Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013 Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013 Henkilöstöjaosto 51 Selvityksen on tehnyt henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen. Vuoden 2013 talousarvioon on kirjattu, että kevään 2013 aikana selvitetään kokoaikaisen työsuojelupäällikön tarve. Työsuojelu Laki työsuojelun valvonnasta (myöhemmin valvontalaki) määrää työsuojelutoiminnasta työpaikoilla. Kuntien työsuojelutoiminnasta määrätään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetussa laissa (449/2007), työturvallisuuslaissa (738/2002), työterveyshuoltolaissa (1383/2001) sekä sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Työsuojelulla tarkoitetaan lain velvoittamia toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä, vähentää ja poistaa työstä ja työolosuhteista aiheutuvia haittoja ja vaaroja. Tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelu on kokonaisvaltaista kehittämistoimintaa. Kehittämisen päämääränä ovat henkilöstön työkykyisyys, työturvallisuus, työhyvinvointi ja sosiaalisesti kestävä tuloksellisuus. Työturvallisuuslain lähtökohta on, että työsuojelutoiminta on organisoitua ja suunnitelmallista ja se tukee turvallisuutta edistävää johtamista. Työsuojeluorganisaatio Valvontalain 28 :n mukaan työnantajan on nimettävä edustajakseen työsuojelupäällikkö. Valvontalain 29 mukaisesti yli kymmenen hengen työpaikalle on työntekijöiden valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettuja. Heidät on valittava työntekijöiden järjestämillä vaaleilla. Toimikausi on vähintään kaksi vuotta, mutta paikallisesti se voidaan sopia perustellusta syystä neljäksi vuodeksi. Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluvaravaltuutetut ja työsuojelutoimikunta (yhteistoimintaryhmä) muodostavat kunnan työsuojeluorganisaation. Työsuojelupäällikön tehtävät Työsuojelupäällikön tehtävät määritetään valvontalain 28 :ssä ja kunnallisen alan työ-suojelua koskevassa sopimuksessa (3.4.2008). Valvontalain mukaan työpaikalla on oltava työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, jonka erityisenä tehtävänä on työnantajan ja esimiesten tukeminen niissä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työntekijöiden sekä
viranomaisten kanssa ja osallistuu työsuojelutarkastuksiin. Työsuojelupäällikkö toimii linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä ja huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan sujuvuudesta. Yhteistoiminta tässä tarkoittaa esimerkiksi työsuojelutoimikuntana toimivan yhteistoimintaryhmän säännöllisiä kokouksia, yhteistyössä tehtävää kehittämistyötä sekä työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäistä yhteistyötä. Työturvallisuuskeskus määrittää työsuojelupäällikön tehtävät seuraavasti: Työsuojelupäällikkö - huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä, kehittämisestä sekä päivittäis-toiminnasta; - vastaa tietyistä säännönmukaisista asioista, esimerkiksi muun työsuojeluhenkilöstön valintojen/vaalien käynnistämisestä ja ohjaamisesta; - seuraa työolojen kehitystä organisaatiossa ja välittää työnantajalle tietoa työsuojelusta sekä työolosuhteiden tutkimus-, ennakointi- ja korjaustarpeista; - pitää yhteyttä yhteistoimintatahoihin, kuten organisaation ylimpään johtoon, esimies-kuntaan, työsuojeluvaltuutettuihin, työsuojelutoimikuntaan, työterveyshuoltoon ja työ-suojeluviranomaisiin; - edistää asiantuntijana työympäristön ja työsuojelutoiminnan kehittämistä. Linjaorganisaatiossa työsuojeluvastuu perustuu päätöksenteko- ja toimivaltuuksiin. Työ-suojelupäälliköllä ei ole koko organisaatiota koskevaa päätäntävaltaa eikä siten vastuutakaan (www.ttk.fi/tyosuojelunyhteistoiminta). Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa työsuojelun yhteistoimintaa koskevissa asioissa. Työsuojelun yhteistoimintajärjestelmässä työsuojelupäällikkö edustaa jatkuvuutta ja asiantuntemusta (Työturvallisuuskeskus, 2010). Muusta työsuojeluhenkilöstöstä poiketen työsuojelupäällikön nimitys ei kunta-alalla rajoitu neljän vuoden jaksoihin, vaan työsuojelupäällikkö nimetään pääsääntöisesti tehtäväänsä toistaiseksi. Kirkkonummen kunnassa työsuojelupäällikön konkreettiset tehtävät muodostuvat em. lainsäädännön perusteella seuraavasti: Työsuojelun toimintaohjelma: työsuojelupäällikön tulee huolehtia työsuojelun toimintaohjelman vuosittaisesta laatimisesta. Linjaorganisaatio vastaa ohjelman hyödyntämisestä ja toteuttamisesta. Työkykyä ylläpitävä toiminta: työsuojelupäällikkö vastaa kunnan henkilöstölle kohdennetun tyhy-ohjelman laatimisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöverkostotoiminnasta työhyvinvointipalvelujen (tyhy-liikunta) palveluntuottajien kanssa. Suunnitelmallinen vaarojen tunnistus ja riskien arviointi: työsuojelupäällikkö tekee päivittäistä yhteistyötä esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Tavoitteena on jatkuvasti päivittyvä ja ajan tasalla oleva tietopohja kunnan
työoloista ja niiden tarpeellisista kehittämis- ja korjauskohteista. Riskien arviointitoiminnan tiedot luovat tietopohjan työsuojelun toimintaohjelmille. Työsuojelutilastojen ylläpitäminen: suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työsuojelutoiminta edellyttää tapaturmatietojen sekä työympäristöön liittyvien muidenkin tilastotietojen seurantaa ja niitä koskevaa tiedon välittämistä kunnassa. Tilastoja ovat esimerkiksi työtapa-turmatilastot, sairauspoissaolotilastot, väkivaltatapausten tilastoinnit sekä uhka- ja vaara-tilannetilastot. Ensiapukoulutukset ovat välttämättömiä työpaikkojen ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Työsuojelupäällikkö huolehtii siitä, että ensiapukoulutukset esitetään sisällytettäväksi keskitettyyn koulutusohjelmaan, ja esittää linjajohdolle, että niitä varten varataan tietty määräraha vuosittain. Työpaikkaselvitykset ovat ennaltaehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon perusta. Työsuojelupäällikkö osallistuu asiantuntijana työpaikkaselvityskäynneille työnantajan edustajana. Työpaikkaselvityskäyntejä tehdään noin 30 kpl/vuosi, ja ne kestävät noin 2,5 tuntia kerrallaan. Työsuojelukäynnit ovat osa työsuojeluorganisaation lakisääteistä toimintaa. Niitä tehdään työpaikoille tarvittaessa. Työsuojelutarkastukset ovat lakisääteisiä, työsuojelun valvovan viranomaisen toteuttamia. Työsuojelu-päällikkö vastaa viranomaisyhteistyöstä ja pitää säännöllisesti yhteyttä työsuojeluviranomaiseen sekä työturvallisuusalan asiantuntijoihin (Työturvallisuuskeskus ja KT). Sisäilmatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti LVI-insinööri Risto Utriaisen johdolla. Toimintamalli perustuu palvelutuotannon johtokunnan päätökseen 25.1.2011. Sisäilmatyöryhmä käsittelee kunnan sisäilmaongelmakohteet, sisäilmaongelmia koskevat ilmoitukset, arvioi ongelmatilanteita ja pohtii niiden ratkaisua. Sisäilmatyöryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan esimerkiksi silloin, kun haitta- tai oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta ja työympäristöön liittyvältä, tai jos ongelmat aiheuttavat runsaasti huolta tai jännitteitä työyhteisössä. Työsuojelupäällikkö on moniammatillisen sisäilmatyöryhmän jäsen. Työhyvinvointiryhmä perustettiin kuntaan vuonna 2012 työhyvinvointiohjelman valmistumisen ja hyväksymisen jälkeen. Työhyvinvointiryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Sen tehtävänä on ideoida, valmistella ja edistää työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tuoda ne kunnan yhteistoimintaryhmän käsiteltäviksi. Työsuojelupäällikkö toimii työhyvinvointiryhmän puheenjohtajana. Työsuojelun yhteistoiminta on valvontalain perusteella työsuojelupäällikön vastuulla. Työsuojelu-organisaatio kokoontuu työsuojelupäällikön johdolla kaksi kertaa kuukaudessa. Kunnan yhteistoimintaryhmä kokoontuu noin seitsemän kertaa vuodessa, ja työsuojelupäällikkö osallistuu niihin sekä työsuojelun asiantuntijana että yhteistoimintaryhmän sihteerinä. Koska
kuntaan on nimetty vain yksi työsuojelupäällikkö, hän osallistuu myös kaikkien toimialojen yhteistoimintaryhmien kokouksiin, joita pidetään keskimäärin neljä kertaa vuodessa/toimiala. Työterveyshuoltoyhteistyö on säännöllistä ja perustuu palvelusopimukseen. Työterveys-huollon ennaltaehkäisevä kuuluu kunnan lakisääteiseen järjestämisvastuuseen. Työnantaja saa työterveyshuollon kustannuksista korvauksen Kelalta, mikäli toiminta täyttää hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja työterveyshuoltoa koskevat asiat on käsitelty yhteistoiminnallisesti. Työsuojelupäällikkö toimii työterveyshuollon yhteyshenkilönä ja vastaa Kela-korvaushakemuksista, niitä koskevista selvityksistä sekä työterveyshuoltoa koskevien asioiden yhteistoimintamenettelystä. Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa kuukausittaisissa työterveyshuollon toiminnan ja talouden seurantapalavereissa ja vastaa arjen yhteistyöstä. Sairauspoissaoloseuranta kuuluu työterveyshuoltolain (1383/2001) ja 1.6.2012 voimaan tulleen muutoksen (HE 75/2011) mukaan työnantajan vastuulle. Työnantajan on ilmoitettava lain mukaan työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työsuojelupäällikkö tuottaa kuukausittain työterveyshuoltoon raportin kunnan niistä sairauspoissaoloista, joiden kohdalla lain edellyttämät seuranta-ajankohdat ovat täyttyneet. Raportin tuottaminen kestää noin 2-3 päivää per kuukausi. Työtapaturmien käsittely on lakisääteistä toimintaa. Työtapaturmista tulee aina ilmoittaa omalle esimiehelle sekä työsuojelupäällikölle. Työsuojelupäällikkö huolehtii siitä, että esimiehillä on riittävä tieto työtapaturmia koskevasta menettelytavasta, tutkinnasta sekä viranomaisille tehtävästä ilmoittamisesta. Työyhteisötyö on osa työsuojelupäällikön arkityötä. Työyhteisössä ilmeneviä ongelmia, epäasiallista kohtelua tai työpaikkakiusaamista esiintyy ajoittain. Työsuojelupäällikkö osallistuu työnantajan edustajana työsuojeluilmoitusten, työpaikan ilmapiiriongelmien tai muiden psykososiaalisten tilanteiden käsittelyyn esimiesten tukena ja työsuojelun asiantuntijana. Ohjeistaminen kuuluu työsuojelupäällikön lakisääteisiin tehtäviin. Työsuojelupäällikkö on työsuojelun asiantuntija, ja hänen tulee perehtyä huolellisesti työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin. Työsuojeluun liittyvien ohjeiden ja toimintamallien ajantasaisuus ja niistä tiedottaminen sekä kouluttaminen on työsuojelupäällikön vastuulla. Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen osa työsuojelutoimintaa. Työn rasittavuutta arvioitaessa on otettava huomion myös henkiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat. Työn-antajan ja työntekijöiden tulee yhteistyössä käsitellä myös henkiseen työhyvinvointiin kuuluvia asioita, ja ne tulee ottaa huomioon työsuojelua koskevassa toiminnassa, josta työ-suojelupäällikkö vastaa. Työkykyongelmat ovat kasvava ongelma. Työkykyneuvotteluja käytiin vuonna 2012 yhteensä 86 kappaletta. Edellisvuoden lukumäärä oli 49.
Trendi on jatkuvasti kasvava. Työkykyongelmiin liittyy vahvasti tarve terveydellisistä syistä johtuviin uudelleensijoituksiin. Työsuojelupäällikkö pyrkii omalta osaltaan edistämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä, ja osallistuu työkykyneuvotteluihin aina, kun on tarvetta pohtia oman toimialarajan ylittäviä uudelleensijoitustarpeita tai muutoin vaikeiksi osoittautuneita työkykyongelmia. Työsuojelupäällikön ajankäyttö Työturvallisuuskeskus on 14.10.2010 ohjeistanut kunta-alalla toimivan työsuojelupäällikön tehtävästä ja roolista (Työturvallisuuskeskus, 2010). Ohjeistuksessa on otettu kantaa myös työsuojelupäällikön ajankäyttöön seuraavasti: Ajankäyttö työsuojelupäällikön tehtävään on tehtävän hyvän hoitamisen kannalta olennainen kysymys. Mitä suurempi, laajempi ja monimuotoisempi organisaatio on, sitä enemmän työsuojelupäällikön tehtävän hyvä hoito vaatii aikaa. Kuntaorganisaatiossa näyttää olevan käytäntönä, että päätoimisuus on järjestetty henkilöstön ollessa noin 1500-2000. Tämän perusteella jokainen täyttynyt 400 henkilön määrä vastaisi yhtä viikkotyöpäivää työsuojelupäällikön vapauttamiseksi muista tehtävistä. Kunta-alan valtakunnallinen työnantajajärjestö KT on linjannut, että kuntien työsuojelu-päälliköt ovat keskeisessä asemassa työnantajan edustajina, kun kehitetään kunnallisten työpaikkojen työsuojelua ja työturvallisuutta sekä edistetään työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuloksellisuutta (KT 2013). Työturvallisuuslain mukaan työnantajan yleinen velvoite on huolehtia tarpeellisin toimenpitein työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Kokonaisvaltainen työpaikan turvallisuuden hallinta kattaa työsuojelun toimintaohjelman laatimisen ja työsuojelun yhteistoiminnan, josta säädetään tarkemmin työsuojelun valvontalaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuosina 2012-2015 kunta-alan valtakunnallisen työsuojelun valvontahankkeen. Tavoitteena on sekä parantaa työsuojeluhallinnon valvontatoiminnan vaikuttavuutta että ennaltaehkäistä työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä vaaroja ja uhkia korostamalla työhyvinvointitoiminnan strategista merkitystä. Valvontahankkeessa kiinnitetään huomiota mm. työsuojelutoiminnan organisointiin kunnissa sen rooliin turvallisuutta edistävän johtamisen tukena. Kirkkonummen kuntaan talvella 2012-2013 tehdyssä em. valvontatyösuojelutarkastuksessa aluehallintoviranomainen kirjasi havaintonaan, että kaikilla työsuojeluorganisaation jäsenillä ei ole riittävästi aikaa työsuojelutehtävän hoitamiseen. Kunnan tulee työnantajana selvittää, onko työsuojeluhenkilöstöllä riittävä aikavaraus tehtävän hoitamiseksi. Kunnallisten työsuojelupäälliköiden ajankäyttösuosituksen mukaan työsuojelupäällikön tehtävien hoitamiseen tulisi varata yksi päivä per viikko kutakin alkavaa 400 työntekijää kohti (KT 2010). Kirkkonummen kunnan työntekijöiden lukumäärä on 2 450 (henkilöstö-kertomus 2012).
Suosituksen mukaan työsuojelupäällikön ajankäyttöresurssin tulisi tämän mukaan olla enemmän kuin yksi kokonainen työviikko. Tällä hetkellä ajankäyttö-resurssi on yksi työpäivä per viikko, ja lakisääteistä työsuojelupäällikön virkaa hoitaa henkilöstön kehittämispäällikkö. Esitys vakituisen, kokopäiväisen työsuojelupäällikön viran perustamisesta Kunnallinen työmarkkinalaitos esitti yleiskirjeellään 17.6.2010 kunnille työsuojelutoiminnan vaikuttavuuden kehittämistä ja totesi, että työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden samanaikainen kehittäminen ovat edellytyksenä kestävälle tuottavuuskasvulle. Yleiskirjeessä todetaan, että työsuojelupäällikköä nimettäessä tulisi asettaa etusijalle henkilö, joka on johto- tai esimiesasemassa. Esityksenä on, että vuoden 2014 talousarvioon varataan määräraha vakituisen työsuojelupäällikön viran perustamiseksi, jotta lakisääteiset työsuojelupäällikön vastuulle asetetut tehtävät voidaan toteuttaa lainmukaisella tavalla. Työsuojelu, työturvallisuus ja työhyvinvointi linkittyvät lainsäädännön ja työn terveellisyyden sekä turvallisuuden kautta aukottomasti toisiinsa. Monilla kunta-alan työpaikoilla on päädytty siihen ratkaisuun, että työsuojelupäällikkönä toimii työhyvinvointipäällikkö tai turvallisuuspäällikkö. Kirkkonummen kunnassa virkanimike voisi olla työhyvinvointipäällikkö, ja pääasiallisena tehtävänä olisi toimia kunnan työsuojelupäällikkönä. Kunta-alalla työsuojelu-/työhyvinvointipäälliköiden keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka on 3 500 euroa kuukaudessa. Jos esitys hyväksytään talousarviossa 2014, tarkennetaan hinnoittelutunnus vastaamaan kunnan työn vaativuuden arviointitaulukkoa. Valmistelija: henkilöstöjohtaja Leena Sieviläinen, puh. 040 413 7459 Ehdotus Henkilöstöjohtaja: Henkilöstöjaosto: merkitsee selvityksen tiedoksi Käsittely Henkilöstöjohtaja selosti asiaa jaostolle. Tämän jälkeen henkilöstöjaosto kävi keskustelun esityksestä. Keskustelun aikana jäsen Anni-Mari Syväniemi teki pohjaesitykseen muutoseshdotuksen: esitetään kunnanhallitukselle talousarvion yhteydessä perustettavaksi työhyvinvointipäällikön virka. Varajäsen Petri Manssila kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana päätösesitykseen on tehty muutosesitys: 1 henkilöstöjaosto merkitsee selvityksen tiedokseen 2 henkilöstöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että talousarvion laadinnan yhteydessä perustetaan työhyvinvointipäällikön virka. Henkilöstöjaosto hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. Päätös Henkilöstöjaosto: 1 merkitsi selvityksen tiedokseen 2 esittää kunnanhallitukselle, että talousarvion laadinnan yhteydessä perustetaan työhyvinvointipäällikön virka. Tiedoksi Muutoksenhakuohje toimialajohtajat, kunnanjohtaja, pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, tyäsuojelupäällikkö ei muutoksenhakua