Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta

Ammatillinen kuntoutusselvitys

(-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina. (x)tötterman Patrik

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat yhteydessä pitkäkestoiseen toimeentulotuen saantiin

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Aktiivisen tuen avaimet

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

Suomalaisten mielenterveys

Kela kuntouttaja 2009

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kansantautien kanssa työelämässä

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työssä vai työkyvyttömänä

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

KELAn tukema kuntoutus

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Alustavia tutkimustuloksia

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden erikoissairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden ja lääkkeiden käyttö pääkaupunkiseudulla

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

Esitietolomake kuntoutustutkimusta varten

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

työkyvyttömyyseläkkeistä

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Sosiaaliturvan selvittäminen

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Miksi työkyvyttömyyseläkkeet kasvavat, vaikka työurien piti pidentyä? Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Keinoja masennuksen takia kuntoutustuella olleiden ja töihin palaavien nuorten työllistymisen edistämiseen

Avire osaa kuntoutuksen

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Transkriptio:

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1

14.9.2017 3 2 500 Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet alle 35 vuotaat 2003 2015 2 000 1 500 1 000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ei sisällä kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä Lähde: Eläketurvakeskus 2

Tutkimusprojekti: Nuorten aikuisten mielenterveys, työkyky ja työelämään kiinnittyminen (2014-2016) Tutkimusryhmä: Kirsi Ahola, TTL Matti Joensuu, TTL Teija Kivekäs, TTL Mika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja TTL Aki Koskinen, TTL Pauliina Mattila-Holappa, TTL Katinka Tuisku, HUS Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja TTL Marianna Virtanen, TTL Rahoittajat: Kela ja Työterveyslaitos 14.9.2017 5 Aineistot PERUSPOPULAATIO: SUOMESSA ASUVAT 18-34-VUOTIAAT V. 2008 (N=1 116 384) POIMINTA ELÄKETURVAKESKUKSESTA: VUONNA 2008 KUNTOUTUSTUELLE SIIRTYNEET 18-34-VUOTIAAT DIAGNOOSEILLA F10-F48, F50-F69, F80-F99 (N~1800) REKISTERIAINEISTOT (n~1800) REKISTERITIEDOT V. 2005-2013 KAIKKI ELÄKELAITOKSET ASIAKIRJA-AINEISTO (N=1163) YKSITYISET JA JULKISET TYÖELÄKELAITOKSET ELÄKEHAKEMUKSET JA NIIDEN LIITTEET V. 2008 14.9.2017 6 3

Tutkimuksen tavoitteet Eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista ja liitteistä poimittiin 1) sosiodemografiset tekijät 2) kliiniset tekijät 3) työmarkkina-asema ja historia 4) saatu hoito ja kuntoutus Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata 18 34- vuotiaiden mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden taustatekijöitä. Hankkeen toisena tavoitteena on ennustaa kuntoutustuelta työelämään tai opintoihin palaamista 14.9.2017 7 14.9.2017 8 4

Päädiagnoosit N % Masennus 459 39 Skitsofrenia ja muut psykoosit 400 34 Kaksisuuntainen mielialahäiriö 167 14 Muu mielenterveyden häiriö 137 12 14.9.2017 9 Sosiodemografiset tekijät Sukupuoli Miehiä N=515 44% Naisia N=648 56% Ikä 18-24 N=252 22% 25-29 N=366 31% 30-34 N=545 47% Peruskoulutus Peruskoulu N=671 58% Lukio N=470 40% Tieto puuttuu N= 22 2% 14.9.2017 10 5

Koulutustaso 31% vs 16% 14.9.2017 11 15% vs 24% Pääasiallinen toiminta työkyvyttömyyden alkaessa 37% vs 68% 37% vs 6% 12 6

Ansiotyön määrä edeltävän 3 vuoden aikana 14.9.2017 13 Kliiniset tekijät ja tausta Kaikki Miehet Naiset N % % % Sairauden kesto Noin vuoden 291 25 23 27 2-4 vuotta 336 29 32 26 5-10 vuotta 208 18 16 19 Yli 10 vuotta 178 15 14 16 Ei tietoa 150 13 Psykiatrinen oheissairastavuus 586 50 48 53 Somaattinen oheissairastavuus 93 8 8 8 Päihteiden käyttö 371 32 44 22 Itsemurhayritys 242 21 18 23 Mielenterveysongelmia lähipiirissä 363 31 29 33 Lapsuuden vaikeat elinolot 546 47 44 49 Oireita kouluiässä 552 47 44 50 14.9.2017 14 7

Saatu hoito Kaikki Miehet Naiset N % % % Lääkehoito 1142 98 98 99 Raportoitujen psyykenlääkkeiden määrä 0 18 2 2 2 1 96 8 10 6 2-4 460 39 42 38 5+ 589 51 46 54 Psykiatrinen sairaalahoito 768 66 65 67 Psykoterapeuttinen hoito 392 34* 21 44 Muu hoito 952 82 82 81 Päihdehoito 170 15 21 9 Työhön liittyvä tuki 271 23 27 21 *Masennusta sairastavista 44% 15 Työhön suuntaavat toimet 23 % oli osallistunut työhön suuntaaviin toimiin ennen kuntoutustukea, näistä 1/3 Kursseja, projekteja, hankkeita 1/3 Työkokeiluja, työharjoitteluja 1/5 Kuntoutustutkimuksia 1/5 Työtoimintaa Erilaisia hankkeita tai kursseja oli aineistossa 35 eri nimikettä 14.9.2017 16 8

Riskitekijöiden klusteroituminen Lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu 33% Lapsuuden vaikeat kasvuolot Mielenterveysongelmat suvussa Useita mtdiagnooseja Lapsuuden aikainen oireilu Päihdeongelmia Moniongelmaisuus 23% 44% Määrittämätön Itsemurhayrityksiä 14.9.2017 17 Yhteenveto Mielenterveyden häiriön perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista aikuisista merkittävällä osalla oli Matala koulutustaso Heikko kiinnittyminen työelämään Pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria Vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa Hoito painottunut lääkehoitoon Joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen 14.9.2017 18 9

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat 19 % 100 90 80 70 60 Potilaalle on tehty lääkehoito-suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) 50 40 95 96 94,3 95,3 96,8 93,8 96,3 95,5 99,4 86,5 30 20 Kyllä 10 0 Sukupuoli Ikä Diagnoosi 14.9.2017 20 10

% 100 90 80 70 60 50 40 Potilaalle on tehty psykoterapiahoitosuunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) 30 20 10 0 30,8 22,2 37,7 34,4 30,9 29 12,8 45,3 28,7 37,3 30,8 Kyllä Sukupuoli Ikä Diagnoosi 14.9.2017 21 % Potilaalle on tehty ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) 100 90 80 70 60 50 40 30 Kyllä 20 10 34,6 37,2 31,6 31,2 32,2 36,7 34,6 32,4 32,6 38,8 0 Sukupuoli Ikä Diagnoosi 14.9.2017 22 11

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat: interventioiden kohdentuminen Psykoterapia Työhön aikaisemmin kiinnittyneet Naiset Korkeakoulutetut Muut kuin psykoosipotilaat Vain yksi mielenterveysdiagnoosi Työhön suuntaavat toimet Ei päihdeongelmaa 14.9.2017 23 Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön 12

Tilanne 5,6 v seurannan lopussa 100 90 80 70 45 60 50 22 40 30 16,9 14,2 1,9 20 10 0 25 Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön Palasi jossain vaiheessa seurantaa työhön 5,6 vuoden seurannan aikana 48 % palasi jossain vaiheessa ansiotyöhön Keskimääräinen aika työhön paluuseen kuntoutustuen alusta oli n. kaksi vuotta Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen. Työssä seurannan lopussa Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen. Vain yksi mielenterveysdiagnoosi, ei päihteidenkäytttöä, ei psykoosisairautta. 14.9.2017 26 13

Hoito, kuntoutus ja työhön paluu Ne joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma (n. 1/3) palasivat muita todennäköisemmin työhön seurannan aikana* Ne joille oli suunniteltu työhön paluuta tukeva kurssi tai valmennus palasivat muita todennäköisemmi työhön seurannan aikana.* Ne joille oli tehty sekä psykoterapiasuunnitelma, että suunnitelma työhön paluun tuesta (vain 10 %) olivat muita useammin työssä 5,6v. seurannan lopussa.* Pelkkä työkyvyn arvio tai osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen ei vaikuttanut työhön paluuseen.* Työssä tapahtuva kuntoutus on todennäköisesti tehokasta, mutta sitä oli tarjolla lähinnä työhön aikaisemmin kiinnittyneille. *vakioitu ikä, sukupuoli, peruskoulutus, diagnoosi, psykiatrinen sairaalahoito, työhön kiinnittyminen ennen kuntoutustukea. 27 Haasteet Vähän työhön paluuta tukevia toimia Pirstaleiset palvelut, hoitotaho tuki työhön liittyvissä asioissa Tukiviidakko, kannustinloukut Toiminnan hankemaisuus Toimiva työhön sijoittaminen (IPS) Sopivien työpaikkojen määrä Kokeillut ratkaisut Palveluja koottu yhteen: Ohjaamo-toiminta Oma tukihenkilö mallit Mahdollisuudet Vahvempi painotus tuettuun työllistymiseen kurssien sijaan? Työkykykoordinaattoritoiminta 28 14

Lähteet: Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J, Virtanen M (2014) Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 69, 3441-3448. Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymistä. Kuntoutus 2015;1:71 3. Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J, Virtanen M. Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2016;51:281-7. Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education before work disability pension due to a mental disorder among young adults: BMC Psychiatry 201616:143. DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1 http://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-016-0854-1 Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a mental disorder. International Journal of Mental Health Systems 201610:68. DOI: 10.1186/s13033-016-0101-7 https://ijmhs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13033-016-0101-7 29 Kiitos! pauliina.mattila-holappa@ttl.fi 14.9.2017 30 15