Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016 Utajärven kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1
Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Palvelut on tuotettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä/työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. 2
Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. Perhepalveluissa Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintanakin esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään parhaillaan. Palveluohjauksen toimintamallia on alettu toteuttamaan sosiaalitoimistoissa. Palveluohjauksen toimintamallia on rakennettu yhdessä sosiaaliohjaajien (ja palveluohjaajien) sekä palveluesimiesten kanssa. Kaste-hankkeen järjestämissä työpajoissa on työstetty palveluohjauksen toimintamallia; sovittu ohjauksen sisällöistä, ajankohdista, työkaluista, tiedonkeruusta (esim. asiakasmäärät) ym. yhteisistä asioista. Toimintoja järjestetään verkostomaisesti perhekeskusmaisesti olemassa olevien toimitilojen puitteissa. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Palveluohjaaja osallistuu asiakaspalvelukoulutukseen 5/2016. Jatketaan sisältöjen työstämistä loppuun niin, että toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 8-9/2016. Perhe- ja sosiaalipalvelupisteen perustaminen syksyllä 2016. 3
Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Koulutukset menetelmän käyttöön ovat jatkuneet ja Lapset puheeksi -menetelmä on vakiintumassa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Työstetty työntekijöiden kanssa yhdessä alustavat työtehtävärungot Virta II -hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017. Henkilöstölle (etuuskäsittelijät) on asiasta pidetty tiedotustilaisuus 24.3.2016. Kela on kohdentanut rekrytoinnin toimeentulotuen tehtävissä työskenteleville henkilöille. Lapset puheeksi -menetelmästä (keskustelut, neuvonpidot) kerätään määrällistä tietoa maakunnalliseen vertailuun 2 krt vuodessa. Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja järjestetään yhdessä ELYkeskuksen MYP-hankkeen kanssa 5/2016 ja yhteistyötahojen kanssa 6/2016. Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Oulunkaarella on 3 päätoimista ja yksi 60 % työajalla työskentelevä etuuskäsittelijä. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää Olemassa oleva sosiaaliohjaajan vakanssi muutetaan Utajärvi-Vaalaan yhteiseksi, jolloin voidaan toteuttaa palveluohjauksen mallia. Sosiaalihuoltolain muutosten johdosta lastensuojelun asiakkaiden asiakkuudet arvioidaan uudelleen ja tarpeen mukaisesti siirretään yleisten perhepalveluiden piiriin Aikuissosiaalityössä on tehty mm. arviota sosiaalityön piiriin jäävistä asiakasmääristä ja tuen tarpeista. Lisäksi aikuissosiaalityössä/virta II -hankkeessa on mietitty uusia työmenetelmiä. TYP-toiminta on käynnistynyt. Virtahanke on toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan 5/2016 Seuraava työpaja tulossa 6/2016. TYP-toimintaa tulee edelleen selkiinnyttää. Sähköiset palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoidosta on pidetty infotilaisuus/käyttöopastus sosiaalitoimen henkilöstölle. Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen neljännekseen. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön chat-toiminto. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saataisiin edelleen lisättyä. 4
Lastensuojelu Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. - Suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on 30 40 asiakasta/työntekijä Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet määräaikojen puitteissa. Lastensuojelun asiakasmäärät/työntekijä ovat suositusten mukaiset (31). Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on lastensuojeluasiakkuudessa olevien asiakkaiden lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevia asiakkaita. Vammaispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana yhtenä vaihtoehtona ollaan valmistelemassa palvelusetelin käyttöönottoa. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet 1/2016. Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Tapaamissa käsitellään mm. palveluien myöntämisperiaatteita ja ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Toimintojen sisällöllinen kehittäminen on käynnissä. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty. Säännölliset yhteiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on suunniteltu ja toteutetaan 13.6.2016 Oulussa. Asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti ja uusien palveluasumispaikkojen tarve on pysähtynyt. Ostopalveluja on saatu purettua ja omaa toimintaa vahvistettua 5
Päihdepalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdeasiakkaan avohoitopainotteisuus. Kuntoutusjaksoille motivoituneet asiakkaat, erityistilanteet otetaan huomioon. Vertaisryhmätoimintoja on paikkakunnalla. Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Neuvolapalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä, on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja (ja sijaisuuksia siellä tekevä kouluth) osallistuneet aluehallintoviraston koulutukseen ja pidettyyn seudulliseen työpajaan yhdessä muiden äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien kanssa. Työpajassa sovittu yhteisesti missä vaiheessa asia neuvolassa otetaan asiakasperheen kanssa puheeksi ja koska varsinainen tunnustus ja tarvittaessa yhteistyöhuoltajuussopimus tehdään (kirjattu toimintaohjeeksi). Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Tehdään tiivistä yhteistyötä perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä muiden peruspalveluiden, kuten perhetyön kanssa. Hiotaan konsultaatiokäytänteitä äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien välillä. Jatketaan verkostoituneen perhekeskusmallin mukaista työtä ja kiinnitetään erityistä huomiota moniammatillisten kotikäyntien toteutumiseen. Oppilashuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Seudullinen huolipolkumallipilotti on tehty työpajassa yhdessä perhepalvelujen ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilöstön ja esimiesten kanssa. Mallissa painottuu huolen puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen. Työkaluna puheeksi otossa käytetään Lapset puheeksi -keskustelua ja -neuvonpitoa. Mallinnuksessa otettu huomioon eri lait, kuten oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Seudullinen toimintamalli jalkautuu perhepalvelujen-varhaiskasvatuksen sekä perhepalvelujen-opetuspalvelujen käyttöön syksyn aikana. 6
Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Tuetaan kuntaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, Hoitotakuu toteutunut sekä vastaanoton että suun terveydenhuollon osalta. Yhteistyötä tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mt-asiakkaiden ja osasto-kotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta. SAP- ja ASO-työryhmät toteutuvat säännöllisesti. Tilastointikäytäntöjä yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoitopalveluun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laatimiseksi on aloitettu kehittämistyö kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla. Laaditaan yhtenäinen kirjaamiskäytäntö käyttämällä THL:n valtakunnallisia otsikoita sisältäen ohjeistuksen otsikoiden alle kirjattavaan sisältöön. HOITOS-näkymä on hankittu Efficaan, johon hoitosuunnitelmat konkreettisesti kirjataan. Liikuntareseptin käyttöönotto kehitteillä kaikille Oulunkaaren terveysasemille. Yhteistyö aloitettu Utajärvellä liikuntaneuvonnan ja terveysaseman välillä. Malli levitetään myös muihin kuntiin. Omahoitopalvelussa rekisteröityneitä käyttäjiä yhteensä 6898. Kevään aikana otettu pilottikäyttöön Iissä parantumattomasti sairaan osio Omahoitoon. Syksylle järjestetään etä-infoja kirjaamiseen ja tilastointiin liittyen. Hoidonsaatavuusdialogin käytön suhteen havaittavissa yksilöstä riippuvia eroavaisuuksia. Kehittämistiimin toimesta viedään eteenpäin teemaa Liikunta on lääkettä. Sairaanhoitajan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto suunnitteilla Pudasjärvelle ja mallin lanseeraaminen loppuvuodesta myös muihin kuntiin, mikäli todetaan toimivaksi. 7
ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Yksiköissä on järjestetty kehittämisiltapäivä ja kehittämistarpeet ovat olleet sekä yksikön tarpeista nousevia että seudullisesti kehitettäviä asioita. Henkilöturvakoulutukset toteutuvat syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset aloitettu potilasturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi (laiteturvallisuus, kaatumisten ennaltaehkäisy, hygienia). Moniammatillisesti toteutettu painonhallintaryhmä aloitettu Utajärvellä. Asia vielä suunnitteluasteella. Potilasturvallisuussuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja siihen liittyen laitteisiin liittyvän seurantajärjestelmän luominen on myös työn alla. Tavoite suunnitellusti vuoden loppuun mennessä Vastaanotto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3- mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit 14-21 päivää, hoitajat 3-5 päivää Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. - 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Painonhallinryhmien toimintamallin suunnittelu ja ryhmien käynnistäminen. Lääkäritilanne on hyvä. Kiireettömän ajan lääkärille ja hoitajalle saa hyvin. Lääkärille 14 pv ja hoitajalle 2 pv. 75-vuotiaiden terveystarkastukset ovat edenneet suunnitellun mukaan. Asiakasohjausta annetaan edelleen Omahoito-palvelujen käytön lisäämiseksi. Puhelinoperaattori vaihtunut. Kaikkiin jätettyihin soittopyyntöihin vastataan samana päivänä. Painonhallintaryhmä on käynnistynyt suunnitellun mukaan. Hoitosuunnitelmien käyttöönotto alulle syyskuussa 2016. Syksyllä 2016 tulossa koulutusta Motivoivasta haastattelusta. Teknisiä ongelmia on esiintynyt uuden operaattorin aikana. 8
Kuntoutus Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ryhmätoiminnan juurruttaminen ja 1-2 uuden ryhmän aloitus. Suunnitellusti tämä kehittäminen aloitetaan toukokuussa. Ryhmätoiminta vakiintunut. Lisäryhmien perustamista harkitaan. Fysioterapeutti ollut mukana painonhallinnan hoitamisen kehittämistyössä. Uusi ft aloittanut tammikuussa. Lisäksi 0,25 ft resurssi, mikä on mahdollistanut mm. työterveyshuollon fysioterapiapalvelujen lisäämisen. Mielenterveystyö Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet Päivätoiminnan kevät on ollut vilkasta. Kevään ajan ryhmien sisältöä on suunnattu asiakaslähtöisempään ja kuntouttavampaan suuntaan. Ohjaajaresurssina on mahdollistunut 50 % psyk.sh työpanos. Suurimmalle osalle ohjatun päivätoiminnan kävijöille on laadittuna tai päivitettynä kevään aikana kuntoutussuunnitelma. Avoimien ovien päivä päivätoiminta Toivontuvalla 19.5. Osastohoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. - Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa Kuntouttava työ jatkuu, potilaan voinnin mukaan sekä hänen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Potilaille tehdään osastolle tullessa hoito-ja kuntoutussuunnitelmat, joita päivitetään tarpeen mukaan. Yhteistyö kotihoidon tehostamisen tukemiseksi jatkuu. Tarvittaessa pidetään hoitoneuvottelu ennen potilaan kotiuttamista, sekä palaverit kotihoidon kanssa. Asiakkaat on hoidettu oikeilla hoitopaikoilla, osastolla ei ole ollut asunnon odottelijoita vanhuspalveluiden puolelle. Toimintamalli pilotissa Iissä. Kokemuksia odotetaan vielä Iin osalta ennen mallin levittämistä muiden kuntien alueelle. Henkilöstölle suunnatut ergonomiakoulutukset toteutetaan syksyllä. Suun terveydenhuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Otetaan käyttöön Hyvä Potku toiminta-malli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suu-hygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa Hyvä Potku -hankkeen mukaisesti kutsuvälejä on pidennetty, koululaisten tarkastuksia siirretty suuhygienistille ja neuvolaikäisten valistuskäyntejä jonkin verran hammashoitajalle. T3 väliä mitataan viikoittain ja tavoitteessa on pysytty kohtalaisen hyvin. 9
on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Suuhygienisti kutsuu neuvolaikäiset lapset vanhempineen valistus-ja tarkastuskäynnille asetusten mukaisesti. Riskilapsiin panostetaan. Työterveyshuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. - Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta - Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Töitä tehdään suunnitellusti. Laatukäsikirja on valmistunut. Asiakastyytyväisyyttä myös yritysten osalta mitataan lähiaikoina. Uusiakin yrityksiä on tullut. Erikoissairaanhoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkärin palveluita on ollut saatavilla. 10
Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palveluja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Tuetaan kuntaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan Asiakkaat saavat palvelut ja päätökset palveluista lain määrittelemän ajan rajoissa. Jonoja ei ole. Yhteistyötä tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mt-asiakkaiden ja osasto-kotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta mm. perhehoidon hyödyntäminen ja yhteistyötapaamiset. Kotihoidon optimoinnin raportointijärjestelmää hyödynnetään arjessa resurssien kohdentamiseen. Asiakkaiden Rava-arvojen seuraaminen ja hoitoisuuden arvioiminen suhteessa henkilöstömitoituksessa. Effican tilastointiin laadittu yhtenäisiä ohjeita, raportointijärjestelmien hyödyntämiseksi. Päivätoiminnan laajentamista ja muistiasiakasryhmän aloittamista suunniteltu. Omaishoitajien hyvinvointitapaamiset aloitettu yhdessä 80-v. hyvinvointitarkastusten kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmakoulutuksia pidetty 3x. Henkilöstöä koulutettu osallistavan ja asiakaslähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Vanhuspalvelut sitoutunut mukaan toimijana kunnan hakemaan Voimaa vanhuuteen -hankkeeseen. Asumisyksiköissä otettu jokapäiväinen jumppahetki käytäntöön. Mukana Gillie-pilotissa, jossa asiakkaat jatkossa voivat kokeilla palveluiden tilaamista sähköisen palvelun kautta. Työyhteisössä annetaan tila ja paikka tuoda omat kehitysehdotukset esille mm. kehityskeskusteluita on pidetty. Yhteistyötä kehitetään edelleen ja uusia avauksia suunnitteilla mm. henkilöstön yhteiskäytön hyödyntäminen. Tilastojen ja kirjaamisten seurantaa tulee edelleen tarkastella ja kehittää. Vielä on tarve lisäkoulutukselle, hoito- ja palvelusuunnitelmien läpikäymiselle ja edelleen kehittämiselle. Hyvällä tiellä ollaan. Omahoito-palvelun vahvistamista henkilöstön toimesta on vielä vahvasti kehitettävä ja motivoitava. Henkilöturvallisuuteen liittyen suunnitteilla turvallisuusalan koulutusta. 11
- Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito Henkilöstöä motivoitu mukaan toiminnan kehittämiseen mm. yöpartiotoiminnan ideoimiseen. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittely vaiheessa. Odottaa uusia sähköisiä avauksia. Merkittäviä muutoksia ohjaukseen ja neuvontaan ei ole vielä toteutettu. Varhaisen tuen palveluita on kohdennettu asiakkaille ja asiakasohjaus on laadukasta. Asiakastyön määrittely ja organisoituminen toteutuvat mm. ryhmäkotien ja kotihoidon kehittämisen keskiössä. Elämänlaatua ja hyvinvointia tukevat asumispalvelut ovat muuttaneet toimintaa asiakasta osallistaviksi ja sisällöiltään mielekkäiksi kodeiksi asiakkaille. Ryhmätoimintomuodot ovat vielä kehittelyn ja pohdinnan alla. Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville yhtenäistä toiminnan kehittämisen iltapäivää olisi tarpeen suunnitella alueellisesti ja yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa. Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä Kotona asumista tuetaan aktiivisemmin/kriittisemmin ja uusia kotona asumisen mahdollistavia keinoja on suunnitelmissa, kuten yöpartio-toiminnan käynnistyminen. Hehko-käyntien tekeminen aloitettu, etenee suunnitelmallisesti. SenioriPiste saanut tunnettavuutta ja sen osalta yhteistyötä tiivistetty terveyspalveluiden kanssa. Osastolta kotiutuja esim. voi piipahtaa pisteessä keskustelemassa kotiutumisesta. Toimintavuoden 2016 alkaessa säännöllisen kotihoidon piirissä oli 12,2% asiakkaista. Tehostettujen asumisyksiköiden rakeellinen muutos kotihoidolla tuetuksi asumiseksi on käynnistynyt. Tämän myötä kotihoidon osuus tulee lisääntymään. 60% välittömän työajan tavoitteeseen ei aivan ole päästy, vaikka lähellä ollaan (59%). Optimointi ja mobiilikotihoito ovat jo vahvasti osa arjen työtä, asiakkaiden osallistamista tulee edelleen lisätä. Tablet-tietokoneet eivät ole kotihoidon asiakaskäytössä, kuin ainoastaan päivätoiminnassa. Tehostettujen asumisyksiköiden rakenteellinen muutos kotihoidolla tuetuksi asumiseksi. Välittömän työajan saavuttamiseksi tehdään päivittäin töitä ja sijaistarvetta tarkastellaan huolella. Käytäntöjen sopiminen vielä kesken jota työstetään esim. poissaolotapauksissa. 12
- Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3) - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena Päivätoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan asiakasmittauksin säännöllisesti. Kävijöiden määrä ei ole lisääntynyt markkinoinnista huolimatta. Tablet-tietokoneet on otettu päivätoiminnan asiakkaille käyttöön laitteiden harjoittelun näkökulmasta. Toiminnan kehittämisessä on otettu uusia avauksia esim. osallistumalla asiakkaiden kanssa Oamk:n Hyvinvointia yhdessä -tapahtumaan. Omais- ja vuorohoitoa on kehitetty toiminnan siirtyessä osittain myös palveluasumisen puolelle hoivaosastolta. Omaishoitajia on taloudellisen tuen piirissä yli laatusuosituksen mukaan. Kaikilla omaishoitajilla on mahdollisuus lakisääteiseen vapaaseen. Perhehoitoa on edelleen kehitetty ja asiakkaat ovat kokeilleet perhehoitoa vaihtoehtona muulle vuorohoitopaikalle. Asumispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internetverkkoon pohjautuvia malleja. Toimintavuoden 2016 käynnistyessä peittävyys on 8,1 %. Tavoitteena on laskea %-osuutta hallitusti noin 1%. Perhehoito vakiintunut käytänteeksi, mutta pitkäaikaisten asumispalveluiden tarvitsijoita ei Utajärvellä ole. Asumispalveluiden arjen mielekkyyteen on käytetty aikaa. Asiakkaiden osallisuutta arjen askareisiin lisätty, henkilökunnalla omat vastuualueet oman yksikön toiminnan kehittämiseen. Vierailuja, toimintaa ja tapahtumia on järjestetty. Tablet-tietokoneet osana asumisyksiköiden asiakkaiden arkea, pelejä, toimintaa, tiedon hakemista yms. Palvelu- ja henkilöstörakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. - Jäädytetään 0,5 htv lähihoitajan vakanssi Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke kehittämisen tukena Tehostettujen asumisyksiköiden rakenteellisen muutoksen valmistelu on käynnistetty. 13
Hoivahoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke kehittämisen tukena Hoivahoidon piirissä 75 v. täyttäneitä on 3,4%. Osallisuuden, toiminnallisuuden sekä arjen mielekkyyden asiakaslähtöinen kehittäminen jatkuu. 14