OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina 2013
VELHO 2010 2014 Toteutusaika 1.7.2010-30.6.2014, toden teolla 2011 alusta EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY:n kautta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla Toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen ELYkeskus, yhteistyökumppaneina vesienhoitoosiossa Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärviinstituutti 2
Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta: Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla Natura 2000 verkostoon kuuluvien kosteikkoja vesistöalueiden osallistava hoito- ja käyttösuunnittelu Ranta-alueiden integroiva yleissuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen Tiivistä yhteistyötä hankeosioiden, muiden hankkeiden ja paikallisten toimijoiden kanssa Kuvat: Sanna Tikander 3
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (1) Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat käytännöntoimenpiteiksi 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta Varsinais-Suomi Satakunta Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat vesistöalueittaiset työryhmät Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoitotoimien suunnittelua, demonstraatioita, toimijoiden aktivointia, koulutusta ja tapahtumia Kuvat: Sanna Tikander 4
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (2) Kuvat: Sanna Tikander Paikallisten toimien aktivointi Toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhdessä vesienhoidon suunnittelun ja hoidon pilotteja (jokaisella vesistöalueella) Omat vedet paremmiksi Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä Yleisötilaisuuksia Kummikoulutoimintaa 5
MIKSI VESISTÖJEN TILAA SEURATAAN? Vesistöjen tilan säännöllinen seuranta tärkeää - hitaiden muutosten todentaminen - kunnostusten vaikutusten arviointi - ympäristövahingot yms. erityistilanteet Seurannan toteuttajat - velvoitetarkkailut (n. 300 paikkaa Lounais-Suomessa) - viranomaisseuranta - projektit - yhdistykset yms. (vesistöjen käyttäjät) 6
VIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA Kuntien aktiivisuus vaihtelee - uimavesitutkimukset, muut tutkimukset usein projektiluonteisesti Ympäristöhallinnolla useita valtakunnallisia ja alueellisia seurantaohjelmia Vesistöjen käyttäjien toteuttamaa seurantaa täydentää viranomaisseurantoja 2.9.2013 7
Lähde: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 2.9.2013 8
YMPÄRISTÖHALLINNON VESISTÖSEURANNAT 2009-2013 LOUNAIS-SUOMESSA Tuotetaan tietoa: 1. Rannikkovesien 2. Sisävesien (järvet/joet) ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden muutoksista tuloksia käytetään mm. vesien tilan luokitteluun 3. Haitallisten aineiden seuranta 4. Leväseuranta (5. Hydrologinen seuranta) 9
Rannikkovedet Saaristomeri: 45 kpl, joista 3 intensiiviasemaa Selkämeri: 13 kpl Sisävedet Järvet: n. 90 kpl Lounais-Suomessa Yli 100 ha järvien näytteenottokausi joka 3. vuosi pienemmät joka 6. vuosi Vuosittainen tarkkailu V-S: Iso-Kisko, Painio, Turun Kakskerranjärvi, Rymättylän Kirkkojärvi, Naantalin Kuralanjärvi ja Muurlan Ylisjärvi Kasviplankton: 60 seurantapaikkaa Pohjaeläimet: 27 seurantapaikkaa Vesikasvillisuus: 15 seurantapaikkaa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 10
Sisävedet: Joet n. 60 seurantapaikkaa - Näytteet useimmista vuosittain (4 krt/a) tai kausi kerran 3 vuodessa - Tihennetty seuranta V-S: Aurajoki, Uskelanjoki, Paimionjoki, Kiskonjoki ja Yläneenjoki (12-22 krt/a) Tietoa jokiin mereen kuljettaman ravinnekuormituksen arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja hajakuormituksen arvioimiseksi - Pohjaeläin- ja piilevänäytteet n. 30 seurantapaikkaa 2.9.2013 11
LEVÄSEURANNAN HAVAINNOINTIPAIKAT- LOUNAIS-SUOMESSA Sisävedet 1. Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku) 2. Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen) 3. Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku) 4. Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku) 5. Siikaisjärvi (Siikainen) 6. Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi), 7. Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku) 8. Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila) 9. Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki) 10. Ilmiinjärvi (Köyliö) 11. Köyliönjärvi, Yttilän Otta (Köyliö) 12. Pyhäjärvi, Kauttua (Eura) 13. Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä) 14. Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne) 15. Ruskonjoki Merttilä (Rusko) 16. Raisionjoki vesilaitos (Raisio) 17. Maarian allas (Turku) 18. Halisten allas (Turku) 19. Littoistenjärvi (Kaarina) 20. Kirkkojärvi (Rymättylä) 21. Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko) 22. Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta, Moronperä (Somero) 23. Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla) 24. Dragsfjärdinjärvi (Kemiönsaari) Merialueet 25. Reposaari (Pori) 26. Santakari (Luvia) 27. Otanlahti (Rauma) 28. Santtion uimaranta (Uusikaupunki) 29. Kustavin intensiiviasema, Brändö (Kustavi) 30. Lypyrtti (Kustavi) 31. Ströömi (Kustavi) 32. Laupunen, Iniönaukko (Kustavi) 33. Söderby (Iniö) 34. Kirkonsalmi, Merimasku (Merimasku) 35. Saaronniemi (Turku) 36. Hovirinta (Kaarina) 37. Paimionlahti, Harvaluodon uimaranta (Piikkiö) 38. Nultoviken (Parainen) 39. Mathildedal (Perniö) 40. Seili (Nauvo) 41. Seilin intensiiviasema (Nauvo) 42. Gyttja (Nauvo) 43. Genbölen uimaranta (Kemiönsaari) 44. Taalintehtaan uimaranta (Kemiönsaari) 45. Näsby (Houtskari) 46. Korpoström (Korppoo) 47. Aspö (Korppoo) 48. Utö (Korppoo) 2.9.2013 12
MUITA SEURANTOJA Haitallisten aineiden seuranta: - mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet - Airistolla Seilin tutkimusasemalla seurataan ahvenen ja sedimenttien ainepitoisuuksia - Tehostetaan entisestään vuonna 2012 SYKE vastaa hydrologisesta seurannasta yhdessä alueen ELY-keskuksen kanssa 13
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (1) Yhdistykset ym. voivat teettää halutessaan vesistötutkimuksia ja saada lisätietoa lähivesistön tilasta - Tutkimuksia tekemään luotettava taho - Näytteenotto mieluiten lopputalvesta ja loppukesällä, pinnan ja pohjan läheisistä vesikerroksista - Analyysivalikoima vesistöstä riippuen (yleensä tutkitaan ravinteet: kokonaisfosfori ja kokonaistyppi, happitilanne, ph, a-klorofylli kesällä ja sameus) - Tietoa tulosten tulkintaan esim. www.kvvy.fi > vesistötulosten tulkitseminen) 14
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (2) Myös itse toteutettu seuranta on tärkeää Viranomaisilla ja yhdistyksillä ei ole riittävästi resursseja kattaviin vesistötutkimuksiin, velvoitetarkkailut keskittyvät pistekuormitetuille alueille Omatoiminen vesistöseuranta tiheästi toistuvaa Vuosittain toteutettuna täydentää hyvin muita tutkimuksia ja vesistöjen tilan muutokset voidaan havaita aiemmin Omatoiminen vesistöseuranta lisää havainnoitsijoiden tietoa omasta vesistöstä ja motivoi vesiensuojelutoimenpiteiden tekoon Uusia innostuneita ihmisiä mukaan vesistöjen hoitotyöhön! 15
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Ohjeita leväseurantaan, näkösyvyyden mittaamiseen ja veden korkeuden seurantaan Varsinais-Suomen ELY, Kati Javanainen
NÄKÖSYVYYDEN MITTAAMINEN 1. Mittaa näkösyvyys mieluiten päivänvalossa aina samassa paikassa, jossa mittalevy ei kosketa pohjaa sen kadotessa näkyvistä. 2. Laske näkösyvyyslevy varjopuolella niin syvälle veteen, että se juuri ja juuri katoaa näkyvistä. Nosta tämän jälkeen levyä niin, että se tulee uudestaan näkyviin. Toista tämä muutaman kerran. Levyn näkyvistä katoamisen ja uudelleen näkyviin tulemisen rajakohta on näkösyvyys. Mittaa näkösyvyysarvo mittanarusta veden pinnan tasolta. 3. Mittaa ja merkitse muistiin näkösyvyyslukema metrien ja senttimetrien tarkkuudella (esim. 1m 10cm). 4. Kirjaa tiedot ylös. 17
MIKÄ VAIKUTTAA NÄKÖSYVYYTEEN? Planktonlevien määrä Maaperästä johtuva humus/savisameus Näkösyvyys vaihtelee savisameiden vesien 10 cm, kirkasvetisten järvien 5-10 metriin. Suomenlahden keskiarvo (2008) 4,4 m. Järvissä hyvä arvo ylittäisi metrin. Näkösyvyyden pienentyminen kuvaa planktonlevien määrän kasvua ja veden laadun heikkenemistä. Tämän avulla pystytään arvioimaan rehevöitymiskehitystä. Sää: voimakkaat sateet tuovat vesistöihin kiintoainetta ja ravinteita, jotka voivat hetkellisesti alentaa näkösyvyyttä Tehdyt toimenpiteet, kuten ruoppaus 18
JÄRVEN PINNALLA JA VEDESSÄ HAVAITTAVIA ESIINTYMIEN TYYPILLISIÄ AJANKOHTIA Syksy Loppukesä Keskikesä Alkukesä Kevät Piileväkukinta Puiden siitepöly Sinileväkukinta Ruostesienen itiöpöly Uposkasvit ja irtokellujat Siitepöly ja ruostesienen itiöt sekä limaskat tai muut pienet vedessä kelluvat kasvit sekoitetaan usein sinilevään. Havupuiden siitepöly voi alkukesästä muodostaa veden pinnalle suuria kellertäviä lauttoja tai ajautua rannalle paksuna puurona. Kuva: Sanna Tikander 19
LEVIEN VUOSIRYTMI Kevätkukinta alkaa heti jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa pääosin pii- ja panssarisiimaleviä vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai punertavaksi myös kultaleviä tärkeää ilmiö ravinteita vesiekosysteemiin Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa avulla kohti pintaa ja valoa Loppukesällä myös panssarisiimalevät aiheuttavat kukintoja Panssarisiimalevää. Kuva: M/S Heralden/Itämeriportaali 20
SINILEVÄT Mikroskooppisen pieniä syano- eli sinibakteereja, jotka pystyvät yhteyttämään levin ja kasvien tavoin. Maapallon vanhimpia eliöitä. Useat sinilevälajit pystyvät käyttämään ilmakehästä veteen liuennutta typpeä hyödykseen, joka toimii menestystekijänä typen vähentyessä. Viihtyvät parhaiten ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Noin puolet lajeista myrkyllisiä. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti, vain laboratoriossa. Näin ollen kaikkiin runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella! 21
JOS EPÄILET SINILEVÄÄ Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista. Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta, jos vedessä on sinilevää varo nielemästä sinileväistä vettä älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä, koska levämyrkyt kestävät korkeita lämpötiloja sinilevämyrkyt eivät häviä vettä keitettäessä älä kastele sinilevävedellä syötäviä vihanneksia, kuten salaattia 22
1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella. 2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan. 3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3: SINILEVÄSEURANTA 0 = ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. 1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella. 2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan. 3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3: 23
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? 24
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? Kokemäenjoki, kesä 2011 25
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? Kuvat: Pekka Viljanen, Nuikolahti, kesä 2012 26
MIKÄ LEVÄ ON KYSEESSÄ? Kuva: Sanna Kipinä-Salokannel 27
JOKAMIEHEN LEVÄTESTEJÄ SINILEVÄN JA RIHMAMAISEN LEVÄN EROTTAMISEEN 1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. 2. Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa koskettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, on kyseessä sinilevä. 28
MITÄ TAPAHTUU KUN VESISTÖ REHEVÖITYY? Kasviplanktonin (vedessä vapaana elävien mikroskooppisen pienien levien) tuotanto kasvaa Kasviplanktonia syövä eläinplankton runsastuu Eläinplanktonia syövien kalojen määrä lisääntyy (erityisesti nuoret ikäryhmät), jolloin kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrä vähenee ja kasviplankton runsastuu Kuollessaan biomassa vajoaa pohjaan, missä sen hajoaminen kuluttaa happea Pohjien läheinen happi vähentyy, kunnes loppuu Pohjaan sitoutuneet ravinteet, raskasmetallit ja ympäristömyrkyt vapautuvat uudelleen eliöiden käyttöön Millaisia rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja olette kokeneet? 29
MITEN VESIKASVILLISUUS ILMENTÄÄ REHEVÖITYMISTÄ? Järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät entisestään Ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät, ja kasvien yksittäisten lehtien koko kasvaa Osmankäämikasvien määrä kasvaa Irtokellujien, kuten limaskojen, määrä kasvaa Pohjaruusukekasvit, kuten nuottaruoho häviävät 30
VESIKASVIEN TARKKAILU Kasvillisuushavainnot kannattaa tehdä heinä-elokuussa, jolloin vesikasvillisuus on runsaimmillaan. Kasvillisuudesta kannattaa erityisesti tarkkailla reheville ja karuille järville ominaisia avainlajeja. Jos niiden elinalue supistuu tai laajenee, kannattaa tämä merkitä karttaan. Ota yhteyttä viranomaiseen, jos järven kasvillisuus muuttuu selvästi tai havaitset järvessä runsaasti uutta lajia, jota siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt. Erityisen haitallisia ovat pienistä paloista leviävät voimakkaasti lisääntyvät lajit, kuten vesirutto ja karvalehti. 2.9.2013 31
Kuvat: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKEn julkaisu 2.9.2013 32
Kuvat: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKEn julkaisu 2.9.2013 33
VEDENKORKEUDEN HAVAINNOINTI Mihin vedenkorkeuden seurantaa tarvitaan? - Säännöstellyt vesistöt - Vedenpinnan nostohankkeet (esim. aliveden nosto) vedenkorkeuden seuranta vähintään vuoden ajan suunnitelma lupahakemus - Kaikilla vesistöillä vedenkorkeuden seuranta ei siis ole tarpeen! 34
VEDENKORKEUSASTEIKOT liikkumattomaan perustaan, kuten kallioon, isoon kiveen, betonisiltaan tms. kiinnitetty pystysuora asteikko Parru Asteikkolevy Yleisin levymalli on metrin mittainen ja siinä on kahden sentin pykälät Desimetrit on numeroitu alhaalta lukien Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 35
PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (1) Käsittele asunnon tai loma-asunnon jätevedet. Suosi kuivakäymälää ja muista kompostoida kuivakäymälän jätteet maanparannusaineeksi. Käytä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita. Älä pese mitään vesistössä vaan maalla ja mieluiten viemäröidyllä pesupaikalla. Suosi lähiruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita. Vältä jätteen tuottamista sekä kierrätä. Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. Vältä veneenpohjien myrkkymaalausta ja suosi mekaanisia menetelmiä, kuten painepesua, harjausta ja nosta vene välille maalle. 36
PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (2) Muista tarkastaa kunnasta lupakäytännöt ja suositukset, jos aiot tehdä rannassasi ympäristöä muuttavia toimia, kuten ruoppausta tai vesikasvien niittoa. Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi suojeluyhdistys tai liity jo olemassa olevaan. Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä. Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin aikaan pysyviä muutoksia. 37
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Seurantatulosten kirjaaminen Varsinais-Suomen ELY, Kati Javanainen
OMATOIMISEN SEURANNAN ORGANISOINTI Kullekin vesistölle oma havainnoitsija tai seurantatiimi Vastuun ja työn jakaminen useammalle on mahdollista Saman henkilön tulisi kuitenkin mitata yhtä suuretta Tiimistä valitaan yhteyshenkilö Vastaa havainnoitsijoiden ohjeistamisesta ja lomakkeiden jakamisesta omalla vesistöllään Huolehtii, että tarkkailijat kirjaavat seurantatulokset Järviwikipalveluun (www.jarviwiki.fi) 39
VUOSIEN 2011-2013 HAVAINNOT LÖYTYVÄT MYÖS LOUNAIS-PAIKASTA Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 2.9.2013 40
Kiitos! HAVAINNOT JÄRVIWIKISSÄ Kiitos! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 2.9.2013 41