Motiva Oy:n lausunto Valtioneuvoston selonteosta energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030.

Transkriptio

1 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Lausuntopyyntö VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Motiva Oy:n lausunto Valtioneuvoston selonteosta energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen Motiva Oy kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja antaa lausunto Valtioneuvoston selonteosta energia ja ilmastostrategiaksi vuoteen Valtioneuvoston selonteossa kansalliseksi energia ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 todetaan linjattavan konkreettisia toimia ja tavoitteita, jotta Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa kirjatun pitkän aikavälin tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja EU:ssa sovitut energia ja ilmastotavoitteet vuoteen Seuraavassa poimintoja ja näkemyksiämme Energia ja ilmastostrategian vaikutuksista valtiontalouteen ja kansantalouteen niiltä osin kun ne liittyvät Motivan toiminta alueisiin. Energia ja materiaalitehokkuus On erinomaista, että strategiassa on todettu energiatehokkuuden olevan keskiössä sekä fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä että uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa. Energiatehokkuussopimukset ( fi) ja energiakatselmukset ovat kustannustehokas ja vaikuttava energiasäästötapa ja keino vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2016 päättyneellä energiatehokkuussopimuskaudella saavutetut säästöt vastasivat noin 3,9, % Suomen kokonaisenergiankäytöstä (361 TWh vuonna 2015) ja hiilidioksidipäästöjen vähenemä oli noin 4,3 miljoonaa tonnia 1. Uusi sopimuskausi käynnistyi vuoden alussa. Energiatehokkuuteen panostaminen on tehokas tapa parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Sopimuksiin liittyneiden tahojen (yritykset ja kunnat) säästöt 1 Tässä luvussa ei vielä mukana vuoden 2016 tulokset Motiva Oy Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Puhelin Urho Kekkosen katu 4 6 A Tel PL P.O. Box Helsinki FI Helsinki Y Kotipaikka Helsinki VAT No. FI Domicile Helsinki

2 2 (6) energiakustannuksissa vuonna 2015 olivat n. 500 milj.. Tällä on kansantaloudellisesti merkitystä. Kaikkiaan vuosina sopimuksessa mukana olleet tahot raportoivat toteutettuja energiatehokkuusinvestointeja yli miljardin euron edestä. Valtio tukee sopimuksessa olevien tahojen energiatehokkuusinvestointeja. Vuosina tukea oli saanut 876 hanketta yhteensä 82,4 miljoonaa. Energiavirasto ja kunkin sopimusalan ministeriöt ovat rahoittaneet sopimuksen käytännön toteutusta, seurantaa ja kehittämistä. Sopimukseen liittyneet tarvitsevat neuvoa ja tukea sopimusvelvoitteiden toteuttamiseksi. Sopimukseen liittyneiden yhteiset energiatehokkuushankkeet, joita Energiavirasto ja myös YM ovat osarahoittaneet, ovat osoittautuneet hyväksi ja kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Motiva toteuttaa sopimustahojen kanssa yhteistyössä näitä hankkeita aiheista, joissa nähdään valtakunnallisesti suuri säästöpotentiaali. Ilman valtion panosta hankkeet eivät toteutuisi, joten resurssit tämän toiminnan jatkumiselle on varmistettava. Sopimukseen liittyneille on hyödyllistä ja kustannustehokasta tarjota koordinoitua ja yhä enemmän kysyttyä neuvontapalvelua. Tähän työhön tarvitaan lisää resursseja. Energia ja materiaalitehokkuus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Myös materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkuuden tavoin materiaalitehokkuutta tehostamalla kustannussäästöt ovat yritystasolla merkittävät. Tästä esimerkkinä ovat mm. muoviteollisuuden yrityksissä toteutetun materiaalikatselmushankkeen tulokset. Viidessä yrityksessä toteutetun materiaalikatselmuksen yhteenlaskettu vuotuinen CO 2 päästövähenemä oli 1900 tonnia vuodessa ja kustannusten säästöpotentiaali oli 2,1 milj.. Myös muilla aloilla tehdyissä materiaalikatselmuksissa säästöpotentiaali on ollut n. 1 milj. yritystä kohti. Myös maatalouteen ja ruokaan liittyen on esitetty materiaalitehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saada merkittäviä kustannussäästöjä. Materiaalitehokkuussopimustoiminta, jota Motivan johdolla ollaan kehittämässä, edistää kustannussäästöjen toteutumista. Materiaalitehokkuudelle osoitetut resurssit ovat pienentyneet. Materiaalitehokkuuden momentin resursseja pienennettiin vuonna 2017 verrattuna vuoteen Käytännössä vuonna 2017 resursseja materiaalitehokkuuden edistämisen hankkeisiin on vain Motiva on useissa eri yhteyksissä aiemmin todennut, että materiaalitehokkuuden kansallisen ohjelman ja materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen hanketoiminnan toteutukseen tarvittaisiin vuosittain arviolta 4 6 miljoonaa. Tarkemmin materiaalitehokkuuden resurssikysymyksistä on kerrottu Liitteessä 1. Motivan muistio materiaalitehokkuuden resurssien turvaamisesta. Kunnat ja alueellinen toiminta Strategiassa todetaan, että kuntien ja alueiden ilmastoratkaisuilla on ratkaisevan tärkeä merkitys ja että asiaa tulee edelleen kehittää toteuttamalla mm. kokeilu ja yhteistyöhankkeita. Kuntien tulee myös olla suunnan näyttäjiä energia ja ilmastostrategian käytäntöön viennissä. FISU (Finnish Sustainable Communities, verkosto.fi/fi FI/Tietoa_Fisusta) ja FISS (Finnish Industrial Symbiosis) hankkeet ( on fiss ja teollinen

3 3 (6) symbioosi) ovat hyviä esimerkkejä jo käynnissä olevasta alueellisesta yhteistyöstä. Niiden vaikutus on myös kansantaloudellisesti merkittävä. FISU on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen tuo hyvinvointia ja työpaikkoja alueille. FISU edelläkävijäkunnat ja niiden kanssa toimivat yritykset luovat demonstraatiokohteita Cleanctech tuotteille ja palveluille, ja täten osaltaan edistävät myös vientiä. FISU verkoston valtakunnalliseen koordinointiin ei kuitenkaan ole osoitettu resursseja, tarve on n vuosittain. Valtakunnallinen koordinointi on välttämätöntä, jotta hyviä toimintamalleja voidaan jalkauttaa kustannustehokkaasti ja maksimoida kansantaloudelliset hyödyt. Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmassa kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi teolliset symbioosit on nostettu keinoksi edistää kiertotaloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalous toisi vuosittain 2 3 miljardin euron vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. FISS (Finnish Industrial Symbiosis) vastaa näihin tavoitteisiin. Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Vuoden 2017 alussa FISS toiminnassa oli mukana 12 maakuntaa, 599 yritystä ja 4573 resurssia. SYNERGie tietokannassa on 235 edistettävää/toteutunutta symbioosia. Työ käynnistettiin työ ja elinkeinoministeriön, Sitran ja ympäristöministeriön rahoittamina hankkeina. Toiminnan käynnistämiseen on panostettu rahallisesti vuosina yhteensä (TEM , YM ja Sitra ). Teollisten symbioosien FISS toimintamallin kansallinen toteuttaminen ja johtaminen, on tällä hetkellä pysähdyksissä. Valtion materiaalitehokkuuden edistäminen momentilta tai muilla tahoilta ei ole vuonna 2017 löytynyt rahoitusta toiminnan valtakunnalliseen johtamiseen ja kehittämiseen. Arvio tarvittavasta resurssista on n vuosittain. Strategiassa painotetaan toimien pitkäjännitteisyyttä. Edellä mainituille toiminnoille (FISU ja FISS) ja verkostojen johtamiselle on yhteiskunnan kannalta kustannustehokasta varata resursseja. Kyseisillä toimintamalleilla vaikutetaan kasvihuonekaasupäästöihin, yritykset säästävät materiaali ja jätekustannuksissa ja teolliset symbioosit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Hankinnat Strategiassa todetaan mm., että kestävät julkiset hankinnat tukevat päästövähennyksiä. Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 30 miljardilla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2012 käynnistettiin valtakunnallinen julkisten hankintojen neuvontapalvelu ( Neuvonnalle on suuri tarve ja se on koettu tärkeäksi. Neuvonnalla on tavoitettu jo yli 9000 hankintojen parissa työskentelevää. Hankintayksiköiden ja yritysten kanssa yhdessä kehitettävillä hankintaohjeilla ja suosituskriteereillä edistetään bio ja kiertotalouden, puhtaiden ratkaisujen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvua ja kilpailukykyä. Siten hankintoja tukevalla neuvonnalla on iso merkitys kansantalouteen.

4 4 (6) Toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen suunnatut resurssit ovat kuitenkin ratkaisevasti pienentyneet vuosi vuodelta: vuonna 2015 TEM ja YM rahoittavat valtakunnallista neuvontapalvelua :lla mutta vuonna 2016 enää :lla. Vuodelle 2017 TEMin ja YM:n rahoitusta ei ole lainkaan, mutta mm. MMM rahoittaa pieniä ruoka teeman hankintaprojekteja pienillä summilla. Resurssien turvaaminen olisi kuitenkin välttämätöntä toiminnan jatkumiseksi ja kehittämiseksi. Tarve on n vuosittain. Kuluttajat Kuluttajien rooli energiamarkkinoilla ja heidän valintansa tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa tulevaisuudessa. Kuluttajat tarvitsevat entistä enemmän proaktiivista ja tavoittavaa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa muun muassa energian säästämisestä ja tehokkaasta käyttämisestä, uusiutuvan energian vaihtoehdoista ja käytöstä, liikkumisesta ja autoiluun liittyvistä valinnoista ja yhä enemmän myös ruokavalintojensa vaikutuksesta ilmastoon. Motiva on toiminut kuluttajien energianeuvonnan valtakunnallisena keskuksena vuodesta Neuvonta on laaja alaista, sisällöltään ja aiheiltaan hallinnollisesti poikkileikkaavaa. Energiavirasto ja TEM ovat rahoittaneet toimialaansa kuuluvaa kuluttajien energiatehokkuusneuvontaa. Vuodelle 2017 resurssit ovat Resursseja tulisi lisätä vähintään 1,5 milj. vuodessa, jotta voitaisiin varmistaa kattava alueellinen energianeuvonta, toiminnan valtakunnallinen koordinointi, työkalujen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen sekä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden verkottaminen. Motivalla on erinomaiset valmiudet (kokemus, osaaminen, verkostot) vastata strategiassa esitettyihin kuluttajia koskeviin tavoitteisiin edellyttäen, että toiminnalle varataan riittävät resurssit. Kiinteistöt Kiinteistöjen energiankäytön tehostamisella on suuri merkitys energia ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Energiatehokkuussopimustoiminta on tuottanut hyviä tuloksia vuonna 2016 päättyneellä kaudella, uusi sopimuskausi kattaa vuodet Merkille pantavaa on, että nyt strategiaan on otettu mukaan myös rakennusmateriaalien ja tuotteiden hiilijalanjälki sekä rakentamisen materiaalitehokkuus. Tässä yhteydessä mainitaan myös teollisten symbioosien tarjoamat mahdollisuudet. Liikenne ja liikkuminen Liikennesektori on keskeisessä roolissa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi koska tieliikenteessä tavoitteena on 50 % päästövähenemä. Ripeitä toimia tarvitaan liikennejärjestelmätasolla, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien polttoaineiden lisääntyvässä käytössä. Motiva on toiminut liikkumisen ohjauksen valtakunnallisena koordinaattorina. Viestinnällä, neuvonnalla, verkostomaisella toiminnalla ja kehityshankkeilla on voitu vaikuttaa asenteisiin, toimintatapoihin ja liikkumistottumuksiin. Toimintaa on hyvä koordinoida valtakunnallisesti, jotta paikallisten ja seudullisten toimijoiden vähäiset resurssit käytetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.

5 5 (6) Uusien polttoaineiden (biokaasu, uusiutuva diesel, korkeaseosetanoli, tulevaisuudessa myös vety) käyttöönoton edistäminen ja sähköautojen käytön lisääminen vaatii paitsi tekniikkaa myös kohdennettua puolueetonta viestintää ja eri tahojen yhteistyötä, jota Motiva on koordinoinut. Sähköautojen lataukseen liittyvä tiedontarve on suuri. Kokemuksemme mukaan asioita saadaan kustannustehokkaimmin käytäntöön, kun yhteistyöverkostoa ja kokonaisuutta koordinoidaan tiedon kulun parantamiseksi ja ideoiden viemiseksi toteutukseen. Nimetyllä taholla on hyvä olla kokonaisnäkemys ja luotettavuus ja vastuu uusien asioiden viemiseksi käytäntöön. Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja energian hankinnan omavaraisuudesta strategiassa todetaan, että maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena edistetään. Näin edistetään kiertotaloutta ja luodaan referenssikohteita. Strategiassa todetaan myös, että kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin kiinnostusta uusiutuvan energian hyödyntämiseen kiinteistökohtaisissa energiaratkaisuissa lisätään informaatio ohjauksella ja paikallisilla referenssikohteilla. Hyvä esimerkki käytännön toimintamallista on lämpöyrittäjyyden edistäminen bioenergiantuotannon lisäämiseksi. Metsäkeskuksissa toimivilla bioenergianeuvojilla on suuri merkitys lämpöyrittäjäkohteiden löytämisessä ja käynnistämisessä. Lisäksi tarvitaan lämmön ostajien (kuntien, pk yritysten) hankintaosaamisen parantamista. Aurinkoenergian merkitys ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa koko ajan ( Puolueetonta koottua tietoa on kuluttajien, pk yritysten, julkisen sektorin ja maatilojen vaikea löytää. Luotettavan puolueettoman tiedon kokoaminen ja jakaminen on edellytyksenä aurinkoenergian käytön edistämiseksi. Motivalla on puolueettomana toimijana ja valtion sidosyksikkönä hyvät edellytykset jatkaa tätä toimintaa. EU lainsäädäntö, kansallinen toiminta Vaikuttaminen EU:n puitteissa valmisteltaviin uusiin energiatehokkuussäädöksiin on Suomelle erittäin tärkeä ja hyvä, että se on otettu esille myös strategiassa. Yhtä tärkeää on olla mukana myös EU tason direktiivien toimeenpanoon liittyvissä kansainvälisissä työryhmissä ja hankkeissa, jotta kansalliset ominaispiirteemme tulevat huomioon otetuiksi ja hyviksi havaittuja käytäntöjä voidaan jatkaa. Tämä on kansallisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. Näitä EUyhteistyötoimintoja EU rahoittaa vain osin, joten kansallisen rahoitusosuuden ja resurssien turvaaminen näihin hankkeisiin on varmistettava kaikille hallinnon aloilla (TEM, YM, MMM, LVM). Lopuksi Motiva on valtion 100 % omistama yritys, johon valtiolla on strateginen intressi varmistaa puolueettomat asiantuntijapalvelut energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden edistämisessä. Motivalla on sidosyksikkörooli, mikä tarkoittaa sitä, että valtionhallinto voi kilpailuttamatta tilata Motivalta asiantuntijapalveluita. Motiva on valtion omistamana sidosyksikköroolin omaavana yrityksenä luontevana tahona ollut käynnistämässä ja toteuttamassa tiiviissä yhteistyössä Energiaviraston ja eri ministeriöiden ja virastojen kanssa monia energia ja ilmastostrategiassa nyt kuvattuja toimia. Monien asioiden

6 6 (6) toimeenpano edellyttää yhteistyöverkostojen rakentamista ja niiden hyvää johtamista sekä syvää osaamista ja asiantuntijuutta sekä puolueetonta vahvaa viestintää, jonka merkitys on yhä kasvamassa. Tämä on Motivan osaamisen ja toiminnan ydintä. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja vahvistamme verkostojamme, jotta voimme valtion sidosyksikkönä entistä paremmin olla jatkossakin mukana viemässä energia ja ilmastostrategiaa käytäntöön kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Esitämme huolemme resurssien riittävyydestä toteuttaa strategiassa mainitut toimenpiteet. Sen lisäksi, että käynnistetään uusia toimia ja ohjelmia, pidämme olennaisen tärkeänä, että huolehditaan riittävät resurssit myös nykyisin hyvin toimiville ja kustannustehokkaille toimenpiteille ja toimintatavoille. Myös strategiassa korostetaan pitkäjännitteistä toimintaa. Energia ja materiaalitehokkuutta parantamalla pienennetään energianloppukulutusta ja siten osaltaan edistetään uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemistä. Voisiko ajatella, että uusiutuvan energian tukiin varatuista resursseista osa siirrettäisiin energia ja materiaalitehokkuustyöhön. Näin edistetään tehokkaasti myös yritysten kilpailukykyä, säilytetään työpaikkoja ja rakennetaan hyvinvoivaa Suomea. Helsingissä Motiva Oy toimitusjohtaja Liite 1: Motivan muistio materiaalitehokkuuden resurssien turvaamisesta