Kasvu ja työllisyys jatkuuko elpyminen? Kuntaliitto 14.9.2017 VTT Jaakko Kiander
Kasvun ja työllisyyden näkymät & haasteet Finanssikriisin pitkä varjo Pitkä kuiva kausi Euroopan ongelmat ja EKP Suomen erityisongelmat Miksi kasvu käynnistyi? Voiko kasvu jatkua? Pitkän aikavälin haasteet pysyvät Onko roboteista apua?
Finanssikriisin pitkä varjo Vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti laajan pankkikriisin ja syvän globaalin taantuman vuonna 2009 Kriisin taustalla yritys- ja kotitaloussektorien ylivelkaantuminen ja pankkisektorin ylimitoitettu riskinotto monissa maissa Talouden romahdus vältettiin valtioiden tukitoimilla, mutta velkaongelmaa ei ratkaistu Seurannut hitaan kasvun ja matalan inflaation kausi on merkinnyt sitä, että velkarasitus on vähentynyt hitaasti samalla valtiot ovat velkaantuneet lisää
Pitkä kuiva kausi: sitkeä taantuma ja kasvava tyytymättömyys Finanssikriisi heikensi kasvuodotuksia ja riskinottokykyä ja halua Seurauksena pitkäaikainen investointien lasku useimmissa teollisuusmaissa Investointilaman seurauksina tuottavuuden kasvuvauhdin hidastuminen ja työllisyyden sekä reaaliansioiden heikko kehitys Ongelmina monissa maissa työttömyys, heikko ansiokehitys ja tuloerojen kasvu Huonon talouskehityksen vuoksi luottamus hallitsevien eliittien kykyyn ohjata taloutta heikentyi poliittisena seurauksena populismin nousu
Euroopan ongelmat ja EKP:n rooli niiden ratkaisijana Kreikan velkakriisi sai Euroopassa aikaan huolen julkisesta velasta ja johti finanssipolitiikan kiristymiseen 2011 Talouden elvyttäminen jäi EKP:n rahapolitiikan vastuulle Pääjohtaja Draghi aloitti v. 2012 poikkeuksellisen ekspansion: Ohjauskorot nollaan ja jopa miinukselle Lisäksi laajat ja pitkäaikaiset velkakirjojen osto-ohjelmat Vaikutukset hitaita mutta lopulta EU-taloudet kääntyivät nousuun 2014-2015 Seurauksia: Matalat korot haitallisia säästäjille; toisaalta johtaneet omaisuusarvojen nousuun Huomattava osa euromaiden julkisesta velasta siirtynyt keskuspankeille
Suomen erityisongelmat Suomen talous kärsi BKT:lla mitattuna globaalikriisistä enemmän kuin muut teollisuusmaat Selityksenä viennin poikkeuksellisen jyrkkä lasku vuonna 2009, selittäjinä: Nokian matkapuhelintoimintojen loppuminen Paperiteollisuuden kapasiteetin lasku Investointitavaroiden globaalin kysynnän pitkäaikainen lasku Raaka-aineiden hintojen lasku Vientitulojen pitkäaikaisesta romahduksesta (2009-2016) huolimatta Suomessa vältettiin suurtyöttömyys ja elintason lasku selityksenä elvyttävä finanssipolitiikka ja kotitalouksia hyödyttänyt matala korkotaso, joiden vuoksi kotimainen kysyntä ei vähentynyt
Suomen kasvu EU-keskiarvoa heikompaa 2009-2016 6 BKT:n volyymin muutos, % 4 2 0-2 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018-4 -6-8 -10 Suomi EU Ruotsi
Julkisen sektorin rahoitusaseman kehitys 250 Mrd euroa 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 julkinen velka työeläkevarat
Miksi kasvu (vihdoin) käynnistyi Euroopassa? Pitkä taantuma aiheutti kasvupessimismiä lopulta kasvu kuitenkin käynnistyi uudelleen Kasvu on lähtenyt hitaasti liikkeelle velkaongelmien ja rahoitusmarkkinoiden heikentyneen riskinottokyvyn vuoksi; kriisi heikensi myös yritysten ja kotitalouksien odotuksia Euroopassa kasvun käynnistymisen taustalla useita tekijöitä: Matalien korkojen politiikka alkaa vähitellen vaikuttaa Finanssipolitiikan kiristyminen pysähtyi Euron heikentyminen paransi kilpailukykyä
Miksi kasvu (vihdoin) käynnistyi Suomessa? Vientialat: Viennin ja tuotannon supistuminen kriisialoilla päättyi Telakka- ja autoteollisuus lähti nousuun uusien isäntien avulla Venäjän talous ja ruplan kurssi vakautuivat vuoden 2014 ongelmien jälkeen Maltilliset tuloratkaisut parantaneet kilpailukykyä vuodesta 2012 lähtien Kotimarkkinat: Matalat korot ja kaupungistuminen käynnistivät rakennustoiminnan vahvan kasvun Finanssipolitiikka palasi neutraaliksi vuoden 2015 kiristysten jälkeen Kuluttajien luottamus vahvistunut
Voiko kasvu jatkua? Palataanko vanhaan malliin, jossa tuottavuuden tasainen kasvu pitää yllä jatkuvaa talouskasvua? Toisaalta: tuottavuuden nopeaan kasvuun suhtaudutaan epäillen Perusteltua, koska tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisuusmaissa 1970-luvulta lähtien: 3 % 1 % Toisaalta: yleisesti uskotaan, että tekniikka kehittyy ja jopa nopeammin kuin ennen tämän pitäisi johtaa nopeaan tuottavuuden kasvuun (robotit, tekoäly jne.) Ekonomistinen arvio: teknologinen kehitys luo mahdollisuuksia tuottavuuden kasvuun, mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää investointeja, joilla pääomakanta uusiutuu Jos investointiaste pysyy matalana, tuottavuuden kasvu pysyy hitaana
Pitkän aikavälin haasteet pysyvät Talouden elpyminen vuosina 2015-2018 (?) auttaa korjaamaan keskipitkän ajan ongelmia työllisyydessä ja julkisessa taloudessa mutta haasteena säilyy edelleen pidemmän aikavälin ennakoitu väestökehitys, jonka arvioidaan johtavan uudelleen julkisen talouden ongelmiin
Huoltosuhde (alle 15-v. ja yli 64-v. määrä sataa työikäistä kohti). 70 2030 68 69 lasta ja vanhusta/ 100 työikäistä Suomi 66 64 62 60 Ruotsi Tanska 2016. 59 lasta ja vanhusta/ 100 työikäistä 58 56 54 52 50 Norja Lähde: Eurostat 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 13
Pitkän aikavälin haasteet ja ratkaisut Ikärakenteen muutos aiheuttaa julkiseen talouteen kestävyysvajeen sote-menojen ennakoidun kasvun vuoksi Kestävyysvajeesta selvitään, jos: Ikääntyvän väestön toimintakyky muuttuu nykyistä paremmaksi (terveys & teknologia) Sote-palvelujen tuotanto tehostuu Työikäinen väestö kasvaa ennakoitua enemmän ja huoltosuhde paranee (maahanmuutto & syntyvyys) Työllisyysaste kehittyy oletettua paremmin ja saavutetaan pohjoismainen taso Tuottavuus ja reaalitulot nousevat selvästi ennakoitua paremmin
Työllisyysaste ikäluokittain (21-68-vuotiaat) 1987 ja 2015, % 100 90 80 70 1987 2015 30 25 20 Työllisyysasteen muutos ikäluokittain, 2015 verrattuna vuoteen 1987, %-yks. 60 15 50 10 40 5 30 20 0-5 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 10-10 0 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto -15
Onko roboteista apua? Robottien pelätään vievän työt toisaalta teknologinen kehitys on aina ennenkin vienyt töitä ja tehnyt tilaa uudenlaisille töille (vähemmän piikoja ja renkejä, enemmän personal trainereita) Robotit voisivat parantaa merkittävästi ihmistyön tuottavuutta, mikä olisi arvokasta heikentyvän huoltosuhteen taloudessa Teollisuustuotannon automatisointi mahdollistaa tuotannon sijoittumisen myös korkeiden kustannusten maihin Hoivateknologian kehityksestä voisi tulla tämän vuosisadan merkittävin sote-uudistus
KIITOS