AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista haastaviksi; työmäärä oli kasvanut siten, että vain osaa asiakkaista sosiaalityöntekijä ehtii tapaamaan ja osaa asiakkaista oli vaikea pystyä auttamaan. Nämä tekijät olivat yhteisiä sosiaaliasemilla ja päädyimme Vantaan aikuissosiaalityössä hankkimaan haastavien asiakkaiden kohtaamiseen koulutusta Tampereen yliopistolta Anna Metteriltä. Koulutus antoi eväitä asiakastapauksien osalta, mutta koulutuksessa tuli esiin yhä uudestaan se, että sosiaalityöntekijät kohtaavat haastavia tilanteita eikä heitä kuulla tarpeeksi ja heidän työnsä esimerkiksi päättäjien suuntaan ei avaudu tarpeeksi. Koulutuksessa totesimme, että järjestöjen toiminnassa kohdataan myös asiakkaitamme, eli heillä on mahdollisesti samaa kokemusta mitä aikuissosiaalityössäkin on. Asiakkaitamme yhdistää köyhyys; liian pienet tulot johtavat asiakkuuteen aikuissosiaalityössä. Päädyimme tuomaan sosiaalityötä esille kutsumalla järjestöt mukaan yhteiseen seminaariin, jossa teemana oli köyhyys. Toinen kehittämisidea koulutuksesta oli kokemusasiantuntijuus ja saimme tiedon myöhemmin myös toteutuneesta alan pioneerin Ann Davisin Suomen vierailusta. Vantaan kaupunki, Kirsti Huvinen 2
2. AIKUISSOSIAALITYÖ RAKENTAMASSA YHTEISTYÖTÄ Köyhyydellä on monet kasvot -seminaari 19.5.2010 Tikkurilan lukion auditoriossa ================================================= Kutsuimme seminaariin järjestöjä, jotka ovat yhteistyössä kanssamme seuraavasti; Ruoka-apu, Alvi ry, Vantaan mielenterveysseura, A-Kilta ry, Vantaan työttömien yhdistys, Vantaan seurakunta ja mukaan paneeliin kutsuimme myös sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan. Aikuissosiaalityöstä oli avauspuheenvuoro ja osallistuja paneeliin. Osallistujia tuli seminaariin aikuissosiaalityöstä, laajemmin perhepalveluista, järjestöistä sekä luottamushenkilöistä noin 120 henkilöä. Puheenvuoroissa käsiteltiin sitä miten köyhyys näkyy panelistien edustamien tahojen asiakkaiden osalta. Osalla panelisteista oli myös omaa arvokasta asiakaskokemusta. Tilaisuuden juonsi Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki. Arvioimme tilaisuuden jälkeen jatkoa sitä miten jatketaan työskentelyä ja miten saisimme edelleen sosiaalityön ääntä paremmin kuuluville. Työryhmämme, johon oli kuulunut lisäkseni kolme johtavaa sosiaalityöntekijää jakautui kahtia. Toinen ryhmä Henna Kaukosen johdolla valmistelemaan aikuissosiaalityön esittelyä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle ja toinen ryhmä lisäkseni kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää valmistelemaan järjestöyhteistyön jatkamista. Vantaan kaupunki, Kirsti Huvinen 3
jatkuu kohta 2. Järjestöseminaari 5.10. Vantaan sosiaali- ja terveysvirastossa Tikkurilassa ============================================ Kutsuimme järjestöt A-Kilta, Ruoka-apu, Vantaan työttömien yhdistys, Suomen mielenterveysseura. Vantaan seurakunta, sekä edellisestä paneelista lisättyinä Sininauhasäätiö ja Mielenterveyden Keskusliiton Vantaan yhdistyksen. Viimeksi mainittu ei osallistunut mutta tulee jatkossa mukaan. Lisäksi laajensimme virkamiesedustusta talous- ja velkaneuvontaan, mikä osoittautui merkittäväksi avaukseksi, koska talous- ja velka-asiat ovat keskeisesti asiakkaitamme yhdistävä tekijä. Kävimme läpi 1) järjestökierroksen mitä järjestöissä on meneillään 2) miten järjestöt näkevät sosiaalipalvelut ja keskustelua mitä järjestöjen ja aikuissosiaalityön yhteistyö olisi parhaimmillaan. miten järjestöt näkevät sosiaalipalvelut sekä 3) olisiko tarvetta luoda jotain rakennetta järjestöjen ja aikuissosiaalityön väliselle yhteistyölle. Vantaan kaupunki, Kirsti Huvinen 4
jatkuu kohta 2. SEMINAARISTA ESIIN NOUSSUT JATKOTYÖSKENTELYTOIVE JA TARVE =========================================== Todettiin, että kolmannella sektorilla on parempi tuntuma arkeen, pitäisi saada kaupunginosakeskuksia, yhteinen voimavara, missä kaupunki, seurakunta ja 3. sektori toimisivat yhdessä, mukaan toivottiin jatkossa yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan esimiestä. Todettiin, että päättäjiä pitää kytkeä mukaan. Todettiin että seuraava kokous on helmi- maaliskuussa ja kutsutaan siihen jokaisesta valtuustoryhmästä edustaja sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja aiheena mm. kaupunginosakeskusten perustaminen. Myös järjestörinki tulee muistaa yhteistyön jatkossa, tiedon kulun parantamiseksi. Vantaan kaupunki, Kirsti Huvinen 5
3. AIKUISSOSIAALITYÖ JA JÄRJESTÖTYÖN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on luoda rakenne esim. kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalle kokoontumiselle. Seuraavaan tapaamiseen kutsumme mukaan luottamushenkilöitä, tiedottamisen ja yhteisten asioiden ajamisen vuoksi. Haasteena on myös avoimesti kuulla sitä kritiikkiä jota aikuissosiaalityöhön voi tulla. Viime tapaamisessa tuli esille kilpailutuksesta käyty keskustelu; yleishyödyllisten yhdistysten järjestämän ostopalvelun sijaan talouden valossa on tulossa yritystoimintaa jonka tavoitteena on siis myös voiton tekeminen. Tämä askarrutti osallistujia, koska monet järjestöt tarjoavat ostopalveluja kaupungille. Lähtökohtana on todella antaa sijaa järjestöjen tuntemuksille, mutta se on myös virkamiehille haaste. Asiakkaidemme kannalta tärkeää on että sekä seurakunta, järjestöt että aikuissosiaalityö tietävät mitä kullakin taholla tapahtuu ja osaa hyödyntää toimintoja, kertoa asiakkaille ja ohjata heitä toimintaan. Yksi haaste on saada aikuissosiaalityön asiakkaita mukaan järjestötoimintaan, joka taas puolestaan antaisi heille voimavaroja. Verkostoituminen tiedon kulun, vaikuttamisen, sosiaalityön vahvistamisen ja asiakkaiden hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää ja tätä varten pyrimme muodostamaan rakenteen kaksi kertaa vuodessa tapahtuville yhteisille tapaamisille. Vantaan kaupunki, Kirsti Huvinen 6