OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

OPM:N HALLINNONALAN LINJAUKSET JA SOVELTAMINEN HANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä Nykyinen KESU hyväksytty vuosille 2007-2012 KESU sisältää kehittämisen painopisteet kehittämissuunnitelmakaudelle: - tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet - koulutuksen laatu - osaavan työvoiman varmistaminen - korkeakoulujen kehittäminen - opettajat voimavarana Lisäksi päätetty koulutuksen aloittajatavoitteista vuodelle 2012 jokaiselle koulutussektorille koulutus- ja opintoaloittain

Korkeakoulutuksen mitoitus Koulutuksen aloittajatavoitteet vuonna 2012 1) Koulutusala Uudet opiskelijat 2006 2) Aloittajatavoite vuonna 2012 Ammattikorkeakoulu josta ruotsinkielinen koulutus 3) Uudet opiskelijat 2006** Aloittajatavoite vuonna 2012 Yliopisto josta ruotsinkielinen koulutus 3) Humanistinen ja kasvatusala 284 350 15 4 664 4 280 310 Kulttuuriala 2 334 1 600 130 1 544 1 300 100 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 5 274 4 800 260 4 819 4 620 425 Luonnontieteiden ala 1 421 1 500 35 3 315 3 100 140 Tekniikan ja liikenteen ala 7 978 7 000 395 3 884 3 500 175 Luonnonvara- ja ympäristöala 777 900 70 394 340 15 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6 445 7 150 405 1 657 1 850 105 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 671 1 300 75 60 100 5 Yhteensä 26 184 24 600 1 385 20 337 19 090 1 275 1) Opetusministeriön hallinnonalan koulutus, 2) Uudet opiskelijat ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa (AMKOTA) sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa (Tilastokeskus) 3) Ammattikorkeakoulutuksen aloittajatavoitteet koskevat ruotsinkielistä opetusta. Yliopistokoulutuksen tavoitteet eivät koske ruotsinkielistä yliopistokoulutusta, vaan koskevat yliopistoaloittaneita, joilla on ruotsinkielinen peruskoulutustausta. Kokonaismäärä on laskettu ruotsinkielisen peruskoulun suorittaneiden ikäluokan mukaan.

Korkeakoulutuksen mitoitus... (Kesun väliarviointi 2009) Hallituskauden puolivälissä tehty mitoituksen väliarviointi: Kesussa tehty koulutuksen mitoitus vastaa melko hyvin ennakoitua työvoiman tarvetta Alakohtainen mitoitus ei kuitenkaan vastaa täysin työvoimatarvetta Hankkeissa tulee ottaa nykyistä vahvemmin huomioon valtioneuvoston asettamat koulutuksen suuntaamisen määrälliset tavoitteet Määrällisten tavoitteiden ja tarjonnan vastaavuus lähtökohdaksi kaikissa koulutuksen kehittämishankkeissa

Korkeakoulutuksen mitoitus... (Kesun väliarviointi 2009) Opintoaloja, jotka ovat erityisseurannassa ja vaativat toimenpiteitä Opintoaloja, joilla aloittajia on tarpeeseen nähden liikaa: Käsi- ja taideteollisuus Viestintä- ja informaatiotieteet Tietojenkäsittely Sähkö- ja automaatiotekniikka Kauneudenhoitoala Matkailuala

Korkeakoulutuksen mitoitus... (Kesun väliarviointi 2009) Opintoaloja, joilla aloittajia on tarpeeseen nähden liian vähän: Sosiaali- ja terveysala Lääketiede Kone-, metalli- ja energiatekniikka Puhdistuspalvelut Lisäksi prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikkaan liittyy erityiskysymyksiä, joiden takia alan ja koulutustarjonnan kehitystä tulee seurata erityisen tarkasti.

Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää? Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle kehittämiselle Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja opetussuunnitelmatyölle osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla

Alueellisen ennakoinnin kehittäminen Maakunnan liitoille vastuu keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarpeen ennakoinnista yhteistyössä laajan alueellisen verkoston kanssa Tavoitteena: alueellisen ennakointiosaamisen ylläpito ja kehittäminen ennakointi osaksi liittojen pysyvää toimintaa ennakointi osaksi maakunnan strategiatyötä Alueiden ja valtakunnan välisen vuoropuhelun kehittäminen säännöllinen ja jatkuva vuoropuhelu Vuoropuhelu yksittäisiä maakuntia suurempien alueiden puitteissa

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa koskevat tavoitteet (1) Opetusministeriön toimialan kehittämistä linjataan strategisen suunnittelun ja erilaisten toimenpide- ja kehittämisohjelmien avulla Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla toimintaa ohjaavat seuraavat valtakunnalliset linjaukset: 1. Kehitetään kulttuuri- ja luovuusperustaa kulttuuripolitiikan strategian 2020 pohjalta Kulttuurin merkitys ja luovan talouden perusta vahvistuvat tietoteknisesti verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa. Väestörakenteen muutokset ja alueiden sekä kuntien talouskehitys vaikeuttavat kulttuuripalveluiden tarjontaa ja saatavuutta ja vaativat uusia kehittämistoimia luovan työn edellytysten turvaamiseksi. Opetusministeriö vastaa kunta- ja palvelurakenne- ja aluehallinnon uudistusten ja globaalin talouskehityksen haasteisiin toimeenpanemalla Kulttuuripolitiikan strategiaa 2020 ja painottamalla hallintotoimissaan tiedolla johtamisen menetelmää. 2. Vahvistetaan lasten ja nuorten asemaa lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman toimenpiteiden pohjalta Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman avulla turvataan osaltaan edellytykset lasten ja nuorten turvalliselle kasvulle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Ohjelman toimeenpanossa korostuvat seuraavat toimenpiteet, joihin hallitus esittää vuoden 2010 talousarvioesityksessä lisämäärärahoja.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa koskevat tavoitteet (2) 3. Edistetään koko väestön aktiivista liikkumista valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Liikkumisen kokonaismäärä väestötasolla on vähentynyt ja liikuntaerot kasvaneet. Liikunnan monipuoliset mahdollisuudet ovat jääneet osin hyödyntämättä. Valtioneuvosto on hyväksyessään periaatepäätökseen sisältyvät tavoitteet sitoutunut edistämään kansalaisten liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on vahvistaa koko väestön aktiivisista liikkumista ja osallistumista. Tavoitteita toteutetaan opetusministeriössä laaditun suunnitelman pohjalta periaatepäätöksen toteutumista koordinoivan neuvottelukunnan toimesta. 4. Vahvistetaan kulttuuripolitiikan toimialan rakenteita ja ohjausta Vuonna 2010 vahvistetaan kulttuuripolitiikan ohjausta tieto- ja indikaattorituotantoa vahvistamalla sekä selvittämällä eräiltä osin toimialan hallinnollisia rakenteita. 5. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön tahtotila, jossa määritetään Suomen yleisten kirjastojen toiminnan suunta ja päämäärä. Se on pohjana säädösvalmistelulle ja valtion rahoitukselle. Ohjelman tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus myös verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa. Ohjelmalla päivitetään opetusministeriön aikaisemmat kirjasto-ohjelmat ja -strategiat vastaamaan tulevia toimintaympäristön muutoksia. 6. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus toimintaohjelmaksi 2010 2014 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaalija terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.

Korkeakoululaitoksen kehittäminen Rakenteellinen kehittäminen Välttämättömyys kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta julkisen talouden kehityksen kannalta Tuloksena sirpaleinen korkeakoulukenttä koottu vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi tutkimuksen ja koulutuksen laatu vahvistuu kansainvälisesti laadukas ja vahva korkeakoululaitos tulevaisuuden kehittäjä ja osaavan työvoiman turvaaja innovaatiojärjestelmä ja tutkimus vahvistuu

Korkeakoululaitoksen kehittäminen Rakenteellisen kehittämisen tavoitteita Korkeakoululaitos 2020 (Suuntaviivat 2008) 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua yliopiston koko vähintään 3 000 ja ammattikorkeakoulun 2 500 täyspäiväopiskelijaa sekä strategisen liittouman 8 000 täyspäiväopiskelijaa Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpano Alakohtaiset kehittämistarpeet Yhteistyö ja verkostoituminen korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien välillä ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Korkeakoululaitoksen kehittäminen Rakenteellisen kehittämisen eteneminen Suuntaviivat 2008-muistio pohjana Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi ja Suomen tieteen tila ja taso-raportti Yliopistojen sopimusneuvottelut syksyllä 2009 ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut keväällä 2010: korkeakoulujen strategiatyö Opetusministeriön luonnos toimenpideohjelmaksi keväällä 2010 Sivistyspoliittinen ministeriryhmä käsittelee touko-kesäkuussa Sisällytetään tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksia 2010- raporttiin käsittäen korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteiden uudistamisen Toimeenpano käynnistyy ja keskeiset linjaukset uuden hallituksen ohjelmaan

OPM:n linjausten soveltaminen hankkeissa Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, 11 Opetusministeriöltä on aina pyydettävä lausunto kansallisten rakennerahasto-ohjelmien sekä Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen ohjelmien hankkeista, jotka koskevat korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamista tai korkeakouluverkon muutoksia. esim. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, opetusministeriön koulutusohjelmapäätökset (amk-koulutus), valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004 + muutokset) määrittää yliopistojen koulutusvastuut

OPM:n linjausten soveltaminen hankkeissa... Laki julkisesta työvoimapalveluista annetun lain muuttamisesta (1198/2009) 1a Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena hankittava korkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto voidaan hankkia työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena vain opiskelijaryhmälle. Ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon tai että kyse on keskeytyneen ammattikorkeakoulututkinnon loppuunsaattamisesta, minkä arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden päätoimisia opintoja.

OPM:n linjausten soveltaminen hankkeissa... Laki julkisesta työvoimapalveluista annetun lain muuttamisesta (1198/2009) Yliopistoissa suoritettavan ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että: 1) alemman korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja; 2) ylemmän korkeakoulututkinnon loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja. Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää lausunto opetusministeriöltä.

OPM:n linjausten soveltaminen hankkeissa... Tarkastelussa: Oikeat kohderyhmät ja koulutuksen pituus (laki, asetus) Korkeakoululla/hakijalla oltava tutkinnonanto-oikeus haettavaan koulutukseen Hakijan resurssit (yhteydet olemassa olevaan koulutustarjontaan) Koulutuspoliittiset lähtökohdat (KESU:n linjaukset, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen) Hakemuksen yksityiskohdat (esim. suunnitelmat koulutuksen läpäisystä tai kustannuksista) Jokainen hanke-esitys katsotaan erikseen