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus , Turku Irmeli Mikkonen,

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Savon ilmasto-ohjelma

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Transkriptio:

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Valtiovarainvaliokunta Kuuleminen 24.2.2017

Motivan lausunnon pääkohdat Lausunnossamme keskitymme Motivan toiminta-alueilla oleviin asioihin: 1. 2. Kunnat, alueellinen toiminta ja hankinnat 3. Kuluttajien rooli 4. Liikenne ja liikkuminen Kiinteistöt Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus 5. Energia- ja materiaalitehokkuus EUlainsäädäntö, kansallinen toiminta 24.2.2017 Motiva Oy 2

1. ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUS Energia- ja materiaalitehokkuus ovat erittäin kustannustehokkaita keinoja fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Energiatehokkuutta parantamalla vaikutetaan uusiutuvan energian tavoitteen toteutumiseen Energia- ja materiaalitehokkuutta tehostamalla yritykset säästävät merkittävästi energia- ja materiaalikustannuksissa, kilpailukyky paranee, säilytetään työpaikkoja, käynnistetään investointeja. Energiatehokkuussopimustoimintaan, sen seurantaan, kehittämiseen sekä käytännön tukeen tulee varata riittävät resurssit yhteishankkeet aiheista, joissa merkittävä kansallinen energian ja kustannusten säästöpotentiaali, tukevat sopimuksen toimeenpanoa Valtion (mm. Energiavirasto, YM, TEM) tuki käynnistävänä voimana, loppurahoitus osallistuvilta tahoilta. Turvattava rahoitus yhteishankkeisiin, tarve minimissään n. 500.000 eura vuosittain, mahdollistaa yhteishankkeiden käynnistämiseen kaikille sopimusaloille. Materiaalitehokkuusmomenttia 32.20.28 tulee kasvattaa Vuonna 2017 momentti 400 000 eur (vuonna 2016 500 000 eur) Tarve 4-6 miljoonaa eur (Päivitettävän kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteutukseen: mm. katselmustoiminta, sopimustoiminta, teolliset symbioosit, tuotesuunnittelu, pilothankkeet, EU-vaikuttaminen) 24.2.2017 Motiva Oy 3

ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET 2008-2016 672 yritystä (noin 5 000 toimipaikkaa) ja 134 kunta-alan toimijaa 14,2 TWh 17 000 1 200 milj. 500 milj. 4,3 milj.t Energiatehokkuustoimenpidettä Investoinnit energiatehokkuuteen Yhteenlaskettu vuotuinen säästö energiakustannuksissa Vähemmän CO2-päästöjä vuodessa 24.2.2017 Motiva Oy 4

MATERIAALIKATSELMUKSET Muoviteollisuuden materiaalikatselmuksissa mukana 5 yritystä. Katselmushankkeet tuottivat keskimäärin 34 toimepide-ehdotusta, joista alle 20 000 investointeja vaativia oli 30 kpl. Katselmuksen yhteydessä toteutettuja ja päätetty toteuttaa -toimenpiteitä oli keskimäärin 13 kpl. Vuotuiset säästöt ovat merkittäviä. Keskimääräiset investoinnit toimenpiteisiin 74 000 per katselmus Materiaalien säästöpotentiaali (HDPE, lasikuitu ja hartsi) 684 tn Ilmastopäästöjen vähenemä 1 900 tn CO2-ekv Yhteenlaskettu säästöpotentiaali 2,1 milj. Säästöpotentiaali 420 000 per katselmus 24.2.2017 Motiva Oy 5

2. ALUEELLINEN TOIMINTA, KUNNAT JA HANKINNAT Strategiassa todetaan, että kuntien ja alueiden ilmastoratkaisuilla on ratkaisevan tärkeä merkitys ja että asiaa tulee edelleen kehittää toteuttamalla mm. kokeilu- ja yhteistyöhankkeita. Kuntien tulee myös olla suunnan näyttäjiä energia- ja ilmastostrategian käytäntöön viennissä. Uusien hankkeiden lisäksi jo käynnissä olevien hankkeiden resurssit turvatta. Esimerkkejä jo käynnissä olevista hankkeista: (Energiatehokkuussopimukset) FISU edelläkävijäkunnat (Finnish Sustainable Communities), www.fisu-verkosto.fi/fi-fi/tietoa_fisusta FISS (Finnish Industrial Symbiosis) www.teollisetsymbioosit.fi/mika-on-fiss-ja-teollinen-symbioosi Julkisten hankintojen neuvontapalvelu www.www.motivanhankintapalvelu.fi/hankintapalvelu 24.2.2017 Motiva Oy 6

FISU-VERKOSTO FISUpalvelukeskus SYKE, Motiva FISU-verkosto resurssiviisaudesa Elinvoimaa kunnille Kilpailukykyä yrityksille FISU-kunnat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta, Turku, Ii, Kuopio, Lahti, Vaasa Neuvottelukunta hiilineutraalisuus jätteettömyys globaalisti kestävä kulutus vuoteen 2050 mennessä YM, TEM, LVM, MMM, Sitra, Kuntaliitto, Tekes, FISU-kunnat, FISU-palvelukeskus Valtakunnalliseen verkoston johtamisen resurssit riittämättömät. Tarvittava resurssi on n. 200 000 eur vuosittain. 24.2.2017 Motiva Oy 7

FISS FINNISH INDUSTRIAL SYMBIOSIS SYSTEM Enemmän lisäarvoa vähäisemmällä luonnonvarojen käytöllä. Toimintamalli, jolla autetaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä, sekä synnytetään uutta liiketoimintaa. Käytännön työkalu kierto- ja biotalouden, sekä alueiden elinvoimaisuuden edistämisessä Pyritään nostamaan materiaalien jalostusarvoa ja aikaansaamaan uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita Perustuu aktiiviseen symbioosien edistämiseen ja yhteiskehittämiseen. Uusi liiketoiminta Työpaikat Resurssiviisaus Kiertojen sulkeminen Osaamisintensiivisyys Päästövähenemä 24.2.2017 Motiva Oy 8

FISS TEOLLISET SYMBIOOSIT 12 hanketta 11 maakunnassa Yrityksiä mukana 599 kpl FISS-työpajoja 21 kpl Synergiamahdollisuuksia tunnistettu >2500 kpl Resursseja mukana 4573 kpl Vuosina 2013-2016 rahoitus 695 300 eur (Sitra, TEM, YM) Vuonna 2017 valtakunnallinen toiminta pysähdyksissä rahoituksen puutteen vuoksi Tarve n. 150 000 eur vuosittain 24.2.2017 Motiva Oy 9

HANKINNAT Strategiassa todetaan mm., että kestävät julkiset hankinnat. tukevat päästövähennyksiä. Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 30 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisten hankintojen neuvontapalvelu vuodesta 2010 Tavoitettu yli 9000 hankintojen parissa työskentelevää Resurssit pienentyneet esim. TEMin ja YM:n rahoitus yhteensä 2015 358.000 eur 2016 49.000 eur 2017 0 eur MMM rahoittanut ruoka-teemaan liittyvä hankintaprojekteja Resurssitarve n. 300 000 eur vuosittain 24.2.2017 Motiva Oy 10

3. KULUTTAJA Strategiassa todetaan, että kuluttajien rooli energiamarkkinoilla ja heidän valintansa tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa tulevaisuudessa Neuvonnan tarve ja laajuus kasvaa Nykyiset resurssit (2017) 247 000 eur. Tarve n. 1,5 milj euroa vuodessa, jolla: varmistetaan kattava alueellinen energianeuvonta toteutetaan toiminnan valtakunnallinen koordinointi kehitetään työkaluja ja verkkopalveluja verkotetaan alueelliset ja valtakunnalliset toimijat. 24.2.2017 Motiva Oy 11

KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA HERÄTTÄJÄ, NEUVOJA, VERKOTTAJA, TIETOHUBI Alueellinen neuvojaverkosto 13 neuvontaorganisaatiota (mm. energiatoimistot) Yli 1 milj. verkkokäyntiä vuosittain Motivan koti ja asuminen -sisällöissä Some-kampanjalla tavoitettu 2 vkossa 82 000 suomalaista Vaikuttavuutta verkostoissa ja kuluttajien energiankäyttöön liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa Yhteistyössä: Kunnat, julkinen hallinto Energiayhtiöt Laitetoimittajat Palvelutuottajat Liitot ja järjestöt 24.2.2017 Motiva Oy 12

4. LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Liikennesektori on keskeisessä roolissa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tieliikenteessä tavoitteena on 50 % päästövähenemä. Tarvitaan ripeitä toimia liikennejärjestelmätasolla, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien polttoaineiden lisääntyvässä käytössä. Motiva on toiminut liikkumisen ohjauksen valtakunnallisena asiantuntijana ja koordinaattorina Viestinnällä, neuvonnalla, verkostomaisella toiminnalla ja kehityshankkeilla on vaikutettu asenteisiin, toimintatapoihin ja liikkumistottumuksiin Valtakunnallinen koordinointi kustannustehokasta. Uusien polttoaineiden käyttöönoton edistäminen ja sähköautojen käytön lisääminen vaatii kohdennettua puolueetonta viestintää ja eri tahojen yhteistyötä. Sähköautojen lataukseen liittyvä tiedontarve on suuri. Kokemuksemme mukaan asioita saadaan kustannustehokkaimmin käytäntöön, kun yhteistyöverkostoa ja kokonaisuutta koordinoidaan tiedon kulun parantamiseksi ja ideoiden viemiseksi toteutukseen. 24.2.2017 Motiva Oy 13

LIIKENNE JA LIIKKUMINEN ASIANTUNTIJA, SPARRAAJA, VERKOTTAJA JA VIESTIJÄ Lähes 95 000 kävijää Valitse auto viisaasti verkkopalvelussa. Viisaan liikkumisen verkosto VILIn jäsenmäärä 596 henk. n.30 kuntaa osallistuu vuosittain eurooppalaiseen Liikkujan viikkoon. Kiinteistöjen lautauspisteet -opas yhteistyössä 13 eri osapuolen kanssa. 24.2.2017 Motiva Oy 14

5. EU-LAINSÄÄDÄNTÖ Vaikuttaminen EU:n puitteissa valmisteltaviin uusiin energiatehokkuussäädöksiin on Suomelle erittäin tärkeä ja se on otettu esille myös strategiassa. Tärkeää on olla mukana myös EU-tason direktiivien valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvissä kansainvälisissä työryhmissä ja hankkeissa, jotta kansalliset ominaispiirteemme tulevat huomioon otetuiksi ja hyviksi havaittuja käytäntöjä voidaan jatkaa. Tämä on kansallisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. EU rahoittaa vain osin EU-yhteistyötoimintoja. Kansallisen rahoitusosuuden ja resurssien turvaaminen näihin hankkeisiin on varmistettava kaikille hallinnon aloilla (TEM, YM, MMM, LVM). 24.2.2017 Motiva Oy 15

LOPUKSI Monien strategiassa mainittujen asioiden toimeenpano edellyttää: yhteistyöverkostojen rakentamista, ylläpitoa, kehittämistä ja niiden hyvää johtamista laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta puolueetonta vahvaa viestintää, jonka merkitys on yhä kasvamassa. Pitkäjännitteinen työ edellyttää, että sen lisäksi, että käynnistetään uusia toimia ja ohjelmia, huolehditaan riittävät resurssit myös nykyisin hyvin toimiville ja kustannustehokkaille toimenpiteille ja toimintatavoille. Voisiko ajatella, että uusiutuvan energian tukiin varatuista resursseista osa siirrettäisiin energia- ja materiaalitehokkuustyöhön? Näin edistetään kustannustehokkaasti myös yritysten kilpailukykyä, säilytetään työpaikkoja ja rakennetaan hyvinvoivaa Suomea. 24.2.2017 Motiva Oy 16

Kiitos!