KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

L E V O L A O Y 1 SAUVON ALAKOULU SAUSTILANTIE 10 21570 SAUVO KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tutkimusseloste 24.08.2017

L E V O L A O Y 2 Tilaaja Sauvon kunta / Miika Kankaanranta Vahtistentie 5 21570 Sauvo Toimeksianto Kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Kohde Sauvon alakoulu Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Levola Oy Pihlajaranta 10, 28400 Ulvila www.inststolevola.com Tomi Levola, rakennusinsinööri (AMK) Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-21554-26-15 Työterveyslaitoksen pätevöittämä työterveyshuollon asiantuntija tomi.levola@inststolevola.com p. 044 089 3475 Jyrki Sundelin, rakennusinsinööri (AMK) Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) pätevöitymässä jyrki.sundelin@inststolevola.com p. 050 329 4115

L E V O L A O Y 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Käytettävissä olleet asiakirjat ja saadut tiedot... 4 1.5 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät... 4 2 HAVAINNOT JA TUTKIMUSTULOKSET RAKENNUSOSITTAIN JA TILOITTAIN... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 1. kerros... 6 2.2.1 Opetustilat... 6 2.2.2 Hallinnolliset tilat... 9 2.3 2. ja 3. kerros... 10 2.3.1 Opetustilat... 11 2.3.2 Hallinnolliset tilat... 15 2.4 Ulkoseinät... 17 3 KOSTEUSMITTAUKSET... 19 4 ILMAVUODOT... 20 5 YLÄ- JA PINTAPÖLYT... 24 6 RAKENNUKSEN PAINESUHTEET... 25 7 LABORATORIOANALYYSIT... 29 7.1 Näytteenottopisteet... 29 7.2 Mikrobimääritykset... 30 7.2.1 Mikrobianalyysimenetelmä... 30 7.2.2 Epävarmuustekijöiden tarkastelu... 30 7.2.3 Tulokset... 31 7.3 VOC-yhdisteet... 32 7.3.1 Analyysimenetelmä... 32 7.3.2 Epävarmuustekijöiden tarkastelu... 32 7.3.3 Tulokset... 32 8 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ... 33 8.1 Ilmanvaihtojärjestelmä luokkatilat... 33 8.2 Ilmanvaihtojärjestelmä hallinnolliset tilat ja liikuntasali... 35 9 YHTEENVETO... 36 10 ALTISTUMISEN ARVIOINTI... 37 11 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 38 LIITTEET Laboratorioanalyysit

L E V O L A O Y 4 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Kohde on 1950-luvulla valmistunut kivirakenteinen koulurakennus. Rakennus tiili-/betonirunkoinen ja se on perustettu betonianturoille/-perusmuureille. Rakennusta on laajennettu myöhemmin mm. opettajien huoneen tiloilla sekä musiikkiluokan ja tv-huoneen tiloilla. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Tilaajalta saatujen tietojen mukaan rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia henkilökunnan oireilun perusteella. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiloissa epäillyn sisäilmaongelman syyn aiheuttajaa/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä sekä esittää jatkotoimenpide-ehdotukset. 1.4 Käytettävissä olleet asiakirjat ja saadut tiedot - Pohja- ja leikkauspiirroksia - Asbestikartoitus lattiamateriaaleista - Homekoiratutkimus - Kahden luokkahuoneen sisäilmakatselmus 1.5 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia ja rakenneavauksia sekä materiaali- ja ilmanäytteiden laboratorioanalyysejä. Ilmavirtauksia ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti ja paine-ero mittauksin.

L E V O L A O Y 5 2 HAVAINNOT JA TUTKIMUSTULOKSET RAKENNUSOSITTAIN JA TILOITTAIN 2.1 Yleistä Rakennus tiili-/betonirunkoinen ja se on perustettu betonianturoille/-perusmuureille. Alapohjarakenteena kellarissa on osin maanvarainen betonilaatta ja osin betoniholvin päälle puukoolattu ja lämmöneristetty alapohja. Välipohjarakenteena on betoniholvi, jonka päällä on puukoolaukset ja purueriste. Käytävillä ja laajennusosalla välipohjana on kantava betonilaatta. Yläpohja on puurakenteinen, lämpöeristeenä on purua ja laajennusosalla puhallusvillaa. Ulkoseinät ovat tiilirakenteiset, lämmöneristeenä on mineraalivillaa. Alla on esitetty rakennuksen poikkileikkauspiirrokset luokkatilojen ja liikuntasalisiipien osalta. Poikkileikkaus luokkatilojen siivestä. Poikkileikkaus liikuntasalin siivestä.

L E V O L A O Y 6 2.2 1. kerros Rakennuksen 1. kerros (kellarikerros) on käsitelty jaoteltuna opetustilojen ja hallinnollisten tilojen siivet omiksi luvuikseen. hallinnolliset tilat opetustilat lämpökeskus 2.2.1 Opetustilat Opetustila-siivessä sijaitsee luokkatilat 01, 02 ja 03 sekä käytävä ja portaikko. Ensimmäisen (kellari) kerroksen luokkatilojen alapohjarakenteena on betonilaatan päälle puukoolattu ja lämmöneristetty alapohja. Luokkien lattiapinnoitteena on linoleum-matto. Ulkoseinälinjoilla kulkee putkikanaali. Käytäväosuudella on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta ja lattiapinnoitteena muovimatto. Opetustila-siipi, 1. krs puukoolattu alapohja putkikanaali

L E V O L A O Y 7 Pintarakennekosteudentunnistimella tehdyn tarkastelun perusteella käytävän maanvarainen betonilaatta on märkä. Muovimaton alta mitattiin pistokoeluontoisesti suhteellisen kosteuden arvot kahdesta mittauspisteestä. Molemmissa mittauspisteissä suhteellinen kosteus oli yli RH 90%. Käytävän muovimatosta otettiin materiaalinäyte mikrobimääritystä varten. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella näytteessä esiintyy vahva viite vauriosta ja runsaasti Streptomyces aktinomykeetteja (+++). Käytävän muovimatosta otetun materiaalinäytteen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä ylittää Työterveyslaitoksen viitearvot ja analyysivastauksen tulokset viittaavat kosteuden aiheuttamaan hajoamisprosessiin muovimaton liimoissa ja pehmitinaineissa. Yleiskuva käytävästä ja muovimaton alta. Puukoolatun alapohjan lämmöneristeestä otettiin kaksi materiaalinäytettä. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella toisessa näytteessä esiintyi vahva viite vauriosta ja runsaasti Streptomyces aktinomykeetteja (+++). Toisessa näytteessä oli heikko viite vauriosta. Alapohjan ilmansulkuna toimivasta pikipaperista otettiin materiaalinäyte PAH-yhdisteiden määrittämiseksi. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus näytteessä oli 44 mg/kg, josta naftaleenin pitoisuus oli 0,18 mg/kg.

L E V O L A O Y 8 Opetustila-siivessä kulkee reuna-alueilla putkikanaali. Kanaalissa on orgaanista ainesta kuten puuta. Putkikanaalissa olevasta orgaanisesta aineksesta otettiin materiaalinäyte. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella näytteessä esiintyy vahva viite vauriosta Luokan 01 lattiassa on viemäröinnin tarkastus-/ huoltoluukku, jonne kulkee viemäriputki puukoolatussa alapohjassa. Luukku ei ole tiivis ja sen liittymien kautta pääsee tarkastuskaivossa ja alapohjarakenteissa olevia epäpuhtauksia kulkeutumaan sisäilmaan. Viemärin tarkastuskaivo luokan 01 lattiassa.

L E V O L A O Y 9 2.2.2 Hallinnolliset tilat Hallinnollisten tilojen siivessä sijaitsee mm. musiikinluokka, aula/tv-huone, terveydenhoitajan tilat, siistijöiden sosiaalitilat sekä teknisiä tiloja kuten varastotiloja ja lämpökeskus. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Lattiapinnoitteina on muovimattoa ja muovilaattaa (terveydenhoitajan tilat ja sen viereinen luokkatila). Hallinnollisten tilojen siipi, 1. krs lämpökeskus Siistijöiden sosiaalitilojen lattia on pintarakennekosteudentunnistimella tehdyn tarkastelun perusteella märkä. Muovimaton alta mitattiin pistokoeluontoisesti suhteellisen kosteuden arvo yhdestä mittauspisteestä. Mittauspisteen suhteellinen kosteus oli yli RH 90%. Muovimaton alta havaittiin muovimaton pehmentimien ja liimojen hajoamisprosessille tyypillistä hajua. Opettajien huoneesta johtavan portaikon alaosassa muovimaton ja betonilaatan välistä mitattiin suhteellisen kosteuden arvoksi RH 71%, aulasta/tv-huoneesta suhteellisen kosteuden arvoksi mitattiin RH 90% ja musiikkiluokasta RH 80%. Mittauspisteissä havaittiin muovimaton pehmentimien ja liimojen hajoamisprosessille tyypillistä hajua. Musiikkiluokasta otettiin kaksi materiaalinäytettä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi. Molempien näytteiden haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus muodostui pääosin 2-etyyli-1-heksanolista, jota pidetään PVC-muovimattojen vaurioitumiseen viittaavana yhdisteenä. Yhdisteen pitoisuudet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot. Musiikkiluokan ulkoseinän alaosasta otettiin seinäpinnoitteesta materiaalinäyte mikrobimäärityksiä varten. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella näytteessä esiintyy vahva viite vauriosta ja runsaasti Streptomyces aktinomykeetteja (+++).

L E V O L A O Y 10 Aulasta/tv-huoneesta otetun näytteen haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti Työterveyslaitoksen viitearvon ja kokonaispitoisuus muodostui pääosin 2-etyyli-1-heksanolista, jota pidetään PVC-muovimattojen vaurioitumiseen viittaavana yhdisteenä ja jonka pitoisuudet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot. 2.3 2. ja 3. kerros Rakennuksen 2. ja 3. kerros on käsitelty jaoteltuna opetustilojen ja hallinnollisten tilojen siivet omiksi luvuikseen. 2. krs hallinnolliset tilat opetustilat aula 3. krs opetustilat

L E V O L A O Y 11 2.3.1 Opetustilat Opetustilojen välipohjarakenteena on betoniholvin päälle puukoolattu ja lämmön-/ääneneristetty välipohja. Käytävien välipohjana on betonilaatta. 2. krs 3. krs lka 07 Välipohjarakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin rakenneavauksista. Välipohjarakenteeksi todettiin (luokkaa 07 lukuun ottamatta): - muovimatto - lastulevy - alkuperäinen lattiapinnoite (muovimatto) - musta pikiliima - ponttilauta - puukoolaukset + purueriste - betoniholvi

L E V O L A O Y 12 Välipohjarakenteesta betoniholvia vasten olevasta purueristeestä otettiin pistokoeluontoisesti materiaalinäyte mikrobimäärityksiä varten. Näytteenottokohdassa purueriste oli tummentunutta. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella näytteessä esiintyy vahva viite vauriosta ja runsaasti Streptomyces aktinomykeetteja (+++). Alkuperäinen lattiapinnoite on liimattu mustalla pikiliimalla ponttilautalattiaan. Liima ja lattiapinnoite sisältävät laboratorioanalyysin perusteella asbestia. Pikiliimasta määritettiin PAH-yhdisteet laboratoriossa. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 18 mg/kg, josta naftaleenin osuus on 0,13 mg/kg. Alkuperäiset muovimatot on liimattu mustalla pikiliimalla.

Insinööritoimisto LEVOLA OY 13 Luokka 07 Luokassa on aistittavissa poikkeavaa hajua, jonka lähteenä saattaa olla tilaan säilötyt vanhat kalusteet. Luokassa 07 on ollut vesisateiden aiheuttama kosteusvaurio ulkonurkassa. Luokan 07 välipohjarakenne on uusittu. Uusimisen yhteydessä alkuperäiset purueristeet ja puurakenteet on poistettu. Välipohjaan puupalkistot, on asennettu mineraalivilla uudet äänen- /lämmöneristeeksi ja lastulevyt. Lattiapinnoitteena on liimattu muovimatto. Luokan 07 välipohjarakenteesta otettiin ulkonurkasta betoniholvin päältä olevasta materiaalista (puru, betoni) näyte mikrobimäärityksiä varten. Materiaalinäytteiden analyysivastausten näytteessä esiintyi vahva viite vauriosta ja kohtalaisesti Streptomyces aktinomykeetteja (++). Ulkoseinän rakenteena on tasoite, tiilimuuraus, lämmöneriste ja julkisivun tiiliverhous. Ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobimäärityksiä varten. Materiaalinäytteen perusteella lämmöneristeessä on heikko viite vauriosta, joka viittaa rakenteeseen kulkeutuneeseen mikrobeihin. Ulkoseinän alaosan lämmöneristeestä otettiin vertailunäyte. Vertailunäytteessä ei ole viitettä vauriosta. Ulkoseinän ulkonurkan sisäpinnan tasoitteesta otetussa materiaalinäytteessä ei mikrobimäärityksen perusteella ole viitettä vauriosta. Merkkiainekokeella tehdyn tutkimuksen perusteella välipohjarakenne ja ulkoseinärakenne eivät ole tiiviitä; välipohjarakenteen ja ulkoseinän eristetilasta on ilmayhteys sisätilaan.

L E V O L A O Y 14 Sisäkatot Entisen polttoainevaraston sisäkatossa on vuotojälkiä. Vuotojälkien syyksi epäillään betoniholvissa sijaitsevia viemäreitä. Alaslasketun katon akustolevyissä on nähtävissä viitteitä vuotojäljistä. Vuotojälkien kohdista otettiin alaslasketun sisäkaton yläpuolella olevista alkuperäisistä huokolevyistä kaksi materiaalinäytettä mikrobimäärityksiä varten. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella toisessa näytteistä ei esiinny viitettä vauriosta ja toisessa esiintyy heikko viite vauriosta. Viitteitä vuotojäljistä alaslasketun katon akustolevyissä. Akustolevyjen yläpuolella ei havaittavissa vuotojälkiä.

L E V O L A O Y 15 2.3.2 Hallinnolliset tilat Hallinnollisten tilojen välipohjarakenteena on alkuperäisellä osalla betoniholvin päälle puukoolattu ja lämmöneristetty välipohja. Laajennusosalla välipohjarakenteena on betonilaatta. välipohjana betonilaatta Eteisestä 110 otettiin välipohjan eristetilasta kaksi materiaalinäytettä mikrobimäärityksiä varten. Materiaalinäytteiden analyysivastausten perusteella molemmissa näytteissä esiintyy heikko viite vauriosta. Rakenneavaus ja näytteenotto välipohjaan eteisessä 110.

L E V O L A O Y 16 Aula Aulan lattiassa on tiivis tiililaatta ja seinät ovat kivirakenteiset. Aulassa on neljä wc:tä. Aulassa aistittiin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Hajun todettiin olevan voimakkainta aulan yläosassa olevan kotelorakenteen sisässä / läheisyydessä. Kotelorakenteessa kulkee iv-kanavia ja viemärin tuuletusputki. Läpivientikohdat ovat epätiiviit. Aulan yläpohjatilassa ei vastaavaa hajua aistittu. Hajun lähde ei tutkimuksessa varmuudella selvinnyt, olettavasti aulan alueella on kosteusvaurio (viemäri, vesi-/ lämpöjohto) välipohjarakenteessa ja haju kulkeutuu epätiiviiden läpivientikohtien kautta kotelorakenteeseen ja aulatilaan. Uusi viemärin tuuletusputki yläpohjassa. Vanha viemärin tuuletusputki katkaistu yläpohjatilaan.

L E V O L A O Y 17 Liikuntasali Liikuntasalin välipohjarakenne ja näyttämön rakenne tutkittiin rakenneavauksilla. Välipohjarakenteena on: - lattiapinnoite - lakattu ponttilauta - puukoolaukset + purueriste - betoniholvi Näyttämön koroke on puurakenteinen ja lämmön- /ääneneristeenä on purua. Välipohjan alaosan purueristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobimäärityksiä varten. Analyysivastauksen perusteella näytteessä ei ollut viitettä vauriosta. Rakenneavaus välipohjaan. Rakenneavaus näyttämön rakenteeseen. Välipohjan purutäyte on erittäin pölyävää eikä lattian ja seinän liittymät ole tiiviitä. Välipohjan eristetilan pölyä saattaa päästä kulkeutumaan liikuntasaliin. 2.4 Ulkoseinät Ulkoseinän rakenteena on tasoite, tiilimuuraus, lämmöneriste ja julkisivun tiiliverhous. Julkisivun tiiliverhouksena on hyvin vettä läpäisevä kalkkihiekkatiili. Ikkunoiden kohdalla on irtonaisia tiiliä. Auenneista tiilisaumoista pääsee viistosateita tunkeutumaan rakenteisiin ja irtonaiset tiilet aiheuttavat turvallisuusriskin rakennuksen käyttäjille.

L E V O L A O Y 18 Ikkunoiden yläpuolella irtonaisia tiiliä. Tiiliverhouksessa on halkeamia, erityisesti ikkunoiden yläpuolisissa osissa, joiden kautta sadevesien on mahdollista päästä rakenteisiin. Saatujen tietojen mukaan yläkerran luokan 07 ulkonurkasta on päässyt sadevesiä rakenteisiin. Luokan välipohjarakenne on em. seurauksena uusittu. Ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten luokasta 07 ulkonurkasta ja alimmasta kerroksesta ikkunan yläpuolelta. Ulkoseinän yläosan materiaalinäytteen perusteella lämmöneristeessä on heikko viite vauriosta. Heikko viite vauriosta viittaa rakenteeseen muualta kulkeutuneisiin mikrobeihin. Ulkoseinän alaosan lämmöneristeen näytteessä ei ollut viitettä vauriosta. Lisäksi luokan 07 ulkonurkan sisäpinnan tasoitteesta otettiin materiaalinäyte. Näytteessä ei mikrobimäärityksen perusteella ole viitettä vauriosta. Ikkunakarmit on kiinnitetty ulkoseinään asennettuun puurunkoon. Puurunko on käsitelty piki- tms. eristeellä. Puurungosta otettiin materiaalinäyte PAH-yhdisteiden määrittämistä varten. PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus on analyysin perusteella 150 mg/kg ja naftaleenin osuus on 3,2 mg/kg. Ulkoseinän lämmöneristeenä olevan mineraalivillan ympärillä on pikipaperi, jonka saumakohtia on vahvistettu bitumi- tms. liimalla. Pikipaperin PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on analyysin perusteella 100 mg/kg ja naftaleenin osuus on 0,19 mg/kg. Bitumiliiman PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus on 2000 mg/kg ja naftaleenin osuus on 22 mg/kg. Merkkiainekokeella tehdyn tutkimuksen perusteella ulkoseinärakenne ei ole tiivis; ulkoseinän eristetilasta on ilmayhteys välipohjarakenteen kautta sisätiloihin.

L E V O L A O Y 19 3 KOSTEUSMITTAUKSET Alapohjasta mitattiin suhteellisen kosteuden arvot ns. viiltomittauksella lattiapinnoitteen ja betonilaatan välistä. Kosteusmittauspisteet on esitetty alla olevassa pohjapiirroksessa tunnuksin 1... Mitatut suhteellisen kosteuden arvot on esitetty alla olevassa taulukossa Kosteusmittaustulokset. 5 6 4 3 2 1 Kosteusmittaustulokset. Mittauspiste RH [%] T [ C] 1 yli 90 22 2 yli 90 22 3 yli 90 22 4 71 22,5 5 yli 90 23 6 80 22,5

L E V O L A O Y 20 4 ILMAVUODOT Ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeella. Merkkiainekokeella tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa erityistä kaasua ja sitä havaitsevaa mittalaitetta käyttäen selvitetään rakenteen sisällä ja rakenteen läpi tapahtuvia ilmavirtauksia. RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein. Merkkiainetutkimus tehtiin yksivaiheisena rakennuksen normaalissa käyttötilanteessa. Rakenteisiin syötettiin kaasua sisäkautta. Merkkiaineen syöttölaitteen liittimien tiiveydet tarkistettiin ennen kokeen aloittamista. Käytetty merkkiaine sisältää typpeä 95 % ja vetyä 5 %. Kaasun laskemisen lopetettua, tutkittiin rakenteiden mahdollisia vuotokohtia ympäröivästä rakenteesta kaasuanalysaattorilla Trotec T3000 + TS 810 SDI. Merkkiainekokeilla ilmavuotoa todettiin: - 1 kerroksessa alapohjan eristetilasta ja putkikanaaleista lattian ja seinien liittymistä sekä läpivienneistä - 2 ja 3 kerroksessa välipohjan eristetilasta lattian ja seinien liittymistä sekä läpivienneistä - 2 ja 3 kerroksessa ulkoseinän eristetilasta välipohjan eristetilaan ja edelleen sisätiloihin Ilmavuotojen mukana sisäilmaan kulkeutuu rakenteissa olevia epäpuhtauksia sekä lämmöneristeen mineraalikuituja. Muita ilmavuotoja / korvausilman saantia todettiin kulkeutuvan: - 1. kerroksen laajennusosassa lattian ja seinän liittymästä - Alkuperäisistä ilmanvaihtokanavista - Ikkunoiden liittymistä - Kuivuneista lattiakaivoista - Pystynousukoteloista - Lämpökeskuksesta

L E V O L A O Y 21 1. kerroksen laajennusosan lattian ja seinän liittymästä pääsee tapahtumaan ilmavuotoa maaperästä; liittymään on syntynyt rako betonilaatan kuivumiskutistumisen vuoksi. Alkuperäisten ilmanvaihtoritilöiden kautta saattaa kulkeutua korvausilmaa poistokanavista ja kellarista. Ikkunoiden liittymät ovat epätiiviitä ja niiden kautta pääsee korvausilmaa sisätiloihin.

L E V O L A O Y 22 Lattiakaivojen kuivien hajulukkojen kautta pääsee viemäreistä kulkeutumaan korvausilmaa sisätiloihin. Pystynousukotelot Osassa luokista on levyrakenteisia pystynousukoteloita, joissa kulkee taloteknisiä johtoja yms. Pystynousukotelot, niiden liittymät ja kotelossa olevat läpiviennit eivät ole tiiviitä. Pystynousukoteloiden kautta pääsee kulkeutumaan korvausilmaa kellarikerroksesta ja välipohjarakenteista sisätiloihin. Koteloiden levyrakenteiden alaosat ovat kosteuden vaurioittamia (siivousvedet). Levyjen alaosat kosteusvaurioituneita. Läpivientejä kotelorakenteessa.

Insinööritoimisto LEVOLA OY 23 Lämpökeskus Lämpökeskuksessa sijaitsee öljykattilat. Lämpökeskuksen savupiipussa ei ole sadehattua. Piipun puoleisesta nuohousluukusta johtaa valumajälkiä lattialle (alla oleva kuva oikealla). Nuohousluukkujen liittymissä on ilmavirtausten aiheuttamia nokimuodostumia; ilmaa virtaa ajoittain nuohousluukuista lämpökeskustilaan. Terveydenhoitajan vastaanoton edessä olevalla kellarikerroksen käytävällä oli havaittavissa hyvin voimakas pakokaasun haju. Kellarikerroksen opetustilojen käytävällä lämpökeskukseen johtavan oven läheisyydessä oli lievä pakokaasun haju. Lämpökeskukseen johtaa kaksi ovea, jotka eivät ole ilma-/kaasutiiviitä. Toinen ovista johtaa hallinnollisten tilojen siipeen ja toinen opetustilojen siipeen. Terveydenhoitajan aulasta ja opetustilojen 1. kerroksen käytävästä otettiin ilmasta näytteet haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi. Tiloista otetuista näytteissä esiintyi yhdisteitä, jotka viittaavat lämmitysjärjestelmästä (öljy, pakokaasut) tapahtuviin päästöihin. Yhdisteiden pitoisuudet ja kulkeutumisreitit vaihtelevat vuodenajan ja ulko-olosuhteiden mukaan (lämmityskattiloiden käyttö, rakennuksen painesuhteet).

L E V O L A O Y 24 5 YLÄ- JA PINTAPÖLYT Ylätasopinnoilla (kalusteet, valaisimet yms.) esiintyy pölyä. Tiloissa on paikoin säilytettynä runsaasti irtaimistoa. Runsas irtaimiston määrä haittaa siivousta, minkä vuoksi tarpeeton irtaimisto tulee poistaa. Ns. yläpölyjen siivous ei sisälly normaaliin perussiivoukseen. Pölyn koostumus määriteltiin viidestä näytteenottokohdasta. Analyysivastaukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Pölyn koostumus. Näytetunnus Pölyn koostumus Määrä 1. Opettajien huone, tasopöly Tavanomaista huonepölyä 2. IV-kone suodattimien jlk Karkea ulkoilmapölyä (kiviaines-, hiekka- ja siitepöly) 3. Luokkatila, tasopöly Teollisia mineraalikuituja (lasivilla) 4. Luokkatila, tasopöly Teollisia mineraalikuituja (vuorivilla) 5, Luokkatila, tasopöly Teollisia mineraalikuituja (lasikuitu) 1-5 paino-% 5-10 paino-% 5-10 paino-% Luokkatilojen tasopinnoilla esiintyy teollisia mineraalikuituja määrinä, joiden tiedetään aiheuttavan oireilua. Kuitulähteitä ovat mm. mineraalivillaiset akustolevyt sisäkatoissa ja ilmanvaihtokoneen ääneneristelevyt. IV-koneessa esiintyi suodattimien jälkeen karkeaa ulkoilmapölyä, mikä viittaa suodatinkehikkojen kautta tapahtuviin ohivuotoihin tai riittämättömään suodattimien erotuskykyyn.

L E V O L A O Y 25 6 RAKENNUKSEN PAINESUHTEET Rakennuksen ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin hetkellisesti sekä viikon mittaisella seurantamittauksella. Seurantamittaus tehtiin samanaikaisesti neljästä eri tilasta, jotka merkitty alla oleviin pohjapiirroksiin. Tilat valittiin siten, että ne kuvaavat kattavasti rakennuksessa vaikuttavia painesuhteita. 1. krs lka03 2. krs Juhlasali Opet.h. 3. krs lka07

L E V O L A O Y 26 Seurantamittausten tulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa tiloittain ja yhteenvetona yhteisessä taulukossa. Seurantajakson aikana luokka 07 oli ajoittain voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Alipaineisuus lisää rakenteiden kautta tulevan korvausilman määrää. Yhteenveto taulukko mitattujen tilojen painesuhteista. 10 8 6 Paine-ero [Pa] 4 2 0-2 -4-6 31.7. 1.8. 2.8. 3.8. 4.8. 5.8. juhlasali lka03 lka07 opethuone

L E V O L A O Y 27 10 8 6 Paine-ero [Pa] 4 2 0-2 -4-6 31.7. 1.8. 2.8. 3.8. 4.8. 5.8. lka07 10 8 6 Paine-ero [Pa] 4 2 0-2 -4-6 31.7. 1.8. 2.8. 3.8. 4.8. 5.8. opethuone

L E V O L A O Y 28 10 8 6 Paine-ero [Pa] 4 2 0-2 -4-6 31.7. 1.8. 2.8. 3.8. 4.8. 5.8. lka03 10 8 6 Paine-ero [Pa] 4 2 0-2 -4-6 31.7. 1.8. 2.8. 3.8. 4.8. 5.8. juhlasali

L E V O L A O Y 29 7 LABORATORIOANALYYSIT 7.1 Näytteenottopisteet Mikrobimateriaalinäytteiden näytteenottopaikat on merkitty tunnuksin M1 alla olevaan pohjapiirrokseen, VOC-yhdisteiden materiaalinäytteiden näytteenottopisteet tunnuksella VOC ja VOC-yhdisteiden ilmanäytteiden näytteenottopisteet tunnuksella Ilma 1. krs VOC Ilma M10 M11 VOC M3 VOC M13 Ilma VOC M8 VOC 2. krs M5 M12 M6 M7 Ilma 3. krs Ilma M1 M2 M4 M9

L E V O L A O Y 30 7.2 Mikrobimääritykset 7.2.1 Mikrobianalyysimenetelmä Mikrobimäärityksenä käytettiin suoraviljelyä. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen mikrobiologian laboratoriossa. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + - asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Tuloksen tulkinta perustuu näytteen pitoisuuden lisäksi näytteessä esiintyvän lajiston tarkasteluun. 7.2.2 Epävarmuustekijöiden tarkastelu Näytteenotossa on noudatettu Työterveyslaitoksen laboratorion mukaisia näytteenotto-ohjeita sekä Asumisterveysasetuksen 15.5.2015 mukaista ohjeistusta. Näytteen keräämiseen käytettyjen työvälineiden puhdistus on suoritettu asianmukaisesti 78% alkoholilla. Näytteet on pakattu puhtaisiin tiiviisiin muovipusseihin. Näytteet ovat olleet kuivia ja näytteiden toimitus laboratorioon on kestänyt 2 vrk. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen suosituksen mukaan kuivat materiaalinäytteet tulee toimittaa 3 vrk kuluessa kasvatukseen.

L E V O L A O Y 31 7.2.3 Tulokset Alla olevassa taulukossa on esitetty analyysivastausten tulokset. Tulokset suoraviljely menetelmällä. Näyte Rakenne Tulkinta 1 ulkoseinän lämmöneriste ei viitettä vauriosta 2 ulkoseinän lämm. er. heikko viite vauriosta 3 alapohja lämm. er. vahva viite vauriosta 4 välipohjan lämm. er. vahva viite vauriosta 5 välipohjan lämm. er. vahva viite vauriosta 6 välipohjan lämm. er. heikko viite vauriosta 7 välipohjan lämm. er. heikko viite vauriosta 8 ulkoseinän tasoite ja maali vahva viite vauriosta 9 ulkoseinän tasoite ja rappaus ei viitettä vauriosta 10 putkikanaali orgaaninen aines vahva viite vauriosta 11 alapohjan lämm. er. heikko viite vauriosta 12 välipohjan lämm. er. ei viitettä vauriosta 13 muovimatto ja maali vahva viite vauriosta 14 sisäkattoverhous, huokolevy ei viitettä vauriosta 15 sisäkattoverhous, huokolevy heikko viite vauriosta Näytteissä 3, 5, 8 ja 13 esiintyi runsaasti (+++) Streptomyces aktinomykeetteja ja näytteessä 4 kohtalaisesti (++). Streptomyces-suvun sädesienet ovat yleisimmin kosteusvaurion yhteydessä todettavia aktinobakteereita. Streptomykeetit ovat allergisoivia ja ne voivat tuottaa terveydelle erittäin haitallisia toksiineja. Sädesienet voivat alkaa kasvaa limakalvoilla ja kudoksissa muodostaen kovan, tuumorimaisen kasvuston pehmeissäkin kudoksissa. Home ja terveys, Tuula Putus

L E V O L A O Y 32 7.3 VOC-yhdisteet 7.3.1 Analyysimenetelmä VOC-yhdisteet tutkittiin bulk-emissio mikrokammiolla. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbigraph 5TD putkeen. Ilmanäytteet kerättiin näytteenottopumpulla Tenax TA putkeen. Adsorptiputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoidaan kaasukromatografisesti. 7.3.2 Epävarmuustekijöiden tarkastelu Näytteet on otettu ja toimitettu Työterveyslaitokselle laboratorion ohjeiden mukaisesti. 7.3.3 Tulokset Materiaalinäytteet Kellarikerroksen muovimatoista otettujen materiaalinäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärät ylittävät Työterveyslaitoksen viitearvot ja analyysivastausten tulokset viittaavat kosteuden aiheuttamaan hajoamisprosessiin muovimaton liimoissa ja pehmitinaineissa. Ilmanäytteet Terveydenhoitajan aulasta ja opetustilojen 1. kerroksen käytävästä otettiin ilmasta näytteet haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi. Tiloista otetuista näytteissä esiintyi yhdisteitä, jotka viittaavat lämmitysjärjestelmästä (öljy, pakokaasut) tapahtuviin päästöihin.

L E V O L A O Y 33 8 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ 8.1 Ilmanvaihtojärjestelmä luokkatilat Rakennuksen opetustilat käsittävässä osassa olevissa luokkatiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat luokkahuoneissa. Tuloilman suodatus on toteutettu konekohtaisilla (EU7) suodattimilla (pussi). Suodattimet on vaihdettu sekä iv-koneet ja kanavisto nuohottu tarkastuksen jälkeen kesän 2017 aikana. Pölyn koostumus analyysin perusteella ivkoneessa esiintyi suodattimien jälkeen karkeaa ulkoilmapölyä, mikä viittaa suodatinkehikkojen kautta tapahtuviin ohivuotoihin tai riittämättömään suodattimien erotuskykyyn. Valokuvassa suodatin ennen niiden vaihtoa. Ilmanvaihtojärjestelmän tuloilma otetaan rakennuksen ulkoseinään asennetun poisto- ja tuloilmakotelon kautta. Poisto- ja tulo aukkojen läheisyydestä johtuen tuloilmaan saattaa sekoittua poistoilman epäpuhtauksia.

L E V O L A O Y 34 2. ja 3. kerroksen käytävien päässä olevissa opetusvälinevarastot ja siivousvälinevarastoissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Alkuperäistä painovoimaista ilmanvaihtoa ei ole poistettu käytöstä koneellisen ilmanvaihdon rakentamisen yhteydessä. Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli ovat huonosti hallittavissa ja tuovat epäpuhtauksia sisäilmaan. Luokkien alkuperäisen painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit ovat tulppaamatta. Poistoilmakanavat saattavat tietyillä painesuhteilla toimia tuloilmakanavina. Painovoimaisen ilmanvaihdon kanavat tulee ottaa pois käytöstä ja tiivistää ennen ilmanvaihdon uudelleen säätämistä. Käytävien osalla on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin; järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista, kesällä jolloin lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä vähäiset tai niitä ole, painovoimainen ilmanvaihto ei toimi. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuden edellytyksenä on korvausilman saannin järjestäminen. IV-koneen sisäpinnoilla mineraalivillaeriste. Luokkien tasopinnoilta otetuissa pölynäytteissä esiintyi runsaasti teollisia mineraalikuituja.

L E V O L A O Y 35 8.2 Ilmanvaihtojärjestelmä hallinnolliset tilat ja liikuntasali Hallinnollisten tilojen siivessä kellarikerroksen opetustilojen ja terveydenhoitajan tilojen ilmanvaihtona on LTO-kennolla varustettu tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Tarkastushetkellä ilmanvaihtokoneen raitisilmakammio oli likainen. Suodattimet on vaihdettu sekä iv-koneet ja kanavisto nuohottu tarkastuksen jälkeen kesän 2017 aikana. Alkuperäistä painovoimaista ilmanvaihtoa ei ole poistettu käytöstä koneellisen ilmanvaihdon rakentamisen yhteydessä. Painesuhteet rakennuksen ulkovaipan yli ovat huonosti hallittavissa ja tuovat epäpuhtauksia sisäilmaan. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit tulee ottaa pois käytöstä ja tiivistää ennen ilmanvaihdon uudelleen säätämistä.

L E V O L A O Y 36 9 YHTEENVETO Rakennuksessa todettiin esiintyvän useita merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. 1. kerroksessa alkuperäisen rakennuksen luokkatilojen puukoolatut lattiat ovat mikrobivaurioituneita ala- ja ulkopuolisesta kosteusrasituksesta johtuen. Alkuperäisen rakennuksen osalla kulkee reunaalueilla putkikanaali. Kanaalissa on mikrobivaurioitunutta orgaanista ainesta. Mikrobivaurioituneista rakenteista todettiin merkkiainekokeen perusteella olevan ilmayhteys sisätiloihin. Muissa 1. kerroksen tiloissa on maanvarainen betonilaatta ja sen päällä lattiapinnoitteena liimattu muovimatto. Muovimaton alta mitattiin korkeita suhteellisen kosteuden arvoja (yli RH 90%). Muovimattojen alta havaittiin mikrobiperäistä hajua sekä muovimaton pehmentimien ja liimojen hajoamisprosessille tyypillistä hajua. Muovimatoista tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (ns. VOC-yhdisteet) kokonaismäärät ylittävät Työterveyslaitoksen viitearvot ja analyysivastauksen tulokset viittaavat kosteuden aiheuttamaan hajoamisprosessiin muovimaton liimoissa ja pehmitinaineissa. Luokkatilojen tasopinnoilla esiintyy teollisia mineraalikuituja määrinä, joiden tiedetään aiheuttavan oireilua. Kuitulähteitä ovat mm. mineraalivillaiset akustolevyt sisäkatoissa ja ilmanvaihtokoneen ääneneristelevyt. Aulassa aistittiin erittäin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Hajun todettiin olevan voimakkainta aulan yläosassa olevan kotelorakenteen sisässä / läheisyydessä. Kotelorakenteessa kulkee iv-kanavia ja viemärin tuuletusputki. Läpivientikohdat ovat epätiiviit. Hajun lähde ei tutkimuksessa varmuudella selvinnyt, olettavasti aulan alueella on kosteusvaurio (viemäri, vesi-/ lämpöjohto) välipohjarakenteessa ja haju kulkeutuu epätiiviiden läpivientikohtien kautta kotelorakenteeseen ja aulatilaan. Kellarikerroksessa lämpökeskusta lähellä sijaitsevissa tiloissa esiintyy öljy-/pakokaasuperäistä hajua. Tiloista otetuista ilmanäytteissä esiintyi yhdisteitä, jotka viittaavat lämmitysjärjestelmästä (öljy, pakokaasut) tapahtuviin päästöihin. Yhdisteiden pitoisuudet ja kulkeutumisreitit vaihtelevat vuodenajan ja ulko-olosuhteiden mukaan (lämmityskattiloiden käyttö, rakennuksen painesuhteet). Alkuperäisen rakennuksen välipohjarakenteen täyttömateriaalina on purua/kutterinlastua. Välipohjien ja seinien liittymissä on raot, joiden kautta todettiin merkkiainekokeella ilmavuotoja sisätiloihin. Ilmavuotojen mukana kulkeutuu välipohjan täyttömateriaalissa olevia epäpuhtauksia. Välipohjan eristeistä otetuissa näytteissä esiintyy laboratorioanalyysien perusteella mikrobikasvustoa.

L E V O L A O Y 37 10 ALTISTUMISEN ARVIOINTI Valviran Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin (4/2017) julkaisussa on luvussa 5.8. Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen arviointi (sivut 35-37) esitetty ohjeet terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen vakavuuden arvioitiin. Vakavuuden arviointi perustuu altistumisolosuhteiden ja altistumisen kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan asumisterveysasetuksen 3 :n mukaisesti mm. altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto. Kellarikerroksessa on useita rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisten mikrobivaurioiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamaa altistumista. Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteistä (vaurioituneista rakenteista) ovat säännöllisiä ja rakenteiden ilmanpitävyys on erittäin riskialtis. Tämän perusteella rakennuksen käyttäjien haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Luokkatilojen tasopinnoilla esiintyy teollisia mineraalikuituja määrinä, joiden tiedetään aiheuttavan oireilua. Rakennuksen käyttäjien haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Aulassa aistittiin erittäin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Rakennuksen käyttäjien haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Kellarikerroksessa lämpökeskusta lähellä sijaitsevissa tiloissa esiintyy öljy-/pakokaasuperäistä hajua. Rakennuksen käyttäjien haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Alkuperäisen rakennuksen välipohjarakenteen täyttömateriaalina on purua/kutterinlastua. Rakenteessa esiintyy mikrobivaurioita. Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteistä (vaurioituneista rakenteista) ovat vähäisiä ja rakenteiden ilmanpitävyys on riskialtis. Rakennuksen käyttäjien haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen. Materiaalinäytteistä 30 %:ssa esiintyi runsaasti (+++) Streptomyces aktinomykeetteja.

L E V O L A O Y 38 11 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksessa on useita rakenteita, joissa esiintyy PAH-yhdisteitä ja naftaleenia. Em. rakenteita ovat mm. luokkatilojen alkuperäisen lattiapinnoitteen kiinnitysliima ja lämmöneristeiden ilmansulkupaperit. Jatkotutkimuksina tulisi tehdä sisäilman PAH-yhdisteiden määritys. Kohteeseen suositellaan hankesuunnitelman laatimista peruskorjausta varten. Peruskorjauksessa suositellaan toteuttamaan mm. koko rakennukseen kattava koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ulvilassa 24.08.2017 Tomi Levola, rakennusinsinööri (AMK) Rakennusterveysasiantuntija, VTT-C-21554-26-15 Jyrki Sundelin, rakennusinsinööri (AMK) Kosteusvaurion kuntotutkija (pätevöitymässä) Toimeksiannoissa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 2013).