Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi: syys-joulukuu 2016 Iin kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1
Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Palvelut on tuotettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä/työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. Vammaispalveluissa on ollut haasteita määräajoissa pysymisessä. Kirjaamisvalmentajat on koulutettu Kansa-koulu-hankkeen toimesta. 2
Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Perhepalveluissa Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintana esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään parhaillaan. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste / perhekeskus. Palveluohjaus on vakiintunut ja sen tunnettuus eri palveluissa on kasvanut. Yhteydenottojen määrä on lisääntynyt ja niitä on tullut erityisesti kouluilta, päiväkodeista ja neuvolasta. Palveluohjaajalle on lisätty soittoaika tavoitettavuuden parantamiseksi. Seudullinen palveluohjaajien verkosto on kokoontunut säännöllisesti. Muiden palvelualojen palautetta palveluohjauksesta on saatu monialaisessa lapsen kasvun verkostossa, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Lapset puheeksi menetelmä v. 2016: - koulutetut työntekijät: 33 - keskustelujen määrä: 76 Alueella toimii verkostomainen perhekeskus-toimintamalli. Jatketaan palveluohjausverkoston tapaamisia, palautteen keräämistä eri palveluista. Kehitetään palveluohjausta edelleen mm. lisäämällä sähköisten palvelujen, kuten Omahoito-palvelun, opastusta asiakasohjauksessa. Tehostetaan Aamukahavit palvelun markkinointia. Jatketaan Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksia yhteistyössä kunnan kanssa. 3
Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää Sosiaalityön resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaalityöntekijän viran perustaminen (vuoden määräaikaisuus). Palvelupiste, jossa asiakkaat voivat asioida ilman ajanvarausta on avattu 3.10.2016 sosiaalitoimistoon. Henkilöstön menetelmäkoulutukset ovat jatkuneet ja toimintasuunnitelman mukainen Lapset puheeksi -työ on vahvistunut. Koulutussuunnitelma on tehty yhteistyössä kunnan opetusja varhaiskasvatuspalveluiden kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Työntekijöiden kanssa on yhdessä työstetty alustavat työtehtävärungot Virta II -hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017. Henkilöstölle (etuuskäsittelijät) on asiasta pidetty tiedotustilaisuus 24.3.2016. Aikuissosiaalityössä on tehty mm. arviota sosiaalityön piiriin jäävistä asiakasmääristä ja tuen tarpeista. Lisäksi aikuissosiaalityössä ja Virta II -hankkeessa on mietitty uusia työmenetelmiä. TYP-toiminta on käynnistynyt. Virta II -hanke on toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan toukokuussa 2016. Viranhaltija aloittanut helmikuussa 2016. Asiakaskuntana ovat sosiaalihuoltolain mukaiset erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja lastenvalvonnan asiakkaat. Menetelmäkoulutukset jatkuvat kevään 2017 ajan. Selvitetään nuoriso- ja työllistämispalvelujen ym. palvelujen koulutustarve. Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja on järjestetty yhdessä ELYkeskuksen MYP-hankkeen (monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen hanke) kanssa toukokuussa 2016 ja yhteistyötahojen kanssa kesäkuussa 2016. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi on laadittu seudullisesti ja se on koulutettu yhteistyökumppaneille ja työntekijöille 15.9.2016. Malli on otettu aktiiviseen käyttöön. Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Oulunkaarella on kolme päätoimista ja yksi 60 % työajalla työskentelevä etuuskäsittelijä, joiden osalta on käyty yt-neuvottelut. Palveluohjauksen ja yhteispalvelupisteen kanssa on sovittu yhteiset käytänteet Kela-siirtoon liittyen, mm. asiakasohjauksen ja muun yhteistyön suhteen. TYP-suunnitelmia tehdään aktiivisesti. Ely-keskuksen MYPhanke on mukana järjestämässä koulutuksia TYP:iin liittyen. Esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn arviointi on toteutettu lokakuussa 2016. Työajan sisällön seurantaa suoritetaan lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön ja sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaalityöhön säännöllisesti työn sisällön ja resursoinnin tarkastelua varten. 4
Sähköiset palvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoito-palvelusta on pidetty infotilaisuus/käyttöopastus sosiaalitoimen henkilöstölle. Palvelussa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen kolmannekseen. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön Chat-toiminto. Omahoito-palvelusta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saadaan edelleen lisättyä. Työikäisten palveluiden, päihdepalveluiden ja neuvolan osalta viikoittaiset Chat-ajat ovat vakiintuneet käyttöön. Lastensuojelu Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. - Suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on 30 40 asiakasta/työntekijä Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet määräaikojen puitteissa. Lastensuojelun asiakasmäärät työntekijää kohden ovat suositusten mukaiset (38 asiakasta/työntekijä). Perhekuntoutusta tarvitsevia perheitä ei ole tällä hetkellä ollut. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on lastensuojeluasiakkaiden lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevia asiakkaita. Vammaispalvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Palvelutuotantolautakunta on päättänyt ottaa käyttöön henkilökohtaisen avun palvelusetelin tammikuussa 2017. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet tammikuussa 2016. Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Tapaamisissa käsitellään mm. palveluiden myöntämisperiaatteita ja ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Toimintojen sisältöä on kehitetty asiakastarpeiden mukaan. Toimintoja on suunnattu ulospäin yksiköistä. Henkilöstön yhteiskäyttö on lisääntynyt. Toimitaan siellä, missä asiakas tarvitsee arjen tukea. Säännölliset yh- Kehittäminen jatkuu edelleen. Asiakasfoorumi jatkaa työskentelyä sekä seudullisesti että kuntatasolla. 5
- Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys teiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on toteutunut 13.6.2016 Oulussa. Toinen seudullinen asiakasfoorumi pidettiin 17.10.2016 Oulussa. Paikalliset asiakasfoorumit ovat myös työskennelleet omissa kunnissa. Iissä asiakasfoorumi järjesti avoimienovien iltapäivän 8.9.2016 työhönvalmennuskeskuksessa. Asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti ja uusien palveluasumispaikkojen tarve on pysähtynyt. Ostopalveluja on saatu purettua ja omaa toimintaa vahvistettua. Tukiasumisen ja päivä- ja työtoimintojen yhteistyötä on lisätty ja pyritty vahvistamaan. Päihdepalvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön v. 2015 aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen/vahvistaminen. - Ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuksesta laaditun toimintasuunnitelman ja raportointijärjestelmän toteutus ja käyttö - Vireillä terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Toimintaa on kehitetty erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankerahoitusta ei myönnetty (RYTMI-hanke), joten hanke ei tällä hetkellä etene. Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Päihdeasiakkaan avohoitopainotteisuuteen on kiinnitetty huomiota. Kuntoutusjaksoille lähetetään motivoituneet asiakkaat ja erityistilanteet otetaan huomioon. Monialainen, sektori- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö jatkuu. Suunnitteilla on mm. kahdeksannen luokan oppilaille ja vanhemmille yhteinen iltatapahtuma vuoden 2017 aikana. Vertaisryhmätoimintoja järjestetään, mm. sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä yhteistyössä sosiaalityön kanssa, sekä avoin päihderyhmä. Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti työikäisten palveluiden tiimin kanssa. Neuvolapalvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos tammikuussa 2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä. Hoitopolku on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen. Toimintamalli on tarkistettu joulukuussa 2016 työntekijöiden työpajassa. Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Jatketaan palveluohjaajan vastaanottoa neuvolassa yhteisvastaanottona terveydenhoitajan kanssa. Moniammatilliset kotikäynnit ensisynnyttäjäperheisiin ovat käynnistyneet. 6
Oppilashuolto Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Varmistetaan edelleen toimiva monitoimijainen yhteistyö oppilashuoltolain mukaisesti. Seudullinen toimintamalli on jalkautettu perhepalvelujen-varhaiskasvatuksen sekä perhepalvelujen-opetuspalvelujen käyttöön syksyn aikana moniammatillisissa työpajoissa. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Huolipolkumallien työstämisessä on huomioitu myös oppilashuolto. Jatketaan toimintamallin jalkautusta varhaiskasvatuspalveluissa pidettävillä infoilla sekä sisällytetään tietoa toimintamallista Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksiin. Videovälitteisiä palveluita on kokeiltu. Huolipolkumalli on aktiivisessa käytössä. 7
Terveyspalvelut Vastuuhenkilöt: terveyspalvelujohtaja Jyri Moilanen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Hoitotakuu on toteutunut hyvin. Yhteistyötä on tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mt-asiakkaiden ja osasto-kotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta. SAP- (suunnittelu, arviointi, palveluohjaus) ja ASO- (asumispalveluiden suunnitteluryhmä) työryhmät toteutuvat säännöllisesti. Tilastointikäytäntöjä on yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoito-palvelun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laatimiseksi on aloitettu kehittämistyö kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla. Laaditaan yhtenäinen kirjaamiskäytäntö käyttämällä THL:n valtakunnallisia otsikoita sisältäen ohjeistuksen otsikoiden alle kirjattavaan sisältöön. HOITOS-näkymä on hankittu Efficaan, johon hoitosuunnitelmat konkreettisesti kirjataan. Omahoito-palvelussa rekisteröityneitä käyttäjiä on yhteensä 7 587. Kevään aikana on otettu pilottikäyttöön osastolle parantumattomasti sairaan osio Omahoito-palveluun sisältäen turvallisen viestinvälityksen. Kotisairaanhoidon ja vastaanoton yhteistyökuvioita on kehitetty. Yhteistyötä on kehitetty myös palliatiivisen hoidon osalta osaston ja kotisairaanhoidon välillä. Hoidonsaatavuusdialogin käyttöön liittyen on järjestetty infoja ja laadittu kirjallisia ohjeistuksia. Raportointijärjestelmää kehitetään edelleen. Omahoito-palvelua on esitelty kuntien messutapahtumissa kesän aikana. Yhteinen hoitosuunnitelmapohja on tehty, mutta se vaatii vielä jatkokehittämistä otsikoinnin suhteen. Asiakkaat ovat antaneet positiivista palautetta kirjallisten hoitosuunnitelmien osalta ja heidän kokemuksen perusteella selkeät tavoitteelliset ohjeet helpottavat hoitoon sitoutumista. Sairaanhoitajan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto on toteutettu Pudasjärvellä. Suunnitteilla on myös chatpalveluiden käyttöönottoa. Omahoito-palvelun käyttäjämäärässä on päästy vuoden 2016 tavoitteeseen. 8
Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Yksiköissä on järjestetty kehittämisiltapäivä. Kehittämistarpeet ovat olleet sekä yksikön tarpeista nousseita että myöskin seudullisesti kehitettäviä asioita. Henkilöturvakoulutukset toteutuvat syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset on aloitettu potilasturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi (laiteturvallisuus, kaatumisten ennaltaehkäisy, hygienia). Videon kautta tapahtuva ryhmäkotikuntoutus on suunnitteluvaiheessa. Potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty ja siihen liittyen laitteiden seurantajärjestelmä on luotu. Oppiportin verkkokoulutuksia aloitettu yhteensä 4 555 kaikkien palvelualojen osalta, joista on suoritettu hyväksytysti loppuun 1 624. Henkilöturvakoulutukset on suoritettu ja tarvittavia muutoksia omassa toiminnassa on tehty. Chat-palvelua on kokeiltu kuntalaisten neuvonnassa palvelujohtajien ja hoitotyön päällikön toimesta. Hoitaja- ja lääkäri-chat -palvelun toteuttaminen on suunnitteluvaiheessa. Vastaanotto Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkeyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit 14-21 päivää, hoitajat 3-5 päivää Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. - 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Lääkärien virat ovat täytettynä. Lääkärit ovat vakituisia, erikoistuneita lääkäreitä. Yhteistyötä lääkärien ja hoitajien kesken on kehitetty. Tätä toimintaa jatketaan. Kehittämispäivä pidettiin 25.5.2016. T3 lääkäreillä on ollut 20-30, hoitajilla 2-5 päivää. Muistihoitajan työtä on tehty ohjelman mukaisesti. Henkilövaihdoksia on ollut, mutta toiminta on jatkunut hyvin. 75-vuotiaiden terveystarkastukset ovat toiminnassa. Omahoito-palvelua on markkinoitu mm. messuilla. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönottoa hoitajavastaanotolla pilotoidaan Pudasjärvellä. Puhelinpalveluita seurataan jatkuvasti. Puhelinoperaattorista aiheutuneet vikatilanteet ovat heikentäneet puhelinsaatavuutta laadullisesti (Soneran kanssa on tehty parannuksia). Lääkärien virat ovat täytettynä. Neljä valmista erikoislääkäriä, jatkuva yhteistyö lääkärien ja hoitajien välillä. Hyvä vastaanotto toimintamallin kehittämistä jatketaan vuoden 2017 aikana (seuraava kehittämisiltapäivä 23.3.2017). Muistivastaanotot ovat toteutuneet ja kaikille 75-vuotialle on järjestetty mahdollisuus terveydenhoitajan vastaanottoon. Omahoito-palvelua kannustetaan käyttämään jokaisessa kontaktissa. Vastataan nopeasti kuntalaisten yhteydenottoihin. Puheluiden vastaamiseen kiinnitetään huomiota päivittäin. Kaikkiin takaisinsoittoihin vastataan. 9
Seurataan keskitetyn välinehuollon toimivuutta ja korjataan mahdolliset valuviat. Välinehuolto on toiminut loistavasti yhdessä tilassa, laitteita ja tiloja on kehitetty. Välineiden kuljetuspalvelu on toiminut myös hyvin. Yksi henkilö hoitaa hammashuollon, vastaanoton ja neuvoloiden välinehuollon. Välinehuolto on toiminut erittäin hyvin. Kuntoutus Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. - Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ergonomia-koulutuksen kehittäminen ja aloitus. Toimintamalli on suunniteltu ja aloitettu huhtikuussa. Fysioterapian jonot ovat poistuneet ja vastaanotolle pääsee viikon sisällä. Asiakkaat ovat oppineet soittamaan puhelinajalla. Säännöllistä huoltoa vaativat apuvälineet on kartoitettu ja ensimmäiset vuosihuollot on tehty. Koulutuksia on ollut 11 kertaa, osallistujia eri yksiköistä on ollut noin 80. Ergonomiavideot on tehty ja laitettu intraan. Hyväksi todettua toimintamallia jatketaan edelleen. Erillisiä suoravastaanottoaikoja ei ole enää tarvittu, koska vastaanotolle pääsee tarvittaessa jopa samalle päivälle. Määräaikaishuollot ovat toimineet erittäin hyvin Respectan toteuttamana. Koulutuksia jatketaan tarpeen mukaan ensi vuonnakin. Mielenterveystyö Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Kaikille ohjatun päivätoiminnan asiakkaille on laadittuna hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Iin päivätoiminnan vakinaisten työntekijöiden poissaolosta johtuen toimintaa on jatkettu sijaisten voimin. Iin erityisryhmien tukiasumisen ja päivätoiminnan asiakkaiden yhteisten asioiden hoitaminen on haasteellista johtuen mm. yhteisten tietojärjestelmien puutteesta. Lasten ja nuorten psykiatripalvelut ovat käynnistyneet ostopalveluina kolmena päivänä kuukaudessa marraskuun 2016 alusta lähtien. Osastohoito Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito- /hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Uudet tilat ovat edistäneet työhyvinvointia. Henkilökunnan lyhyet poissaolot ovat vähentyneet terveen sisäilman myötä. Henkilöstö on käynyt ergonomiakoulutuksen, jossa painotettiin oman työergonomian ohella kuntoutujan aktiivista osallistumista. Yhteistyö vanhuspalveluiden kanssa on tiivistä. Yhteiset hoitoneuvottelut ovat kiinteä osa yhteistyötä. Kotihoidon sairaanhoitajat ovat käyneet osastolla opettelemassa kipupumppuhoitoa. Osastolta on yhdessä kotihoidon kanssa käyty kotisaattohoidossa olevan kuntalaisen luona. Yhtenä tulevaisuuden haasteena on miettiä keinoja vähentää päällekkäisen työn määrää esim. hoito-osaston ja kotihoidon kesken liittyen esim. potilaan kotiutussuunnitelmaan. 10
Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Osastolla alkaa remontti heti alkuvuodesta. Väistötiloina toimivat uuden hoivan II-vaiheen tilat. Omahoito-alustassa on otettu käyttöön oireenmukaisen hoidon tietopankki, jota on markkinoitu mm. Iin messuilla. Omahoitoalustan kautta on myös mahdollista lähettää kysymyksiä oireenmukaiseen hoitoon liittyen. OYS:lle ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle on esitetty ns. päivystävän yksikön toiminnan aloittamista alueella (EKSOTEN malliin). Ajatus on otettu vastaan mielenkiinnolla ja se on osa POPSTERhanketta. Yhteistyössä OYS:n ja Tiedon kanssa on mietitty e-lähetteen käyttöönottoa OYS:n palliatiivisen yksikön ja hoito-osaston välille. Osasto on muuttanut pysyvästi hoivan II-vaiheen tiloihin maaliskuussa 2016. Hoitopaikkojen määrä laski 24:stä paikasta 21 paikkaan, mutta nostettiin syksyllä 22 paikkaan. Jatketaan vuoden 2017 aikana e-lähetteen kehittämistä. Kun kehitysvammaisten päivätoiminta saa uudet tilat (maaliskuussa 2017), hoito-osasto saa koko uuden kiinteistön käyttöönsä. Potilaspaikkojen laskun johdosta, 50 % sairaanhoitajan työpanos on vähennetty osastolta. Suun terveydenhuolto Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Resurssien mitoitus saadaan palvelutarvetta vastaavaksi. - Perustetaan uusi 0,5 hammaslääkärin toimi. Seurataan, että toiminta uusissa tiloissa ja kasvaneilla resursseilla tuottavat optimaalisen tuloksen Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. 50 %:n työpanoksella työskentelevä hammaslääkäri käy Simon hammashoitolasta Iin hammashoitolassa. T3 hammaslääkärit 53 päivää, T3 suuhygienistit 25 päivää. Noudatetaan asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Neuvolaikäisten ja ala-asteikäisten vanhemmat ovat mukana tarkastuskäynnillä ja heille voidaan antaa suuhygienistien ja hammaslääkäreiden toimesta terveyskasvatusta. Suuhygienistit käyvät myös kouluilla antamassa terveyskasvatusta. 50 % hammaslääkäri on ollut koko elokuun Simossa kesälomajärjestelyjen vuoksi. Suuhygienistien työajasta menee yhteensä n. 3 viikkoa kuukaudessa hammaslääkärin avustamiseen ja neljä päivää ajanvaraukseen. Jatkossa on suunniteltu ajanvarauksen keskittämistä viiden kunnan alueella. Suuhygienistien kliininen työaika lisääntyy, kun ajanvaraus keskitetään. 11
Työterveyshuolto Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Uusia yrityksiä on tullut työterveyshuollon palvelujen asiakkaaksi ja samalla sairasvastaanoton tarve on lisääntynyt. Toiminta on ollut vakiintunutta, mutta jonkin verran on vaikuttanut tuen antaminen muihin kuntiin haastavasta lääkäriresurssista johtuen. Oulunkaaren johdon kanssa on optimoitu kannattavuutta talouden, tilastojen, asiakastyytyväisyyden, resurssiasioiden ja tulevaisuuden valossa. Yhteistyö vastaanoton kanssa toimii hyvin, mikä turvaa sairasvastaanotolle pääsyn. Erikoissairaanhoito Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkäripalveluita on ollut saatavilla. 12
Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkojen määriä on kehitetty STM:n suosituksien mukaisesti. Vuoden alussa pitkäaikaisen laitoshoidon hoivapaikkoja oli 16, joulukuun lopussa hoivahoidon paikkoja oli 10. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja joulukuun lopussa 27. Asumispalveluihin on voitu osoittaa paikka vanhuspalvelulain edellyttämässä määräajassa, eli kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Asumispalveluiden ja omaishoidontuen hakemukset käsitellään kuukauden kuluessa saapumisesta. Terveyspalveluiden ja kotihoidon säännölliset kokoontumiset ovat toteutuneet parin kuukauden välein. Saattohoidon kehittämiseen on kouluttauduttu ja vahvistettu käytännön hallintaa. Perhetyön ja vammaispalveluiden kanssa vakiintuneita käytänteitä on saavutettu. Tilastointia on kehitetty ja suoritetietojen keräämistä yhtenäistetty toimintaohjeeksi. Tiedolla johtaminen on vahvistunut ja asenne tiedon keräämiseen on parantunut. Kansakoulu-hanke kouluttanut vanhuspalveluihin kolme kirjaamisosaajaa. Asiakaspalautekysely on tehty keväällä 2016 ja tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Kotihoidon, hoivahoidon ja palveluasumisen asukkaille on tehty MNA-ravitsemustestit, joilla on selvitetty asukkaiden ravitsemuksen tilaa. Omaishoitajien tilanne arvioidaan vähintään vuosittain, ikääntyneitä ohjataan päivätoimintaan ja hyvinvointikäyntejä (80-vuotiaat) toteutetaan. Pitkäaikaisen laitoshoidon (hoivahoidon) paikkojen muutostarve asumispalveluksi on Iin asumis- ja hoivahoidossa vielä yksi paikka. Sen jälkeen Iin palvelurakenteessa ollaan STM:n suositusten mukaisessa palvelurakenteessa. Säännöllistä yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa jatketaan. Saattohoidon saumattoman yhteistyön toteutusta kehitetään edelleen. Perhetyön toimintatapojen vahvistamista jatketaan. Raportointia yhtenäistetään ja kehitetään edelleen. Sitä kautta tilastoinnin ja tiedon luotettavuutta saadaan parannettua. Kirjaamisen käytäntöjä vahvistetaan. Tähän on jo suunniteltu koulusta vuodelle 2017. Ravitsemuksen seuranta on vakiintunut kotihoidossa, hoivahoidossa ja palveluasumisessa. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita kehitetään edelleen. Videovälitteisten palveluiden kehittämistä jatketaan. 13
Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Palveluohjaajan työ on edistänyt oikea-aikaista palveluiden saantia ja kohdentumista. Vanhuspalveluiden asiakkaiden osalta suunnitelmien teossa tuetaan omatoimisuutta ja osallistumista niin palveluohjauksessa kuin kotihoidossa. Kotihoidossa on koulutettu vastuukäyttäjiä, joiden tehtävä on opastaa muita loppukäyttäjiä, henkilökuntaa ja muita toimijoita sähköisten palveluiden käyttöön ja sitä kautta vaikuttaa käytön lisääntymiseen. Digitaalisen kotihoidon ja digitaalisen yön aikaisen valvonnan teknologiaa on jo käytössä. Asiakas ja omaiset ovat mukana palveluiden suunnittelussa, joka toteutetaan yhteistyössä ja tavoitteet sovitaan yhdessä. Osallistava kirjaaminen on jo käytössä mutta sitä kehitetään edelleen. Päivätoiminnan lähetykset viikoittain ohjelman mukaisesti ja kotihoidon videovälitteiset palvelut on aloitettu. Näitä kehitetään voimakkaasti edelleen. Kesällä 2016 on pidetty henkilöstölle alkusammutuskoulutus ja yksiköiden turvakävely. Lähes koko henkilöstö on suorittanut tietosuoja- ja potilasturvallisuuskurssin. Osaamista vahvistetaan sekä vaativan että perushoidollisen osaamisen osalta. Paloturvallisuus ja ensiapukoulutukset jatkuvat keväällä. Ryhmätoimintoja kehitetään ja palvelua tuodaan tutuksi. Toiminnanohjausta on vahvistettu. Iin ja Kuivaniemen henkilöstöt ovat käyneet yksiköissään palolaitoksen järjestämän turvallisuuskävelyn, palo- ja pelastussuunnitelmat on päivitetty. Henkilöstölle on järjestetty ensiapu 1 -kurssi sekä ergonomiakoulutusta. Ammatillista osaamista on vahvistettu muilla koulutuksilla. Henkilöturvallisuuskoulutukset on järjestetty marraskuussa. Kehittämistä on viety eteenpäin laajasti sekä kotihoidossa että asumis- ja hoivapalveluissa. Kuntouttavien päivätoimintojen olemassa olevien toimintojen tutuksi tekeminen ja vahvistaminen. Viikoittaiset videovälitteiset palvelut on aloitettu. Palveluohjaaja on aloittanut Iin vanhuspalveluissa, joten ohjausta ja neuvontaa on pystytty entisestään tehostaa. Senioripisteet ovat toiminnassa myös päivätoiminnoissa. Vanhuspalveluiden tiekartan periaatteet ovat ohjanneet vanhuspalveluiden koko kehittämistä. Toiminta on vakiintumassa. Palveluntarpeen arviointikäyntejä kotihoidolla oli koko vuonna 285. Työtä jatketaan edelleen. 14
Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito Toimintaperiaatteet ovat vahvistuneet suunnitelman mukaisiksi ja varhainen tuki ja kotona asumisen tuki ovat kantavia toimintamalleja. Työtä jatketaan edelleen. Vuodelle 2017 on suunnitelmissa kotihoidon sosiaalinen kuntoutus, kotikuntoutus ja osallistuva asumispalveluiden ja hoivayksiköiden arki. Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laajaalaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu kaksi kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3) - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Kotona asumisen tavoitteeseen pyritään. Asumispalvelu- ja laitoshoidon paikkoja ei ole lisätty. Vastaavasti on kehitetty kotona asumista tukevia palveluita. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Senioripisteiden toimintaa on kehitetty ja palveluohjauksen yhteyteen on avattu senioripiste. Toimintavuoden 2016 alussa säännöllisen kotihoidon piirissä oli 19 % 75 vuotta täyttäneistä. Kuluvan vuoden aikana on tehostettu palveluohjausta, omahoitoisuutta ja rajattu palveluita niiltä osin kuin se on mahdollista. Välittömän asiakastyön osuus on 60 %. Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintuneet toimintaan. Työnjaon tehostaminen on vähentänyt sijaistarvetta lyhytaikaisissa poissaoloissa. Tablet-tietokoneiden käyttöongelmien vuoksi on siirrytty videovälitteisiin palveluihin. Kotihoidossa on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely ja kehitetty toimintaa saadun palautteen mukaan. Päivätoiminta on paljon käytetty palvelu ja vaikuttavuuden arvioinnit on tehty. Pitkällä aikavälillä on voitu todeta palveluiden tarpeen siirtyneen. Videoavusteisuutta on kehitetty, koulutettu ja kokeiltu päivätoiminnassa. Yhteistyötä on tehty päiväkodin, järjestöjen, oppilaitosten, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Työtä ja kehittämistä jatketaan edelleen. Tavoitteena on vähentää säännöllisen kotihoidon piirissä olevia asiakkaita 5 %. Tähän pyritään - asiakasturvallisuutta vaarantamatta - kohdentamalla kotihoitoa tehokkaasti palveluohjauksen avulla sekä lisäämällä digitaalisia palveluita, joilla voidaan vähentää matalan intensiteetin asiakkuuksia. Työnjaon/optimoinnin kehittämistä jatketaan edelleen. Videovälitteisen palvelun kehittämiseen saadaan tukea digikummi-hankkeen toiminnasta. Toimintaa kehitetään voimakkaasti edelleen. 15
Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena Omaishoitajia on 66. Omaishoidontukea on myönnetty kaikille kriteerit täyttäneille. Perhehoito on laajentunut ja vakiinnuttanut asemaa erityisesti omaishoidon vapaiden tuottamisessa. Sähköisten palveluiden kehittäminen on käynnistynyt hyvin ja päätelaitteita on jo asiakkaiden kodeissa. Omaishoitajien vapaat toteutuivat kaikille, jotka haluavat niitä käyttää. Erityisesti digitaalisten palveluiden kehittäminen on painopisteenä vuonna 2017. Asumispalvelut Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Toimintavuodelle 2016 lähdettäessä tehostetun palveluasumisen piirissä oli 5,8 % 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkoja on tasoitettu lähemmäs vanhuspalvelulain suosituksia. Tammikuussa hoivapaikkoja oli 16, joulukuun lopussa 10. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja joulukuussa paikkoja on 27. Perhehoito on lisääntynyt ja erityisesti omaishoidon vapaita tuotetaan perhehoidon palveluna. Iin palvelualueella on yksi toimiva perhehoidon yksikkö, toinen aloitteleva ja asiakkaan kotona mm. omaishoidon vapaata antavia perhehoitajia. Yksiköissä on omat vastuuhenkilöt, jotka vastaavat päivän toiminnallisuudesta asukkaiden kanssa. Tehdään yhteistyötä vammaispalveluiden, yläkoulun ja seurakunnan kanssa. Sanna Koivisto käy Iissä viikoittain pitämässä lukutuokion. Omaisia on mukana toiminnassa. Iin hoivakodissa ja asumispalveluilla on käytössä info-tv. SenioriKastehankkeen tabletteihin on rakennettu normaali Skype-yhteys, jota kokeillaan heti, kun saadaan omaiset kiinnostumaan asiasta. Digikummi-hankkeen myötä myös asumispalveluissa pyritään aloittamaan videoavusteisia toimintoja. Hoiva-asumisen paikkojen muutostarve palveluasumisen paikoiksi on vielä yksi paikka. Perhehoitoyksikkö otetaan mukaan videovälitteisten palveluiden kehittämiseen. Osallisuus, toiminnallisuus ja mielekäs arki - toimintakäytännöt ovat vakiintuneet yksiköissä. Jatketaan edelleen yhteistyökuvioiden kehittämistä eri toimijoiden kanssa. Digitaalisten palveluiden lisääminen on tavoitteena vuonna 2017. Skype-yhteydenpitoon ei ole vielä löytynyt halukkaita omaisia. Hyödynnetään Digikummi-hankkeen mahdollisuuksia videovälitteiseen aktiviteettitoimintaan; yhteys esim. päivätoiminnasta hoivaja palveluasunnoille (ohjelmaa, jumppaa ym.). Tammikuussa 2017 yksiköihin on saatu virtuaali-tv:t. 16
Hoivahoito Tilanne 31.12.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Toimintavuodelle 2016 lähdettäessä hoivahoidossa peittävyys oli 4,8 %. Nyt Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkoja on tasoitettu lähemmäs vanhuspalvelulain suosituksia. Tammikuussa hoivapaikkoja oli 16, joulukuun lopussa paikkoja on 10. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja joulukuussa paikkoja oli 27. Yksiköissä omat vastuuhenkilöt vastaavat päivän toiminnallisuudesta asukkaiden kanssa. Tehdään yhteistyötä vammaispalveluiden, yläkoulun ja seurakunnan kanssa. Sanna Koivisto käy Iissä viikoittain pitämässä lukutuokion. Omaisia on mukana toiminnassa. Digikummi-hankkeen myötä myös hoivapalveluissa pyritään aloittamaan videoavusteisia toimintoja. Hoiva-asumisen paikkojen muutostarve palveluasumisen paikoiksi on vielä yksi paikka. Tavoitteena on vähentää palvelurakennetta muuttamalla hoivahoitoa lähelle STM:n suositusta (peittävyys 2 %). Muutos on mahdollistunut uusien asumispalvelu- ja hoivatilojen valmistuttua. Jatketaan yhteistyökuvioiden kehittämistä eri toimijoiden kanssa. Iihin on saatu mukaan uusia toimijoita. Hyödynnetään Digikummi-hankkeen mahdollisuuksia videovälitteiseen aktiviteettitoimintaan; yhteys esim. päivätoiminnasta hoiva- ja palveluasunnoille (ohjelmaa, jumppaa ym.).tammikuussa 2017 yksiköihin on saatu virtuaali-tv:t. 17