KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, LAUKAA MELUMALLINNUS

Vastaanottaja Jyvässeudun Sora Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.8.2016 Viite 1510028487 KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, LAUKAA MELUMALLINNUS

KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, LAUKAA MELUMALLINNUS Päivämäärä 18.8.2016 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Timo Korkee Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 03/2016 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510028487 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS 1 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 2 3.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 2 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 2 4. MELUMALLINNUS 3 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit 3 4.2 Laskennan lähtötiedot 4 4.2.1 Maastomalli 4 4.3 Melulähdetiedot 4 4.4 toiminnan mallinnustilanteet 5 5. MALLINNUSTULOKSET 5 6. johtopäätökset 6 LÄHTEET 7 LIITTEET 1 1-vaiheen mallinnustilanteet 2 I-vaiheen ottotilanteen alussa, toimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ) 3 I-vaiheen ottotilanteen alussa, toimintojen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ) 4 I-vaiheen ottotilanteen lopussa, toimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ) 5 I-vaiheen ottotilanteen lopussa, toimintojen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ) 6 I-vaiheen ottotilanteen alussa, toimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), rikotuksen impulssimaisuus huomioitu 7 I-vaiheen ottotilanteen alussa, toimintojen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ), rikotuksen impulssimaisuus huomioitu 8 I-vaiheen ottotilanteen lopussa, toimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), rikotuksen impulssimaisuus huomioitu 9 I-vaiheen ottotilanteen lopussa, toimintojen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ), rikotuksen impulssimaisuus huomioitu

MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO Jyvässeudun Sora Oy hakee ympäristölupaa Laukaan kunnan Mäkelän (410 411-4-582) tilalla tapahtuvalle kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle. Tämä meluselvitys on tehty ympäristölupahakemusta varten. Tässä työssä selvitettiin melumallinnuksella kiviaineksen louhinnan ja murskauksen melua alueen ympäristössä. Mallinnus käsittää ensimmäisessä vaiheessa otettavan alueen. Työ on tehty Jyvässeudun Sora Oy:n toimeksiannosta, jossa yhdyshenkilönä on toiminut Kari Taipale. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins. (AMK) Timo Korkee. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt ins. (AMK) Ville Virtanen. 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS Mäkelän tila (4-582) sijaitsee Laukaan Saviolla kyläkeskuksen lounaispuolella, maantie 640 koillispuolella. Etäisyyttä Savion kyläkeskukseen on noin 2 km. Suunnitelma-alueen raja 1-vaiheessa otettava alue Kuva 1. Kohteen sijainti

MELUMALLINNUS 2 Lähin asuintalo sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä ottoalueen länsi reunasta. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Metsolahden rannalla noin 600 metrin etäisyydellä 1-vaiheen ottoalueen rajasta. Alueen korkeusvaihtelu on suurta. Ottoalueen ulkopuolelle jäävän Talkoovuoren länsirinteen laki on n. +154 m tasossa, 1-vaiheen ottotaso on n. +130 +132 m, lähin asuinrakennus on tasossa n. +102 m ja Metsolahden loma-asunnot ovat n. +85 m tasossa. Murskaustaitos on toiminnassa urakkaluontoisesti vuosittain noin 3 kk ajan. 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Taulukko 1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet L Aeq, enintään Päivällä Yöllä (07 22) (22 07) 55 db 50/45 db 1) 45 db 40 db 2) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla yöohjearvo 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on säädetty vähimmäisetäisyysvaatimuksia toiminnan sijoittumiselle, annettu enimmäismelutasot toiminnalle aiheuttamalle melulle lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, säädetty aikarajoja eri työvaiheille sekä annettu meluntorjuntamääräyksiä. Toiminnalle säädetyt vähimmäisetäisyysvaatimukset ovat: Toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 m päähän melulle erityisen alttiista kohteesta (sairaalat, päiväkodit sekä hoito- tai oppilaitokset).

MELUMALLINNUS 3 Toiminta on sijoitettava siten, että etäisyys asumiseen tai loma-asuntoon käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun pihaalueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 m. Toiminta voidaan sijoittaa alle 300 m päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä annettuja melun raja-arvoja. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteessa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toisin sanoen päätöksen mukaiset ohjearvot ovat raja-arvoja. Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 m, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana. Poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana. Rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisen aikana. Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00 18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00 18.00 välisenä aikana. 4. MELUMALLINNUS 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.4 melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamallina olivat ohjelman sisältämät pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) ja tieliikennemelun laskentamalli (RTN 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen maanpinnankorkeustiedot ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis todellisuudessa esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti kaikkialla, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa melutasot luonnossa vastaavat mallinnustuloksia. Samaan aikaan sivu- ja varsinkin vastatuulen puolella luonnossa havainnoitavat melutasot ovat mallinnettuja tasoja alempia. Taulukko 2. Laskentaparametrit Laskentaverkko laskentapisteiden väli 20 metriä Laskentakorkeus 2 metriä maanpinnasta Laskentaetäisyys 2500 metriä laskentapisteestä Heijastukset/absorptio -vesistöt ja porattavan kallio-alueen absorptiokerroin 0 (kova) -muut alueet absorptiokerroin 1 (pehmeä) -rakennukset heijastavia Heijastusten lukumäärä 3 Laskettavat meluarvot Päiväajan keskiäänitaso L Aeq 7-22, db Yöajan keskiäänitaso L Aeq 22-7, db

MELUMALLINNUS 4 Laskentaepävarmuus Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method, Kragh ym. 1982) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 250 500 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1 3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 500 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. Arvioimme, että tässä mallinnuksessa alle 500 m etäisyydellä kokonaislaskentaepävarmuus on noin ±3 db. 4.2 Laskennan lähtötiedot 4.2.1 Maastomalli Ympäristön korkeusaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2 m aineistoa, joka on tuotettu laserkeilausaineistosta. Aineiston korkeustarkkuus on ± 0,3 m. Rakennukset huomioitiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisesti niiden käyttötapaluokittain. Mallinnuksessa ei huomioitu murskattavan aineksen varastokasoja. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). 4.3 Melulähdetiedot Kalliokiviaineksen oton pääasialliset melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus hydraulisella iskuvasaralla, murskauslaitos, liikkuvat työkoneet ja myyntikuljetukset. Melupäästöinä käytettyjen melulähteiden osalta käytettiin Rambollin useista vastaavanlaisista melulähteistä mittaamia tyypillisiä melupäästöarvoja taajuusvälillä 31,5-8000 Hz. Laskennassa käytetyt melupäästöarvot on esitetty taulukossa 3. Melulähteistä poraus, rikotus ja murskaus ovat mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Pyöräkuormaaja on mallinnettu ajoreittiä kuvaavana viivalähteenä. Toiminta-aikoina käytettiin toiminnanharjoittajan ympäristölupahakemuksessa ilmoittamia enimmäistyöaikoja. Kiviainestoiminnan kuljetusmääränä mallinnuksessa käytettiin 30 kuorma-auton käyntiä vuorokaudessa. Liikenne mallinnettiin kulkemaan Jyvässeudun Sora Oy:n toimittaman suunnitelman mukaisesti Talkoovuori 21-1 alueelle rakennettavaa tietä pitkin kaivualueen eteläosaan. Tältä tieltä kulku tapahtuu etelän suuntaan vanhaa Metsolahti-Vihtavuori maantietä nykyiselle Metsolahti-Vihtavuori maantielle. Kuljetukset mallinnettiin tapahtuvan klo 5-22 hakemuksen mukaisesti. Impulssimaisuus: Murskauslaitos ja rikotuslaitteisto ovat lähietäisyydellä impulssimaisia äänilähteitä. Etäisyyden melulähteestä kasvaessa satojen metrien etäisyyksiin vähenee impulssimaisuus selvästi ja lopulta häviää kokonaan. Maaston muodot ja etäisyys huomioituna melu ei oletettavasti lähimmässä häiriintyvässä kohteessa täytä enää impulssimaisuuden määritelmää. Rikotukselle on kuitenkin mallinnuksessa sovellettu +5 db impulssikorjausta. Porauksen melu on melko korkeataajuista, mutta ei kapeakaistaista melua, joten kapeakaistaisuuskorjausta ei ole tehty.

MELUMALLINNUS 5 Taulukko 3. Maa-ainestenoton melulähteiden tiedot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toimintaaikana Akustinen korkeus maanpinnasta Murska 122 db klo 6-22 100 % +3 m Poravaunu 121 db klo 6-22 50 % +1 m Rikotus* 123 db klo 6-22 50 % +1 m Työkone murskalla 109 db klo 5-22 100 % +2 m Siirtokuormaus (Dumpperi) 120 db klo 5-22 100 % +2 m *Impulssimaisuuskorjaus + 5 db 4.4 toiminnan mallinnustilanteet 1-vaiheen ottoalueen melut on mallinnettu kahdessa eri tilanteessa. Mallinnustilanne 1 kuvaa ottamisen alkuvaihetta, kun toiminnat ovat alueen eteläosassa, louhinnan edetessä pohjoisen suuntaan tasolla +132 +131 m. Poravaunu on louhinta rintauksen päällä tasolla +152 m. Mallinnustilanteessa 2 louhinta on loppuvaiheessaan, missä poravaunu on korkeimmillaan tasolla +153 m ja muut toiminnat louhinnan pohjatasolla noin + 130 +131 m. Melulähteiden sijoittelu ja maaston muotoilut on esitetty liitteessä 1. Melun leviämisen laskentaohjelmalla on tuotettu tilanteiden päivä- ja yöajan keskiäänitasokuvat (L Aeq7-22 / 22-7 ), siten että saatuja tuloksia voidaan suoraan verrata annettuihin melun rajaarvoihin. Laskennat on tehty ilman impulssimaisuuskorjausta ja impulssimaisuuskorjaus huomioituna. 5. MALLINNUSTULOKSET Melumallilaskelmiin perustuvat meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 2-9 melukuvissa. Kuvissa 2-5 tulokset on esitetty ilman impulssikorjausta ja kuvissa 6-9 on huomioitu rikotuksen impulssimaisuus. Liitteiden 2 ja 3 melukartoissa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päivä- ja yöajalta klo 7-22/22-7 louhinnan alkuvaiheessa. Louhinta-alueen ympäristössä lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla keskiäänitaso alittaa annetut raja-arvot. Liitteiden 4 ja 5 melukartoissa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päivä- ja yöajalta klo 7-22/22-7 louhinnan loppuvaiheessa. Päiväaikaan louhinta-alueen länsipuolen lähimpien asuinrakennusten kohdalla keskiäänitaso on korkeimmillaan noin 45 db, tulos alittaa annetun raja-arvon. Louhinta-alueelta lounaaseen Pienen-Soukan rannalla sijaitsevien lomarakennusten kohdalla melutaso alittaa 45 dbjokaisen loma-rakennuksen päivä- ja yöajan osalta. Liitteiden 6 ja 7 melukartoissa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päivä- ja yöajalta klo 7-22/22-7 louhinnan alkuvaiheessa, kun rikotuksen osalta on huomioitu impulssimaisuus. Impulssimaisuuskorjauksen käyttö nostaa melutasoja lähinnä idän suuntaan. Lännen suuntaa melun leviämistä rajoittaa ottorintaus. Päiväaikaan louhinta-alueen länsipuolen lähimmän asuinrakennuksen kohdalla melutaso alittaa päiväajan raja-arvon 55 db, ollen noin 45 db. Yöaikaan ottoalueen ympäristössä sijaitsevien lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla keskiäänitaso ei ylitä 45 db. Liitteiden 8 ja 9 melukartoissa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päivä- ja yöajalta louhinnan loppuvaiheessa, kun rikotuksen osalta on huomioitu impulssimaisuus. Päiväaikaan louhinta-alueen länsipuolen asuinrakennusten kohdalla melutaso on noin korkeimmillaan noin 46 db. Tulos alittaa päiväajan raja-arvon. Louhinta-alueelta lounaaseen Pienen-Soukan rannalla sijaitse-

MELUMALLINNUS 6 vien lomarakennusten kohdalla melutaso alittaa 45 db päivä- ja yöajan osalta. Meluntorjunta: Suoritettujen melulaskentojen perusteella melun raja-arvot alitetaan ilman erillistä meluntorjuntaa, kunhan murskaus ja rikotustoiminta tapahtuvat ottoalueen pohjalla lähellä ottorintausta. Louhinnan tilanteissa poravaunun melun leviämistä rajoittaa ylempänä oleva Talkoovuoren laki. Suuren korkeusvaihtelun johdosta ääni ei myöskään taivu alempana olevan asuinrakennuksen pihaan. Korkeusvaihtelu suojaa lähintä asuinrakennusta myös toiminnan loppupäässä, vaikka Talkoovuoren laen ja poravaunun sijoituspaikalla ei ole juurikaan korkeuseroa. poravaunu, +152m Talkoovuori, +154m Lähin asuinrakennus,+102m Kuva 2. Alkutilanteen poikkileikkaus ja melun leviäminen, päiväajan keskiäänitaso poravaunu, +153m Talkoovuori, +154m Lähin asuinrakennus,+102m Kuva 3. Lopputilanteen poikkileikkaus ja melun leviäminen, päiväajan keskiäänitaso 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Jyvässeudun Sora Oy hakee ympäristölupaa Laukaan Mäkelän tilalle (410 411-4-582) kiviaineksen louhintaa ja murskausta varten. Ramboll on laatinut melumallinnuksen ympäristölupahakemusta varten 1-vaiheen ottoalueelle kahdessa eri tilanteessa. Louhinnan ja murskauksen aiheuttamat melutasot louhinta-alueen ympäristössä ovat louhinnan alkuvaiheessa pienemmät kuin loppuvaiheessa. Lähimmän asuintalon kohdalla keskiäänitasot alittavat päivä- ja yöajan raja-arvot, ollen toiminnan loppuvaiheessa päivällä noin 46dB. Laskentaepävarmuus huomioiden tulos alittaa luotettavasti VNa 800/2010 mukaisen asumiseen käytettävien alueiden raja-arvon 55 db. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat n. 600 m etäisyydellä ottoalueesta. Päiväajan keskiäänitaso loma-asuntojen kohdalla on alle 45 db. Tulos on alle loma-asuntojen päiväajan raja-arvon. Laskentaepävarmuus huomioiden tulos alittaa luotettavasti VNa 800/2010 mukaisen asumiseen käytettävien alueiden raja-arvon 45 db Melun leviämisen laskennat on tehty ympäristölupahakemuksen mukaisilla toiminta-ajoilla, jotka ovat VNa 800/2010 mukaisia enimmäistoiminta-aikoja pidempiä. Melualueet pienenevät, mikäli toiminta-aikoja lyhennetään vastaamaan asetuksen mukaisia enimmäisaikoja. Tämä meluselvitys on harkinnan mukaan päivitettävä, mikäli työssä käytetyt lähtötiedot oleellisesti muuttuvat.

MELUMALLINNUS 7 LÄHTEET Environmental Noise From Industry Plants. General Prediction Method. Danish acoustical laboratory, Report 32. Kragh J. ym. Lyngby 1982. Road Traffic Noise- Nordic prediction Method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers. Valtioneuvoston päätös (VNp 993/1992) melutason ohjearvoista. Valtioneuvoston asetus (VNa 800/2010) kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnanja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.

Louhinta ja murskaus, tila Mäkelä 410 411-4-582, Laukaa. LIITE 1 Ottoalueen I mallinnustilanteet Ottoalue I, tilanne alussa Ottoalue I, tilanne lopussa