Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012

Samankaltaiset tiedostot
Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko Mikko Nurmi

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

Metsäkulttuurihanke Haarajoki TTS Tea Elstob

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Maisemasuunnittelu Esimerkkejä ja mallikohteita puuntuotantoalueille. Marraskuu 2012 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Kuortaneen ajantasaistushanke

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

METSO-ohjelma :

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO-petolintuhanke:

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsäntutkimuspäivä Kannuksessa (tässä kuusi esitystä)

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Metsään peruskurssi. Sisältö

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Miltä metsäsi näyttää hakkuun jälkeen?

Algoritmi III Vierekkäisten kuvioiden käsittely. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 3 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

coherence of the Natura 2000 network in

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

VYYHTI II hanke

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari , Pori

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT. Juha Kareinen 1

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

Transkriptio:

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012

Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys: Visuaalisen maiseman herkkyys muutoksille, kuten metsänkäsittelyille Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet joiden voimakas muuttaminen aiheuttaa laajaa vastusta ja paljon negatiivisia tunteita Menetelmä maisemallisesti herkkien alueiden tunnistamiseen talousmetsissä Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Kainuun metsäkeskus, ProAgria Kainuu, Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Openspace-tutkimuskeskus Rahoitus: MMM:n ja osallistujat

Herkkyysluokitusprojektin tavoitteet Kehittää laajoille alueille soveltuva menetelmä maiseman herkkyysluokituksen toteuttamiseen talousmetsissä Kriteerien ja herkkyysmallin laatiminen Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan Menetelmän, kriteerien ja mallin testaaminen Sotkamon kunnan alueen kattavassa pilottitutkimuksessa Menetelmän vaiheet 1) Herkkyysmallin laadinta 2) Mallin toteuttaminen paikkatietojärjestelmässä 3) Tulosten arviointi

Maisemallisen herkkyyden kriteerit Herkkyysmallin laadinnan ensimmäisessä vaiheessa valitaan maiseman arvioinnissa käytettävät kriteerit Maiseman yleispiirteet vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea Käytettävä kriteeristö on hienosäädettävä alueen mukaan Maisemamaakuntajako hyvä lähtökohta Tässä tutkimuksessa kohteena on Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakunta

Malli, jossa maisemalliseen herkkyyteen vaikuttavat tekijät kuvataan hierarkkisesti tarkentuvien kriteerien ja alikriteerien avulla Puustoon liittyviä kriteerejä ei mallissa käytetä, vaan maisemallista herkkyyttä arvioidaan alueiden sijainnin näkökulmasta => mallilla ei ole jatkuvaa päivitystarvetta Mallin pääkriteerit: 1. Näkyvyys 2. Käyttöpaine 3. Maiseman vetovoimaisuus Päätöshierarkia

Herkkyysmallin painokertoimien Kriteerien painokertoimet asiantuntijatietämyksen mallinnuksella Kolmekymmentä metsä-, maisema- tai ympäristöalan asiantuntijaa pääosin Kainuun ja Kuusamon alueelta Painokertoimien laskenta ja mallinnuksen epävarmuusanalyysit pareittaiset vertailut, Steps -ohjelmisto Hyötymallien estimoiminen Muuttujan arvojen tuottama hyöty yhteismitallistaminen määrittäminen

Herkkyysluokituksen tuottaminen paikkatietojärjestelmässä Kriteerejä kuvaavien karttatasojen yhteismitallistaminen Karttatasojen painottaminen ja yhdistäminen Lopputuloksena herkkyyskartta, joka kuvaa maisemallisen herkkyyden vaihtelua tutkimusalueella Luokituksen yksikkönä 250m ruutu Tutkimuksen tuloksena lisäksi herkkyysluokitusmenetelmä ja herkkyysmalli Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan

Laskennan kulku Tuotetaan kriteerejä vastaavat tiedot pilottialueelle ArcGis-ohjelmistolla Paikkatietoanalyysit Esim. näkyvyysanalyysi, naapurustoanalyysit ja läheisyysanalyysit Aineistot (vektori ja rasteri) Maastotietokanta ja korkeusmalli Yhdyskuntarakenneaineisto ja digiroad Sotkamon kunnan toimittamat aineistot, Tilastokeskuksen yritysrekisteri Kunnittaiset metsävaratiedot (VMI) Luonnonsuojeluohjelmat

Esim. paikkatietoanalyysit; asutuksen käyttöpaine

Näkyvyys alikriteeri (Rukan pilottialue) Punainen herkin sininen vähiten herkin

Esitysdian otsikko

Tulosten arviointi Maastotarkistukset Yksittäiset kriteerit ja herkkyysindeksi Tilastolliset epävarmuustarkastelut Kriteerien suhteen herkkyysanalyysi Mitä epävarmuus merkitsee? Asiantuntijoiden lomakearviointi Toteutettu 5/2011 Asiantuntijoiden maastoarviointi Toteutettu 8/2011

Tulosten hyödyntäminen Ei ole maisemallisen arvon kokonaismittari Herkkyystieto on nykyisiä metsiköittäisiä inventointeja täydentävä työväline, jonka avulla voidaan kohdistaa esim. maiseman huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus sekä tarkemmat maastoinventoinnit ja maisema-analyysit maisemallisesti tärkeille alueille. Myös julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kohdentamalla neuvontaa, maisemapainotteista suunnittelua ja viestintää sekä erilaisia metsäpoliittisia tukia maisemallisen herkkyyden mukaan. Potentiaalisten konfliktitilanteiden tunnistaminen ennakolta

Kiitos