Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa 1(45)
PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Koneistoja yhteensä 23 kpl Kokonaiskoneteho 443 MW Tuotanto 1,7 TWh vuodessa Voimalaitokset rakennettu tai laajennettu vuosina 1949 1997 Liikevaihto noin 30 M Vesivoimalaitosten käynnissäpito työllistää noin 50 henkilöä Vesivoimalaitos Vesivoimalaitos osaomistus 2(45)
Säätövoimaa tarvitaan tasapainottamaan sähkön tarve ja tuotanto Koska sähköä ei voi säilyttää, sitä on tuotettava joka hetki tarvetta vastaava määrä. Suomessa on ollut vähän sähkökatkoksia, mutta sähkön tarve ja tuotanto on tasapainotettu tuonnilla. Vesivoimalla on keskeinen rooli säädettäessä tuotanto vastaamaan tarvetta. 3(45)
Säilyykö sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasapaino tulevaisuudessa? Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomi on sitoutunut uusiutuvan energian osuuden merkittävään lisäämiseen. Sään mukaan vaihtelevat sähköntuotantotavat kuten tuulivoima ja aurinkovoima heikentävät tuotantovarmuutta. Pahimmillaan seurauksena ovat sähkön jakeluhäiriöt ja sähkökatkot. Sähköjärjestelmän käyttövarmuus ja toimivuus pitää varmistaa. Erityisesti tuulivoiman tuotannon kasvu lisää säätövoiman tarvetta myös Suomessa. 4(45)
Suomen tuotanto ja kulutus Esimerkki: 23.8. 21.10.2013 Lähde: SKM Syspower 5(45)
Tuotannon ja kulutuksen vuorokausivaihtelu Esimerkki Suomesta: 26.8. 1.9.2013 Lähde: SKM Syspower 6(45)
Vesivoima on ylivoimainen säädössä 7(45)
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisää kotimaista säätövoimaa Säätöön osallistuvaa lauhdetuotantoa korvautuu Suomessa Ydinvoimalla Vaikeasti säädettävällä CHP-tuotannolla Pohjoismaiselle (Norjan ja Ruotsin) vesivoimalle löytyy runsaasti kysyntää Keski-Euroopassa, jolloin sen saatavuus Suomeen voi vaikeutua ja hinta nousta. Säätövoima on arvokkainta sähköä ja sen hankkiminen ulkomailta on äärimmäisen kallista. 8(45)
Vesivoima on puhdasta energiaa Se on kotimaista, uusiutuvaa ja hiilidioksidivapaata energiaa, jota tuotetaan tehokkaasti toimintavarmasti kilpailukykyisesti hajautetusti luontoarvoja kunnioittaen ilman veronmaksajien tukea. 9(45)
Jo rakennetuista vesistöistä voidaan saada lisää säätövoimaa vesivarastoilla Tekojärvet ja säännöstelyjärvet ovat energiavarastoja, jotka lisäävät edullisen kotimaisen säätövoiman määrää parantavat energiajärjestelmän tehokkuutta vähentävät tulvariskiä lisäävät uusiutuvan energian käyttöä vähentävät hiilidioksidipäästöjä nostavat energiaomavaraisuutta tuovat työtä ja hyvinvointia parantavat vaihtotasetta ovat toteutettavissa ilman veronmaksajien tukia. 10(45)
Kollajan tekojärvi vesivoiman lähteenä Iijoen vesistöön suunniteltu Kollajan tekojärvi lisäisi vuorokausitason säätötehoa 100 MW. Vesivoimalaitoksessa virtaavan veden energiasta saadaan sähkönä talteen yli 90 %. Nykyisellään tulvavedet joudutaan juoksuttamaan laitosten ohi, jossa hukataan arvokasta energiaa. 11(45)
Suomalaiset ovat valmiita lisäämään vesivoiman määrää 63 prosenttia suomalaisista kannattaa vesivoiman lisäämistä nykyisestä. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vesivoiman lisäämisen kannatus, % 0 1986 1990 1995 2000 2005 2011 2014 Lähde: Energia-asenteet 2014, Energiateollisuus ry 12(45)
Paikalliset asukkaat suhtautuvat myönteisesti vesivoiman lisäämiseen * * PVO-Vesivoiman toiminta-alueen asukkaiden seurantatutkimuksena syksyllä 2013 toteutettu yrityskuvatutkimus. 13(45)
Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa energiaa ja kotimaista vesisäätövoimaa Suomi tarvitsee lähivuosina lisää säätövoimaa. Vesivoima on paras ratkaisu säätövoimatarpeeseen myös pitkällä aikavälillä. Lisää vesisäätövoimaa saadaan sähkövarastoina toimivista vesialtaista, kuten Kollajan tekojärvestä. Samalla pienennetään tulvariskejä, lisätään uusiutuvan energian määrää ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Myös energiantuotannon tehokkuus paranee. Omavaraisuus ja vaihtotase paranevat. 14(45)
Kotimaista säätövoimaa lisää Kollaja-hankkeella 15(45)
Iijoen vesisäätövoima 16(45)
Kollajan tekojärvi Kosket säilyvät ja tulvariski vähenee Tekojärvi täytettäisiin tulvavesistä keväällä. Kesällä vedenpinta olisi vakaa. Tekojärveä tyhjennettäisiin talvella. 17(45)
Kollaja-suunnitelman kehittyminen 1980-luvulta 1980-luvun suunnitelma Uusi suunnitelma Virtaama Iijoen luonnonuomassa kesällä 15 m 3 /s 50 80 m 3 /s talvella 1,5 m 3 /s 15 m 3 /s Vedenkorkeus Pudasjärvessä peruskorkeus +108,8 m kesällä vakio +108,8 m vaihtelee lähes luonnonmukaisesti Tekojärvialueen rajaus 59 km 2 45 km 2, Venkaan lähde rajattu ulos Naturalla suojellut luontotyypit häviävät säilyvät* Kosket Virtakalat kavennetaan ja muotoillaan vastaamaan juoksutusta 15 m 3 /s Kollajan koskissa niukasti lisääntymisaluetta ei rakenneta mitään Kollajan koskissa virtakalojen elinolot paranevat Vesillä liikkuminen Padot rajoittavat Reitit laajenevat, padot eivät esteenä Porotalous Kulkureittejä katkeaa Kulkureittejä katkeaa vähemmän * Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tammikuussa 2014 antaman lausunnon mukaan hanke ei merkittävästi heikennä vaikutusalueellaan olevien Venkaan lähteen ja Pudasjärven suistoalueen Natura-alueita. 18(45)
Kollajan tekojärven rakentaminen toisi monenlaisia hyötyjä Tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella vähenisivät. Taloudellista hyötyä seutukunnalle. Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia. 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi. 19(45)
Tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella vähenisivät Pudasjärven keskustaajama on yksi maa- ja metsätalous- ministeriön nimeämistä Suomen 21 tulvavaara-alueista. Kollajan tekojärvi vähentäisi tulvavaaraa ja yhteiskunnan kustantamien tulvantorjuntatoimenpiteiden tarvetta alueella. Pääosa tulvavedestä voitaisiin varastoida tekojärveen ja juoksuttaa sähkön tarpeen mukaan. 20(45)
Pudasjärven tulvakartta Tulvavaara- ja tulvariskikartta, vesistötulva (avovesi), 1/1000 a (0,1 %) Lähde: ELY-keskus, SYKE 21(45)
Pudasjärven vedenpinta jäljittelee nykytilaa 22(45)
Iijoen tulvat laajimmillaan nykytilassa 23(45)
Iijoen tulvat laajimmillaan Kollajan jälkeen Huipputulvat leikataan Syys- ja talvitulvat poistuisivat Lisää rakennuskelpoista rantaa Tekojärvi täytettäisiin tulvavesistä keväällä. Kesällä vedenpinta olisi vakaa. Tekojärveä tyhjennettäisiin talvella. 24(45)
Taloudellista hyötyä Hankkeen kustannusarvio on noin 155 miljoonaa euroa Iso rakennushanke toisi työtä alueelle. Rakentaminen kestäisi noin 5 vuotta. Aluetalousselvitys hankkeen kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista valmistui loppuvuonna 2013. Pudasjärvi saisi kiinteistöverotuloja vuosittain noin miljoona euroa. Tämä vastaa 250 työpaikan kunnallisveroa. Hanke ei tarvitse veronmaksajien tukea. 25(45)
155 miljoonan euron investoinnilla työtä alueelle yhteensä noin 1250 htv:n verran Työllisyysvaikutus yhteensä noin 1250 htv:tä viiden vuoden rakentamisen aikana Suora työllistäminen 690 htv:tä Välillinen työllistäminen 590 htv:tä Tuotantovaikutus alueella on noin 170 miljoonaa euroa Suorat tuotantovaikutukset lähes 100 miljoonaa euroa Välilliset tuotantovaikutukset noin 70 miljoonaa euroa 26(45)
Aluetalousselvityksen sisällöstä Oulun yliopisto on arvioinut panos-tuotos-mallilla Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisvaiheen vaikutuksia Pohjois- Pohjanmaan talouteen Arvioitu suoria ja välillisiä työllisyys- ja tuotantovaikutuksia viiden vuoden rakentamisajan aikana Lähtökohtana 140 miljoonan euron suuruinen hanke (investointisumma on päivittynyt 155 miljoonaan euroon) Suorat vaikutukset ovat suoraan hankkeen kustannuksista syntyvää tarvikkeiden, palveluiden sekä työvoiman kysynnän lisäystä. Välilliset vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka syntyvät suoran kysynnän kasvun lisäksi eri toimialojen välisten kytkentöjen kautta. Kokonaistuotannon kasvu tarkoittaa investoinnin aiheuttamaa kysynnän kasvua suoraan ja välillisesti eri toimialoilla siten, että kasvu kertautuu taaksepäin. 27(45)
Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia Uusia veneilyreittejä syntyy, nykyiset säilyvät. Vesillä liikkumista ei rajata nykyisestä. 12 km uutta rakennuskelpoista rantaa. Uusi järvi (koko noin 45 neliökilometriä). Lisää virkistyskalastusmahdollisuuksia. 28(45)
100 MW lisää kotimaista säätövoimaa Kollajan tekojärveen varastoidulla vedellä tuotettaisiin 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. Noin 30 % tuulivoiman tarvitsemasta lisäsäätövoimasta vuonna 2020. Tekojärven eteläpuolelle rakennettavalla uudella vesivoimalaitoksella tuotetaan 32 MW uutta säätövoimaa. Lisäksi jo olemassa olevien voimalaitosten tehon käyttö nousee 70 MW. 29(45)
Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi Voimalaitosten hyötysuhteet ovat erinomaiset, yli 92 %, mutta ohijuoksutuksissa hukataan energiaa. Voimalaitosten ohi juoksutetaan Iijoen vuosivirtaamasta nyt noin 20 25 %. Lisää sähköä 160 GWh/vuosi. 30(45)
Voimalaitosten energiatehokkuus paranisi Voimalaitosten ohi juoksutetaan vettä noin 20 25 %. Tehokkuuden paraneminen ja uusi voimalaitos Lisää sähköä 160 GWh/v 31(45)
Kollaja tuo myös muutoksia Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Vaikutukset kiinteistöihin tekojärven alueella 45 km 2 maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Kollajan paliskunnan maapinta-ala pienenee noin 4 %. Alueella on 2 metsästysmajaa ja 3 kesäasuntoa. Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Natura-kohteet säilyvät ELY-keskus: Hankkeella ei ole merkittäviä Natura-arvoja heikentäviä vaikutuksia. 32(45)
Natura-luonnonarvot säilyvät Pudasjärven Natura 2000 alueen luontotyyppejä: Tulvapajukko (alla) ja tulvametsä (oik.) 33(45)
Pudasjärven Natura: tulvametsää ja pajukkoa kevättulvassa Vedenpinnan korkeus +110,10 m 34(45)
Ympäristöhaitat ovat vähäisiä Ei happi- eikä vedenlaatuongelmia. Tekojärven vesi vaihtuu tehokkaasti; Aittojärven hapettomuus ja rehevyyshaitat poistuvat. Suurten petokalojen elohopeapitoisuus kohoaa alkuvuosina ja palautuu sitten normaaliksi. Vähän ravinteita alajuoksulle ja merelle. Joki säilyy, sillä suurin osa virtauksesta menee kesällä nykyistä jokiuomaa pitkin. Ei merkittäviä ilmastovaikutuksia metaanipäästöt pienenevät CO 2 -päästöt kasvavat hieman. 35(45)
Vaikutukset kiinteistöihin tekojärven alueella Alue nyt Havainnekuva tekojärvestä Alueella on 2 metsästysmajaa ja 3 kesäasuntoa. 45 km 2 maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Kollajan paliskunnnan maapinta-ala pienenee noin 4 %. 36(45)
Vaikutukset porotalouteen Kollajan paliskunnan pinta-ala pienenee n. 4 %. Kollajan tekojärven alue on Kollajan paliskunnan Tannilan tokkakunnan aluetta. Haitta voi muodostua pinta-alamenetystä suuremmaksi Tekojärvi katkaisisi porojen laidunreittejä. Alueella on myös tärkeitä vasomisalueita. Pohjolan Voiman ja Kollajan paliskunta käynnistävät yhteisen tutkimuksen porojen liikkumisesta keväällä 2015. 37(45)
Porojen hyvät kesälaitumet Kollajan alueella Vengassuo Kollajan tekojärvi 38(45)
Kosket ja kalojen elinolot säilyvät Koskiin ei rakennettaisi mitään. Nykyisessä jokiuomassa säilyisi kaloille riittävä veden virtaus. Vaelluskalojen palauttaminen ei vaarantuisi. 39(45)
Virtakalat hyötyvät virtauksen rauhoittumisesta Elinympäristömalli: harjuksen poikaset (5-25 cm) kesällä. Esimerkki: Varpuvirrat 50 m 3 /s (suunniteltu 50-80) 100 m 3 /s (nykytila) 0.875 0.75 0.625 Erinomainen 0.875 0.75 0.625 0.5 0.5 0.375 0.375 0.25 0.125 0 Ei sovellu 0.25 0.125 0 40(45)
Taimenen poikasten (10-15 cm) talvehtiminen hyötyy hitaammasta virtauksesta Ei sovellu Erinomainen Elinympäristömalli Vuormankoskesta 41(45)
Natura-kohteet säilyvät ELY-keskuksen myönteisen lausunnon mukaan hanke ei heikennä merkittävästi alueen Naturaluontoarvoja. Vedenpinnan vaihtelut jäljittelevät nykytilannetta. Olemme kartoittaneet kaikki Pudasjärven Natura-luontotyypit ja varmistaneet niiden säilymisen. Venkaan pato rakennetaan riittävän kauaksi Venkaan lähteestä, jotta Natura-kohteen olosuhteet säilyvät. 42(45)
Hankkeen erilaiset osa-alueet Vedenpinta luontaisella tasolla Tulvimista voidaan rajata Luonnonuomaan kesällä 80 prosenttia nykyisestä virtaamasta (70-80 m 3 /s). Talvella 15 m 3 /s Tekojärvi täytetään tulvavesistä keväällä. Kesällä vakaa vedenpinta. Tekojärvi tyhjennetään talvella. 43(45)
Kollajan tekojärvi Hyvinvointia luontoarvoja kunnioittaen Kollajan tekojärvestä hyötyä ja iloa Tulvia voidaan rajoittaa. Taloudellista hyötyä seutukunnalle. Uusia virkistysarvoja ja matkailumahdollisuuksia. Hanke toteutetaan kestävästi Kosket säilytetään. Kalojen elinolot säilytetään. Natura-kohteet säilytetään. Virtaama nykyisessä jokiuomassa säilyy. Vain vähäisiä ympäristöhaittoja. Vähäiset vaikutukset rakennuskantaan. Ei vaikutusta pysyvään asutukseen Hankkeella suuri merkitys Suomelle Merkittävä investointi ja työllisyysvaikutus. 100 MW lisää kotimaista säätövoimaa. 44(45)