Ympäristötiedot 2000

Ympäristötiedot 2000

HAASTEENA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty paljon menneen vuosikymmenen aikana, mutta uudet haasteet odottavat. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää. IPCC:n tekemän selvityksen mukaan lentomatkustuksen arvioidaan kasvavan 5 % vuosittain henkilökilometreinä laskettuna vuosien 1990 2015 välisenä aikana. Liiketoiminnan kasvu on kaiken kaikkiaan hyvä asia, mutta huolestuttavaa on polttoaineen vuosikulutuksen ennustettu 3 %:n kasvu. Lentokoneiden aiheuttaman hiilidioksidipäästön määrän arvioitiin 1992 olevan 2 % kaikista ihmisen toiminnasta johtuvista hiilidioksidipäästöistä. Vaikka osuus on pieni, sen trendi on kohoava. Finnair haluaa Euroopan lentoyhtiöjärjestön AEA:n jäsenenä kantaa vastuunsa päästökysymyksessä ja on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään tonnikilometriä kohti 22,4 %:lla Kioton allekirjoituspöytäkirjan ajanjaksona 1990 2012. Kapearunkolaivastomme uudistusohjelma, jossa otetaan käyttöön Airbus A320-koneperhe, auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Meluisimpien lentokoneiden moottoreihin tehdyt muutokset ovat vähentäneet näiden koneiden aiheuttamaa meluhaittaa. Vaihtoehtona olisi ollut niiden poistaminen liikenteestä. Parhaan käyttökelpoisen teknologian suosiminen laivaston uudistamisessa sekä kiitoratojen käytön ja lentomenetelmien optimointi ovat myös vähentäneet meluhaittaa. Meluongelmaa ei ole kuitenkaan voitu täysin poistaa. Kuntien maankäyttö lentoasemien läheisyydessä sallii yhä useampien ihmisten muuttamisen lentomelualueille. Tulevaisuudessa nykyistä hiljaisemmat koneet voivat lentää yhä tiheämmin asuttujen alueiden yli. Tammikuussa 2001 kansainväliset asiantuntijat tapasivat ICAO/CAEP/5 kokouksessa päättääkseen uusia koneita koskevista melustandardeista. Käsiteltävänä oli lukuisa määrä vaihtoehtoja liittyen uusiin melurajoihin ja mahdollisiin meluisimpien koneiden käytöstä poistamiseen. Kokous valitsi 10 db:n tiukennuksen verrattuna nykyisiin rajoihin. Finnairissa ympäristönsuojelutoiminta on osa arkea. Keräys- ja kierrätysastetta on kohotettu niin lennoilla kuin maassa. Puhdistus-, maalaus- ja maalinpoistoprosesseissa sekä muissa tekniikan toiminnoissa syntyvien haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöjä valvotaan tarkasti. Finnairin uusi ilme vaatii lentokoneiden uudelleenmaalauksen, ja ympäristösyistä olemme yhdistäneet maalaukset säännöllisiin raskashuoltoihin. Lomamatkatoimintaa harjoittava tytäryhtiömme Aurinkomatkat on vuodesta 1999 sitoutunut kestävän matkailun ohjelmaan, jossa tavoitteena on ympäristönsuojelu ja paikallisen kulttuurin säilyttäminen lomamatkakohteissa. Ympäristövaatimukset ovat osa sopimusneuvotteluja. Luotettava lentotoiminta pohjoisissa olosuhteissa vaatii paljon lentokoneiden maassa tapahtuvia jäänpoistoja ja jäänestoja. Nämä tehdään glykolipitoisilla nesteillä. Valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytetystä jäänpoistonesteestä johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle biologisesti hajoitettavaksi. Täsmällisyys ja täyttöasteen nostaminen ovat hyviä keinoja lentoliikenteen liiketoiminnan tervehdyttämiseksi. Niillä on merkitystä myös ympäristövaikutusten vähentämisessä. Kalliiden myöhästymisten ja lennonjohdollisista syistä johtuvien liikenneongelmien välttäminen vähentävät polttoaineenkulutusta. Mitä vähemmän lentokoneessa on tyhjiä istuinpaikkoja, sitä vähemmän tuotetaan päästöjä henkilö- ja tonnikilometriä kohti. Jarmo Vilenius Teknillinen johtaja, ympäristöasioista vastaava johtaja Finnair 2

FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu/ Sivulinjamelu/ Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2 / 101,8 104,1 / 105,0 B757-200 P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,194,2 / 98,4 98,1/ 102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P luku 3 84,6 / 91,2 92,9 / 96,6 94,7 / 100,3 A320-214 CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A321-211 CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 89,2 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-83 P&W JT8D-219 luku 3 91,5 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72** P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Taulukko 1. Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksiköissä EPNdB 1) * DC-9-51 koneen hush-kit -versio ** ICAO vaatii luvun 3 meluvaatimushyväksynnän 17.11.1988 tai sen jälkeen tyyppihyväksytyille yli 9000 kg painaville potkurikonetyypeille. 1) EPN db = Havaittu vaikuttava melu LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä hiilivedyt kulutus tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia tuntia Vuosi 1998 122 000 7 500 600 2 100 1 760 000 563 000 186 000 Vuosi 1999 110 000 7 270 540 2 100 1 730 000 552 000 177 000 Vuosi 2000 111 000 7 300 530 2 250 1 740 000 555 000 182 000 Muutos 99/00 0,7 % 0,3 % -1,7 % 7,9 % 0,5 % 0,5 % 2,7 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 1998, 1999 ja 2000. Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2000 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen henkilökilometriä hiilivedyt kulutus g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm g/hkm Vuosi 1998 13 100 0,57 0,046 0,16 135 43 Vuosi 1999 12 900 0,56 0,042 0,16 134 43 Vuosi 2000 13 000 0,56 0,041 0,17 133 43 Muutos 99/00 0,7 % -0,4 % -2,4 % 7,1 % -0,3 % -0,3 % Miljoonaa Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen tonnikilometriä hiilivedyt kulutus g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm g/tkm Vuosi 1998 1 470 5,1 0,40 1,4 1 200 382 Vuosi 1999 1 440 5,1 0,38 1,5 1 200 384 Vuosi 2000 1 470 5,0 0,36 1,5 1 180 379 Muutos 99/00 1,8 % -1,4 % -3,4 % 6,0 % -1,3 % -1,3 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Liikennemäärät ovat kasvaneet lentojen, lentotuntien, henkilökilometrien ja tonnikilometrien määrillä mitattuna. Erityyppisten pakokaasupäästöjen kasvu on ollut pääosin hitaampaa. Henkilökilometriä ja tonnikilometriä kohti esitetyt päästöarvot ovat muiden paitsi hiilimonoksidin osalta laskeneet vuodesta 1999. Finnair maksoi päästö- ja melumaksuja vuonna 2000 9,9 miljoonaa markkaa. 3

HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Vuoden 2000 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli 27 000 kg. Tarkempi erittely ilmakehään tapahtuneista haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Alifaat- Aromaat- Ketonit Alko- Haloge- Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä tiset hiili- tiset hiili- holit noidut liuottimet vuonna vuonna vuonna vedyt vedyt hiilivedyt 2 000 1999 1998 kg kg kg kg kg kg kg kg kg Maalit 3 600 3 600 4 700 5 200 Maalinpoistoaineet 5 400 5 400 5 200 4 400 Liimat 900 900 900 1 100 Liuottimet 700 300 1 600 2 100 2 700 7 400 6 700 8 500 Ruosteenestoaineet 1 300 1 300 1 400 2 100 Puhdistusaineet 100 1 800 500 2 400 1 600 2 300 Pesubensiini 4 000 4 000 5 000 6 000 Trikloorietyleeni 2 000 2 000 1 400 1 400 Muut halogenoidut 0 0 0 100 0 Yhteensä 6 100 300 1 600 3 900 7 400 7 700 27 000 27 000 31 000 Taulukko 4. Ilmakehään tapahtuvat liuotinpäästöt Finnairin teknisellä alueella vuonna 2000 ja vertailuluvut vuosilta 1999 ja 1998. Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vuosi Vedenkulutus (m 3 /a) 1998 118091 1999 114424 2000 116301 Taulukko 5. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina 1998-2000. Taulukon 5 luvuista tekniikan osuus on noin puolet ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Jäänpoistoaineiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukossa 11, sivulla 7. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. Finnair on tehostanut vuoden 2000 aikana pintakäsittelylaitoksen jätevedenkäsittelyä ja kadmiumpitoisten vesien panoskäsittelyä lisäämällä käsittelyihin loppusuodatuksen ja selektiivisen ioninvaihtolaitteen, minkä ansiosta kadmium- ja nikkelikuormitus on vähentynyt entisestään. 4

FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Jätteiden lajittelua tehostettiin edelleen. Matkustamossa voidaan lajitella erikseen lasi, alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Catering Oy sertifioi ISO 14001 mukaisen ympäristöjärjestelmän kevään 2001 aikana. Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 1998 vuonna 1999 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia Sekajäte 1 800 1 710 1930 Biojäte 46,6 31,7 54,1 Energiajäte 0,0 17,9 28,1 Lasi 245 240 195 Pahvi 179 150 190 Paperi 131 282 290 Muovi (kierrätys) 2,5 25,0 17,8 Alumiini (pantilliset tölkit) 2,12,11,4 Alumiini (muu) 6,6 9,7 17 Alumiini (yhteensä) 8,7 11,8 18,4 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina 1998 2000. Finnair Cateringissa pyritään vähentämään turhaa vedenkäyttöä. Veden kulutus valmistettua annosta kohti on vähentynyt lähes 30 % vuodesta 1998. LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE Finnairin tekniikassa huolletaan Finnairin koneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. 1998 1999 2000 litraa litraa litraa 10,9 8,4 7,5 Taulukko 7. Veden kulutus valmistettua annosta kohti Finnair Cateringissa (litraa). Jäte Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 1998 vuonna 1999 vuonna 2000 tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti - 9,2 16 Metallihydroksidisakka 24 11 1,9 Pesuliuotin 39 5144 Öljyjäte 66 75 69 Liima- ja maalijäte 22 19 13 Maaliohenne 18 11 3,9 Muu jäteliuotin 1,8 24 25 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 13 6,8 6,6 Muoviraepuhaltimien pöly 6,7 6,4 6,5 Metalliromu 140 120 170 Renkaat 30 15 28 Pahvi 55 27 31 Paperi 60 80 84 Biojäte henkilöstöravintoloista 3145 20 Yhdyskuntajäte 460 610 1000 Taulukko 8. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina 1998-2000. 5

MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT Vuonna 2000 hankittiin Airbus 320 koneperhettä varten seitsemän kontti- ja pallettikuormainta, jotka täyttävät viimeisimmät eurooppalaiset työkoneiden ympäristövaatimukset. Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2000 litraa litraa litraa Bensiini 95E 90 000 81 000 77 000 Diesel 580 000 556 000 542 000 Polttoöljy 790 000 963 000 905 000 Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina 1998, 1999 ja 2000. Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2000 tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO2) 3 900 4 300 4 100 Hiilimonoksidi (CO) 3133 29 Hiilivedyt (HC) 7,8 8,3 7,3 Typpioksidit (NOx) 26 27 23 Hiukkaset 3,4 3,8 3,3 Taulukko 10. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 1998-2000. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä. KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Vuosi Lämpöenergian kulutus Finnairin Tekniikassa MWh 1998 43 600 1999 41 500 2000 34 900 Kuva 1. Lämpöenergian kulutus Finnairin Tekniikassa vuosina 1998-2000. Vuosi Normitettu lämpöenergian kulutus Finnairin Tekniikassa kwh/m 3 1998 26 1999 25 2000 22 Kuva 2. Astepäiväluvun perusteella normitettu lämpöenergian kulutus Finnairin Tekniikassa vuosina 1998-2000. SÄHKÖNKULUTUS Vuosi Sähköenergian kulutus Sähköenergian kulutus Finnairissa Finnairin Tekniikassa MWh MWh 1998 47 400 24 800 1999 49 100 24 300 2000 50 000 22 700 Kuva 3. Sähköenergian kulutus Finnairissa ja Finnairin Tekniikassa vuosina 1998-2000. Vuosi Sähköenergian ominaiskulutus Sähköenergian ominaiskulutus Finnairissa Finnairin Tekniikassa kwh/m 3 kwh/m 3 1998 21,7 13,0 1999 21,7 13,2 2000 20,7 11,2 Kuva 4. Sähköenergian kulutus rakennuskuutiometriä kohti Finnairissa ja Finnairin Tekniikassa vuosina 1998-2000. 6

TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Finnairiin tulleet raaka- Vuosi Vuosi Vuosi ja tarveainemäärät tonneina 1998 1999 2000 Jäänpoistonesteet 1) 2 490 2530 2 050 Liimat ja tiivisteaineet 4,0 3,2 3,5 Maalit 11 10 8,7 Maalinpoistoaineet 19 11 16 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 1,0 1,4 1,0 Pintakäsittely ja vedenkäsittelykemikaalit 24 22 24 Korroosionestoaineet 4,0 3,6 2,5 Liuottimia sisältävät puhdistusaineet ja puhdistuksessa käytettävät liuottimet 72 9184 Öljyt ja hydraulinesteet 68 66 64 Taulukko 11. Finnairiin tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina 1999-2000. 1) Jäänpoistonesteiden lukemat on esitetty talvikaudelta 1998/99-2000/2001. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Lentokoneiden polttoaineiden kulutustiedot on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sivulla 3. FINNAIR-KONSERNIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Finnair-konsernin päätoimiala on lentoliikennepalvelujen tuottaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin liiketoimintaa. Haluamme olla Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Yhtenä oneworld allianssin jäsenenä toteutamme maailmanlaajuisesti yhteisiä ympäristötavoitteitamme. Otamme ympäristönäkökohdat huomioon päätöksenteossa. Keräämme ja arvioimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan kehitystyöhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Ehkäisemme ennalta ympäristön pilaantumista suosimalla uushankinnoissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja muuttamalla toimintatapoja ympäristöystävälliseen suuntaan. Huolehdimme henkilökuntamme ympäristöosaamisesta. Noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviiliilmailuorganisaation, ICAO:n, ympäristönsuojelullisia periaatteita. Minimoimme toiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön, IATA:n, tavoitteiden mukaisesti taloudellisesti järkevällä tavalla lentoturvallisuutta vaarantamatta. Tiedotamme ja käymme vastavuoroista keskustelua aktiivisesti ja avoimesti toimintamme ympäristövaikutuksista sidosryhmiemme kanssa. Ympäristöraportti on ympäristötiedotuksemme perusta. Toimimme vastuullisesti ja eettisiä 7

Tietotie 11, Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15, 01053 Finnair Puhelin (09) 81 881