Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti
1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN JITA- KEMIK-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA TOHMAJÄRVELLÄ 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään puhdistamoiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan haja-asutusalueen kiinteistöille 3-5 uutta jäteveden käsittelyjärjestelmää, joiden rakennusvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Työnäytöskohteita etsitään mm. tiedotuksen, jätevesi-infojen ja selvityskäyntien avulla. Rakennettavat kohteet ovat esim. vaakavirtausmaasuodatin, maasuodattamo esisaostuksella, biosuodin vanhoihin sakokaivoihin asennettuna ja panospuhdistamot. Hanke seuraa eri puhdistamoita noin 8 näytekertaa. Seurattavina puhdistamokohteina ovat mm. aiemmin LokaPuts-hankkeessa työnäytöskohteina rakennetut kohteet. Yhteensä jätevesijärjestelmiä on tarkkailussa 13-15 kpl. 2. Työnäytöksen valmistelu JitaKemik-panospuhdistamon työnäytös- ja seurantakohteeseen kiinnostuneita vuodelle 2008 oli vain yksi ja valituksi tuli Tero Hannosen ja Anna-Mari Ehrukaisen kiinteistö Tohmajärveltä. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 5.10.2008 ja paikallislehti Uutisalasimessa 8.10.2008. Jätevesijärjestelmän rakentamista tehtiin kahtena päivänä. Puhdistamon, purkuviemärin, imeytyskaivon, puhdistamon ankkuroinnin ja salaojituksen asennus tehtiin valmiiksi ennen työnäytöstä. Työnäytöksessä esiteltiin puhdistamon toimintaperiaate ja maanpinnalla näkyvät rakenteet. 3. Työnäytös 9.10.2008 klo 13-16 Työnäytöksessä Mika Mäntysalmi Jitalta esitteli panospuhdistamon toimintaperiaatetta ja ominaisuuksia. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua pienpuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 20-30 asiasta kiinnostunutta henkilöä.
2 4. Panospuhdistamon toimintaperiaate Kukkakummun tilan asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin panospuhdistamo, jossa jätevesi puhdistetaan panoksittain biologis-kemiallisesti (aktiivilietemenetelmällä). Kohteen maaperä ei soveltunut riittävän hyvin maahan imeyttämölle. Maasuodattamolle sen sijaan ei ollut sopivaa paikkaa painovoimaisesti rakennettuna (vaatisi pumppukaivon), joten järjestelmän valinnassa päädyttiin laitepuhdistamoon. JitaKemikin laitevalintaan päädyttiin mm. matalan rakenteen, teknisen varmuuden (vain yksi 50 W puhallin, ei uppopumppuja), suuren saostussäiliötilavuuden (2,5 m 3 ) ja erittäin pienen tilan (2,1 m x 2,4 m) tarpeen vuoksi. Panospuhdistamo toimii panosperiaatteella eli puhdistamo puhdistaa jaksoittaisesti yhden jätevesiannoksen kerrallaan. Jita Kemik-panospuhdistamo käsittelee jätevedet tietyn kokoisissa erissä (noin 200 litraa). Kun saostussäiliöön on tullut riittävästi jätevettä, prosessi käynnistyy ja ottaa kerralla yhden panoksen prosessisäiliön puolelle käsiteltäväksi. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Panospuhdistamossa jäteveden biologinen puhdistuminen toteutetaan siis aktiivilietemenetelmällä ja fosforin poisto kemiallisella saostamisella. Panosprosessin kaikki vaiheet (ilmastus, kemikaalisyöttö, hapeton vaihe, selkeytys ja ylijäämälietteen poisto) tapahtuvat ohjelmoidussa aikajärjestyksessä yhdessä ja samassa prosessisäiliössä. Ilmastusvaiheessa jäteveteen syötetään happea, jotta mikrobien elinolosuhteet ovat hyvät biologiselle puhdistustyölle. Selkeytysjaksolla aktiiviliete laskeutuu ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Yhden panoksen prosessivaihe kestää yleensä noin 3-4 h. Selkeytymisen jälkeen puhdistunut jätevesi pumpataan purkuputkea pitkin purkupaikkaan. Puhdistusprosessissa muodostuva ylijäämäliete palautetaan 1-osastoon (saostussäiliöosioon), josta se poistetaan saostussäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä. Puhdistamossa on yksi puhallin, jonka avulla tehdään kaikki puhdistamon sisäiset veden ja kemikaalin siirrot mammutpumppausperiaatteella. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytös- ja seurantakohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Tero Hannosen ja Anna-Mari Ehrukaisen, Jita Oy:n ja Tohmajärven kunnan kanssa. Kohteen rakentajana toimi Tero Hannonen ja työmaan valvojana Petri Kurki. Suomen Salaojakeskus/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia panospuhdistamon rakentamisesta
Jita Kemik-panospuhdistamo (kapasiteetti 900 l/vrk) nostettiin nostolenkeistä kaivantoon. Puhdistamon mitat ovat leveys 2,04 m, pituus 2,35 m ja korkeus n. 2 m. Kaivannon pohjalle asennettiin tiivistetty hiekka-alusta ja pohjaulokkeille kaivettiin urat, jonka jälkeen puhdistamo asennettiin paikalleen.
Kaivannon pohjalle/puhdistamon ylämäen puolelle asennettiin salaoja pinta- ja pohjavesien poisjohtamiseksi ojaan. Puhdistamon tulo- ja lähtöviemärit liitettiin 110 mm viemäriputkella. Puhdistamo ankkuroitiin ankkurointikankaalla. Puhdistamon päälle asennettiin kaksi kangasta ristikkäin ja kangas taitettiin sivuilta kaivannonpohjalle ja vastaluiskalle.
Puhdistamon purkuviemäri asennettiin 110 mm muoviputkella imeytyskaivolle. Puhdistamon sekä tulo- että purkuviemärin liitoskohdat tiivistettiin huolellisesti vedellä.
Ankkurointikankaan päälle asennettiin asennushiekkaa ja sen päälle lämpöeriste. Eristeen päälle asennettiin hiekkaa noin 20 cm ja täyttömaata noin 20 cm. Kuva purkujärjestelynä olevan imeytyskaivon sisältä. Betonirenkaat asennettiin seulanperäkivialustalle. Imeytyskaivosta tehtiin ylivuotoputki ojaan. Puhdistamolta tuleva purkuputki on kuvassa alhaalla ja ylivuotoputki on oikeassa reunassa.
Imeytyskaivon ympärillä olevan seulanperäkivipesän päälle asennettiin suodatinkangas ennen täyttömaan asennusta. Kuva puhdistamon sisältä. Puhdistamossa on 2-os. saostussäiliö 2,5 m 3 ja ns. prosessisäiliö 1 m 3, jossa tapahtuvat tietyssä aikajärjestyksessä ilmastus, fosforinsaostuskemikaalin syöttö, laskeutus ja puhdistuneen jäteveden poisto. Kemikaalisäiliön korkki näkyy kuvassa keskellä. Säiliön sisällä ei ole liikkuvia osia (pumppuja tmv).
Kuvassa on puhdistamon maanpäälliset osat eli huoltoaukko (kansi) ja ohjauskeskuskaappi, jossa on mm. logiikkayksikkö ja yksi mammuttipumppu, joka hoitaa kaikki säiliön sisäiset jäteveden siirrot ja kemikaalinsyötön paineilman avulla. Kuvassa puhdistamo on käyttövalmiina. Puhdistamossa on vihreä merkkivalo, joka palaa kun kaikki on kunnossa. Jos vihreä merkkivalo vilkkuu, se hälyttää mm. kemikaalin lisäystarpeesta.