Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Samankaltaiset tiedostot
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen


PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Tree map system in harvester

Kangasmaiden lannoitus

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Malli männyn sydänpuun läpimitan ja tilavuuden ennustamiseksi

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Trestima Oy Puuston mittauksia

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Kuusi on metsänistutuksessa yleisimmin käytetty

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Pystypuusta lattialankuksi

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Trestima Oy Puuston mittauksia

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

ARVO ohjelmisto. Tausta

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ACTA FORESTALIA FENNICA

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Latvusmassan ja kantopuun määrän arviointi hakkuukonemittauksessa

Tuulituhot ja metsänhoito

Transkriptio:

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004 Biomassa-aineiston keruu ja analysointi Risto Ojansuun johtamassa hankkeessa: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset Väitöskirjan ohjaajana Annikki Mäkelä

1.Kokeellinen osa 25 v 2.PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus Tutkimuskaavio PipeQual -kasvumallin testaus: 67 v 86 v koepuut vs. mallinnetut 3.Sovellukset Harvennuskoe Harvennuskoe Mallinnetut puut Koepuut Sahatavaran laatujakauma Kuusen rakenteen analysointi: kasvun ohjautuminen latvassa oksatasolla puuaineeseen ja neulasiin regressiomallit: yksittäisen oksan neulasmassa, oksamassa ja -pituus 1) Teorian testaus puun rakennesuhteista: biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin ennustettavissa puun pituuden ja latvan pituuden avulla 2) PipeQual -kasvumallin testaus: koepuut vs. mallinnetut Oksat Runkomuoto Sydänpuuosuus Nykytila

PipeQual -kasvumallin testaus Aineistot Aineisto 1: Käytetty tietyiltä osin apuna PipeQual -mallin parametrisoinnissa (esim. rungon ja oksien pohjapinta-alan ja neulasmassan väliset suhteet) sekä testiaineistona Aineisto 2: Käytetty PipeQual - mallin riippumattomana testiaineistona

PipeQual -kasvumallin testaus Mitattu vertailuaineisto Metsätyyppi Aineisto Metsikkö Ikä Harvennus Pohjapintaala (m 2 ha -1 ) 1 Heinola 86 OMT Harventamaton 44 Normaali 44 Voimakas 40 Punkaharju 67 OMT Harventamaton 48 Normaali 32 Voimakas 31 2 Heinola 73 OMT Harventamaton 29 Parkano 79 MT Voimakas 35 Heinola (86 v)

PipeQual -kasvumallin testaus Mallinnettu vertailuaineisto (Heinola, voimakas harvennus) Puuluokka Puun Puun Latvusraja D1.3 Runkoluku / ikä pituus (m) (cm) puuluokka (m) 1 86 32 14 33 59 2 86 31 14 32 59 3 86 30 14 30 52 4 86 28 14 29 54 5 86 26 13 28 51 6 86 24 13 26 45 7 86 20 11 24 31 8 86 14 7 19 3 9 86 6 2 9 0 10 86 2 1 3 0 Heinola (86 v) Koepuu 24

Relative diameter Runkomuoto 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 Mitattu runko + Mallinnettu runko Empiirinen malli (Laasasenaho 1982) 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 Mitattu sydänpuu - Mallinnettu sydänpuu 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 Relative height Heinola (86 v), voimakas harvennus: koepuu 24

Oksaläpimitta kiehkurassa Mean branch diameter (cm) 3.5 Heinola (86 v), voimakas harvennus: koepuu 24 3 2.5 Mitattu oksa 2 1.5 + Mallinnettu oksa 1 0.5 0 0 10 20 30 40 Distance from tree top (m)

PipeQual -kasvumallin testaus Mitattu vertailuaineisto Aineisto Metsikkö Ikä Harvennus Metsätyyppi Pohjapintaala (m 2 ha -1 ) 1 Heinola 86 OMT Harventamaton 44 Normaali 44 Voimakas 40 Punkaharju 67 OMT Harventamaton 48 Normaali 32 Voimakas 31 2 Heinola 73 OMT Harventamaton 29 Parkano 79 MT Voimakas 35 Heinola (86 v) Punkaharju (67 v)

PipeQual -kasvumallin testaus Mallinnettu vertailuaineisto (Punkaharju, normaali harvennus) Puuluokka Puun Puun Latvusraja D1.3 Runkoluku / ikä pituus (m) (cm) puuluokka (m) 1 67 29 13 30 103 2 67 28 13 30 104 3 67 27 13 29 85 4 67 27 13 28 78 5 67 26 13 27 64 6 67 25 13 26 45 7 67 1 0 0 0 8 67 8 3 12 22 9 67 8 4 13 103 10 67 8 3 12 112 Punkaharju (67 v) Koepuu 7

Relative diameter Runkomuoto 1.8 1.6 1.4 1.2 1 Mitattu runko + Mallinnettu runko Empiirinen malli (Laasasenaho 1982) 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Mitattu sydänpuu - Mallinnettu sydänpuu 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 Relative height Punkaharju (67 v), normaali harvennus: koepuu 7

Oksaläpimitta kiehkurassa Mean branch diameter (cm) 3.5 Punkaharju (67 v), normaali harvennus: koepuu 7 3 2.5 2 Mitattu oksa 1.5 + Mallinnettu oksa 1 0.5 0 0 10 20 30 Distance from tree top (m)

PipeQual -kasvumallin testaus Mitattu vertailuaineisto Aineisto Metsikkö Ikä Harvennus Metsätyyppi Pohjapintaala (m 2 ha -1 ) 1 Heinola 86 OMT Harventamaton 44 Normaali 44 Voimakas 40 Punkaharju 67 OMT Harventamaton 48 Normaali 32 Voimakas 31 2 Heinola 73 OMT Harventamaton 29 Parkano 79 MT Voimakas 35 Heinola (86 v) Heinola 2 (73 v)

PipeQual -kasvumallin testaus Mallinnettu vertailuaineisto (Punkaharju, harventamaton) Puuluokka Puun Puun Latvusraja D1.3 Runkoluku / ikä pituus (m) (cm) puuluokka (m) 1 73 24 12 26 193 2 73 25 12 27 199 3 73 20 12 24 199 4 73 19 11 22 201 5 73 18 11 21 189 6 73 16 9 19 161 7 73 13 8 17 103 8 73 9 5 13 10 9 73 3 0 3 0 10 73 2 0 1 0 Heinola 2 (73 v) Koepuu 127

Runkomuoto Relative diameter 1.8 1.6 1.4 1.2 1 Mitattu runko + Mallinnettu runko Empiirinen malli (Laasasenaho 1982) 0.8 0.6 0.4 0.2 0 - Mallinnettu sydänpuu 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 Relative height Heinola 2 (73 v), harventamaton: koepuu 127

Oksaläpimitta kiehkurassa Mean branch diameter (cm) 3.5 Heinola (73 v), harventamaton: koepuu 127 3 2.5 2 Mitattu oksa 1.5 + Mallinnettu oksa 1 0.5 0 0 10 20 30 Distance from tree top (m)

PipeQual -kasvumallin testaus Johtopäätös PipeQual -malli ennustaa kuusen runkomuodon, sydänpuuosuuden ja oksaisuuden realistisesti. Malli saattaa yliarvioida hieman rungon leveyttä latvan yläosissa.

Jatkossa PipeQual -mallin sovellus Sahatavaran laatujakauma eri voimakkuuksin harvennetuissa mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä.

1.Kokeellinen osa 25 v 2.PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus Julkaisusuunnitelma 3.Sovellukset Artikkeli IV: 67 v 86 v Harvennuskoe I Artikkeli: Harvennuskoe Kantola A. Mäkelä A. 2004. Crown development in Norway Spruce (Picea abies [L.] Karst.). Trees 18:408-421 Mallinnetut puut Koepuut II Artikkeli (teoriatestaus): Kantola A. Mäkelä A. 2005. Development of biomass proportions in Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.). Käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi Trees -lehdessä. III Artikkeli (mallin testaus): "Stem form and branchiness of Norway spruce as a sawn timber - predicted by a process based model" Perustamistiheyden ja harvennusten vaikutus sahatavaran laatujakaumaan mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä Nykytila