A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa marraskuu 24 Toimittaja: Aarre Peltola.2.25 5 Puun tuonti ennätysvauhdissa Puu Suomeen tuotiin vuoden 24 marraskuussa 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Marraskuun tuonniksi määrä oli ennätyksellinen (vrt. kuva 1). Tammi marraskuun kumulatiivinen tuonti nousi 15,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä ennakoi puun tuontiennätyksen syntymistä vuonna 24. Puutavaralajeista Suomeen tuotiin eniten koivukuitupuuta, yhteensä 5,6 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukkia tuotiin 2,1 ja kuusikuitupuuta 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Kuusikuitupuun tuonti oli lisääntynyt 1 prosentilla edellisvuodesta. Puuta vietiin Suomesta tammi marraskuussa, miljoonaa kuutiometriä. Vaikka vienti lisääntyi viime vuodesta noin neljänneksellä, määrä oli silti varsin tavanomainen. Puun viennin taso on säilynyt varsin vakaana aina 16-luvulta asti. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta marraskuussa 1, miljardin euron arvosta. Niiden kumulatiivinen vienti ylsi tammi marraskuussa 1, miljardiin euroon, ja kasvua oli prosentti edellisvuodesta. Suomen koko tavaravienti lisääntyi vastaavana aikana 4 prosenttia. Metsäteollisuustuotteet kattoivat 25 prosenttia maamme tavaraviennistä. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvoa painoi alaspäin metsäsektorin tuotteiden heikko hintakehitys. Paperin ja kartongin lisääntynyt kysyntä ei ole poikkeuksellisesti kohottanut niiden vientihintoja. Paperin ja kartongin hintojen alamäki alkoi jo noin neljä vuotta sitten, tosin vientihintojen putoaminen on jo tasoittunut. Sahatavaran vientimäärä oli edellisvuotisella tasolla, mutta myös sen vientihinta oli heikentynyt. 2 16 1 m³ 24 23 Maksimi 14 23 Keskimäärin 14 23 Minimi 14 23 12 8 4 1 2 3 4 5 6 8 1 12 Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain
2 2 /m³ 1 m³ 1 6 /m³ 1 m³ Sahatavara Vaneri 5 1 8 15 125 18 6 54 1 51 5 1 4 48 5 16 2 45 25 15 42 1/1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/1 65 6 /t Massa 1 t 3 25 8 5 /t Paperi 1 t 1 8 55 2 6 5 15 45 1 65 4 4 5 6 2 55 1/1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/1 8 5 /t Kartonki 1 t 3 25 15 16 /t 1 t Paperin ja kartongin jalosteet 5 4 5 2 145 3 25 15 1 13 2 65 5 5 1 65 1 1/1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/1 Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain 21 24.
3 1 Puun vienti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 8. 28 1. 23 5. RAAKAPUU 6 6. 22 5. 8-5. Havupuu 45 3 6,3 48 3 6, 2-3 - 2 Mänty 3 6,2 433 28 63,5 18-6 - 2 mäntytukki 1 1 56, 13 8 5, - 25-31 muu 16 2 8,6 25 1 66,2 23 4-15 Kuusi 32,4 62 2 33,1 38 28 - kuusitukki 1 48,2 3 58,4 3 8 - muu 31,5 5 2 31,6 24-8 Muut havupuut 26, 2 14,5.. 38 muu havutukki - - - - - -... muu 26, 2 14,5.. 38 Lehtipuu 1 28,1 1 3 26, - - 14-3 Koivu 1 26, 1 3 26,1 - - 13-3 koivutukki 1 285,6 2 26,1 - - 1-3 muu 254,6 3 1 24,8-2 - 21-1 Muut lehtipuut. 25,4-22 - - 1 Polttopuu 8,4 6 66,2-4 - 51 - Hake 13 1 43, 136 6 43, - 15-1 - 2 Kyllästetty puu 2 342,6 3 2 25, - 2-1 1 JÄTEPUU 34 2 56, 25 12 5, 14 12-8 Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 252 44. 15 48 5. 1. RAAKAPUU 1 234 43. 15 155 532. 1. Havupuu 516 21 4,2 6 365 256 4,2 6 5 Mänty 236 38,6 2 63 12 38, 1 6 mäntytukki 12 6 4,3 1 586 3 46,2 12 5 mäntykuitupuu 18 3 28,4 1 53 2 2,3 - - 4 3 Kuusi 2 12 41, 3 6 153 41,4 5 5 kuusitukki 136 48,6 2 6 1 4,8-6 - 2 5 kuusikuitupuu 141 5,1 1 6 53 33, 1 21 1 Muut havupuut 3 24, 2 1 23,5 3 1-2 muu havutukki 1 31,1 1 31, 514 181-54 muu havukuitupuu 2 22,3 28 1 23,2-2 - 2 Lehtipuu 43 14 3,1 6 851 215 31,3 - - - 2 Koivu 4 13 3,4 6 1 15 31,4-4 - 6-2 koivutukki 3 1 43, 61 26 43, - 2 1 2 koivukuitupuu 45 12 2,4 5 58 168 3,1-4 - - 3 Eukalyptus - - - 6 4 5,4-62 - 4 3 Muut lehtipuut 38 1 26, 58 16 2, - 24-24 Polttopuu 13 8,5 153 2 1,5-16 - 15 1 Hake 232 8 36,1 1 85 6 33,6 41 2 - Kyllästetty puu - - - 338,6 65 5 3 JÄTEPUU 18 12, 253 4 13, 2 25-2 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 3 Puun tuonti maittain tammi marraskuussa 24 Puutavaralaji Venäjä Viro Latvia Britannia Uruguay määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 12 44 4 38 81 28 33 14 6 4 Raakapuu 12 4 43 4 3 88 28 33 14 6 4 Havupuu 5 615 226 121 5 16 6 33 14 - - mänty 2 516 8 32 1 4 2 - - - - mäntytukki 1 556 2 - - - - - - mäntykuitupuu 6 25 32 1 4 2 - - - - kuusi 3 12 8 3 12 5 33 14 - - kuusitukki 2 62 3 1 - - - - kuusikuitupuu 1 8 2 86 3 12 5 33 14 - - muut havupuut 2 1 - - - - - - - - muu havutukki 1 - - - - - - - - muu havukuitupuu 28 1 - - - - - - - - Lehtipuu 6 125 18 36 13 12 6 - - 6 4 koivu 5 31 1 241 145 5 - - - - koivutukki 53 23 52 2 - - - - koivukuitupuu 5 21 154 18 133 5 - - - - muut lehtipuut 33 1 128 3 4 1 - - 6 4 Polttopuu 144 1 - - - - Hake 865 23 45 2 42 15 2 - - Kyllästetty puu - - - - - - - - Jätepuu 221 2 22 - - Puutavaralaji Ruotsi Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 4 5 14 4 3 2 6 15 48 5 Raakapuu 3 4 14 4 3 2 5 15 155 532 Havupuu 2 4 1 23 1 6 365 256 mänty 41 1 1 2 63 12 mäntytukki 3 1 - - - - - - 1 586 3 mäntykuitupuu 1 1 53 2 kuusi 51 2 - - 22 1 3 6 153 kuusitukki 31 1 - - - - 2 6 1 kuusikuitupuu 21 1 - - 22 1 1 6 53 muut havupuut - - - - - - 2 1 muu havutukki - - - - - - - - 1 muu havukuitupuu - - - - - - 28 1 Lehtipuu 21 1 66 2 1 1 6 851 215 koivu 21 1 58 2-6 1 15 koivutukki 5 - - - - 61 26 koivukuitupuu 1 1 4 2-5 58 168 muut lehtipuut 8 1 1 654 2 Polttopuu - - - 153 2 Hake 28 1 16 1 5 1 85 6 Kyllästetty puu - - - - - - Jätepuu 1 - - 1 253 4 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
5 4 Metsäteollisuustuotteiden vienti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 4 58.. 44 6.. 4. RAAKA- JA JÄTEPUU m³ 1 8. 28 1. 23 5. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 5.. 1 45.. 1. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 23.. 2 543... Sahatavara m³ 66 6 14 51 1 38 14-3 - 3 Mäntysahatavara m³ 21 46 16 3 24 55 16 1-4 - 5 Kuusisahatavara m³ 31 52 16 3 31 55 166-1 - 3-3 Muu havusahatavara m³ 1 3 1 166 56 13-2 Höyläsahatavara m³ 84 18 215 833 185 222-3 3 Lehtisahatavara m³ 2 1 32 16 424 6 1 Vaneri m³ 15 51 483 1 1 53 45 5 4-1 Viilu m³ 4 523 3 4 54-2 3 5 Lastulevy m³ 2 5 1 22 36 164 2 13-6 Kuitulevy t 6 2 314 5 18 322-12 - 1 Puiset huonekalut.. 15.. 12.. 6. Muut puuteokset.. 28.. 281.. 3. Puutalot.. 1.. 148... MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 282 65. 14 15 8 42. 6 1. Massa t 16 1 361 2 24 88 32 2 3 1 Mekaaninen puumassa t 2 1 33 22 8 5 12 12 1 Puolikemiallinen puumassa t 5 2 83 3 362-34 - 3-5 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfaattisellu t 16 66 2 25 82 45 3 5 1 havusulfaatti t 6 4 41 1 168 5 438 4 13 8 lehtisulfaatti t 8 2 333 85 3 36 2-6 - Liukosellu t. -.. -.... Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t 346 368 82 85 2 Keräyspaperi ja -massa t 2 153 8 1 1 1 4 3 Muu kuin puumassa t 2 1 23 12 3 265.. - 1 Paperi t 84 54 6 33 5 554 55 2-5 Sanomalehtipaperi t 48 1 48 51 21 46-23 - 25-3 Aikakauslehtipaperi t 48 2 566 5 3 2 562 8 2-6 päällystämätön t 18 88 4 2 1 1 18 54 3 - päällystetty t 3 182 68 3 12 1 86 63 6 2-4 Hienopaperi t 258 16 64 2 83 1 818 642 15-6 päällystämätön t 5 5 63 1 3 62 58-1 - päällystetty t 163 62 1 3 1 18 668 1 12-5 Säkkipaperi t 4 3 68 51 68-2 - 8 Muu voimapaperi t 2 1 6 326 13 51 1 - - 8 Muu paperi t 26 28 1 14 312 321 1 2 1-3 - Kartonki t 21 14 664 2 248 1 4 666 2-5 Kraftlaineri t 6 53 1 53 533-8 - 12-5 Muu sulfaattikartonki t 21 15 3 2 2 54 - - - 4 Fluting t 38 12 35 48 12 24 1 1-6 Muu kartonki t 14 1 61 1 463 1 5 62 5-4 Paperin ja kartongin jalosteet t 36 5 1 3 44 1 282 1-5 - 6 MUUT TUOTTEET.. 3 55.. 33 53.. 5. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 5 Metsäteollisuustuotteiden tuonti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 3 628.. 36 566... RAAKA- JA JÄTEPUU m³ 1 252 44. 15 48 5. 1. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 6.. 5.. 6. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 42.. 434.. 5. Sahatavara m³ 34 2 36 5 23 15 4 - Mäntysahatavara m³ 1 121 84 125-15 - 2 - Kuusisahatavara m³ 18 2 132 16 22 128 5 66 4 Muu havusahatavara m³ 1 221 13 3 216-42 - 41 2 Höyläsahatavara m³ 4 1 1 3 8 22 45 56 8 Lehtisahatavara m³ 5 3 618 5 31 546-1 - 12-2 Vaneri m³ 3 4 6 25 33 8 1 2 Viilu m³ 1 1 1 13 1 1 45-6 Lastulevy m³ 5 1 32 45 13 288-25 - 1 1 Kuitulevy t 6 3 614 1 42 56 2 8 Puiset huonekalut.. 16.. 156.. 2. Muut puuteokset.... 81... Puutalot.. 3.. 32.. 1. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 5 54. 636 54. 16 6. Massa t 33 13 44 1 8 514 3 18 - Mekaaninen puumassa t 41 1 3-3 - 32 12 Puolikemiallinen puumassa t 3 1 366 8 3 33.. 3 Valkaisematon sulfaattisellu t 2 1 13 5 41 14 5 Valkaistu sulfaattisellu t 24 361 121 48 33 23 18-5 havusulfaatti t 1 1 32 6 2 42-12 - 1 2 lehtisulfaatti t 23 8 361 6 45 31 26 2-5 Liukosellu t.. 2.... 33... 12. Valkaisematon sulfiittisellu t..... Valkaistu sulfiittisellu t 421 2 1 446 2 1 Keräyspaperi ja -massa t 3 131 44 6 146 4 3 - Muu kuin puumassa t 1 651 1 1 861-34 - 4 - Paperi t 1 13 6 12 1 86 6-2 - 8 Sanomalehtipaperi t 6 2 34 5 22 385 1 1 Aikakauslehtipaperi t 3 2 641 1 13 63 5 3-12 päällystämätön t 2 1 64 6 24 5-15 päällystetty t 1 1 45 8 6 4 162 4-18 Hienopaperi t 6 6 83 6 66 88 3-6 - päällystämätön t 4 4 2 41 38 32-1 - päällystetty t 2 2 1 5 26 28 1 6-2 - 13 - Säkkipaperi t 54 5 3 548 48 36-8 Muu voimapaperi t 1 1 61 13 12 3-1 - 1 1 Muu paperi t 1 2 1 45 2 1 5-2 - 12 Kartonki t 16 8 526 18 1 583 16 15-1 Kraftlaineri t 6 3 485 3 485 12 4 - Muu sulfaattikartonki t 1 1 5 15 1 2-16 Fluting t - - - 4... Muu kartonki t 5 51 63 63 1 23 5 Paperin ja kartongin jalosteet t 2 2 28 86 18 2 31 1 3-6 MUUT TUOTTEET.. 3 488.. 56... Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 15 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 31 13. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 15 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 24 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (5 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa
8 esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 15 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 15 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 485 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 485 ja 4851 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 4851. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 4812 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48121 muodostui uusi nimike 481148, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 24 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241 ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattu jo pitkään, mutta senkin arvotieto sisältyy tilastoihin. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 = 5,453 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 185 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 15 lähtien.
TULLITILASTOISSA KÄYTETYN COMBINED NOMENCLATURE -NIMIKKEISTÖN MUUNTAMINEN TAVARALAJEIKSI VUONNA 24 Tavaralajien ja tullinimikkeiden vastaavuus Käytetyt muunnoskertoimet Tavaralaji Tullinimike Tullinimike Vienti Tuonti Havupuu 441.1 625 kg/m³ 625 kg/m³ mänty 441.21 3 kg/m³ 6 kg/m³ mäntytukki 4432.31 441.22 825 kg/m³ 2 kg/m³ mäntykuitupuu 4432.3 4413.1 82 kg/m³ 82 kg/m³ kuusi 4413. 65 kg/m³ 65 kg/m³ kuusitukki 4432. 443.1 1,14 kuorelliseksi kuusikuitupuu 4432.1 4424.15 42 kg/m³ muut havupuut 4425.1 8 kg/m³ muu havutukki 4432.1 4425.5 5 kg/m³ muu havukuitupuu 4432. 4426.1 8 kg/m³ Lehtipuu 4426.5 5 kg/m³ koivu 442.5 45 kg/m³ koivutukki 443.51 442.5 4 kg/m³ koivukuitupuu 443.5 442.85 5 kg/m³ eukalyptus 443.3 441.15 5 kg/m³ muut lehtipuut 44341..1, 443.5 441.31 kg/m³ Polttopuu 441.1 44.1 6 kg/m³ Hake 441.21/22 44.5 55 kg/m³ Kyllästetty puu 443.1 4481.15 55 kg/m³ 55 kg/m³ Jätepuu 441.3 4481.1 45 kg/m³ 44831. 65 kg/m³ Sahatavara 44831.25 65 kg/m³ mäntysahatavara 441.3 4483.15 65 kg/m³ kuusisahatavara 441.1 4483.55 5 kg/m³ kg/m³ muu havusahatavara 44.6, 441.8 4483. 45 kg/m³ höyläsahatavara 441.15 38 448.15 5 kg/m³ kg/m³ lehtisahatavara 44.24 448. 45 kg/m³ Vaneri 44.12 Viilu 44.8 Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44. Huonekalut 41.5, 41.61/6, 41.3, 43.3 6, 43.3 Muut puuteokset 44.4 5, 44., 44.13 21 Puutalot 46.1 Massa mekaaninen puumassa 4.1 puolikemiallinen puumassa 4.5 valkaisematon sulfaattisellu 43./1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 4321. - lehtisulfaatti 432. liukosellu 4.2 valkaisematon sulfiittisellu 44./1 valkaistu sulfiittisellu 44.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 4. muu kuin puumassa 4.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22 2 hienopaperi - päällystämätön 482.54 58 - päällystetty 48., 481.13 1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.31 41, 488.3 muu paperi 482.1 4, 48.3, 485.3 4, 485.1, 48.6, 488., 481.31, 481. Kartonki kraftlaineri 484. 1 muu sulfaattikartonki 484.42 5, 481.32 3, 48.51 fluting 485. muu kartonki 485.12 25, 485.5, 485.2 3, 481.2, 48.5 Paperin ja kartongin jalosteet 48., 488.1, 48.1 4, 48.6/, 48.12 23 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 1 Helsinki Puh. 12 213 Faksi 12 214 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN -124 Metsätilastotiedote