YHTENÄISKOULUKAMPUS SEMINAARI VIRRAT

Samankaltaiset tiedostot
Laukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Sivistysjohtaja Juha Tolonen

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari

Puupäivä Kokemuksia puukouluista Satavuon koulu ja päiväkoti Laukaan ekokoulu. Rakennuttaja Pekka Mikkonen

VIHTAVUOREN KOULUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA. Rakennuttaja Pekka Mikkonen

LAUKAAN EKOKOULU HANKESUUNNITELMA

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Elinvoimaa lähiruoasta

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Mikä on julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö?

Keski-Suomen energiatase 2016

NIEMEN ASUNNOT TEKNINEN LAUTAKUNTA LO P P U R A P O R T T I

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä UUDENKAUPUNGIN SIVISTYS-JA HYVINVOINTIKESKUS

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Saarijärvi sivistyksen keht - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Hankesuunnittelua Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa

6Aika: EAKR-haun sisällöt. Viestintäsuunnitelma. Infotilaisuus Turku Oulu Tampere Espoo

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Kiihdyttämön ja KEINOn hyvät julkisten hankintojen esimerkit kunnille

Kiertotalous maataloudessa

Jyväskylän energiatase 2014

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Jyväskylän energiatase 2014

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Vauhtia vähähiilisiin ja kiertotaloushankintoihin

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

Kestävästi tulevaisuuteen seminaari Kestävä kehitys mikro- ja pk-sektorilla osaamisen kehittämisen pilotointi (ESR)

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

elintarvikehankinnat Pohjois-Karjalassa

1(4) Laukaan Ekokoulu. Laukaantie Laukaa TAVOITEHINTA ARVIO LASKENTAMUISTIO. Tavoitehinta, Laukaan Ekokoulu

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Älykäs ja ekologinen

Tornio RAMK Petri Kuisma

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Suomen koulutusjärjestelmän nykytila ja tulevaisuuden näkymät - tilat tukemaan oppimista Oppimaisemafestivaali

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Hankkeen tausta ja tarve

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Joutsan seudun biokaasulaitos

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa

Maatalouden biokaasulaitos

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kastellin monitoimitalo

Keski-Suomen energiatase 2014

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Keski-Suomen kasvuohjelma

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Savion ja Vuonteen kylien kyläilta

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Mitä kiertotalous on?

LUONTO- JA TIEDEPÄIVÄKOTI LAUKAA

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

Muuttuva maakunta muuttuvassa maailmassa

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Transkriptio:

YHTENÄISKOULUKAMPUS SEMINAARI VIRRAT LAUKAAN EKOKOULU 17.8.2017

YHTENÄISKOULUKAMPUS SEMINAARI VIRRAT 17.8.2017

Hankkeen aluetaloudelliset tavoitteet ja toteuttaminen

LÄHTÖKOHTA kolmen kyläkoulun yhdistäminen yhdeksi aluekyläkouluksi ja sen sijoittaminen uudisrakennukseen, ekokouluun, yhdessä päiväkodin ja esikoulun kanssa.

Ekokoulukonseptin tavoitteet LÄHIENERGIA LÄHILIIKENNE PÄÄLLEKKÄIN? LÄHIRUOKA YHTEISÖLLISYYS PEDAGOGIIKKA EKOKOULU YRITTÄJYYS TALOUS HANKINTAMALLI PEDAGOGIIKKA JA TILAT MUUTA Markkinavuoropuhelu

3.1 TAVOITE Ekokoulukonseptin tavoitteena on kehittää innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva tulevaisuuden kyläkoulu-malli, jossa yhdistyvät terve ja kestävä rakennus, kestävästi tuotettu energiahuolto (lähienergia), lähiruoka ja -liikenne sekä pedagogisen edelläkävijyyden vaatimat tilaratkaisut. Konsepti tukee paikallista yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää aluetaloutta. Ekokoulun toimintakulttuuri ja pedagogiikka kannustaa ja valmentaa oppilaitaan uteliaisuuteen, luovuuteen ja yrittäjyyteen, niihin taitoihin, joita tulevaisuuden työelämä vaatii. Siinä hyödynnetään uutta teknologiaa ja monipuolisia oppimisympäristöjä. Ekokoulu edistää yhteisöllisyyttä yhteisöllisyys koulun ja kylien asukkaiden välillä. Suomen satavuotisen historian aikana koulutus on ollut yksi keskeinen menestystekijä. Kyläkouluilla on ollut erittäin suuri merkitys kansakunnan kehitykselle. Nyt olemme luomassa tulevaisuuden kyläkoulumallia, jolla tähdätään taas sata vuotta eteenpäin. Tavoitteena on demonstroida Laukaassa konseptin periaatteiden mukaisesti ekologisesti kestävä koulu 100 oppilaalle 100 vuodeksi. Demonstroinnin tuloksena on ainutlaatuinen konsepti, joka yhdistää kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia, ja jota voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisesti että kansainvälisenä vienti- ja palvelutuotteena. Hanke on myös merkittävä virstanpylväs 100 vuotiaan Suomen kannalta, kun koulu aloittaisi toiminnan 2017 Suomen juhliessa 100 vuotista itsenäisyyttä.

TAVOITE 3.3.1 Yrittäjyys Ekokoulu tukee paikallista yrittäjyyttä vahvistamalla olemassa olevia ja tarjoamalla uusia elinkeinomahdollisuuksia. Ekokoulukonseptiin kuuluvat seuraavat yrittäjyyttä ja aluetaloutta tukevat elementit: - yrittäjävetoinen ruokapalvelu, lähiruoan myyntipiste, pitopalvelu - yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa - biokaasulaitos/jakeluasema ekokoulun yhteydessä - koulukiinteistön tilat ja välineet on suunniteltu tukemaan myös koulun ulkopuolista käyttöä ja yritysten toimintaa - mahdollisuus yrittäjävetoiseen päiväkotiin - ekokoulukonseptista monistettava/skaalattava tuote yrityksille/yritysryhmälle YRITTÄJYYS TOTEUTUMINEN - yrittäjävetoinen ruokapalvelu, lähiruoan myyntipiste, pitopalvelu - yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa - biokaasulaitos/jakeluasema ekokoulun yhteydessä - koulukiinteistön tilat ja välineet on suunniteltu tukemaan myös koulun ulkopuolista käyttöä ja yritysten toimintaa - mahdollisuus yrittäjävetoiseen päiväkotiin - ekokoulukonseptista monistettava/skaalattava tuote yrityksille/yritysryhmälle

TAVOITE 3.3.2 Yhteisöllisyys Konseptin periaatteiden mukaisesti ekokoulu koetaan tärkeänä alueen yhteisenä toimintakeskuksena, joka mahdollistaa harrastetoiminnan, elinikäisen oppimisen sekä kylän yhteisten tapahtumien järjestämisen. Yhdessä tekeminen, talkoot ja tapahtumat ekokoulun ympärillä ovat luontainen osa alueen ja koulun toimintaa. Ekokoulu toimii suunnannäyttäjänä alueen kestäviin energia-, ruoka-, liikenne-, jätehuolto- ja kiertotalousratkaisuihin. Tulevaisuudessa koulun ympärille voisi muodostua ekologinen asuinalue sekä siihen liittyvää yritystoimintaa/yrityskylä. TOTEUTUMINEN Konseptin periaatteiden mukaisesti ekokoulu koetaan tärkeänä alueen yhteisenä toimintakeskuksena, joka mahdollistaa harrastetoiminnan, elinikäisen oppimisen sekä kylän yhteisten tapahtumien järjestämisen. Yhdessä tekeminen, talkoot ja tapahtumat ekokoulun ympärillä ovat luontainen osa alueen ja koulun toimintaa. Ekokoulu toimii suunnannäyttäjänä alueen kestäviin energia-, ruoka-, liikenne-, jätehuolto- ja kiertotalousratkaisuihin. Tulevaisuudessa koulun ympärille voisi muodostua ekologinen asuinalue sekä siihen liittyvää yritystoimintaa/yrityskylä. YHTEISÖLLISYYS

TAVOITE Kiinteistö: terveellinen, turvallinen ja kestävä rakennus o rakennuksen käyttöikä 100 vuotta o puurakenteinen, lähes nollaenergiatalo o tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus o tilojen käyttöaste 8/24h, koulukäyttö, ilta-/harrastekäyttö, yrityskäyttö TOTEUTUMINEN terveellinen, turvallinen ja kestävä rakennus o rakennuksen käyttöikä 100 vuotta o massiivipuurakenteinen, lähes nollaenergiatalo, tavoitteena optimitaso o tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus o tilojen käyttöaste 24/7, koulukäyttö, ilta-/harrastekäyttö, yrityskäyttö KIINTEISTÖ

TAVOITE Lähienergia: kestävästi tuotettu energiahuolto o 100 % uusiutuvilla energialähteillä o energiaomavarainen o sähkö ja lämpö tuotetaan paikallisella biokaasulla ja aurinkoenergialla o pieni hiilijalanjälki TOTEUTUMINEN kestävästi tuotettu energiahuolto o 100 % uusiutuvilla energialähteillä o energiaomavarainen o sähköstä 50 % tuotetaan aurinkoenergialla ja lämpö paikallisella biokaasulla o pieni hiilijalanjälki LÄHIENERGIA

TAVOITE Lähiruoka: lähiruokaa maakunnasta o lähiruuan osuus 50 % o yrittäjävetoinen valmistuskeittiö o lähiruoan myyntipiste o opetuskeittiö ja kasvihuone TOTEUTUMINEN lähiruokaa maakunnasta o lähiruuan osuus 50 % o yrittäjävetoinen valmistuskeittiö o lähiruoan myyntipiste o opetuskeittiö ja kasvihuone LÄHIRUOKA

TAVOITE Lähiliikenne: koulukuljetukset uusiutuvilla polttoaineilla o liikennepolttoaineena biokaasu sekä aurinko-ja biokaasusähkö o biokaasun jakeluasema ekokoulun yhteydessä LÄHILIIKENNE TOTEUTUMINEN koulukuljetukset uusiutuvillapolttoaineilla o liikennepolttoaineena biokaasu sekä aurinko-ja biokaasusähkö o biokaasun jakeluasema ekokoulun yhteydessä

TAVOITE Pedagogiikka: uudet oppimismuodot, avoin oppimisympäristö o toimivat tilat ja pedagogiikka: esikoulu, 1-6 luokat + päiväkoti o kiertotalous ja ekologisuus osana opetusta TOTEUTUMINEN uudet oppimismuodot, avoin oppimisympäristö o toimivat tilat ja pedagogiikka: esikoulu, 1-6 luokat + päiväkoti o kiertotalous ja ekologisuus osana opetusta PEDAGOGIIKKA JA TILAT

TAVOITE Yhteisöllisyys ja yrittäjyys: kylän toiminnallinen keskus o kylän olohuone o tukee paikallista yrittäjyyttä, mahdollisuus yrittäjävetoiseen ruokahuoltoon, päiväkotiin ja biokaasulaitokseen o yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa o positiiviset aluetalousvaikutukset TOTEUTUMINEN kylän toiminnallinen keskus o kylän olohuone o tukee paikallista yrittäjyyttä, mahdollisuus yrittäjävetoiseen ruokahuoltoon, päiväkotiin ja biokaasulaitokseen o yhteistyö lähiruoka-, lähienergia ja kuljetusyrittäjien kanssa o positiiviset aluetalousvaikutukset YHTEISÖLLISYYS YRITTÄJYYS

TAVOITE Innovatiivisuus: ainutlaatuinen kokonaisratkaisu o innovatiivinen hankinta o digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen, prosessien digitalisointi, opetuksen ja palveluiden sähköistäminen o kestävästi tuotetut lähipalvelut, kiertotalouden malliyksikkö o modulaarinen rakenne, monistettava ja skaalattava konsepti TOTEUTUMINEN ainutlaatuinen kokonaisratkaisu o innovatiivinen hankinta o digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen, prosessien digitalisointi, opetuksen ja palveluiden sähköistäminen o kestävästi tuotetut lähipalvelut, kiertotalouden malliyksikkö o modulaarinen rakenne, monistettava ja skaalattava konsepti HANKINTAMALLI PEDAGOGIIKKA JA TILAT YRITTÄJYYS

Hankesuunnittelu Markkinavuoropuhelu Tekniset vuoropuhelut Suunnitteluryhmän valinta Projektinjohtourakoitsijan valinta Osallistuttaminen Rakennussuunnittelu Rakentaminen Kustannukset

Osallistumishakemuspyynnöt Hilma- ilmoitus 20.11.2015 Hakemuksia 10 kpl Kelpoisuusehtojen ja vertailupisteytyksen kautta neuvotteluun 3 suunnitteluryhmää Neuvottelut 18.2 ja 22.2.2016, laatupisteet max. 70 % Kirjallisen ennakkotehtävän esittely 10 % Lisätehtävä Kyvykkyystesti 10 % Neuvottelut tallennettiin Vastuuhenkilöiden työkokemus ja referenssit 40 % Neuvottelutilanteen arviointi 10 % Hinta tarjouskilpailu 29.2.2016, max. 30 % Suunnitteluryhmäksi valittiin Arkkitehtipalvelu Jyväskylä Oy / Sweco Oy Suunnitteluryhmän valinta

Hankesuunnittelu Markkinavuoropuhelu Tekniset vuoropuhelut Suunnitteluryhmän valinta Projektinjohtourakoitsijan valinta Osallistuttaminen Rakennussuunnittelu Rakentaminen Kustannukset

Osallistumishakemuspyynnöt Hilma- ilmoitus 20.11.2015 Hakemuksia 4 kpl Neuvotteluihin kutsuttiin kaikki 4 projektinjohtourakoitsijaa, yksi toimija vetäytyi Neuvottelut 17.2 ja 19.2.2016, laatupisteet max. 60 % Kirjallisen ennakkotehtävän esittely 10 % Lisätehtävä Kyvykkyystesti 8 % Neuvottelut tallennettiin Vastuuhenkilöiden työkokemus ja referenssit 32 % Neuvottelutilanteen arviointi 10 % Hinta tarjouskilpailu 29.2.2016, max. 40 % Tarjouksia 2 kpl Projektinjohtourakoitsijaksi valittiin NCC Rakennus Oy Projektinjohtourakoitsijan valinta

3.8 ALUETALOUSVAIKUTUKSET JA EKOLOGISUUS/KESTÄVYYS Laukaaseen suunnitellun ekokoulun demonstraatiohanke toimii merkittävänä päänavauksena välillisille ja laajemmille aluetalous vaikutuksille. Lisäksi hanke vahvistaa olemassa olevien yritysten toimintaa sekä toimii katalyyttinä uuden yritystoiminnan syntymiselle. Hankkeen suorat aluetalousvaikutukset ovat rajalliset hankkeen koon vuoksi. Aluetalousvaikutuksia ja potentiaalia on tarkasteltu aine- ja energiavirtojen rahallisina arvoina, työpaikkoina sekä niiden synnyttämänä ostovoimana. Tarkastelussa oletetaan lisäksi, että keskimääräinen ostovoima kohdistuu pääosin aluetalouteen. TALOUS

AINE- JA ENERGIAVIRTOJEN RAHALLISET ARVIOT 3.8.1 Suorat aluetalousvaikutukset Suorat aluetalousvaikutukset syntyvät erityisesti lähienergia, -liikenne ja ruoka toimintoihin liittyen. Lähienergiassa kiinteistön lämmitykseen ja sähköntuotantoon käytettävän biokaasun vuotuinen laskennallinen arvo on noin 17 000 Biokaasun käyttö koulukuljetuksissa voisi tuoda 2 kaasukäyttöistä ajoneuvoa lisää, jolloin kaasunkäytön taloudellinen arvo kasvaisi noin 5 000 TALOUS Lähiruoan raaka-aineiden vuotuiseksi taloudelliseksi arvoksi on arvioitu noin 15 000 Myytävän aurinkoenergian vuotuiseksi arvoksi on arvioitu noin 1 000 Yhteensä energia- ja raaka-ainevirroista muodostuu noin 38 000 vuotuinen rahavirta aluetalouteen.

AINE- JA ENERGIAVIRTOJEN RAHALLISET ARVIOT 3.8.1 Suorat aluetalousvaikutukset Energia- ja raaka-ainevirtojen lisäksi yrittäjävetoisella toiminnalla voidaan edistää aluetaloutta. Yrittäjävetoiseen ruokapalveluun syntyisi vähintään 1 henkilötyövuosi ja yrittäjävetoiseen päiväkotiin 6 henkilötyövuotta. Lisäksi ekokoulun käyttämä lähienergia, -liikenne ja ruoka palvelut synnyttävät noin 1 henkilötyövuoden panoksen. TALOUS Yhteensä yrittäjävetoisen toiminnan seurauksena voisi syntyä suoraan noin 8 henkilötyövuoden työpanos. Tilastokeskuksen mukaan keskiverto käytettävissä oleva tulotaso aikuista kohden on noin 25 000 vuodessa, mikä tarkoittaa 8 henkilön osalta noin 200 000 kokonaisvaikutusta aluetalouteen.

3.8.2 Välilliset aluetalousvaikutukset ja potentiaali Välillisten aluetalousvaikutuksien ja kasvupotentiaalin arvioinnissa 10 vuoden aikajänteellä lähtöoletuksina on käytetty seuraavia arvioita: Osa-alue Lähtötilanne Kasvupotentiaali Yhteensä Koulu 100 oppilasta 30 oppilasta 130 oppilasta Esikoulu 12 oppilasta 8 oppilasta 20 oppilasta TALOUS Päivähoito 36 lasta 12 lasta 48 lasta Lähiliikenne 2 biokaasuautoa 50 biokaasuautoa 52 biokaasuautoa Lähiruoka 50 % ekokoulussa 50 % kaikissa L:n peruskoul. 226385 lähiruoka-annosta Muu käyttö Ei merkittävää yritystoimintaa Runsas ilta- ja yrityskäyttö* 2 henkilötyövuotta *lähiruoan myyntipiste, pitopalvelu, kesätoiminta, leirit, kurssit, ym.

TAVOITE 3.8.2 Välilliset aluetalousvaikutukset ja potentiaali Ekokoulun ja päiväkodin henkilömäärän kasvu tilamitoituksen ylärajalle (198 + henkilökunta) kasvattaisi lähiruokaraaka-aineiden vuotuisen rahavirran noin 24 000 euroon. Jos lähiruoan käyttö laajenisi myös muihin Laukaan peruskouluihin siten, että 50 % käytettävistä raaka-aineista tulisi maakunnasta, kasvaisi vuotuinen lähiruoka-aineiden rahavirta 271 700 euroon. Lisäksi lähiruoan myyntipiste ja pitopalvelu voisivat lisätä merkittävästi lähiruoan käyttöä, jolloin lähiruokaraaka-aineiden kokonaisarvoksi on arvioitu noin 300 000. TALOUS Lähiruoan käytön näin merkittävä lisääntyminen synnyttäisi myös useita uusia työpaikkoja maakuntaan.

TAVOITE Ekokoulun yhteyteen tuleva biokaasun tankkauspiste yhdessä lähialueen laajenevan biokaasuntuotannon kanssa voisi lisätä kaasuautojen osuuden 50 henkilöautoon, jolloin vuotuinen biokaasun myynnin arvo olisi noin 42 500. Yhteensä lähiruoan ja liikenteen vuotuinen rahavirta olisi noin 342 500 ja uusia työpaikkoja syntyisi 3-5. Ekokoulun vetovoimaisuudella on myös ilmeisiä positiivisia aluetalousvaikutuksia. Laukaan kunnan kannalta 30 oppilaan lisäys tarkoittaisi 10-20 uutta kotitaloutta, jolla olisi myös merkittävä vaikutus aluetalouteen. Tämä vastaisi noin 500 000-750 000 aluetalousvaikutusta keskiverto tulotasolla (25 000 ). Kokonaisuudessaan vuositason aluetalousvaikutukset voisivat olla noin 1 M suuruusluokkaa ja 12-15 yksityisen sektorin työpaikkaa. TALOUS TOTEUTUMINEN Tankkauspisteellä Ekokoulun yhteydessä ei ole taloudellisen menestyminen edellytyksiä. Alueella yritystoiminnan kehityshanke jossa biokaasutuotanto mukana

TAVOITE Valitun PJU- muodon tavoitteena paikallisten urakoitsijoiden valinta hankkeen toteuttajiksi TOTEUTUMINEN Kaikissa aliurakoitsijavalinnoissa PJU pyytänyt tarjouksen paikallisilta toimijoilta Hankkeeseen kiinnitetty urakkakilpailutusten perusteella kokonaistaloudellisimman tarjouksen antanut urakoitsija. Laukaalaisia toimijoita o Maanrakennusurakoitsija o LVI- urakoitsija o Julkisivuverhousurakoitsija o Sisäpuoliset puutyöt o Työmaan siivouspalvelut TALOUS Tällä hetkellä paikallisten toimijoiden osuus n. 20 % asetetusta tavoitehinnasta

Asemapiirustus Rakennussuunnittelu

LIIKUNTASALI Pohjapiirustus PÄIVÄKOTI + ESIOPETUS KOULU 1-3 KOULU 4-6 AULA/RUOK TEKNINENTYÖ KUVAAMATAITO KEITTIÖ HALLINTO TEKN Rakennussuunnittelu

Koulun pihalta

Koulun pihalta

Koulun pihalta

Pinta-ala: Kiitos Laukaa on maaseutumainen ja elinvoimainen n. 19 000 asukkaan kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivat palvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä. 825,45 km 2 Rantaviivaa: 014 267 5000 @LaukaanKunta 680 km etunimi.sukunimi@laukaa.fi facebook.com/laukaankunta laukaa.fi Laukaan kunta Asukasluku: Laukaan kunta, Laukaantie 14, PL 6, 41341 Laukaa 18 865 31.12.2015