OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI

Transkriptio

1 OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina VELHO Toteutusaika , toden teolla 2011 alusta Budjetti noin 3 milj. euroa EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY:n kautta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla Toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen ELYkeskus, yhteistyökumppaneina vesienhoitoosiossa Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärviinstituutti Projektihenkilöstö (10 kpl) sijoittuu Turun ja Porin toimipisteisiin Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni 2 Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta: Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla Natura verkostoon kuuluvien kosteikkohoito- ja ja vesistöalueiden osallistava käyttösuunnittelu Ranta-alueiden alueiden integroiva yleissuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen Tiivistä yhteistyötä hankeosioiden, muiden hankkeiden ja paikallisten toimijoiden kanssa VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (1) Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat käytännöntoimenpiteiksi 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta Varsinais-Suomi Pro Saaristomeri Satakunta Satavesi Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat vesistöalueittaiset työryhmät Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoitotoimien suunnittelua, demonstraatioita, toimijoiden aktivointia, koulutusta ja tapahtumia

2 VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (2) Paikallisten toimien aktivointi Toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhdessä vesienhoidon suunnittelun ja hoidon pilotteja (jokaisella vesistöalueella) Pilottikohteita valitaan yhdessä hankkeen muiden osioiden ja vesistöalueryhmien kanssa (lähinnä suunnittelua) Omat vedet paremmiksi Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä (2 kpl +2 kpl) Elokuussa 2012 vesikasvien niittokoulutus Eurajoella? Yleisötilaisuuksia Kummikoulutoimintaa Facebook-sivut ( MIKSI VESISTÖJEN TILAA SEURATAAN? Vesistöjen tilan säännöllinen seuranta tärkeää hitaiden muutosten todentaminen kunnostusten vaikutusten arviointi ympäristövahingot yms. erityistilanteet Seurannan toteuttajat velvoitetarkkailut (n. 300 paikkaa Lounais-Suomessa) viranomaisseuranta projektit yhdistykset, kansalaiset, yms. (vesistöjen käyttäjät) 5 VIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA Kunnalliset seurannat uimavesitutkimukset, muut tutkimukset usein projektiluonteisesti Ympäristöhallinnolla useita valtakunnallisia ja alueellisia seurantaohjelmia Vesistöjen käyttäjien toteuttama seuranta täydentää viranomaisseurantoja YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT LOUNAIS-SUOMESSA Tuotetaan tietoa: 1. Rannikkovesien 2. Sisävesien (järvet/joet) ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden muutoksista tuloksia käytetään mm. vesien lan luoki eluun 3. Haitallisten aineiden seuranta 4. Leväseuranta (5. Hydrologinen seuranta)

3 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto Rannikkovedet Saaristomeri: 45 havaintopaikkaa, joista 3 intensiiviasemaa Selkämeri: 13 havaintopaikkaa Järvet n. 90 havaintopaikkaa Lounais-Suomessa yli 100 ha järvien näytteenottokausi joka 3. vuosi pienemmät joka 6. vuosi Tiheämmässä tarkkailussa Säkylän Pyhäjärvi, Karhijärvi, Sääksjärvi, Isojärvi, Köyliönjärvi, Pomarkun ja Siikaisten Valkjärvi, Jämijärvi ja Karvianjärvi. Kasviplankton: 60 seurantapaikkaa (L-S) Pohjaeläimet: 27 seurantapaikkaa (L-S) Vesikasvillisuus: 15 seurantapaikkaa (L-S) YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT LOUNAIS-SUOMESSA SUOMESSA (3) Joet n. 60 seurantapaikkaa Lounais-Suomessa Näytteet useimmista vuosittain (4 krt/a), osasta joka kolmas vuosi Tihennetyssä seurannassa Pyhäjoki, Eurajoki, Kokemäenjoki, Loimijoki, Eteläjoki ja Merikarvianjoki ( krt/a) Tietoa jokien mereen kulje aman ravinnekuormituksen arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja hajakuormituksen arvioimiseksi Pohjaeläin- ja piilevänäytteitä otetaan n. 30 koskipaikasta Lounais-Suomessa Leväseurannan havainnointipaikat Lounais-Suomessa Sisävedet 1. Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku) 2. Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen) 3. Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku) 4. Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku) 5. Siikaisjärvi (Siikainen) 6. Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi), 7. Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku) 8. Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila) 9. Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki) 10. Ilmiinjärvi (Köyliö) 11. Köyliönjärvi, Yttilän Otta (Köyliö) 12. Pyhäjärvi, Kauttua (Eura) 13. Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä) 14. Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne) 15. Ruskonjoki Merttilä (Rusko) 16. Raisionjoki vesilaitos (Raisio) 17. Maarian allas (Turku) 18. Halisten allas (Turku) 19. Littoistenjärvi (Kaarina) 20. Kirkkojärvi (Rymättylä) 21. Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko) 22. Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta, Moronperä (Somero) 23. Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla) 24. Dragsfjärdinjärvi (Kemiönsaari) Merialueet 25. Reposaari (Pori) 26. Santakari (Luvia) 27. Otanlahti (Rauma) 28. Santtion uimaranta (Uusikaupunki) 29. Kustavin intensiiviasema, Brändö (Kustavi) 30. Lypyrtti (Kustavi) Ströömi (Kustavi) Laupunen, Iniönaukko (Kustavi) Söderby (Iniö) Kirkonsalmi, Merimasku (Merimasku) 35. Saaronniemi (Turku) 36. Hovirinta (Kaarina) 37. Paimionlahti, Harvaluodon uimaranta (Piikkiö) 38. Nultoviken (Parainen) 39. Mathildedal (Perniö) 40. Seili (Nauvo) 41. Seilin intensiiviasema (Nauvo) 42. Gyttja (Nauvo) 43. Genbölen uimaranta (Kemiönsaari) 44. Taalintehtaan uimaranta (Kemiönsaari) 45. Näsby (Houtskari) 46. Korpoström (Korppoo) 47. Aspö (Korppoo) 48. Utö (Korppoo) MUITA SEURANTOJA Haitallisten aineiden seuranta: mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet Säkylän Pyhäjärvellä seurataan sedimentin sekä muikun ja hauen haitta-ainepitoisuuksia. ainepitoisuuksia. Kokemäenjoesta tutkitaan ahvenen ja hauen ainepitoisuuksia ja Pihlavanlahdella sedimenttien ainepitoisuuksia. Seurataan aikaisempaa enemmän SYKE vastaa hydrologisesta seurannasta yhdessä alueen ELY-keskuksen kanssa

4 VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (1) Yhdistykset ym. voivat teettää halutessaan vesistötutkimuksia ja saada lisätietoa lähivesistön tilasta Tutkimuksia tekemään luotettava taho Näytteenotto mieluiten lopputalvesta ja loppukesällä, pinnan ja pohjan läheisistä vesikerroksista Analyysivalikoima vesistöstä riippuen (yleensä tutkitaan ravinteet: kokonaisfosfori ja kokonaistyppi, happitilanne, ph, a-klorofylli (kesällä) ja sameus) Tietoa tulosten tulkintaan esim. > vesistötulosten tulkitseminen) VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (2) Myös itse toteutettu seuranta on tärkeää Viranomaisilla ja yhdistyksillä ei riittävästi resursseja kattaviin vesistötutkimuksiin, velvoitetarkkailut keskittyvät pistekuormitetuille alueille. Omatoiminen vesistöseuranta tiheästi toistuvaa Vuosi ain toteute una täydentää hyvin muita tutkimuksia ja vesistöjen tilan muutokset voidaan havaita aiemmin Omatoiminen vesistöseuranta lisää havainnoitsijoiden tietoa omasta vesistöstä ja motivoi vesiensuojelutoimenpiteiden tekoon Uusia innostuneita ihmisiä mukaan vesistöjen hoitotyöhön! VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (3) Omat vedet paremmiksi -kampanja käynnistyi vuonna 2004 ja on vakiintunut jatkuvaksi toimintamuodoksi Kampanjaan on ilmoittautunut noin 60 satakuntalaista vesistökohde a pääosa järviä Tavoitteena on jatkuva vedenlaadun seuranta Vesistöjen käyttäjät toteuttavat itsenäisesti Satavesi-ohjelma kokoaa tulokset tulokset kaikkien nähtävillä Lounaispaikassa ja Järviwikissä VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (4) Seurattavat muuttujat: Näkösyvyys Veden lämpötila Levätilanteen tarkkailu Vedenpinnan korkeuden havainnointi Kalastuskirjanpito

5 PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (1) Käsittele asunnon tai loma-asunnon asunnon jätevedet. Suosi kuivakäymälää ja muista kompostoida kuivakäymälän jätteet maanparannusaineeksi. Käytä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita. Älä pese mitään vesistössä vaan maalla ja mieluiten viemäröidyllä pesupaikalla. Suosi lähiruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita. Vältä jätteen tuottamista sekä kierrätä. Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. Vältä veneenpohjien myrkkymaalausta ja suosi mekaanisia menetelmiä, kuten painepesua, harjausta ja nosta vene välille maalle. PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (2) Muista tarkastaa kunnasta lupakäytännöt ja suositukset, jos aiot tehdä rannassasi ympäristöä muuttavia toimia, kuten ruoppausta tai vesikasvien niittoa. Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi suojeluyhdistys tai liity jo olemassa olevaan. Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä. Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin aikaan pysyviä muutoksia. Kiitos! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto